Siulittaasup nalunaarutaa

Nalunaarut oqaasiinnakkut saqqummiussassaq manna allakkatigut nalunaarummut aallartitanut nassiunneqareersimasumut tapertaavoq.

Kingullermik kommunalbestyrelsinut qinersineqarneraniit maanna ukioq ataaseq qaangiuppoq, taamalu aallartitat suli ukiumi ataatsimi periarfissaqarsimapput kommunini politikkimik suliaqarnissaminnut. Neriuppunga ukiumi tassani qaangiuttumi kommunissinni angusaqarluarsimassasusi.

Soorlu aamma allakkatigut nalunaarutinni eqqaareeriga, siulersuisut sinnerlugit uanga maanna nalunaarummik saqqummiussisuunera nalaatsornertut oqaatigineqarsinnaavoq. Ataatsimiinnermi matumani kingusinnerusukkut siulittaasussarsiortussaavugut piffissap qinersiviusup sinnerani atasussamik. Taamaattumik neriuutigaara aallartitat nalunaarut manna allakkatigullu nalunaarut akueriumaaraat, taamalu ukiumi qaangiuttumi siulersuisut angusaannik naliliillutik.

Kanukokap arlaleriaqaluni uparuartarsimavaa Namminersornerullutik Oqartussat sanaartornermik pilersaarusiornerata iluamik ingerlannginnera. Kommunit ataasiaratik misigisarpaat sanaartornermut tunngasunik saaffiginnissuteqaraangamik pisortaqarfimmiit pisortaqarfimmut innersuunneqaqattaartarnertik. Tamanna akueriinnarsinnaajunnaarparput. Kattuffiup tungaaniit qangalilaarli oqaatigisarparput sanaartugassat aningaasaliiffigineqarsimasut pillugit ataatsimoortumik databaseliortoqartariaqaraluartoq, taamaalillutik Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu tamarmik malinnaalluarsinnaalissagaluarmata aammalu suliassat pilersaarusiorneranni ataatsimoortumik tunngavissaqalerlutik. Sulili maannamut tigussaasumik aaqqiissuteqartoqanngilaq, kattuffiulli siulersuisui naalakkersuisunut tinnersaajuassapput sanaartornermillu aqutsinerup nukittorsarneqarnissaa kaammattuutigalugu. Suliassat nukinginnarmata pingaaruteqarpoq kommunit erseqqissumik ilisimatissallugit suliassani assigiinngitsuni kikkut akisussaanersut oqartussaanersullu. Suleqatigiinnerulernissaq ingerlanneqartariaqarpoq kommunini ataasiakkaani ukiunut arlalinnut sanaartugassanik pilersaarusiorluni ataatsimeeqatigiittarnikkut. Ataatsimiinnerni tamakkunani aamma illua’tungeriit ukiunut arlalinnut isumaqatigiissuteqartarsinnaapput sanaartornerup ataatsimut isiginerullugu ingerlanneqartarnissaanik, taamaalillutik kommunit namminneq tulleriiaarinissaminnut pisinnaatitaaffeqarnerullutillu sunniuteqarsinnaaneruniassammata sanaartornermut aningaasaliissutinut tamarmiusunut. Kommunit naammagittaalliuutigillattaasarpaat inissianik sanaartornerup ingerlanneqarnerani A/S INI-mut pituttorsimavallaarnertik. Nuannaajallaatigaarali naalakkersuisut nutaamik nalunaarusiornermikkut pituttorsimaneq tamanna atorunnaarsinnialermassuk. Aammalu taarusuppara Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuutigimmassuk ukiup matuma ingerlanerani sanaartornermut maleruagassat nutaat naammassineqarumaartut.

