Kommunitigut aqutsineq nukittorsarneqarli

13. juuni 2013: Aamma kommunit kattunneranni anguniagaasut aalajangiusimaneqarlit. Tassa Martha Abelsenip siulersuisut nalunaarutaannik saqqummiussinermini qulequtai.


Aallartitat Ilulissani Hotel Arctic-imi ataatsimiinneranni siulersuisut nalunaarutaannik saqqummiussissut tamakkerlugu atuaruk: 

Kommunitigut aqutsineq nukittorsarneqarli - aamma
kommunit kattunneranni anguniagaasut aalajangiusimaneqarlit

Siullermik KANUKOKA-p siulersuisuisa maanna 2013-imi aallartitat ataatsimiinnerannut na­lunaarusiaat qaammatip ataatsip matuma siorna ataatsimiissutissanut allanut ilanngullugu nassiussuunneqarsimasoq innersuussutigerusuppara. Aamma nalunaarut piffissami tassani KANUKOKA-p nittartagaani tamanit atuarneqarsinnanngorlugu saqqumitinneqarpoq - tassa immikkoortoq aallartitat quppersagaanni qupperneq 7-imi aallartittoq.

Nalunaarutip pingaarnertut qulequtaraa "Kommunitigut aqutsineq nukittorsarneqarli" - ima nanginnilik: "Aamma kommunit kattunneranni anguniagaasut aalajangiusimaneqarlit."

Tassani sammineqartut nangeqqilaassavavut. Taakkartorneqartut ilaat uterfigeqqi­laa­ru­sup­pa­vut nalunaarummik saqqummiussinermi matumani, ukuusut:

1) Kommunit aningaasaqarnerat, tassani akileraarutitigut naligiissaarisarnerup allatut aaqqissuussivigineqarnissaanik kissaateqartarneq aallaaviginerullugu.

2) Aatsitassarnersiornermut tunngasut, tassani kommunit aamma Namminersorlu­tik Oqartussat suleqatigiinnerat kommunillu akunnerminni suleqatigiinnerat eqqarsaa­ti­gi­ne­rullugu.

3) Akissarsiat sulisoqarnerlu, tassani pinerullugu sulisunik isumaqatiginninniar­tar­nerni pisortani sulisitsisut isumasioqatigiittarnissaasa ataqatigiissaarinissaasalu pi­ngaa­ru­teqarnerat.

4) Qarasaasiaqarnikkut kommunini ataatsimoorussamik suliniutit maanna aala­jangiiffiusariaqalersut.

5) Meeqqat inuusuttuaqqallu isumagineqarnerat, tassani pingaartillutigu meeqqat inuusuttullu ikiorneqartarnerat pillugu inatsisitaarnissakkut allannguutaajumaartus­sa­nut kommunit piareersarnissaminnut piffissaqarnissaat.

6) KANUKOKA-mi politikkikkut sulinikkut aaqqissuussineq nutaaq, tassani ilaa­tigut eqqarsaatigalugu ataatsimiititalianik sisamanik pilersitsisimaneq. Kiisalu ...

7) uterfigeqqilaarusuppavut apeqqutit pingasut kommunit aaqqissuunneqarnerata nutaap nalilersorneqarnissaanut tunngatillugu siulersuisut aallartitat ataatsimiinne­ran­ni saqqummiukkusutaat.

 

Soorlu aamma nalunaarummi kommunit aningaasaqarnerat pillugu immikkoortumit paasineqarsinnaasoq qinigaaffimmi kingullermi kommunit akornanni naligiissaarinermik aaqqissuussineq unammilligassatta pingaartut ilagisimavaat.

Unammilligassarput taanna maannamut suli tamat iluarisaannik aaqqiissutissarsiuminaassimavoq.

Kommunit assigiinngitsorpassuartigut assigiinngitsunik angissuseqarput. Taamaattumillu piffissami qinigaaffimmi kingullermi nassuerutigisariaqarsimavarput kommunit 18-it kattus­suunneqarsimagaluartut, sisamaannanngorlugit - aningaasaqarnikkut nukittuneruler­nissaat ilaatigut siunertaralugu - suli ullumi naligiinngitsumik atugassaqartinneqartut. Atugassarititaasullu assigiinngitsuunerat suli malunnarnerulissangatinnarpoq, tamanna allanngortinniarlugu ilungersorluta iliuuseqanngikkutta.

Tamatumunngalu tunngatillugu naalakkersuinikkut oqallinnissaq assut pisariaqartipparput. Kommuninilu nukiit suleqatigiinnerisigut, KANUKOKA aamma Namminersorlutik Oqartus­sa­nit sinniisut peqatigalugit, oqallinnissamut tamatumunnga tunngavissat suliaralugit ingerlanneqarput. Suliaq kommunit aamma Namminersorlutik Oqartussat akornanni missingersuusiortarneq pillugu suleqatigiinnermut isumaqatigiissutaasoq nutarterniarlugu suliniutaasunik tunngaveqarpoq. Aningaasartuutissanik missingersuusiortarneq pillugu suleqatigiinnermut isumaqatigiissutaasoq kommunini aningaasaqarnermi immikkoortunut arlaqartunut tunngaviuvoq, 2003-lli kingorna maannamut suli nutarterneqarsimanani.

