Peqatigiilluarnissaq kommunillu kattussornissaat

Siulittaasutut nalunaarutiga allaganngorlugu upernassarli aallartitanut tamanut nassiunneqareersimasoq innersuussutigissavara – naatsorsuutigaara alakkaterneqarsimassasoq (!) – maannalu oqaasissakka nalunaarummut tassunga tapertaassapput suliassallu pingaaruteqartut ilaat pillugit tinnersaataasunik isummersorfiussallutik.

Ukiorpassuit ingerlaneranni oqallittarnerni ilaanneeriarluni aperisoqartarpoq: ”Inuiaqatigiit qanoq-uku ittut pilersinniarivut?”

1970-ikkut qiteqqunneranni kommunit nammineersinnaatitaalernerannut 1970-ikkullu naalerneranni nunatta namminersornerulerneranut atatillugu apeqqut taanna qaqinneqartarpoq. Aamma qinersisoqaleraangat taama aperisoqartaannarpoq. Isumaqarpungalu taama aperikulaarnerusariaqaraluartugut.

Tassami naalakkersuinikkut allaffissornikkullu iliuutsivut – iliuuserinngisavullu – tamarmik minnerusumik annerusumilluunniit inuiaqatigiit atugarisaannut ingerlanneqarnerannullu sunniuteqartarput. Tamanna kommunini inuiaqatigiit akornannut pilluta suliaqarnitsinni misigisarparput. Naalakkersuinermik allaffissornikkullu ingerlatsinermik suliaqartuusugut ulluinnarni iliuutsivut iliuuserinngisavullu inuiaqatigiit qanoq ittut pilersinneqarnissaannik apeqqummut attuumassuteqarluinnarput piumagutta piumanngikkuttaluunniit.

Suliassat angisuut inuiaqatigiit aaqqissugaanerannut ingerlatitaanerannullu tunngasut piffissami aggersumi isummerfigineqartussaapput:

Kommunit aaqqissuussaanerat iluarsaateqqinniarneqarpoq – tamannalu kommunit ilaasa kattussorneqarnissaannik apeqqummik ilaqarpoq.

Kommunit namminneq akunnerminni maannangaaq oqaluuserisariaqalerpaat qanoq ilusilimmik kattunnissaq timitalerneqassanersoq. Taamaattumik kattuffimmi siulersuisut aalajangiuppaat septembarimi borgmesterit kommunaldirektørillu ataatsimiinnissaanni siunissami aqutsisoqarfittut ingerlasussat qanoq iluseqarnissaat oqaluuserineqassasoq.

Kommunit suliami peqataatinneqarnissartik kissaatigigunikku sunniuteqartinneqarnissartillu qulakkiissagunikku maannangaaq nalilersuilertariaqarput. Piffissanngorpoq oqallinnerpassuit timitalimmik kinguneqartissallugit!

Aamma akileraaruserinerup ingerlanneqarnerata nutaamik aaqqissuunneqarnissaa pisariaqalersimavoq – tamannalu kommunit suleqatigiinnerunissaannik kissaatigisamut kommunillu akornanni akileraarutitigut naligiissaarisarnermut attuumassuteqanngitsuunngilaq. Namminersorneq pillugu Ataatsimiititaliaq kaammattuivoq pisortat allaffissornerata allaanerusumik aaqqissuunneqarnissaanik, nukiit atorluarneqarnerunissaat marloqiusamillu allaffissunnginnissaq siunertaralugu.

Taamaalilluni nunatsinni inuiaqatigiinni siunissami allaffissornerup qanoq aaqqissuunneqarnissaa eqqarsaatersuutigineqartorujussuuvoq – soorlumi allakkatigut nalunaarutinni tamanna taagiga.

Tamakku tamarmik apeqqummut tassunga tunngassuteqarput: Inuiaqatigiit-uku qanoq ittut pilersinniarivut?

Taamaattumik tamakkua aalajangersarneqarneranni kommunit sunniuteqarniartariaqarput inuiaqatigiinnut pitsaanerpaasussaq anguniarlugu – sunniuteqarsinnaanerlu qularnanngitsumik annerulissaaq uagut kommunini ataatsimoortumik isummersinnaagutta.