Avatangiisit eqqarsaatigalugit Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuutigaattaaq eqqagassat pillugit iliuusissanik pilersaarusiaq nutaaq ukiup matuma ingerlanerani suliarineqarumaartoq. Pilersaarusiaq kommuninut tusarniaassutigineqartussaavoq. Allakkatigut nalunaarutissama naammassinerata kingorna Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu nakkutilliisoqarfiit akissuteqarsimapput erseqqissarlugu Mokana I/S pillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiornissaq inatsisitigut aporfissaqanngitsoq.

Misigiuarparput Namminersornerullutik Oqartussat aalajangigassat pillugit tusarniaagaangamik sivikitsuararsuarmik piffissaqartitsisarnerat. Sivikippallaamik piffissaqartitsisarneq pissutigalugu tusarniaanerit ilaat kommuneqarfiit kattuffiata itigartittarsimavai. Kommunit misilittagaat naliliisarnerilu naatsorsuutigineqassappata pingaaruteqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat ima piffissaliisarnissaat kommunini ataatsimiititaliat aamma nalileeqataasinnaanngorlugit. Allaat suliassat ilatigut kissaatiginartarpoq kommunalbestyrelsip tamarmiusup politikkikkut isummernissamut periarfissinneqarnissaa. Naalakkersuisut matumuuna erseqqissaavigeqqissavakka suleqatigiilluarneq taamaallaat tatigeqatigiinnikkut anguneqarsinnaammat.

Sulisunik isumaqatiginninniartarnerit eqqaassagutsigit taasariaqarpoq maanna PIP isumaqatigiissuteqarfigineqarsimammat. Taakkua isumaqatiginiarneqarneranni Kanukokap kissaatigisimavaa pædagogit aningaasarsiaasa immikkoortillugit qaffanneqarnissaat. Tassalu taama pisoqarpoq, aammalu isumaqatigiissutip periarfissaqalersippaa atorfinitsitsisarnerni kommunit namminneq aalajangiisinnaanerulernissaat kiisalu kommunit sulisullu peqatigiiffiata suliassat ilaanni toqqaannartumik isumaqatigiinniarsinnaanissaat. Neriuutigaara kommunit pædagoginik amigaateqartarnerat tamatumuuna isumaqatigiissuteqarnikkut ilaatigut iluarsineqarsinnaassasoq.

Kommunit ataasiakkaat kissaateqartarnerisigut Kanukokap ukiuni arlalinngortuni uparuartugaraa kommunit inuussutissarsiutinik ingerlatsinermi aningaasaliisinnaanerat pillugu inatsisartut inatsisaata killilersuivallaarnera. Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinneranni inuussutissarsiornermut naalakkersuisoq inuussutissarsiutinik siuarsaanissaq pillugu nassuiaammik saqqummiussaqarpoq, siunissami suliniutaasinnaasut pinerullugit. Neriuppunga taava naalakkersuisut inatsimmik allanngortitsiniarumaartut siunissami kommunit inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermi namminneq peqataanerusinnaanngorlugit. Siulersuisut kommunit inuutissarsiutitigut sunniuteqarnerulernissaannik anguniagaqartumik ataatsimiitsitaliaat suliaminik ingerlatsilluarpoq. Ataatsimiititaliap tigussaasunik inerititaqarfiusumik sulinissaa siulersuisuniit isumalluarfigaarput.

Enoksenip ataatsimiititaliaata maanna suliani naammassivaa. Ataatsimiititaliaq naalakkersuisunut siunnersuuteqarsimavoq sinerissap qanittuani raajarniarnerup allatut aaqqissuunneqarnissaanik. Ataatsimiititaliami tassani Kanukokap peqataanermigut sulissutigisimavaa nunami suliffissat ataannartinneqarnissaat. Naalakkersuisut tatigaakka kommunit soqutigisaat tusarnaarlugit aalajangiiniarumaartut.