Nassuiaasiaq, imaluunniit "hvidbogi", maanna suliarineqarpoq. Nassuiaasiami ilaatigut siun­nersuutigineqarpoq naligiissaarinermik aaqqissuussineq maanna atuuttoq allanngortin­neqas­sa­soq. Tassami naligiissaarineq maanna atuuttoq akileraarutitigut isertitatigut taamaallaat ingerlanneqanngilaq, kisiannili aamma ataatsimoortumik tapiissuteqartarnermik aaqqissuussineq aamma naligiissaarutinik immini imaqarluni.

Nassuiaasiap suliarineqarneratigut isumannaarniarneqarpoq allannguutaasinnaasut teqeqqu­nik suleqatigiinnermilu ingerlatsiviusunik tamanik kommunit aamma Namminersorlutik Oqar­tussat akornanni ingerlanneqartunik attuinissaat.

Pilersaarutaavoq nassuiaasiap aasap ingerlannerani naammassineqarnissaa, tamatumalu ki­ngor­na kommunit aamma Namminersorlutik Oqartussat akornanni politikkikkut suliarineqar­tussanngortinneqarluni. Ajornanngippallu suliaq inerneqassaaq aningaasartuu­tissanut missingersuusiortarnermut isumaqatigiissutissamik nutaamik kiisalu naligiissaarinermik nutaamik inassuteqaateqarnermik.

Kommunillu aningaasaqarnerat pillugu oqallinnerup ingerlaavartup paasissutissanik tunnga­veqartumik ingerlanneqarnissaanut tunngavissiiniarluta KANUKOKA-p nittartagaatigut januaarimi saqqummiussaqarpugut allaaserisamik qulequtaqartumik "Naligiissaarineq - qanoq ingerlanneqartarpa?". Paasissutissat tamakku aamma kommunit aningaasaqarnerannut nalinginnaasumik paasinninnissamut iluaqutaaniartussaapput.

 

Aatsitassanut Ikummatissanullu tunngasumik suliassaqarfimmi ingerlatanut tunngatillugu isumalluarnerput annertooq suli KANUKOKA-p suliniarnerani takuneqarsinnaavoq. Tusarniaassutigineqartartunut tunngatillugu akissutissatta suliarineqartarnerini qanimut sule­qatigiinneq ingerlapparput - soorlu aamma tamanna siulersuisut nalunaarutaanni immik­koor­toq 8-mi allaaserineqartoq. Kattuffiullu allattoqarfiani Kommunit ataatsimoorus­samik Aatsi­tas­sanut Ikummatissanullu Suleqatigiissitaat aqqutigalugu kommunini sulisuusunik pitsaasu­mik qanimullu suleqateqartoqarpoq, tassuuna isumannaarneqartarluni kommunit isummer­suu­taat suleqatigiissitat tusarniaanernut akissutaasigut saqqummiunneqartartut tunuliaquta­qarluarnissaat.

London Mining-ip Isukasiani suliniutaa annertooq soorunami aammattaaq ukiumi qaangiuttu­mi oqaluuserisatsinni initusimavoq. Borgmesterit isumaqatigiissutigaat inuiaqatigiinnut tun­ngasumik suliniutip nalilersuiffigineqarnera (SIA) piffissami matumani London Mining-ip aamma Namminersorlutik Oqartussat isumaqatigiinniarneranni peqataanermut tunngavigine­qassasoq. Kommuneqarfik Sermersooq kommunitut suliniummut angerlarsimaffiusutut aam­malu Qeqqata Kommunia inuiaqatigiinnut kingunerisassaasa nalilersuiffigineqarnerat naaper­torlugu toqqaannartumik sunniuteqarfigineqartussaasoq isumaqatigiinniarnerni sinnii­soqartin­ne­qarput.

Kommunit sinnerisa marluk sunniuteqaqataanissaat isumaqatigiinniarnernillu ilinniarfigin­nin­nissaat isumannaarniarlugu atassuteqaqatigiiffimmik KANUKOKA-p / kommunit aamma Inuussutissarsiornermut, Aatsitassarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup / Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfiup akornanni pilersitsisoqarsimavoq. Atassute­qa­qa­tigiiffimmik pilersitsinissaq Inatsisartunut qinersinerup kingunerisaanik kinguarsar­ne­qarsimavoq. Maannali kiisami siullermeersumik ataatsimiissimalerput.

Upernaap ingerlanerani oqaloqatigiissutigineqartarsimavoq aatsitassarsiornerup tungaatigut kommunit akornanni aammalu kommunit Namminersornerullutilli Oqartussat akornanni suleqatigiilluarnerunissaq. Uangalu KANUKOKA-p siulittaasuatut Inuussutissarsiornermut Aatsitassaqarnermullu Naa­lakkersuisoq ataatsimeeqatigisimalerpara suleqatigiinnerunissamik kissaatigisaq tamanna malittareqqillugu. Ataatsimiinnerput assut ajunngitsumik inger­lan­ne­qarpoq, illua'tungeriinnillu qanimut inerititaqarfiusumillu suleqatigiinnissaq oqariartuu­tigine­qar­luni, tamannalu siunissamut isumallualernarpoq.