Akileraarutitigut naligiissaarisarneq aallartitat ataatsimiinneranni matumani eqqartorneqartussaq eqqaaginnaraanni inuiaqatigiit qanoq ittuunissaannik qanorlu aaqqissuussaanissaannik apeqqutit tunngaviusut tassani tikitassaapput. Tassami akileraarutinik aaqqissuussineq nunallu aningaasaataasa qanoq agguaanneqarnerat takussutisseeqataalluinnarpoq inuiaqatigiit qanoq aaqqissuussaanissaannik kissaateqartoqarneranik.

Uanga nammineq naalakkersuinikkut tunngaviusumik eqqarsariartaatsinni peqatigiilluarneq (allamiut ”solidaritet”-imik pisagaat) aalajangiisooqataatippara. Nunarput ataatsimut isigissagutsigu peqatigiilluarnerup isumaa ilaatigut tassaavoq kommunit pissaqarnerit aningaasarsiornikkullu nukittunerit kommuninut pissakinnerusunut aningaasarsiornikkullu sanngiinnerusunut tunniussaqartassasut. Tamanna tunngaviuvoq kusanartoq aammalu iluamik atorneqaruni inuiaqatigiinnut peqqinnartoq. Oqartoqassagunilu tamanna tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni ingerlatsisoqarsimanngitsoq, taava taamatut oqartoq pissutsinik misissuilluarsimassanngilaq. Tassami kommunit akornanni aningaasarsiornikkut assigiinngissutinik nalimmassaaniarluni ukiuni 25-ni qaangiuttuni takunngitsuugassaanngitsunik iliuuseqartoqartarsimavoq – tassa solidaritetip aqqani aaqqissuussinernik ineriartortitsisoqarsimavoq akileraarutitigut naligiissaarutit kommuninullu ataatsimoortumik tapiissuteqartarneq atorlugit. Tamannalu qujanarpoq, allamik oqarsinnaanngilanga.

Atuagassiatsinni ”Kanukoka Nutaarsiassat”-ni normumi kingullermi tamakku pillugit paasissutissaqarpoq oqallinnerup ingerlaqqinnissaani tunngavissat ilaannik.

Naak peqatigiilluarnerup nunani killerni kangillernilu mutiujunnaariartornera imminuinnarlu naatsorsuutiginerup salliujartornera oqaatigineqartaraluartoq, isumaqarpunga uagut sarfamut tamatumunnga maleruutiinnartariaqanngitsugut.

Peqatigiilluarneq tunngavissatut atorfissaqartuaannarpoq – itsarpalugalugu kasiilissallugu pissutissaqanngilaq.

Taamaattumik ullumikkut naligiissaarinermi aaqqissuussinerit tunngavimmikkut siunertamikkullu iluatinnartuarput – ajunngitsumik isumaqarluni ineriartortinneqarsimapput. Imaassinnaavoq pitsaanerusumik aaqqissuussisoqarsinnaasoq. Pitsaanerusumik aaqqissuussisoqarsinnaappat taamaaliortoqarli, peqatigiilluarnissamik isuma qimanneqanngikkuni naammappoq.

Ilumoorporli oqartoqartarmat naligiissaarineq aamma ingasaanneqarsinnaasoq – namminersorsinnaanermut sanngiillisaataalluni suliniuteqarnissamullu kajumiillisaataalluni. Taamaappoq inuit ataasiakkaat imaluunniit kommunit pineqarpata. Naligiissaarineq taamatut kinguneqassaguni taava siunertamut naapertuuttumik ingerlanneqarunnaarsimassaaq – tassami peqatigiilluarneq piviusoq aatsaat anguneqarsinnaammat inuit peqataasut isumalimmik nammineersinnaassuseqarpata peqatiminnullu sullisserusussuseqarpata.

Taamaattumik maanna oqaaserisakka isumaqartinneqassanngillat naligiissaarinermik aaqqissuussinerit maannakkut atuuttut ilaneqarnissaannut kajumissaarutitut. Kommuneqarfiit kattuffianni siulittaasutut kajumissaarutigisara tassaavoq peqatigiilluarnerup attanneqarnissaa ineriartortinneqarnissaalu peqataasut ataasiakkaat nammineersinnaassusiat, immikkoorutaat tunuliaqutaallu ataqqillugit.