Siulersuisut aalajangersimapput kaammattuutiginiarlugu 2003-mi akileraarutitigut naligiissaarutit allanngortinneqassanngitsut 2002-mi inuit ingerlatseqatigiiffiillu akileraarutaat eqqarsaatigalugit tunngavissarititaasunut naleqqiullugit, kisiannili 2003-mi kommuninut ataatsimut akileraarutip agguataarneqarnissaa inuttussuseq tunngavigalugu pissasoq. Siunissami naligiissaarisarnermi tunngavissat aalajangiiffigineqarumaarput tamakku kommunini sukumiisumik oqallisigineqareerpata.

Suleqatigiissitat allaffeqarfitsigut suliassatigut kommunit suleqatigiinnerulernissaannik piareersaasussatut sulisitavut ingerlapput. Suleqatigiissitat taakku Namminersornerullutik Oqartussanit peqataaffigineqarput. Aallartitat ataatsimiinnerat manna iluatsillugu suleqatigiissitat taakku naapeqatigiittussaagaluarput, kattuffimmili sulisutta taarserneqartussanngornera pissutigalugu tamanna kinguartittariaqarsimavoq – sulisussarpulli nutaaq aallarteriarpat suliaq tamaakkisumik ingerlateqqinneqalissaaq.

Ataatsimoortumik tapiissutit pillugit ukiumoortumik isumaqatigiinniarnerit suli allaffeqarfitsigoortumik ingerlanneqarput. Naatsorsuutigaaralu isumaqatigiinniarnerit juunimi aningaasaqarnermut naalakkersuisorlu naammassiumaarivut. Kingusinnerusukkut eqqartulaarumaarpakka Atuarfitsialaap aningaasaqarnikkut kinguneriumaagassai.

Kommuneqarfiit kattuffiata ilisimavaa aningaasaqarnermik aqutsinermut systemit kommunini maanna atorneqartut taarserneqartariaqalissasut. Siulersuisut Namminersornerullutik Oqartussanut saaffiginneqqaarallarsimapput pisortat ingerlatsiviini tamani assigiinnik systemeqalersinnaanerup suleqatigiissutigilernissaa kissaatigalugu. Taamatut kissaateqarnermi siunertaavoq paasissutissat Namminersornerullutik Oqartussat inatsisitigoortumik kommuninit piumasarisartagaasa ajornannginnerusumik tunniussinnaalernissaat. Tamanna aqqutigalugu aamma inuiaqatigiinni pilersitseqatigiittoqarsinnaavoq sulisutta ataatsimoortumik ilinniartinneqarnissaannut pisariillisaataasussamik. Ajoraluartumilli Namminersornerullutik Oqartussat soqutiginartissimanngilaat taamatut suleqatigiinnermi peqataanissartik. Siulersuisut pilersaarutigaat suliassaq taanna kommuninut tamanut pingaaruteqartuusoq immikkut ataatsimiititaliuullugu ingerlanneqalissasoq. Ullumilu kingusinnerusukkut aallartitat ilisimatikkumaarpakka suliassami tamatumani siulersuisut iliuuseriniarumaagassaat pillugit.

Atuarfitsialak pilersinniarlugu suliniutit kommuneqarfiit kattuffiata peqataaffigai. Taamaattumik maanna atuarfeqarnermik iluarsaaqqinnialernermi qulakkeertariaqarparput atuartitaanerup pisariaqartinneqartumik pitsaassuseqarnissaa. Nuannaarutigaara naalakkersuisut inatsisartullu kulturimut ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliaata kattuffiup isumaanik paasinnissimanerat, taamaalilluni peqqussutitaassap atuutilernissaa maanna ukiumik ataatsimik kinguartinneqarluni aammalu atuartunut angajullernut tunngatillugu ilinniarnermut tapiissutit peerneqarnissaannik siunnersuutaasimagaluartoq tunuartinneqarluni. Taamatuttaaq Kanukokap annertusisamik immikkut ittumik atuartitsisarneq pillugu isumai tusaaniarneqannguatsiarput, taamaalillutik atuartut taakkua immikkut pisariaqartitsinerat aaqqiivigineqarsinnaaniassammat kommuninut equngasumik aningaasatigut nammakkiinertaqanngitsumik. Aamma maluginiarpara naalakkersuisut inatsisartullu pingaartikkaat atuarfinni kollegianilu inigissaanissaq aammalu iluarsaassinissanik, allanngortiterinissanik allilerinissanillu suliniutit siuarsarusukkaat.