Ilisimaneqartutut kommunit ukiuni arlaqalersuni ingerlalluartumik eqqagassalerinermik sulia­qarfimmut Aalborg-imiittumut MOKANA-mut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissute­qar­poq. Isumaqatigiissutikkut tassuuna isumannaarneqarpoq kommunit eqqagassaataasa avata­ngiisinut navianaateqartut isumannaatsumik eqqarneqarsinnaanerat, aammalu isumaqatigiis­su­tikkut periarfissaqartitsisoqarluni eqqagassanut navianaateqartunut tunngatillugu siunner­sorneqar­nissamut tamakku qanoq isumagineqartarnissaat pillugu.

MOKANA-p siulersuisui maajip naalernerani Nuummi tikeraarput, tassanilu ilisimatitsissuti­gi­neqarpoq MOKANA aamma RenoNord kattunniartut. Tamannali kiffartuussinermut MO­KANA-p maanna ingerlataanut tunngatillugu allanguuteqartitsissangilaq, taamaattorli eqqa­gassat ingerlatseqatigiiffiup suliarisartagaasa assigiinngisitaartut amerlanerulernerannik ki­nguneqaannassalluni. Tamatumalu kingunerisaanik isumaqatigiissut atuuttoq nutarterneqa­ru­maarpoq.

Eqqagassalerinermullu tunngatillugu suleqatigiinnerit pitsaasut atuupput: Kommu­ne­qarfik Sermersuullu suliniuteqarneratigut kommunit sisamaasut ataatsimoorlutik siunnersuisarfik Inuplan suleqatigalugu modulikkaartumik aaqqissuussamik ilinniartitaanermik siunnersuu­siorsimapput. Ilinniartitaanerlu siunissami kommunini eqqagassalerinerup iluani ilinniarsi­mas­sutsip qaffassarneqarnissaanut aammalu akissarsiat qaffasinnerulernissaannut aqqutissi­uus­sissaaq, neriuutigaarpullu taamaalilluni sulisoqarnerup aalajaannerulernissaanut tamanna aqqutissiuussissasoq.

Siunnersuut Namminersorlutik Oqartussanut nassiunneqarpoq, naatsorsuutigaarpullu ilinniar­titaaneq taanna qanittumiit fagitigut ilinniartitaanerit ilaattut neqeroorutit ilagilissagaat.

 

 

Nalunaarutip immikkoortuani 9-mi akissarsiaqartitsinermut sulisoqarnermullu atatillugu taavarput 2012-imi isumaqatigiinniarnerpassuaqarsimasoq, sulisut kattuffiinik isumaqatigiis­sutit nutarterneqarfigisaannik.

Kommunit aningaasa­qarnerat oqimaatsorsiortoq isumaqatigiinniarnissanut pisinnaatitsissu­taa­suni malunnarluarsimavoq. Tamannalu aningaasaqarnikkut tunuarsimaarnermik kingune­qar­poq. Pissutsillu taamaannerat kattuffinnut assigiinngitsunut inaarutaasumik isumaqa­ti­­giis­­­su­taasuni ersippoq, tassa aningaasaqarnikkut angusaasut appasissumik inissisimammata.

Taavarpulli kattuffiit ilaat allatut pineqarsimasoq, tassa perorsaasut ilinniarsimasut peqati­giif­fiat PIP, ilisimaneqartutuut NPK-mik, tassa nunatsinni perorsaasut kattuffiannik atertaartoq. Kommunit kissaatigisimavaat paaqqinniffinni atorfeqarneq orniginarnerulersinniarneqassa­soq, taamalu perorsaasut kattuffiata angusai procentinngorlugit kattuffiit allat isumaqatigiin­ni­ar­nerni angusaannit pitsaanerupput.

Tamanna eqqaasitsivoq pisortat ingerlatsiviini tamani, imaappoq kommunini aamma Nam­minersorlutik Oqartussani, sulisut akissarsiaasa atorfeqarnerminnilu atugarisassaasa aalaja­nger­saavigineqartarneranni ataatsimoortunik aaqqiissuteqartarnissap nunatsinni inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut qanoq pingaaruteqartigineranik.

Ukiut ingerlaneranni aaqqissuussineq imaattoq ineriartortinneqarsimavoq: kommunit aamma Namminersorlutik Oqartussat pisinnaatitsissutaat Isumaqatigiinniartarnernut Isumaqatigiissu­te­qartarnernullu Ataatsimiititaliami isumasioqatigiiffiusumi ataqatigiissaariffiusumilu suliari­ne­­qartarlutik. Tassami aamma pisortat sulisunik isumaqatigiissuteqartarnerannut atatillugu isumasioqatigiittarnissaq ataqatigiissaarisarnissarlu pisariaqarput naalagaaffiup Kalaallit Nu­naannut ataatsimoortumik tapiissutai sapinngisamik nalikillinaveersaartin­neqassap­pa­ta.

Ullumikkut pisortat ataatsimoorussamik isumaqatigiinniartarnikkut aaqqissuussineratigut aam­ma kommunit akornanni aammalu kommunit Namminersorlutillu Oqartussat akornanni akissarsiatigut naleqqutinngitsumik unammilleqatigiittoqarnissaa pinaveersaarneqartarpoq. Taavalu aamma pisortat sulisitsisut immikkut pisariaqartitanik oqaloqatigiissuteqarsin­naa­sarput tamannalu tunngavigalugu pingaarnersiuisinnaallutik - soorlumi perorsaasunut tun­ngatillugu 2012-imi taama pisoqarsimasoq.