Naligiissaarisarnermut tunngasut oqaluuserisassani immikkoortoq 8 tikikkutsigu immikkut sammisussaagaluarivut maanna taamatut oqaaseqarfigaakka, tunngaviusutigut pingaaruteqarmata inuiaqatigiillu aaqqissuussaanerannut attuumassuteqarluinnarlutik.

Siulittaasutut nalunaarutinni allaganngorlugu agguaanneqarsimasumi sammineqartut allat ilaat malersoqqilaarlugit aamma oqaaseqarfigilaarniarpakka:

Immikkoortumi ”Qarasaasiaqarnikkut ingerlatsinermik” qulequtalimmi eqqaaneqarpoq borgmesterit kommunaldirektørillu ukioq februaarimi Kangerlussuarmi ataatsimiinnerminni siunniussimagaat økonomisystemimik nutaamik ataatsimoorussassamik pilersitsisoqarnissaa – siunertaralugu 2005-imi systemip nutaap kommunini tamani atorneqalereersimanissaa. Taamatut aalajangerneq nuannaarutissaavoq – nukiit aningaasallu suli atorluarneqarnerusinnaanerannik nassuerneruvoq peqqinnartoq.

Maluginiarparali suleqatigiissitat siunnersuusiortussatut pilersinneqartut qanittukkut ataatsimiinnerminni isummersimasut systemip pilersinneqartussap qaqugu kommunini tamani atorneqalereersimanissaanik piffissaliussaq eqqortinneqarsinnaanavianngitsoq. Suleqatigiissitat kaammaattuutigaat suliaq marlunnik alloriarfilerneqassasoq, tassa siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu.

Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu kaammattuutigineqarpoq Winformatik-systemimut piaartumik nuukkallartoqassasoq, tassa Informatik-systemip kommunini amerlanerni atorneqartup ”maskiinaa” Supermax sivisuumik atasinnaajunnaarsimmat erniinnaq allamut nuuttoqartariaqassalluni. Tamatuma qanoq akeqarumaarnera pillugu neqeroorutinik maanna pissarsiniartoqalerpoq, suleqatigiissitallu siunnersuutigaat tamatumani aningaasartuutit kommunit ataatsimoorlutik akilissagaat.

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suleqatigiissitat siunnersuutigaat peqqissaartumik pilersaarusiortoqassasoq allaffissornermi digitalimik ingerlatsinissaq pillugu, pilersaarusiornermilu suleqataasussamik KANUKOKA atorfinitsitsissasoq imaluunniit sullissisussarsissasoq.

Suleqatigiissitat siunnersuutaat KANUKOKA-p siulersuisuisa ataasinngormat ataatsimiinneranni saqqummiuppara, isummerpugullu siunnersuutigineqartutut siunissaq qaninnerusoq ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugit aaqqiiniarnissaq tapersersorumallutigu.

Isummerpuguttaaq siunissami allaffeqarnermi qarasaasiatigut aaqqissuussinissani Namminersornerullutik Oqartussat peqataanissaat pisariaqartoq. Aaqqissuussinerimmi tusiapillaasumik ingerlassanngippata pissutsit ataatsimut isigalugit aaqqiiniartarnissaq pisariaqarpoq, taamaattumillu Namminersornerullutik Oqartussat inuiaqatigiit ulluinnarni ingerlanneqarnerata ilarujussuanik isumaginnittut tamatumani peqataasariaqarput.

Allaffissornermi qarasaasiatigut periarfissat nutaat atorluarnerusariaqalerpavut. Soorlu kommunitigoortumik akileraaruserinerup ukiut 30-ngajaat matuma siorna aallartinnerata kingorna teknikkikkut periarfissat pingaartumik ukiuni kingulliunerusuni allanngorujussuarsimapput – akileraaruserinermi pisariillisaanissamut aningaasallu atorluarnerunissaannut periarfissat nutaat ammarsimapput. Anguniagaasariaqarpoq qarasaasiaqarnikkut periarfissat atorluarnerunerisigut aningaasat allaffeqarnermut atorneqartaraluartut allanut iluaqutaanerulernissaat: Pingaartumik inuutissarsiornermut – tassa inuutissarsiorneq immini aningaasanik pilersitsisarmat annerusumillu imminut aningaasalersorneq pituttugaannginnerulluni ingerlanissamut periarfissiisarmat.