Ataaserli isumakulunnartoqartippara. Tassa piffissamut atuartut atuartinneqarfigisaannut tunngatillugu naalakkersuisut siunnersuuteqarsimammata Atuarfitsialammi sivikillilerisoqassasoq, atuartut maannakkornit sivikinnerungaatsiartumik atuartinneqartalissallutik. Isumaqarpunga atuartitseriaatsip allanngortinnerinnaatigut atuartitsineq pitsanngorsarneqarsinnaanngitsoq. Naalakkersuisut nalunaaqquttap-akunneri atuartitsiviusut amerlassusiat maanna atuuttoq aalajangiusimasariaqarpaat, pitsanngorsaanissami nammagassat kommuninut ataasiakkaanut tunniutiinnarnagit. Kommuneqarfiit kattuffiata kulturimut atuartitaanermullu naalakkersuisumik ataatsimeeqateqartarnermigut aammalu kulturimut atuartitaanermullu ataatsimiititaliamik oqaloqatiginnikkiartortarnermigut sulissutigisimagaluarpaa ajornartorsiummut tamatumunnga tunngatillugu paasineqarnissani. Tamannali iluatsissimanngilaq, ajoraluartumik.

Paasinarpoq internetikkut nittartagartaarnerput ilassineqarluartoq. Januaarip aallaqqaataaniit ullut tamaasa agguaqatigiissillugu 500-nik nittartakkamut alakkarterisoqartarpoq. Maajip aappaani alakkarterinerit aatsaat taama amerlatigipput 5075-iugamik. Sanaartornermi maleruagassat aammalu pinngortitap illersorneqarnissaa pillugu inatsisitaassaq pillugu tusarniaasoqarnerani Namminersornerullutik Oqartussat suleqatigaavut nittartagarput tamakkununnga tunngasunik immikkoortortalerlugu e-konferencenik ingerlatsiviusinnaasunik paasissutissanillu aallerfiusinnaasunik. Taamaaliorpugut suliniutini taakkunani kommunit sunniuteqarnerusinnaanissaat eqqarsaatigalugu. Pissanngatigaarpullu e-konferencenik taaneqartut tamakku qanoq sunniuteqarumaarnersut.

Anguniagarput tassaavoq ilisimasanik paasissutissanillu paarlaasseqatigiittarnermi nittartakkap sakkuullualernissaa, taamaattumillu neriuutigaara kommunini sulisut ilisimasaminnik allanut ingerlatitseqqittarnerminni taanna atorlualissagaat. Maannamut paasisavut malillugit nittartagaq qujanartumik atorluarneqaleriartorpoq.

Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni inissinneqarnissaminnik utaqqisut pillugit misissuisitsinitta inernerinik nittartakkatsigut saqqummiussinerput inuiaqatigiinni oqallinnermik pilersitsivoq. Misissuinerup takutippaa inissinneqarfissanik aammalu inissiivissanik allanik pisariaqartitsineq angisoorujussuusoq. Børnehjemit nalinginnaasut meeqqat immikkut ittumik ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsinerannut naammakkunnaarput. 1998-imi ataatsimoortumik tapiissutissat isumaqatigiinniutigineqarneranni isumaqatigiissutigineqarsimavoq isumaginninnermut pisortaqarfik suleqatigiissitaliussasoq ilaatigut inissinneqarfissanik pisariaqartitsinerup qanoq atsigineranik paasiniaasussamik. Isumaqatigiissut tamanna siorna isumaqatigiinniarnerni qalleqqissarneqarsimavoq, taamalu aatsaat pilersinneqarluni. Kommuneqarfiit kattuffiat ukiut tamaasa kimigiiserfigineqartarpoq ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit ingerlanneqarneranni ukiumoortumik atuivallaarutaasartut kommuninit matussuserneqartarnissaat akuereqqullugu. 2003-ip kingorna inissiinernut akiliutit qaffangaatsiarnissaat naatsorsuutigisariaqassagunarparput, tassa ingerlatsinermut budgetiliornermi kommuneqarfiit kattuffiat peqataatinneqartussaammat. Suleqatigiissitani sinniisorisavut aqqutigalugit paasiniarniarparput inissiinermut akiliuteqartarneq allanngortiterneqarsinnaanersoq, taamaalillutik kommunit inissiinermut akiliutinik amerlanerusunik akiliiuminaatsitsisinnaasut eqqorneqannginniassammata.

Misiligutaasumik kommunit ilaat innuttaaqataasunut innarluutilinnut akisussaaffimmik tigusisimapput. Suliassap tamatuma kommuninut tamanut tunniunneqarnissaanik aalajangertoqartinnagu Kanukokap piumasarissamaarpaa misiliinerit naliliiffigineqarnissaat aammalu akisussaaffiit agguataarneqarnissaasa taakkununngalu atasumik ataatsimoortumik tapiissutit isumaqatigiinniutigineqarnissaat.

Peqqinnissap tungaatigut isumagisassat ilaat najugarisami isumagineqarsinnaasanngillat, taamaattumillu napparsimasut Rigshospitalimut imaluunniit nunatsinni napparsimmavimmut allamut nuunneqartariaqartarput. Kanukokap nalunngilaa tamanna kommunit aningaasartuuteqarnerulissutigisaraat, taamaattumillu maanna misissorneqalerpoq tamatumani kommunit qanoq aningaasartuuteqartigisarnersut.

Ilinniartitaanermut naalakkersuisoqarfiup qanittukkut kommuninut nassiuppaa inuussutissarsiutinik ilinniartitsinerup iluarsartuunneqaqqinnerata kingunerisaanik allanngortiterinissamik pilersaarusiaq. Kattuffiup kommunit inassimavai tunngavissaq maanna atuuttoq tunngavigalugu isumaqatigiissuteqarniaqqunagit. Kattuffiup pisortaqarfiit marluk suliamut tassunga attuumassuteqartut isumaqatigiissuteqarfigisimavai taakku tamanut atuuttumik siunnersuusioqqaassasut aalajangernissamut tunngavissamik.

Ilinniagaqartut aningaasarsiaqartinneqarnerata allanngortinniarneqarnera aamma ajornartorsiutitaqarpoq, tassa Namminersornerullutik Oqartussat sipaarniarnerminni ilinniartunut faginik ataasiakkaaginnarnik ilinniagaqarniartunut aningaasarsiaqartitsisarneq matuniarmassuk.

Taamaalillunga siulersuisut allakkatigut nalunaarutaannut tapertaasumik oqaaseqarpunga. Siulersuisut neriupput nalunaarutip imarisai aallaavigalugit aallartitat oqallilluarumaartut. Oqaaseriumaakkassi tusarnissaat qilanaarnarpoq. Neriuppunga kommunit ataasiakkaat tamarmik siulersuisunut tapersersuiuassasut kommunit ataatsimut isigalugit pitsaasumik angusaqarniarnitsinni. Aamma matumuuna sinerissami kommunalbestyrelsini ilaasortarpassuarnut attaveqartarnivut qujamasullunga eqqaarusuppakka. Tassami siulersuisuni sulinitta iluatsinnissaanut apeqqutaalluinnarpoq ilissinnut attaveqarluarnissarput, taamaalilluta nukivut tamatta ataatsimoorluta soqutigisatsinnut atorluarnerusinnaaniassagatsigit.