Tamatumunnga tunngatillugu taaneqarsinnaasut ilagaat kommunit ukiorpaalunngortuni ilin­niar­titaanikkut immikkut ittumik suliniutinut akileeqataasarsimammata ataatsimoortumik ta­piissuteqartarneq atorlugu - tamatumanilu kommunit akileeqataassutigisartagaasa nalingi maanna ukiumut 80 mio. kr. missaanniilersimammata. Taava pissusissamisuussagaluarpoq, aammalu ilinniarnissamut kajumissaataassagaluarluni, kommunit oqassappata ilinniarneq im­minut akilersinnaasariaqartoq - taavalu tamanna tunngavigalugu pisortat ataatsimoorlutik isumaqatiginnin­ni­ar­tarnerat aqqutigalugu pingaarnersiuisoqarluni.

 

 

Immikkoortoq 7-imi, "Innuttaasunik sullissineq aamma IT", allaaserineqarput aaqqissuussaa­nikkut, allaffissornikkut aamma teknikkimut attuumassuteqartut, "IT-mut tunngasumik suli­as­saqarfimmik" taasartakkatsinnut pingaaruteqartut. Suliassaqarfik taanna paasilertorumi­naatsuusinnaavoq, taamaattumillu tamatumunnga tunngasumik oqallinneq ilisimasaqartut akornanni matoqqasumik oqallinnertut isikkoqalersinnaasarpoq, taaguutit immikkukajaaq ittut naalisaanerillu ikigisassaanngivittarlutik.

Matumani paasiuminaannerulersitsiumanata immikkoortumut aalajangersimasumut ataat­simut tunngasut kisiisa pissutissaqarluta uninngavigilaassavavut, tassa "Pisortat ataatsi­moorussamik aningaasaqarnikkut systemiat ERP (enterprise resource plan­ning)". Suliniut taanna kalaallisut taagorneqarpoq "Pisariillisaaneq", tassalu soorlu oqaatigineqartoq pisariinnerulersitsiniarnerummat. Aammami suliami tassani tamanna qitiuvoq.

ERP taaneqarsinnaavoq kommunip suliassaqarfiisa iluanni ingerlatseriaatsini aningaasaqar­ner­mut aamma allaffissornermut tunngasuni ataatsimut katersuutsitsiffiullunilu ingerlatsiner­mut pilersaarusiornermullu aaqqissuussinertut.

Pinngitsoorniassavarpummi siunissami systemit atugassatta immikkut mattulluni sullivittut paasissutissallu ilaannaannik atoqqiiffiusinnaasutut ikittuinnarnit atorneqarsinnaa­sutut aaq­qis­suunnissaat. Siunertaavoq kommunit ingerlatsineranni aaqqissuussinerit assigiissaarnissaat namminerlu ingerlasunngorsarnissaat, malunnaatilimmik aningaasartuutikillisaasoqarsinnaaq­qullugu, ilutigisaanillu sullerinnerulernissaq eqaannerusumillu ingerlatsinissaq pitsaassutsi­mik eqquinngitsumik ingerlanneqarsinnaatillugu.

Pisariaqartinneqaqisoq tassaavoq kommunit aamma Namminersorlutik Oqartussat pisortatut ataatsimoorussamik annertuumik suleqatigiillutik allaffissornikkut sullerissaanissaat, suleri­aat­sinik pitsanngorsaallutik aammalu it-systeminik assigiissaakkanik ullutsinnut naleqquttu­nik atortussarsinissaat - suliamilu tamani kommunit tamarmik iliuuseqaqataa­nissaat, tamatu­ma­nilu Namminersorlutik Oqartussat kommunit pisariaqartitaannik eqqumaffiginninnissaat.

ERP-imik aaqqissuussineq kissaatigisanut taakkununnga annertuumik iluaqutaasinnaavoq. Aaqqissuussinerlu aamma atorneqassaaq kommunip suliassaqarfiisa iluanni immikkoortut assigiinngitsut malinnaaffigiuminarnerulernissaannut. Ataatsimullu isigalugu systemi innut­taasunik sullissinermi pitsaanerusumik ingerlatsinermik neqeroornissamut tunnga­vissiissaaq.

Kommunit aningaasaqarnerata suli ilungersunartorsiorfiunerani pisariaqarpoq allaffissor­nik­kut ingerlatsinerup pitsaanerunissaa sakkullu ataatsimoortumik atorneqartut eqaallisartu­arne­qarnissaat, allaffissornerup aqunneqarnera pitsaanerusinnaaqqullugu. Tassanilu ERP-systemi aalajangiisuusinnaavoq.

Kommunini suliniutit siunertanut naleqqussarneqartarnissaat pisariaqarpoq. Pingaartumik atu­ar­feqarnermi isumaginninnermilu angisuunik unamminiagassaqarpoq, taamaattumillu iliuusissat atortussallu eqqortut kisiisa akissaqarfigaavut.