IT-mut aamma tunngatillugu taanngitsoorusunngilara Nuup Kommunea qarasaasiaqarfimmut KIT A/S-imut piginneqataalermat.

Nuup Kommuneata aktiaatissaa qarasaasiaqarfik 2000-imi pilersinneqarmalli KANUKOKA-mi toqqortarineqarsimavoq, kommunillu tigujumammagu tamanna kattuffiup siulersuisuinit inussiarnersumik akuerineqarpoq. Apeqqutigiumaneqassappat KIT A/S-imi aktiamik atorneqanngitsumik allamik KANUKOKA toqqortaqarnersoq, taava oqaatigissavara Qasigiannguit Kommuniat maanna piginneqataanngitsutuaammat aktiaatissaralualu kattuffimmi toqqortaammat.

Ukiuni kingulliunerusuni kommunit inuutissarsiutinik pilersitsiniarnermi peqataarusunnerat malunnarsigaluttuinnarsimavoq. Nalunngisassitut kommunini inuutissarsiorneq pillugu suleqatigissitamik taallugu Kattuffiup ataani pilersitsisoqarnikuuvoq, suleqatigiissitallu suliniutaasa ilagaat inatsisip nr. 22 3. novembari 1994-imeersup kommunit kissaataat tunngavigalugu allanngortinneqarnissaa.

Maanna inuutissarsiornermi pisortaqarfimmiit kommuninut Kattuffik aqqutigalugu inuutissarsiornermi inissisimaneq pillugu nalunaarusiaq tusarniutigineqarpoq. Upernaarmannalu aamma kommuninut tamanut tusarniutigineqartussaavoq inatsimmut nr. 22-mut allannguutissatut siunnersuut inatsisartut ukiamut ataatsimiinnissaanni saqqummiunneqartussaq.

Peqqissaartumik suliarineqarnera Kattuffimmiit iluarisimaarparput, neriuppungalu inatsimmut allannguutissat kommuninut iluaqutaasumik kinguneqarumaartut.

Tamatumunnga tunngatillugu kommunini inuutissarsiutitigut siuarsaanissaq pillugu suleqatigiissitat anguniagassiissutigivaat nunap immikkoortuini inuutissarsiutinik ineriartortitsinermut aningaasaateqarfiliornissaq. Tamatumani isumassarsiorfigilluarneqarput Islandimi iluatsittumik aaqqissuussinerit, siorna tappavunga paasisassarsiornitsinni paasisaqarfigisimasavut.

Nunatta aningaasatigut namminiileriartornissaa maanna naalakkersuinikkut nalinginnaasumik anguniagaavoq.

Aammali nalunngilarput – tamannalu kisitsisitigut takussutissaqarpoq – kommunini aningaasaqarneq ullumikkut pitsaviunngitsoq. Qarasaasiaqarnikkut periarfissat atorluarlugit allaffissorneq pisariillisarneqarpat oqilisarneqarlunilu, tamatumalu peqatigisaanik kommunit nunap immikkoortukkuutaartumik inuutissarsiutinik ineriartortitsinissaminnut killilersugaajunnaarpata, taava qularnanngitsumik tamanna ilorraap tungaanut saatsinneqarsinnaavoq, taamaalillutillu kommunit nunatta aningaasatigut nammineernerulernissaanut ikorfartueqataasinnaanerulissapput.

Teknikkimut avatangiisinullu tunngatillugu taagorneqartunut ilassutigerusuppara Inissiaatileqatigiiffiup A/S INI-p errorsisarfiit pillugit iliuuseriniagai Attaveqaateqarnermut Ineqarnermullu Pisortaqarfimmut kingullermik apriilimi saaffiginnissutigigatsigit.