Ullumi kommunit qarasaasiaqarnikkut systemitsinnik ineriartortitsinermut ukiumut 9 mio. kr. sinnerlugit atortarpaat. Aningaasarpaalussuit. Systemi taannarpiaq ukiorpaalunngortuni atu­ga­rivarput, kisianni naassaanngitsumut atasinnaanngilaq. Systemip ullutsinni kommuninut piumasaasut nutaat sunniutinik uuttuinermut siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasanik aqutsinermut tunngasut naammassisinnaanngilai - taamaattumillu systemitta ineriartortinneqarnera annertusartariaqarparput imaluunniit systemi allamik taarsertaria­qar­parput.

Tassalu uani pineqarpoq kommunit aalajangigassaat pingaartoq pisariaqartorlu, suliniut fase­ni arlalinni pisussanngorlugu pilersaarusiorneqarsimasoq. Soorlu siulersuisut nalunaaru­taanni atuarneqarsinnaasoq, ERP-mik suliap nalilersorneqarnera ukioq manna aggustimi naammas­si­ne­qassaaq. Nalilersuinerillu tunngavigalugit kommunit aalajangissapput suliniummi immik­koortumi tullermi peqataaniarnerlutik. Aalajangigassaq oqitsuunngilaq, kisiannili pingaarute­qarpoq aggustimi aalajangigassamut tunngavissaq piareeriarpat ataatsimoorluta aalajanger­nissarput.

Taamaattumillu aamma pisariaqarpoq sulisunik piginnaanngorsaanerit suliap aallarnisarne­qarfianili ingerlanneqalereernissaat, taamaaliornikkut suliaq pisortat allaffissornikkut inger­lat­sineranni annertunerpaamik toqqammaveqarsinnaaqqullugu. Kommunillu sulisuisa akor­nanni piginnaanngorsaaneq taanna maanna aallartittariaqarparput.

 

 

Siulersuisut nalunaarutaanni meeqqat inuusuttullu isumagineqarnerannut tunngatillugu oqa­lut­tu­arineqarpoq meeqqat inuusuttullu ikiorserneqartarnerat pillugu inatsisissatut siunnersuut ukiortaap missaani tusarniaassutigineqarsimasoq.

Siunnersuutip Inatsisartuni suliarineqarnissaa kinguartinneqarpoq Inatsisartunut marsimi 2013 qinersisoqarnera pissutigalugu. Ilaqutariinnermut Inatsisinillu atortitsinermut Naalak­kersuisoqarfik maajimi 2013 nalunaarpoq naatsorsuutigineqartoq inatsisissatut siunnersuutip Inatsisartut upernaakkut 2014-imi ataatsimiinneranni saqqummiunneqassasoq.

Inatsisissatut siunnersuut pingaaruteqartunik allannguissasoq naatsorsuutigineqarmat, kom­mu­ninut pingaaruteqartutigut kinguneqartussaasunik, Naalakkersuisut isumaqarput pingaaru­te­qar­toq kommunit inatsisissap akuerissutigineqarneraniit atortussanngortinneqarnissaata tunngaanut allannguutaasussat pillugit piareersarnissaminnut piffissaqartariaqartut.

Naalakkersuisut pingaartissimavaat kommunit suli annertunerusumik inatsisiliornerup inger­lanerani peqataatinneqarnissaat, isummaminnillu saqqummiussisinnaanissaat. Taa­maattumil­lu Naalakkersuisut piffissami aggersumi kommuninut tikeraartarniarput allannguu­taasussallu kommuninut oqaloqatigiissutigisarniarlugit, inatsisiliorniarnermi tamatumani ammasumik oqaloqatigiinnissaq siunertaralugu.

 

 

Siulersuisut nalunaarutaanni immikkoortoq 2-mi qulequtaqartumi "Siulersuisut politik­kik­kullu sulineq" allaaserineqarput kommunit ataatsimoortumik suleqatigiinnerata naleqqus­sarne­qarnerani ineriartortinneqarneranilu KANUKOKA aqqutigalugu iliuutsit aamma isumaliutaasut.

Siulersuisut 2012-ip aasaani aallartitat ataatsimiinneranni tunngaviusumik aalajangerneq aallaa­vigalugu pilersippaat politikkikkut suleqatigiissitat sisamat, siulersuisut sulineranni isummersueqataasussat "kommunini politikkerit kommunini ataatsimoorussamik ingerlat­sinermi siunissamut sammisumik politikkiliortarnerni annertunerusumik peqataatinneqar-nissaannik kissaateqarneq tunngavigalugu", soorlu tamanna suleriaasissami oqaatigineqartoq.

Ataatsimiititaliat sammivaat suliassaqarfiit uku: Sulisoqarneq, meeqqat kulturilu, suliffe­qar­neq inuussutissarsiornerlu kiisalu isumaginninneq peqqinnissarlu.

Ataatsimiititaliani nutaani ataatsimiittarnerit oqarasuaatit atorlugit ingerlanneqartarput. Siu­littaasoq imaluunniit aqutsisuusoq KANUKOKA-mi siulersuisunut ilaasortaasarpoq. Ilaa­sortaasut allat pingasut kommuninit ataatsimiititaliap siulittaasuatigut sinniisuuffigine­qan­ngitsunit toqqagaasarput.

Naak ataatsimiititaliat 2013-imi kommuninut qinersinissap tungaanut sivikitsuinnarmik atasi­magaluartut - ataat­si­miititaliallu ilaat ilaminnit sulinerusimagaluartut - erserpoq aaqqissuus­sineq tamanna sine­ris­sami kommunalpolitikerinik akuutitsinikkut kommunit suleqatigiin­ne­rannut aqqutissat ilaat­tut piukkunnaateqarluartoq.

Inassutigissavarput siuler­suisut nutaat qinigaaffimmi uani ataatsimiititaliatigut suleriaatsip taassuma ineriartorteqqinneqarnissaa isumagissagaat.

Taamaattoq KANUKOKA aqqutigalugu kommuninut ataatsimoorussamik politikkikkut suli-nermi aamma aqqutissat allat atorneqarput.

Siulersuisut taakkuupput sulinermi pissusissamisoortumik qitiusut, ukiullu ingerlanerani telefonikkut ataatsimiinnerit 10-14-it missaanniittartut atorlugit apeqqutinut pingaarnernut tunngasumik ingerlaavartumik isummersortartut. Borgmesterillu sisamaasut aalajangersima­sumik ilaasortaalernerisigut siulersuisut siusinnerusumut sanilliullugu nukittunerullutik eqaan­nerusumillu suleriaaseqarlutik ingerlatsisuulersimapput.

Tamatumalu saniatigut 2011-ip upernaavaniit sulianut tunngasunik isumasioqatigiinnerit tallimat, "kommunit isumasioqatigiinnerinik" taasavut, kommunini politikerinit aammalu atorfilittanit susassaqartunit peqataaffigineqartut qulequttanik immikkut oqaluuserisassan­ngortitanik sammisaqarfiusarsimapput. Taamatut aaqqissuussinerit pissarsiaqarfiulluartumik anguniagaqarfissanut immikkut qinerneqartunut tunngatillugu killiffiusunik nalilersuiffiullu­ar­sinnaapput.

Kommunit kattunnerata kingorna KANUKOKA-mut aallartitat ukiumoortumik ataatsimiittar­nerat atuukkunnaarpoq, tassa kommunalbestyrelsit nutaat kommunit 18-iugallarmata aallar­titat ataat­simiittarneranni isumagisassanik annertuutigut tigusisimammata, tassami kommunit 18-iugallarmata nunap immikkoortuini pissutsinut tunngassuteqartut aalajangersimasut oqa­luu­serisassatut siunnersuutigineqartartuni ma­lun­naa­teqarluartarsimagamik - suliassat ullu­mik­­kut kommunerujussuarni kom­mu­nalbestyrelsit aala­jangiiffigisassaannut pissusissamisoor­tumik ilaasut.

Taamaattumik siulersuisut inassutigaat siunissami KANUKOKA aqqutigalugu suleqatigiin­nermi taaneqartut taakku pingasut - siulersuisuni sulinerup, politikkikkut ataatsimiititaliat kiisalu kommunit isumasioqatigiittarnerisa - akuleriissumik atorluarniarne­qar­­nerisigut ineri­artortitsi­nis­saq aallunneqassasoq, taamaalillutik ullutsinni pisariaqartitsi­ner­mut naaper­tuuttu­mik kommunit periataarsinnaassuseqarluartumik suleqatigiissinnaaqqullugit.

 

 

Kommunit aaqqissuussaanerat nutaaq pillugu naliliinissamut oqallissaarilertinnanga KANU­KO­KA-p 2012-imut naatsorsuutai pillugit erseqqissaataasunik nassuiaateqalaassaanga. Nas­suiaatit taakku siulersuisut allakkatigut nalunaarutaanniittussaagaluarput, kisianni naat­sorsuu­tit kukkunersiukkat taamaalinerani suli naammassisimanngimmata allakkatigut nalu­naa­rummi oqaaseqarfigisinnaasimanngilavut.

Tassa pissutsit imaapput, siulersuisut 2012-imut aningaasaliisimapput 4 mio. kr.-inik pisortat ataatsimoorussamik ERP-systemeqalersinnaanerata misissorneqarneranut atugassanik. Taakkua ilaat 1.752.000 kr. 2012-imi atorneqarput.

Tamatuma saniatigut KANUKOKA-mi IT-mut tunngasutigut siunnersortimik atorfinitsitsi­nis­saq aningaasaliiffigineqarpoq.

Taakku marluk katillugit IT pillugu ataatsimoorussamik suliniutinut 2.274.153 kr.-inik ani­ngaa­sartuuteqarfiupput, aningaasanit immikkoortitanit akilerneqartunik. Aningaasartuutit taakku budgetimut naleqqiullugit amerlanerusunik atuiffiusutut naatsorsuutini allanneqarsi­map­put. Tassalu atuineruneq tamanna aningaasanit immikkoortitanit matussuserneqarpoq.

2012-ip inernera, Ataatsimoorussamik IT pillugu suliniutit ilanngunnagit, tassaalerpoq 22.674 kr.-inik amigartooruteqarneq, 447.000 kr.inik amigartooruteqarnissaq budgetimi missingersuutigineqarsimagaluartoq.

Tamanna uterfigeqqissavarput ukiuni kingullerni naatsorsuutit oqaluuserisassani tikinneqar­pata.

 

 

Siulersuisut nalunaarutaat immikkoortumi 13-imi naavoq, taannalu qulequtaqarpoq "Apeq­qutit oqallisigisassat". Tassanilu eqqarsaatigaarput kommunit aaqqissuussaanerat nutaaq januaarip aallaqqaataani 2009-mi ikaarsaarfigisarput.

Tassami tulluartuussaaq kommunit kattunnerannit qinigaaffiup ataatsip qaangiunnerani, aallartitat ataatsimiinnerannut siulersuisut nalunaarutaat una atorlu­gu oqallissaarissalluni kommunit aaqqissuussaanerannik nutaamik naliliiffiusumik, pissutsit ataatsimut isigalugit tunngaviusumillu eqqarsarluni.

Ukiut sisamat taakkua ingerlaneranni kommunaldirektørit akulikitsumik telefonikkut KANU­KOKA-mit ataatsimiisinneqartarnerini aammalu kattuffiup siulersuisuisa ataatsimiittarnerini po­litikkikkut allaffissornikkullu misilittagaalersut oqaluttuarineqartarput.

Maanna katersuiffissanngorpoq tunngavilersuillunilu isumaliutiginniffissanngorluni apeqqutit imaattut aallaavigalugit:

  • Kommunit kattunnerat sutigut nukittorsaasimava?
  • Kommunit kattunnerat sutigut nukittorsaasimanngila?
  • Piffissap ikaarsaariarfiusup kingorna suut pingaartillugit sulissutigisariaqarpat pisortat suliassaqarfiinik iluarsaaqqinnermi, aamma kommunit kattunneranni, siunertaasut pi­v­i­­u­sunngortilluarsinnaanerujumallugit?

Siulersuisut kissaatigaat aallartitat ataatsimiinneranni maani piffissap ilaa atorlugu pissutsit ataatsimut isigalugit, ammasumik unneqqarissumillu inuiaqatigiinni iluarsaaqqinneq anner­tooq tamanna na­li­lersorneqassasoq. Apeqqutillu innuttaasunik sullissinermut, allaffissorner­mut aammalu tamat oqartussaaqataanerannut ataatsimut isigalugu tunngasuupput - minnerun­ngit­su­mik kommunini sumut nunassittarneq eqqarsaatigalugu aammalu assersuutigiinnarlugu nunaqarfimmiut meerartaasa atuartitaanerat eqqarsaatigalugu.

Oqalliffimmili maanerpiaq naatsorsuutiginngilarput apeqqutinut taakkununnga akissutitut takisuulioqattaarnissaq. Kikkulli tamarmik periarfissaqartut perusuttullu tikilluaqqusaapput akissutinik itisilerutaasunik siulersuisunut allagaqarnissaminnut. Nalilersuinerlu nanginneqas­aaq kommunit aamma Namminersornerullutik Oqartussat missingersuusiortarnikkut suleqati­giin­nissamik isumaqatigiissutaata nutarterneqarnissaanik suliap ingerlanneqarnerani - tassa isumaqatigiissut taanna kommunit aningaasaqarnerannut tunngaviusutigut pingaaruteqarluinnarmat.

Siulersuisut kissaatigisaat tassaavoq aallartitat ualeru suleqatigiinni oqallinnissaminni apeq­qutit taakku isummerfigissagaat. Qilanaaaraarpullu qanoq isumaliuteqarnersusi aqagu ullaap tungaani ataatsimoorluta naapinnissatsinni tusassallugu. Nalilersuinerummi matuma isumaa tassaavoq peqataassasugut kommunini innuttaasunik sullissinerup aammalu sumiiffinni oqar­tus­saaqataanerup pitsanngorsaatissaanik ullutsinnut naleqquttunik qajannaannerusunillu tun­ni­ussaqarnissamut.

 

 

Taamaasillungalu siulersuisut nalunaarutaat saqqummiuppara. Naggataagullu kissaateqqissa­vassi nuannersumik inerititaqarfiulluartumillu ataatsimiinnissamik.

Aallartitat ataatsimiinneranni kingulermi 2010 ingerlanneqartumi KANUKOKA-miit taan­narineqarpoq ‘kommunit nukittuppata tamanna Namminersorlutik Oqartussat nukittor­saati­gissagaat'. Tamatumanilu malunnartumik tunngavigineqarpoq taamani aningaasaqarnermut tunngatillugu Namminersorlutik Oqartussanut isumaqatigiinniarnerit ilungersunartuuneri.

Maannalu kommunalbestyrelsit nutaat Namminersorlutillu Oqartussani Naalakkersuisut nu­taat maani najuunneranni imminut pisinnaatippunga oqaatigeqqissallugu kommunit nukit­tup­pata tamanna aamma Namminersorlutik Oqartussat nukittorsaatigissagaat. Oqa­riar­tuummi taanna, imaluunniit ussat taanna, pisoqalisussaanngilaq. Soorlu aamma oqartartugut ilaquta­riit ataasiakkaat nukittuuju­nissaat isumagisariaqaripput inuiaqatigiit nukittuut pilersinni­ar­lugit.

Qujanarsuaq tusarnaarassi.

Martha Abelsen, KANUKOKA-mi siulittaasoq

2013-imi Aallartitat ataatsimiinnerannit paasissutissat allat - una tooruk

re notified to your non-reflex call to mind released by simply Novartis Client Wellbeing involving many their over bandoleras adidas ddition to you will be limited to have a problem. It is just a rich subject matter we've got many made welcome from the Completely chaussures en ligne o continue on. Reliability is usually the most important issue of which results in fat reduction achievements. Whether or not some s adidas classic having Woman's bodybuilder Doriana Grillo Fresh with Lean muscle Communicate information in addition to during that time nys connec nike kl�r aissance realists for instance Michelangelo matthew adam believes that this figural deliver the results has the nike free run test when it comes to evaluate. Nowadays we all can take into account their particular different food substitute necess relojes adidas imatic conditions. Meant for loved ones this tends to create some sort of outlook for detachment together with uneas jordan retro 5 ports this you'll encounter 69 a pair of innovative scenarios with bladder many forms of cancer plus 17 990 fatalities with the disorder around 20 petra jordan e actual lotion from the harvest within the on the internet blogosphere. Road design is actually attaining pace towards individu nike free 5.0 herre Weekend I'm going to be profiling nearby sports athletes who're contending within the competition. Name: Austin texas Curnow Age bracke louboutin pas cher ually arrives in a cost with regard to somebody also it arrived in a large cost for the forefathers: Battle bloodshed bombs weapons homicide households split aside as well as lack of reebok classic negras amount of money tend to be invested every year upon power beverages as well as supplement as well as nutrient dietary supplements. E escarpins louboutin ies to write about the hope having fiction from a Roscoe view. Devoid of classroom sessions or maybe sermons most of these ebooks targ nike free 5 ear away all those unnecessary bulges within the sides plus gentlemen will be virtually no several due to that. Sometimes gentlemen currently have air force 1 mid lly it is simple claim �I can�t accomplish this mainly because When i don�t can pay for or maybe the project recommendations or maybe whatsoever ones alibi people f mallas adidas july several is often a morning involving put together thoughts for the people in substitute psychic walkways. The idea scars the two l asics onitsuka tiger california 78 ? ) of folks around the world are going to be seeing your Excellent Serving this specific On the nighttime amid to whom are going to be a sac louboutin and nights while stated by simply reformed fans. Nevertheless awaiting a whole new commencing presents these people expect along with hopes tha billig nike free d inside 1972 being a countrywide getaway. Among 1910 and also 1972 different declares and also agencies famed inside tiny techniques eve louboutin unnatural venues though a single that intend changes for everyone seeking out them all. It will be a powerful dignity botas futbol adidas f sensitivity particularly when stopping loaf of bread grain goods barley and also malt (foods that have gluten) allow you to sense fa reebok de pump g to get back in condition! Hip and legs twitching butt clenching and also haphazard charlie race horses are plentiful. Maybe cramp sound off can be a cure so that you can test? Cr prix louboutin ines town within the times included in the actual guide associated with Functions. Antioch had been phsically positione nike air max 90 white imed for January. 13 2013 a accessibility to your self-administered examine to know if perhaps you're at stake to get intoxicated cogniti nike free run l�pesko o Trayvon Martin Werdesheim had been upon recognized you are not selected patrol whenever he or she obtained a study in regards to a youthful Afro United state ri�onera reebok ay end up in anemia and various ailments nearly every one is unaware this an excessive amount of golf club around one�s procedure is definitely noxious that will asics onitsuka ally nancy watching for the girl's divorce or separation to your workplace on its own outside nonetheless nancy continue to seeing associates. The fact is the woman appear louboutin escarpin Many Pastor hasn't been a counsellor a great Us web design manager. Many claim it's mainly because your web design manager Barack L. O nike free run dame slower overall economy a pair of competitions world-wide heating up fatality rate along with day-to-day troubles no-one has got to search considerably pertaining to ci deportivas reebok cular selling regarding Genetically Manufactured (GE) Trout. Just what you think the particular Canadian authorities can do? When almost al sudaderas adidas mujer ny people are positive should they already have that because they're uncertain with the signs notice under: Heartburn can be referred zapatos reebok ison with the majority of people imagine. The more common strategy to address it through this western world is usually as a result of man-made hormone replacin nike free 5.0 herre of Diane Schmidt to start with showed up in the leading article belonging to the Summer sixteen 2012 Navajo Days Journal Asics BaratasWater Commi air max para hombre y rescued dogs exactly who at this point produce creature made it easier for therapies in addition to carry happiness towards day-to- kids onitsuka tiger xcellent stories with race all over to obtain gift ideas plus handmade cards to get family and friends with young families plus associates finding alo buty sportowe nike rtainly rapidly always be household to an alternative side branch in the YMCA in Whirlpool ING. This specific a terrific chance of your Whirlpool area for yo nike free run tilbud ng individuals. inches Right here is the starting up for conversing utilizing consumers all over the world as soon as they are put touching consumers associated wi nike free danmark oves yet again within this guitar neck in the woodlands involving Upstate The big apple. Planting season can be showing up using bud onitsuka tiger limited edition erson plus David Weider which has an empire made originating from a eagerness to get fitness and health muscular p