Illua’tungaani INI-p ineqarnermullu pisortaqarfiup illua’tungaanilu KANUKOKA-p kommunillu errorsisarfeqarneq pillugu naliliinerat assigiinngitsorujussuuvoq. Errorsisarfiit ilarpassui matuneqarniarput imminut akilersinnaanngitsumik ingerlammata, tamatumunngalu tunngavilersuutitut oqaatigineqarluni errorsisarfiit atorneqarnerat milliartortoq. Kommunillu pineqartut neqeroorfigineqarput errorsisarfiit akeqanngitsumik tigoqqullugit. Taava soorunami kommunit ingerlatsinermut aningaasartuuteqassapput inillu errorsisarfiusut attartornerinut INI A/S-imut akiliuteqartassallullutik. Taasariaqarpoq manna tikillugu errorsisarfiit inimut akiliuteqarneq ajormata, ilimasaarutigineqarlunili siunissami akiliutigineqartartussat ininut akiliutaasartunit nalinginnaasunit annerujussuujumaartut.

Erseqqissarusuppara KANUKOKA-mi naliliinerput allarujussuummat. Isumaqarpugut errorsisarfiit atorneqarnerat ukiuni makkunani pissusissamisoortumik ingerlalersimasoq. Inuppassuit namminneq angerlarsimaffimminni errorsiveqalersimagaluarput, kisiannili suli allanik inuppassuarpoq akissarsiakitsunik errorsivissinissaminnut akissaalatsisunik. Ilaallu immaqa akissaqarsinnaagaluarlutik najugaqarput illuni errorsivinnut inissaluttorujussuarni, imermut kuuffinnullu attaveqanngitsuni. Taamaalilluni maangaannaq kuutsitsisoqartarpoq, amerlanertigullu tamanna akueriuminaatsinneqartarpoq avatangiisit minguitsuunissaat eqqiluisaarnissarlu eqqarsaatigalugit.

Taamaattumik KANUKOKA-miit sakkortuumik kajumissaarutigissavarput errorsisarfiit siunissaannik aalajaangiinissat naalakkersuinikkut tunngavilersugaassasut, tassami tamatumani attorneqartussaammata inuiaqatigiit ilaat aningaasatigut allanit amikkisaaruteqarnerusut. Aammami KANUKOKA isumaqarpoq errorsisarfiit pineqartut ingerlanneqarnerat kommunit isumagisassarinngikkaat.

Allakkatigut nalunaarummi sanaartugassanik pilersaarusiortarnermullu tunngatillugu taavara KANUKOKA-p kimigiisernerata kingunerisaanik maanna Namminersornerullutik Oqartussat suleqatigiissitaliorsimasut nunami tamarmi sanaartugassanik pilersaarusiortarnermi periaasissanik nutaanik naleqqunnerusunillu siunnersuusiortussanik. Ukiorpassuimmi ingerlaneranni qapputaavoq sanaartornerup silatta pissusianut naleqquttumik pilersaarusiorneqartarnissaa – aasakkut suliassaqartitserujussuariarluni ukiukkut suliassakitsitserujussuartarneq iluarsiumallugu. Tamatuma kingunerisaanik aasakkut sulisussanik Danmarkimit tikisitsisoqartarpoq, ukiukkullu maani nunaqartut suliassaaleqisarput. Tamakku anigorniarlugit maanna piviusorsiortumik iliuusissarsiortoqalernera iluarusunnarpoq.

Upernaalli ingerlanerani iluarusuutigivallaanngisatsinnik uparuagaqarpugut inissialiortiternermut akileeqatigiittarnermut tunngatillugu. Tassaana inissianik sanaartornermut tapiissuteqartarneq 60/40 (Namminersornerullutik Oqartussat 60 procentinik akiliillutik kommunillu 40 procentinik) allanngortinneqartoq iniusumi kvadratmeterimut ataatsimut aalajangersimasumik tapiissutinngortillugu – aammalu inissianik iluarsaassinermut tapiissuteqartarneq atorunnaarsinneqarluni.

Inatsisartut Attaveqaateqarnermut Ineqarnermullu ataatsimiititaliaannut sassartitaanitsinni oqarpugut kvadratmeterimut tapiissuteqartalernissaq immini ajunngikkaluartoq. Allannguutissalli ippinnaataat makku uparuarpavut: