Aallaqqaasiut

Ataatsimiinneq manna qinigaaffimmi matumani kingullersaavoq. Siulersuisut isumaqarput piffissami tassani pingaarutilippassuarnik KANUKOKA-p ingerlassaanik pisoqarsimasoq, naallu inunnik taarseraattoqangaatsiarsimagaluartoq siulersuisuni suleqatigiilluartoqarsimavoq.

Nalunaarut sunaagaluartorluunniit tamakkiilluinnartuusinnaasanngilaq, taamaammat matuma kinguliini eqqartorneqartut taamaallaat ukiumi qaangiuttumi suliat pingaarnersaannut tunngasuussapput.

Siulersuisut sulinerat

Soorlu aamma nalunaarummi matumani atuarneqarsinnaassasoq siulersuisut assigiinngitsorpassuarnik kommuninut pingaaruteqartunik suliaqartarsimapput.

Siulersuisut ukiumi qaangiuttumi aqqanileriarlutik ataatsimiittarsimapput.

Naliliinera malillugu siulersuisut KANUKOKA naalakkersuinikkut saqqumilaartunngortissinnaasimavaat. Sammisat assigiinngitsorpassuit ukiup ingerlanerani saqqumilaartarsimasut tungaatigut ammasumik periaaseqarusuttarsimavugut. Siulersuisut ataatsimiinnernut isumasioqatigiinnernullu amerlasuunut aggersarneqartarsimapput. Oqallinnerni sapinngisamik amerlanerpaani peqataajumasarsimavugut, taamaaliortarluta uanga nammineq peqataanikkut imaluunniit siulersuisuni ilaasortat allat KANUKOKA sinnerlugu peqataanerisigut.

Siulittaasutut sulininni suliassanut aalajangersimasunut tunngatillugu ataatsimiinnerni piinnarnani, aammali ilisimatitseqatigiinnerusumik imaqartunik ataatsimooqatigiittarnerni sapinngisamik amerlanerpaani kattuffiit allat naapeqatigisarnissaat pingaartutut isigisimavara.

Kommunit ataasiakkaat ukiup ingerlanerani namminneq qaaqqusisarnerisigut imaluunniit siulersuisut/suleqatigiissitat sinerissami ataatsimiittarnerisigut tikeraarneqartarsimapput.

Uanga nammineq tusagassiuutitigut oqallinnerni amerlasuuni peqataasarsimavunga taamaalillungalu inuit kommunit suliaannik paasinninnerunissaannut periarfisseeqataallunga.

KANUKOKA-p malittarisassaasa qanoq naleqqutsiginerat siulersuisut ingerlaavartumik nalilersortuarpaat. Tamatuma kinguneranik aalajangerpugut peqatigiiffiup malittarisassaasa ataasiakkaatigut allannguutissaannik aallartitat massakkut ataatsimiinnerannut siunnersuuteqarniarluta.

Neriuutigaara siunnersuutit, siulersuisut isumaat malillugu massakkut pissusiusunut naleqqussaatitut pisariaqartut, aallartitanit paasinnittumik isigineqarumaartut.

Aaqqissuussaanermut isumalioqatigiissitat

Borgmesterit kommunaldirektørillu 2003-mi septembarimi ataatsimiinnerannut atatillugu aalajangiunneqarpoq Naalakkersuisut qinnuigineqassasut aaqqissuussaanermut isumalioqatigiissitanik, kommunit namminneq piumassutsiminnik nutaamik aaqqissuussaanissaannut inassuteqarumaartussanik pilersitseqqullugit.

Kattuffiup iluarusuutigaa Naalakkersuisut kajumissaarut tamanna 2004-mi jannuaarimi malimmassuk aaqqissuussaanermut isumalioqatigiissitanik pilersitsillutik. Naalakkersuisut isumalioqatigiissitani ilaasortanik marlunnik Kattuffillu ilaasortanik marlunnik isumaqalioqatigiissitallu siulittaasuannik toqqaapput.

Aaqqissuussaanerup nutarterneqarnissaata taama siunnerfigineqartup inuiaqatigiinni assigiinngitsorpassuit attoqillattussaavai – allaffissornikkut ingerlatsineq, najukkani innuttaasut oqartussaaqa- taanerat innuttaasullu sullinneqarnerat. Nutaamik aaqqissuussinerujumaartukkut aningaasarsiornikkut inuussutissarsiornikkullu siuarsaanissamut najukkani peqataanissamut kajumissaarisoqassaaq, aammalu tamatumuuna sanaartugassat pisaartugassallu najukkami pissutsinut naleqqussarnissaannut pitsaanerusunik sinaakkusiissalluni, aammalu aalisarnikkut piniarnikkullu isumalluutinik piujuaannartitsilluni iluaquteqarniarnerup ataqatigiissaakkamik ingerlannissaanut pitsaanerusunik tunngavissiissalluni.

Silarsuarmi allanngujasumi kommuneqarnerup nutaamik aaqqissuunneqarnerani pingaartuuvoq eqqaamajuassallugu tamatigut inuk qitiutillugu ingerlatsinissaq. Inuiaqatigiinni kikkut tamarmik oqartussaaqataanerat tunngavigalugu aaqqissuussaasuni inuk qitiutittuartariaqarpoq, soorlumi aamma naalakkersuinikkut qanittumik oqartussaaqataaneq innuttaasullu patajaatsumik sullinneqarnissaat suliamik ikorfartuisuusariaqartut.

Taamaattumik allaffissornikkut aqutsinerup nutaamik aaqqissuunneqarnissaa Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu suliaqarfigisaasa iluunngarmik allatut aaqqissuunneqarnissaata ilagisassaa pingaavissoq inuk inuiaqatigiillu pillugit suliaassaaq – aammalu paasissutissiinikkut attaveqatigiinnikkullu atortorissaarutit nutaaliaasut allaffissorluni innuttaasunillu kiffartuussilluni sulineq eqaannerulersinniarlugu atorneqassapput.

Kommunit aaqqissuuseriaasiata suliassanillu isumaginnittarnerata naalakkersuinikkut qanittumik sunniuteqarsinnaaneq ikorfartussavaat, innuttaasut nunaqarfimmi illoqarfimmiluunniit najugaqarnerat apeqqutaatinnagu kiffartuulluarneqarnissaat qulakkiissallugu. Kommunit suliassanik naammassinnilluarnissaat tassaavoq anguniagassatut aalajangiussat pitsaanerpaamik akikinnerpaamillu anguneqarnissaat. Taama pisoqarnissaanut apeqqutaapput kommunitigut aaqqissuussaaneq suliassanik ilinniarsimanikkut angusarissaarnissamut kaammattuutaasoq, pisinnaassutsitigut ineriartornissap qulakkeernissaa sulisorisallu sivisunerusumik tigummisinnaasarnissaat.

Isumalioqatigiissitat ataanni suleqatigiissitaliortoqarpoq siullermik kommunit suleqatigiinnissaannut akornutaasut piiarneqarnissaat, aammalu kommunit namminneq piumassutsiminnik kattussinnaanissaata oqilisarnissaa siunertaralugit Kommunit Aqunneqarnerat pillugu Inatsimmik misissuilereersumik. Inatsimmut allannguutissat erseqqissut siulliit 2004-mi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaanni saqqummiunneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Akileraarutit, akiliisitsiniartarneq aamma teknik/avatangiisit tassaapput kommunit marluk arlallilluunniit suleqatigiiffigisinnaasaattut piukkunnarluinnartut. Taamaattutigut suleqatigiinnerit ungasinnerumaartoq isigalugu qaninnerusumik suleqatigiilernissamut imaluunniit kommunit kattutsinneqarsinnaanerannut tunngavissaasinnaapput naleqquttut.

Kommunit aningaasaqarnerat

Kommunit ataatsimut isigalugit naatsorsuutaat ukiualussuarni sinneqartoorfiusareersullu pissutsit 2000-imi mumipput. 2001-imi 2002-milu naatsorsuutit takutippaat 69 mio. kr.-nik aamma 136 mio. kr.-nik amigartooruteqartoq. Taama ingerlaneq 2003-mi 2004-milu nangiinnarsorinarpoq, tassa missiliuusiatigut naatsorsuutigineqarmat katillugit 105 mio. kr-nik aamma 27 mio. kr.-nik amigartoortoqarumaartoq.

Kisitsisit taakku ungataanniipput kommunini ataasiakkaani assigiinngisitaartumik ineriartornikkut angusat. Kisianni erseqqippoq ukiut taakku ingerlanerini kommunit arlaqartut aningaasaqarnermikkut atugarliulersimasut. 2000-ip kingorna kommunit arlallit sanaartukkanut ingerlatsinermullu aningaasartuutit 5 procentiinik uninngasuuteqarnissamik piumasaq ataassimalersimavaat, kommunillu arlallit nakkutigisaapput nakkutigisaasimallutilluunniit.

Aningaasarsiornikkut ingerlalluarunnaarnermi massakkorpiaq nalaatatsinni kommunit eqqorneqaqqajaasorujussuupput. Kommunit akileraarutitigut isertitaat ikileriarput tamannalu peqatigalugu inunnik isumaginninnikkut aningaasartuutaat amerlillutik.

Pissutsit ilorraap tungaanut saannissaannik maanna malunnartoqanngilaq. Taamaattumillu kommunit aningaasaqarnerat ukiumi tulliuttumi suli sakkortunerusumik tatineqalersinnaavoq.

Ataatsimoortumik tapiissutit

KANUKOKA 2004-mi ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit 2003-mi aasakkut isumaqatigiissuteqarpoq. 2004-mi ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiinniarnerit ukiuni siuliini isumaqatigiissutaasartunik malitseqartitsiviunerupput, inerneraallu 2004 ilanngullugu aningaasaqarnikkut sunniutaasussat eqqarsaatigalugit oqaluuserineqartut ilarpassuisa naammassillugit isumaqatigiinniutigineqarnerat.

Teknikkip tungaatigut kommunit qatserisartoqarnermut, eqqakkat kuuffiinut illuliorfissanillu piareersaanermut ukiuni siuliini aningaasartuutimik taarserneqarnissaannik kissaatertik angunngilaat. Taamaakkaluartoq KANUKOKA aalajangersimavoq isumaqatigiissuteqaannarniarluni, tassa nalilerneqarmat ataatsimoortumik tapiissutitigut isumaqatigiissut ataatsimut isigalugu kommuninit akuersaarneqarsinnaasoq, pingaartumillu ineqarnermut tapiissuteqartarnikkut nutaamik aaqqissuussinermut taarsiissutisisarnissamik isumaqatigiissut kommuninut pitsaasorujussuummat.

Naalakkersuisut KANUKOKA-lu 2003-mi 2004-milu ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatigiissummut tapiliussamik 2003-mi decembarimi isumaqatigiissuteqarput, tassuuna ilinniartitsisut piffissaq suliffiusoq pillugu nutaamik isumaqatigiissutaannut kommunit aningaasartuutaat matuneqartussanngorlugit.

2005-mi ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatigiinniarnerit maanna aallartereerput. Ilaatigut ataatsimoortumik tapiissutit ataatsimut isigalugit ikilisinneqarnissaannik aamma akileraartitsinikkut assigiimmillu akeqartitsinikkut allanngortitsinissap aningaasatigut nassatarisassai pillugit isumaqatigiinniarnissamik Namminersornerullutik Oqartussat piumasaqaateqarput. Kommunit tungaanit ilaatigut suliassat agguaanneqarnerata nalunaallineqarnissaa aamma innarluutilinnik sullissinerup aningaasalersugaanera kiisalu upalungaarsimanissaq pillugu peqqussut nutaaq pingaarnerutinneqarput.

Kingullermik aallartitat ataatsimiinneranni aalajangersakkat malitseqartinneqarneri

Kommunit aallartitaasa 2003-mi ataatsimiinneranni aalajangiunneqarpoq 10 mio. kr.-it kommuninut ataatsimoortumik 2004-mi akileraarutinit immikkoortillugit ”aningaasarsiornikkut nikingasoornermi nalimmassaatissatut aningaasaateqarfik” pilersinneqassasoq.

”Aningaasaateqarfiup” siunertaraa kommunit akileraarutitigut isertittagaasa tassangaannartumik naatsorsuutiginngisamillu ikileriarnerisa aningaasaqarniarnikkut sunniutigisaasa ajornerpaat pakkersimaartarnissaat, taamalu kommunit ataasiakkaat aningaasatigut ingerlanerminnik ”ullunut nutaanut” naleqqussaanissamut piffissaqartinnissaat periarfissaqartinnissaallu.

Aningaasaateqarfiup aningaasaataanik pissarsinissamut piumasaqaataasut maanna KANUKOKA-p Akileraartitsinermullu Pisortaqarfiup suleqatigiinneratigut suliarineqareersimalerput. ”Aningaasaateqarfiup” aningaasaatai tamakkerlugit 2004-mi atorneqassanngikkaluarpata sinneruttut 2005-imut nuunneqassapput imaluunniit kommuninut ataatsimoortumik 2005-imi akileraarutinut ilanngullugit kommuninut akiliutigineqassallutik. Kommunit aamma periarfissaqarput aningaasaateqarfik naammaginartumik ingerlanngitsoq paasinarsissappat atorunnaarsissallugu.

Kommunit A-skat-imut akileraarutinut akiligassanik kinguaattoorutit aatsaat aningaasat kommunip karsianiileraangata Namminersornerullutik Oqartussanut akiliutigisassagaat Namminersornerullutik Oqartussat kissaateqarfigalugit saaffigineqarnissaannik Nanortallip kommunianit siunnersuut 2003-mi aallartitat ataatsimeersuartut akuersissutigaat.

KANUKOKA-p tamatumunnga malitsigitillugu Akileraartarnermut Pisortaqarfik ataatsimeeqatigaa. Akileraartarnermut Pisortaqarfik nalunaarpoq isertitatigut akileraarutit nunatta karsiata kommunillu akornanni akiliutigineqartarnerannut malittarisassat nutaamik nalilersoqqikkumasinnaagini, taamaassappalli kommuninut ataatsimoortumik akileraarutit periaaseq taamaattoq atorlugu allanngortikkumassagini. Taamaassappat kommuninut ataatsimoortumik akileraarutit aatsaat kommuninit akiliutissat Akileraartarnermut Pisortaqarfimmi tiguneqareeraangata aatsaat kommunit akiliutigineqartalersussaapput. Namminersornerullutik Oqartussat ullumikkut kommuninut ataatsimoortumik akileraarutit namminneq akilerallartarpaat. Akiliutissat akilerneqartarneranni maleruagassat periaatsit qulaani taaneqartut malillugit ataatsimoortumik allanngortinneqassappata tamanna kommunit erniatigut annaasaqartalernerannik nassataqassangatinnarpoq, aammalu allaffissornikkut pisarissersuutaassalluni. Taamaariarmat KANUKOKA-p aalajangiussimavaa apeqqut tamanna malersoqqikkumanagu.

IT-mut tunngasut

Kommunit qarasaasiatigut atortoqarneq, IT, pillugu 2003-mi februaarip 14-anni 15-iniannilu Kangerlussuarmi isumasioqatigiimmata kommunini allaffeqarfitsigut ingerlatsinerup digitaliusumik ingerlanneqarnissaanut najoqqutassamik nutaamik suliaqartussamik aqutsisoqatigiiliortoqarpoq.

IT-mik aqutsisoqatigiit tamatuma kingorna suliamik ingerlateqqinnissaa immikkoortissimavaat qanittoq isigalugu aaqqiissutissamut, kommunit massakkut tamakkunatigut atortorisaasa ajutuunnginnissaanik qulakkeerutaasussamut akikinnerpaamut, aammalu ungasinnerusoq isigalugu aaqqiissutissamut, teknikkikkut ineriartorneq kommunillu allaffissornikkut ingerlatsinerata digitalimik ingerlasunngorsarnissaanik kissaatigisaq naatsorsuutigalugit ingerlatassamut.

Aqutsisoqatigiit qanittoq isigalugu aaqqiissutissanik massakkut neqerooruteqartitsileruttorput. Pisortat allaffissornikkut ingerlatsineranni IT-mik atuineq aaqqissuussaanermik isumalioqatigiissitat suliassaattut aalajangersakkat ilagilluinnarmassuk ungasinnerusoq isigalugu aaqqiissutissamik suliaqarneq aaqqissuussaanermut isumalioqatigiissitat qanittumik suleqatigalugit ingerlanneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.

Isumaqatigiinniarnernut tunngasut

Isumaqatigiinniarnissanut kommunit kissaataat tassaasimapput isumaqatigiissutit atuuttut pisariillisarneqarnissaat aammalu akissarsiat ilaasa amerlanerusut kommuninut ataasiakkaanut siammarlugit isumaqatigiissutigineqarsinnaanngorlugit kommunit oqartussaanerata annertusarnissaa.

Kommunit sulisumik ataasiakkaat tapisialertarnissaannut periarfissaqalernissaat KANUKOKA-p kissaatigisimavaa. Tamakku tassaasinnaapput sulisut immikkut suliniataarluartut, sulisut ilinniaqqillutik naammassisut, sulisut kommuninut immikkut pingaarutillit imaluunniit sulisut pissarsiariuminaatsut.

Isumaqatigiissutit 2003-mi apriilip aallaqqaataaniit atuutilersut isumaqatigiinniutigineqarnerini naammasseqqammersuni pisariillisaanikkut siammaassinikkullu siuariaatit annertusimanngillat. Taamaattumik KANUKOKAp tullianik isumaqatigiinniarumaarnissat tungaannut pisortat sulisitsisuusut sulisullu kattuffiisa oqaloqatigiittuarnissaat siuarsarniarsariniarpaa, pisariillisaatissatut aammalu kommunikkaartumik isumaqatigiinniarsinnaatitaanikkut pisinnaatitaanerup misilittarneqarnissaanik siunnersuuteqarnissaq piareersarniarlugu.

Sulisut kattuffiisa tapisiat Namminersornerullutik Oqartussanut pinnagit kommuninut toqqaannartumik isumaqatigiinniutigineqartarnissaat tunuarsimaarfigisarpaat. Taamaattumik kommunini ataasiakkaani immikkut isumaqatigiinniarluni misiliinerit massakkut ingerlasut, assersuutigalu AK-p tungaatigut aammalu angerlarsimaffinni ikiorteqartarnikkut, ajunngitsumik angusaqarfiunissaannik KANUKOKA’p kattuffinnut uppernarsaatissiisinnaanissaa pingaartuuvoq.

Inuutissarsiornermut tunngasut

Kommunini aningaasarsiorneq ataatsimut isigalugu ukiuni kingullerni kinguariarsimasoq naluneqanngilaq; tamanna ilaatigut takuneqarsinnaavoq kommunini akileraarutitigut isertitat appariarsimaneratigut. Pissutaasut ilagaat aalisakkat akiisa appariartorsimanerat. Tamatuma saniatigut aalisakkanik suliffissuaatillit annersaat Royal Greenland A/S ukiuni arlaqaleqisuni aaqqissugaanermigut allanngortiterisimavoq ”nalimmassaanermik taaneqartumik”, tassa ilaatigut suliffissuarnik ikililerilluni soorlu Maniitsumi, Qasigiannguani Qeqertarsuarmilu raajaleriffiit matunerannik kingunilimmik.

Pissutsit taamatut ingerlatillugit aalisarnerup tunisassiallu akiisa allanngorartuarnerisigut suliffissuit sulisuinik kilisaatillu inuttaannik ikilisaasariaqarneq allaat tikinneqartarpoq, tamakkualu tamarmik kommunit akileraarutitigut isertitakillinerannik inunnillu ikiorsiissutit amerlinerannik kinguneqarput. Aamma oqaatigerusuppara sanaartornerit iluarsaassinerillu qitiusumik oqartussanit pilersaarusiorneqartartut, soorlu atuarfiit inissiallu suliarineqarnissaasa kinguaattoorsimanerat, kommunit aningaasatigut isertittagaasa ikileriarnerannut pisooqataammata.

Akileraarutitigut isertittakkat suli minnerulernissaat ingalassimaniarlugu kommunit suliffissanik ataavartunik pilersitsiniarnerni ilungersoriartornerat malunnarsiartorpoq. Innuttaasunimmi pitsaasumik sullississagaanni kommunit akileraarutitigut isertitaasa annertuallaamik nikerannginnissaat pingaaruteqarpoq. Isertitammi apparnerisa kingunerisarpaat innuttaasunik sullissinerup kinguariartornera, taamannalu qinikkatut sulinerup ilungersunarsisarneranik aamma kinguneqartarpoq.

Taamaattumik nuannaarutigaara naalakkersuisut inuutissarsiornikkut nuna tamakkerlugu iliuusissanik suliaqarnertik alliartortimmassuk. Maluginiarpara suliffinnik pilersitsiniarnermi aningaasatigut tapertaasinnaasunik aningaasaateqarfiit pioreersut saniatigut pilersitsisoqarsimanera aammalu kommunit inuutissarsiornermi peqataasinnaanerannut inatsisip nutaap januaarip 1-ianiit 2004 atuutilersup pitsaanerusumik periarfissiinera.

Kommunini inuutissarsiutinik siuarsaanissaq pillugu suleqatiigiissitaq
Suleqatigiissitap februaarimi 2002-imiilli suliniutaasa ilagisimavaat kommunit inuutissarsiutinut aningasaleeqataasinnaanerannut inatsisip nr. 22-ip 1994-imeersup allanngortinnissaa. Maannalu tamanna anguneqarsimalerpoq inatsisartut ukiaanerani 2003-mi ataatsimiinnerminni inatsisissaq akuersissutigimmassuk.

Kommunit peqatigiillutik inuutissarsiornermi piorsaaqataasinnaanerat inatsimmi tassani ilaatigut aqqutissiuunneqarpoq. Tassa kommunit ataasiakkaat aammalu kommunit ataatsimoorlutik aningaasaateqarfiliorsinnaanerannik periarfissaq ammaanneqarpoq, soorlu Qeqertarsuup tunuani takornariaqarnermi kommunit tallimat ”Destination Disko-imik” taallugu piginneqatigiiffiliorsimasut. Taamatullu Kujataani Tunumilu aamma assingusunik pilersitsisoqarnissaa suliniutigineqarpoq.

Neriuutigaara inatsisip periarfissiinera kommunit annerujartuinnartumik peqatigiillutik inuutissarsiutinik pilersitsiniarnerminni siuarsaaniarnerminnilu atorluarumaaraat, taamaalillunimi nammaqatigiinnikkut angusassaq annerulissammat.

Suleqatigiissitap 2003-mi ukiakkut borgmesterit kommunaldirektørillu Qaqortumi ataatsimiinneranni siunnersuutaasa ilagaat Aalborgimi oktobari 2005-imi kommunit piumasut ataatsimoorlutik Dan Fish-ip ataani takutitsinermut peqataasinnaanissaat. Kommunit tassuuna imminnut nittarsaannermikkut inuutissarsiutitigut suleqatissarsiussapput. Saqqummersitsinermut tamatumunnga peqataanissaq iluatsillugu borgmesterit kommunaldirektørillu ataatsimiisinniarneqarput. Peqataasinnaanissaq misissorlugu maannangaaq suliniutit ingerlapput, neriuppungalu iliuusissaq kommuninit soqutigineqarumaartoq. Ullutsinnimi kommunit utaqqiinnaratik nammineq alloriarfissanik ujarlertuusariaqarput, aammalumi kommunit arlalissuit taamaattut ingerlatsisut naluneqanngilaq.

Suleqatigiissitap februaarimi Tasiilamut paasisassarsiuutigaluni ataatsimiinnermini eqqartugaasa ilaat taarusuppakka. Takornariaqarnerup ineriartortinneqarnerani nunatsinni innuttaasut annertunerusumik peqataatinneqarnissaat eqqartorneqarpoq. Assersuutigalugu taaneqarpoq takornariartitsiviit takornarissanik angallassisui (turistguidet) nunatta oqaluttuassartaanik ilisimasaqarpianngitsut naammattuugassaajuarmata nunatsinneersunik takornarianik angallasissoqalernissaq sulissutigisariaqalersoq. Takornariaqarnerup eqqartornerani suleqatigiissitap pingaartillugu uparuagaasa ilagaat hotelini neriniartarfinnilu kalaaliminernik neqeroorutiginnittarnerup annikippallaarnera. Tamanna pillugu suleqatigiissitamut siulittaasutut Naalakkersuisunut allagaqarpunga tamatuma iliuuseqarfigineqarnissaa kaammattuutigalugu, allaat inatsisiliornikkulluunniit aqqutissiuunneqarnissaa eqqarsaatigeqqullugu.

Inuutissarsiutit pillugit suleqatigiissitami eqqartorneqartut ilagaat Nuka A/S-ip ingerlanerliornera imaluunniit oqarluaannaaraanni: nunaqarfinnik aammalu kalaaliminernik nunatta iluani tunisassiornikkut sullissinerlunnera. Suleqatigiissitamit maluginiarneqarpoq nunatta pissarititaanik uumasunik aalisakkanillu tunisassiorfiisa ingerlalluannginnerat aammalu tunisassianik ineriartortitsinerata annikippallaarnera, tamatumalu saniatigut tunisassiaminik akisutitsivallaartutut nalilerneqarluni. Taamaattumik suleqatigiissitaq Nuka A/S-ip piginnittuinut, tassa naalakkersuisunut, kaammattuivoq tunisassiorfiit inuiaqatigiit annertuumik aningaasaliiffigisimasaasa ineriartortinneqarnissaat sullitaminnullu annerusumik iluaqutaasumik ingerlanneqarnissaat pillugu iliuuseqaqqullugit.

Aalisarneq piniarnerlu
Ukiuni kingullerni nunatsinni tikaagullittassatut pisassiissutigineqartartut pingaartumik qamutilissorluni pisassat tamakkerlugit pisarineqarneq ajorput. 2003-mili qujanartumik amerlanerpaat pisarineqarput.

Nunatsinni neqissaqarniarneq eqqarsaatigalugu nuannerpoq 2002-mi pisarineqartunut sanilliullugit tikaagulliit 2003-mi pisat amerlanerungaatsiarmata, taamalu pisassiissutigineqartut atorluarneqarnerusimallutik - tassa 2002-mi 73 procentiinnaat pisarineqartut 2003-imi 97 procentit pisarineqarmata.

Naak siornatigulli nunatta iluani neqinik, soorlu tikaagulliit, tuttut umimmaallu neqaat eqqarsaatigalugit, tunitsivissat suli piniartunit amigaatigineqaraluartut taamaattoq tikaagulliit pisaallualeqqinnerat nuannerpoq, taamaalilluni neqinik imminut pilersornerput annerulersimasutut oqaatigisariaqarluni.

Avatangiisit pillugit pisuussutinillu uummassusilinnik piujuaannartitsinissamut tunngatillugu suliniutit
Ukiuni kingullerni naalakkersuisunit pisuussutinik uumassusilinnik piuajuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu atuineq suliniutigalugu aallartinneqarpoq. Taamatut Tulukkamik taallugu suliniut kommunini arlalinni ingerlanneqarsimavoq Kattuffiup tungaaniit tapersersorneqartumik.

Tulukkap pilersitaasa ilaat tassa Tulugaq pillugu allagaqaat, ”Tulugaq-dokumenti”, Kattuffiup tapersersugarisaa ukuninnga tunngaveqartoq:

- Aaqqiissutissanik sunniuteqaqataaneq akisussaaqataanerlu

- Tulugaq-dokumentimi ingerlatat aqqutigalugit iliuuseqarnissamut periarfissiineq

- Kommunini paaseqatigiiffiunerusumik ataatsimiinnermi aaqqiissutissatut nammineq siunnersuu-

tigisanik suliaqarnissaannut periarfissiineq

- Paaseqatigiinniarnerup ingerlanissaanut periarfissiineq attaveqaatinillu nutaanik pilersitsineq

Tulukkap aningaasaqarneq tunngavigalugu kommunit taaneqartut kisiisa tikeraarsimalerpai: Upernavik, Uummannaq, Maniitsoq, Sisimiut, Paamiut, Qaqortoq, Ilulissat aammalu Qeqertarsuaq. Kommuninit taakkunannga Tulugaq-dokumentimut maannamut akuersisut tassaapput Upernavik, Uummannaq, Maniitsoq aammalu Paamiut. Tulukkap naatsorsuutigaa matuma allannerani kommunit sinneri Tulugaq-dokumentimut akuersaarumaartut. Tamanna Kattuffiup tungaanit isigalugu nuannersuuvoq, tassami uumassusilinnik piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu kommunit pitsaasumik siumullu isigisumik ingerlarusullutik kissaateqartut malunnarmata.

Naggataanut taalaarusuppara Kattuffiup eqqumaffigimmagu peqataaffigalugulu suliniutit ilaata, tassalu pisuussutinik uumassusilinnik ingerlatsinerup ilaata, qitiusumik oqartussat peqatigalugit kommuninut nuunneqarsinnaanera. Soqutiginartuuvoq najukkanut imaluunniit nunap immikkoortuinut uumasunik aqutsinerup nuunneqarsinnaanissaa; tassanimi najukkani nunallu immikkoortuini uumasut ingerlaasiannik pissusaannillu ilisimaarinninneq tunngaviulersinnaammat. Tamanna Kattuffiup tungaanit naleqquttutut isigaarput suleqataaffigerusullugulu.

Meeqqat atuarfiat aamma kulturimut sunngiffimmilu sammisassanut tunngasut

Meeqqat atuarfiata tungaatigut ukiumi qaangiuttumi immikkoortunik marlunnik assut pingaaruteqarsimasunik taasassaqarpoq. Siullermik Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussut nutaaq 2003-mi aggustip aallaqqaataani atuutilerpoq, aappassaanillu piffissaq suliffik pillugu nutaamik isumaqatigiissusiassat 2003-milu isumaqatigiissutissaq pillugit isumaqatigiinniartoqarpoq.

Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussut nutaaq ilisimaneqartutut klassit siullianniit arfernat ilanngullugu atuartut eqqarsaatigalugit 2003-mi aggustip aallaqqaataani atuutilerpoq. Klassit arfineq aappaanniit aqqaneq aappaannut atuartut atuarnertik peqqussutitoqaq malillugu inaarsassavaat. Naak Atuarfitsialak ilaatigut KANUKOKA-p inassuteqarneratigut ukiumik ataatsimik kinguartinneqaraluartoq Namminersornerullutik Oqartussat peqqussusiap piffissaalluarallartillugu naammassiniarnera ajornartorsiutigisimavaat. Tamatuma kingunerisa ilagaat piffissaq suliffik pillugu isumaqatigiinniarnerup kinguaattoornera, taamalu ukiup atuarfiusup aallartinnerani suli nutaamik isumaqatigiissuteqartoqarsimanani. Atuarfitsialak taamaalilluni aallartinnerliorpoq, taamaakkaluartorli isumaqarpunga nutaamik aaqqissuussinerup sapinngisamik pitsaanerpaamik ingerlanissaa anguniarlugu kikkut tamarmik ajungitsumik suleqataalluarsimasut.

KANUKOKA-p kikkulluunniit tamaasa kajumissaarusuppai meeqqat atuarfiat pitsanngorsarniarlugu suliniartuaqqullugit. Nutaamik peqqussusiortoqarmat imaanngilaq suliaq naammassisoq. Pingaarnerpaavoq peqqussutip qanoq piviusunngortinniarnera. Tamanna kommunalbestyrelsimut, ataatsimiititalianut, atuarfiup siulersuisuinut, atuarfiup pisortaanut, ilinniartitsisunut, atuartunut angajoqqaanullu piumasaqarpoq. Kikkut tamarmik akisussaaqataapput, pitsaasumillu suleqatigiinngikkaanni pitsaanerpaamik angusaqarneq ajornaqaaq.

Piffissaq suliffik pillugu aatsaat novembarimi isumaqatigiissuteqartoqarpoq piffissaq suliffiusoq pillugu siornatigut isumaqatigiissutaasimasumit pingaaruteqartutigut arlalitsigut allaassuteqartumik. Atuarfiup pilersaarusiornera ukiup atuarfiusup qeqqinnaani ajornartorsiorujussuartinnani allanngortinneqarsinnaanngimmat isumaqatigiinniarnermi peqataasut isumaqatigiissutigaat piffissaq suliffik pillugu isumaqatigiissut nutaaq aatsaat ukioq atuarfiusoq tulleq atuutilissasoq. Piffissaq suliffik pillugu isumaqatigiissutitoqaq suliassanut nutaanut, meeqqat atuarfiat pillugu peqqussutip nutaap ilinniartitsisunut nassatarisaanut tunngatillugu, ukiumut atuarfiusumut massakkut atuuttumut naleqqussarneqarpoq. Taamaattumik ilinniartitsisut atuartitsinermut pisussaaffiat sap. akunneranut nal. akunneranik atuartitsiviusumik ataatsimik 2003-mi aggustip aallaqqaataaniit annikillisinneqarpoq. Piffissaq suliffiusoq pillugu isumaqatigiissummi siunertarineqarpoq atuartitsinerup eqaannerusumik aaqqissuunneqarnissaata ikorfartorneqarnissaa, taamaalilluni atuartut aammalu ilinniartitsisut skemaat ukiup atuarfiusup ingerlanerani allanngortinneqarsinnaanngorlugit. Piffissaq suliffik pillugu isumaqatigiissummi nutaami ilanngunneqarput atuarfinni anginerusuni immikkoortortat pisortaqartinneqartarnissaannut, aammalu atuarfiup atuagaateqarfiata isumagisassaasa perorsaanikkut sullissinermi qitiusunik ilaneqarnissaannut periarfissat, tamakkunani atuartut ilinniartitsisullu atuakkat internet-ilu aqqutigalugit sunilluunniit paasisassarsiortarsinnaassallutik, taamalu atuagaateqarfik/perorsaanikkut sullissinermi qitiusoq ulluinnarni atuartitsinermi misinnartumik peqataatilerlugu. Tamatuma saniatigut piffissaq suliffik pillugu isumaqatigiissut nutaaq massakkut atuuttumut, 2003-mi aggustip aallaqaataaniit atuutilersumik atuartitsinikkut pisussaaffimmik annikillisitsinertaqartumut, naleqqiullugu aningaasartuutitigut allannguutinik nassataqassanngitsoq naatsorsuutigineqarpoq.

Ingerlassassat suulluunniit ukioq atuarfiusoq aallartitsinnagu annikitsualussiukannerluni pilersaarusiorneqartarnissaat aammalu nal. akunnerinik atuinerup aqunneqarluarnissaat piffissaq suliffik pillugu isumaqatigiissummi piumasarineqarpoq. Pilersaarusioriaaseq nutaaq tamanna atuarfimmi pisortat ilinniartitsisullu sungiunniagassaraat. Taamaattorli ukioq atuarfiusoq aallartitsinnagu pilersaarusiornerup peqqissaarullugu ingerlannissaa pingaartuuvoq, taamaanngippat piffissaq suliffik pillugu isumaqatigiissutip aningaasartuutit allanngunnginnissaannik piumasaqarnera attanneqarsinnaassanngimmat. Aamma piffissap meeqqat atuartinneqarnerannut atorneqartup peqqussummi minnerpaaffissat pillugit aalajangersakkat qanittuanniitinneqarnissaat pingaartuuvoq, taamaanngippat aningaasartuutit misinnartumik amerlisinnaammata.

Piffissaq suliffiusoq pillugu nutaamik isumaqatigiissuteqarneq peqatigalugu aamma isumaqatigiissutit nalinginnaasut piffissamut 2003-miit 2006-imut atuuttussanik nutaamik isumaqatigiissutigineqarput.

Isumaqatigiinniarnerilli aaqqiagiinnginnertaqanngitsumik ajoraluartumik naammassineqanngitsoorput. Ilinniartitsisutut atorfiit qammatini marlussunni inuttalerneqarsinnaajunnaaqqatinneqarput, aamma Nuummi ilinniartitsisut isumaqatigiissutit malillugit atorfinitsitaasut akornanni sap. akunnerani ataatsimi suliumajunnaartoqarpoq. Taamatut aporaannerit tamatigut avaanngunartuusarput, nuannaarutigaarpulli taama aaqqiagiinnginneq periusissat isumaqatigiissuteqartut akornanni atorneqartartut innimigeqatigiillugit ingerlanneqarsimammat, taamaattumillu aaqqiagiinngissuteqarsimaneq suliffinni ataasiakkaani avaanngusunnermik kinguneqarsimanani.

Ilinniartitsisut atuartitsinikkut pisussaaffiata annikillisinneqarneranut aningaasartuutit amerlissutaat, immikkoortortani pisortanut aammalu perorsaanikkut sullissinermi qitiusunut immikkut aningaasartuutit, kiisalu akissarsiat naatsorsuutigineqartumit annerulaartumik qaffannerat 2003-mut aammalu 2004-mut ataatsimoortumik tapiissutit qaffannerisigut matussuserneqarput. Taakku saniatigut ataatsimoortumik tapiissutini ilanngunneqareersimapput meeqqat atuarfiat pillugu peqqussutip nutaap nassatarisaanik aningaasartuutit amerlissutaannut matusissutissat.

Atuarfiit illutaasa iluarsaattariaqarnerujussui ullutsinnilu atuartitseriaatsinut naleqqussarlugillu illuliat pitsaassuserisassaannut piumasarineqartunut anngutsinnissaata tungaatigut kissaatigineqartutut ajoraluartumik siuariartoqanngilaq. KANUKOKA-p pissutsit tamakku Namminersornerullutik Oqartussanut tikkuartuaraluarpai. Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussutip kingulliup 1997-imeersup kingornali inatsisiliornikkut aalajangiunneqarsimavoq meeqqat atuarfii eqqarsaatigalugit sanaartornissamut iluarsartuussinissamullu pisussaaffik kommunit tigussagaat. Suliassaq tamanna angeqaaq oqimaatsuullunilu, naatsorsuutigineqarsimalluni sanaartornissamut iluarsartuussisarnissamullu pisussaaffik kommuninut tamanut ataatsikkut tunniunneqassasoq. KANUKOKA-p meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummut nutaamut atatillugu inassutigisimavaa annikitsukkuutaarllugu tunniussisinnaanerup misissuataarneqarnissaa – soorlu assersuutigalugu atuarfiup ataatsip iluarsartuunneqarlunilu allanngortiterneqareerneranut atatitamik. Tamanna pillugu Namminersornerullutik Oqartussat manna tikillugu iluamik oqaloqatigisinnaasimanngilavut.

Inuussutissarsiutitigut ilinniartitsinerup tungaatigut najukkani qitiusumik ilinniarfinnik ilitsersuisarfinnillu pilersitsinissamik siunnersuut suliaralugu ingerlateqqinneqarpoq. Tassami nalunngilarput najukkani qitiusumik ilinniarfinnik ilitsersuisarfinnillu pilersitsiniarnerni siunertaasoq kikkulluunniit suliffeqanngitsut ilinniakkamilluunniit ingerlassaqanngitsut sullinneqarnerata annertusarnissaa. Tamatumani eqqarsaataapput siunnersuineq, suliffimmik sungiusartitsineq aammalu pikkorissaanerit piginnaanngorsaataasussat.

Siunertaaqqaarsimagaluarpoq Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu suleqatigiissitaat najukkami ilinniarfimmik ilitersuisarfimmillu pilersitsinissaq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu ataasiakkaat akornanni isumaqatiissutitut tamani atortussatut taaneqarsinnaasumik saqqummiussissasut. Siornali ukiakkut tusarniaasitsereernikkut paasinarsisimavoq taamaaliornissaq ajornartoq. Tamaaliorsinnaanissamut kommunit ataasiakkaat pisariaqartitaat, periarfissaat kissaatigisaallu assigiinngisitaarpallaarsimapput. Taamaariarmat aalajangiunneqarpoq KIIIP-ip inuussutissarsiutinik ilinniartitsinermut immikkoortortaata aamma Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup sulisut suliffiillu pillugit immikkoortortaata peqatigiillutik kommunit ataasiakkaarlugit attavigissagaat, taakkunani periarfissat oqaloqatigiissutiginiarlugit.

Taamaariarmat KANUKOKA-p 2003-mi oktobarip 16-ianni tusarniaareernermi killiffiusumik kommunit tamaasa ilisimatiortorpai. Kommunit Namminersornerullutik Oqartussanik oqaloqateqartarnissaminni taakkununngalu isumaqatigiissuteqassagaluarunik sianigisariaqagaat assigiinngitsut pillugit ilisimatinneqarput.

Kommunit pisortaqarfinnit marlunnit taakkunannga suli attavigineqarsimanngissinnaasut kajumissaassavakka namminneerlutik taakku attavigeqqullugit, taamaalilluni kommunimi tassani apeqqut tamanna nalunaallineqarniassammat. Ilinniarfinnik ilitsersuisarfinnillu pilersitsinikkut inuusuttut suliffissaqanngitsullu siunnersorneqarnikkut ilinniarnikkullu periarfissaasa nakussassarnissaannut suli periarfissaqarluarsoraara. Taama aaqqissuussineq sunniuteqarnerpaassappat tamatumani pineqartut sullinniarlugit iliuuserineqartut tamaasa ataqatigiissaarnissaat pisariaqarpoq, taamaaliornikkut tamanna atuisunut takulertoruminarnerussammat, aammalu aningaasatigut illersorneqarsinnaasumik aaqqiisoqarsinnaaniassammat. Ingerlassat tamakkerlutik sumiiffimmi ataatsimi eqiterneqarnissaat pingaarnerpaajunngilaq, kisianni aaqqissugaaneri akisussaaffiillu agguaanneqarneri erseqqilluinnartuusariaqarput.

Inuussutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniartitsinermi ilinniartuusut ilinniarnersiutisiaasa lærlingit akissarsiaattut ilillugit allanngortinneqarnerat ukiortaap kingorna pilikkataangaatsiarsimavoq. Suliniutigineqartup pitsaasuugaluartup pisariaqartutut piareersaqqaarnagu, aammalu suleqatigiittussat pisariaqartumik suleqatigiissinnagit, nukinngullugu ingerlanneqarneratigut ajornartorsiutaalerneranut tamanna ajoraluartumik takussutissaavoq. Inuussutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniartitsinermi ilinniartuusut suliassanut assigiinngitsunut ilinniarfinni ilinniartuujunnaarsillugit mesterini lærlinginngortillugit aaqqissuussineqarnissaa isumatusaarnerussasoq sivisuumik isumaqatigiiaaffiusimavoq. Tamanna ikorfartorumallugu aamma isumaqatigiissutigineqarpoq ilinniarneq tamakkerlugu lærlingitut akissarsiaqartoqartassasoq. Tamanna ilutigalugu lærlingit suliffimmi sungiusarlutik sulinerminni aammalu atuarfimmiikkallarnerminni akissarsiaat nalimmassarneqassasut aalajangiunneqarpoq. Allanngortitsineq aningaasartuutitigut allanngornernik nassataqassanngistoq naatsorsuutigineqarpoq, tuaviuulluguli siunnersuuteqarnikkut taamaallaat Namminersornerullutik Oqartussat aningaasartuutaasa allanngunnginnissaat qulakkeerneqarluni. Suliffiit sungiusarfiusartut qulakkiigassatuaraat immikkut aningaasartuuteqartitaalernissartik, lærlingillu nalorninartorsiortitaalerput siornatigut akissarsiarisartakkamik ilinniarnersiutigisartakkamillu nalingannik lærlingitut akissarsiaqalernissaminnik qulakkeerisussamik nutaamik isumaqatigiissuteqaratik.

Neriuppunga pisariaqartutut naleqqussaaneqarumaartoq, taamalu aaqqissuussineq kommunit sulisitsisutut aningaasartuutaannut allannguutaanani, taamalu aaqqissuussineq eqqaarsaatigineqarsimasutut pissuseqarluni atuutilerluni.

Annerusumik ilinniartarnerit eqqarsaatigalugit misiliutitut ukioq manna pilersinneqartussaavoq perorsaasunik siamaalluugu ilinniartitsineq. Nuannersuuvoq ingerlatsivimmi ilinniarsimasunik sulisussaaleqiffiujuartumi aalaniussisoqalernera.

Tassungali atatillugu ilisimatitsissutigerusuppara ilinniarnivinnut aningaasartuutit akilersornissaannut Namminersornerullutik Oqartussat pisussaanerata aalajangiusimanissaa pingaartuummat. Inuit suliffeqareersut ilinniartitaanerat eqqarsaatigalugu ilinniarnerup taamaattup naammassinissaanut suleqatigiinnissaq pisariaqarluinnarpoq. Suliassat aningaasartuutillu agguaateqatigiinnerat aaqqiinnagaassavoq, taava ilinniarfiup aningaasartuutit ilinniarnermut attuumassuteqartut akilissammagit, sulisitsisullu taamaallaat sulisorisami/ilinniagaqartup ilinniarnermi ingerlanerani suliffimmi naammassisai akilerlugit.

Kommunit nammagassat suliassallu agguaanneqarnerat atuuttoq nakkutigeqqissaanngippassuk Namminersornerullutik Oqartussat aningaasartuutigisassaannik kommuninut noorartitsisoqariaannaavoq. Tamanna kommuninut ataasiakkaanut pitsaassanngilaq, aammali KANUKOKA-p nammagassat suliassallu agguaanneqarnerata atuuttup allanngortinnginnisaanik Namminersornerullutik Oqartussanut aalajangiusimatitsiniarnissaa ajornarnerulersissallugu. Ilinniarnerup tamatuma pilersinnissaa kommunit soqutigimmassuk KANUKOKA-p soorunami paasilluarsinnaavaa, kisianni tamanna nammagassat suliassallu agguaanneqarnerata atuuttup iluani pisinnaasariaqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussanit tatiniarneqartuarpugut, suliassat Namminersornerullutik Oqartussat suliassarpiatik kommuninut tunniunniarsarisarmatigik. Tamanna soorlu assersuutigalugu ilinniartunut inissiat tungaatigut takusarparput, tamatumanimi nalunanngilluinnaraluarpoq ilinniartut illoqarfinnit allaneersut Namminersornerullutillu Oqartussat ilinniarfiutaanni ilinniagaqartut inissisaqarsinnaaqqullugit ilinniartunut inissianik sanaartorneq Namminersornerullutik Oqartussat pisussaaffigigaat.

Kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut

Kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut ilisimatitsiviusumik Namminersornerullutik Oqartussanit ataatsimiitinneqartarnerisa ineriartortinneqarnerinut KANUKOKA ukiarmimiilli peqataalersimavoq. Taama ataatsimiititsisarnermi siunertaavoq nunatsinni pisortat allaffissornikkut ingerlatsinneranni atorfiniffiusinnaasunik saqqummiussisarnissaq aammalu sulisunik annerusumik ilinniagaqarsimasunik pisariaqartitsinnikkut qanoq ingerlanerup ersersinniarnissaa.

Taama aaqqissuussinerni peqataanerput ilinniagaqartut akornanni ilassilluarneqarpoq. Ilisimatitsissutigaarput kalaallit inuusuttut Danmarkimi ilinniarnertuut atuarfissuini qaffasinnerusumillu ilinniarfinni allani ilinniartuusut aamma kommunit iluanni atorfinillutik ineriartornissaminnut periarfissaqarmata.

Pisarnertut paasisitsiniaalluni ataatsimiittarnerit najukkani arlalinni ingerlanneqartartut taarserlugit maanna siunniunneqarpoq atorfiusinnaasunik saqqummersitsoqartalissasoq, messe-qartalissasoq, ukiumut ataasiarluni Danmarkimi sumiiffinni marlunni pisartussamik – siullerpaamik 2004-mi novembarimi – tamatumani Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu kisimik pinnatik, aammattaarli pisortat ingerlatseqatigiiffiutaat arlaqartut najuutsitsisassallutik.

Danmarkimi ilinniagaqartortatta isumalluutaalluartutut atorneqarnerunissaannik kissaatip kommuninit assigiinngitsutigut tapersersorluarneqarnissaa KANUKOKA-p assut inassutigerusuppaa. Taama tapersersuineq assersuutigalugu ilinniagaqartut aasaanerani atuanngiffeqarnerminni suliarisinnaasaannik aammalu ilinniakkaminni immikkut suliaqarlutik siunnersuisutut atorneqartarnissaannik isumaqatigiissuteqarfigisarnerisigut pisinnaavoq.

Tassami aningaasanut tunngasutigut ilinniagartuut, inatsisilerituut, ingeniørit allallu naleqquttunik ilinniarsimasut pikkorissut kommunini allaffitsigut ingerlatsinermi ajugaaffiginiagassat nutaat piareersimaffiginissaannut suleqatigissallugit pisariaqartipparput. Tamatumani soorunami kalaaleqativut inuusuttut Danmarkimi nunaniluunniit allani ilinniagaqartut atorfiit nunatsinni ilinniarneqarsinnaanngitsunik pisariaqartitsiviusut inuttalerniarnerini salliutillugit eqqarsaatigissavavut.

Inunnik isumaginninnermut tunngasut

Innarluutillit
Innarluutilinnut tunngasutigut aningaasaliissuteqarsinnaatitaaneq aningaasatigullu pilersaarusiornermut akisussaaneq kommunit ingerlaannartumik ukiut sisamassaa tigummisimalerpaat.

Misiligummik taamatut aaqqissuussinermi suli kommunit arfineq-pingasut peqataapput. Kommunit marluk aningaasatigut sinaakkusiussat amigaateqarnerat ikiorteqartitsinermullu aningaasartuutigisamik utertillugit taarserneqartannginnerat pissutigalugit Ilaqutariinnermut Pisortaqarfillu isumaqatigiissut taamaatissimavaat.

Taama misiligummik aaqqissuussineq taamani ukioq 2000-imi aallartittussanngormat pissutsit pingaaruteqartut arlallit nalunaallineqarsimannginnerat pissutigalugu KANUKOKA-p kommunit peqataanissaannut nangaasaarsimavai. Tassa ilaatigut qitiusumiit tamatumani qanoq politikkeqarnissaq saqqummiunneqarsimanngimmat, aammalu innarluutilinnut tunngasut isumannaatsumik ingerlanneqarnissaannut periaasissanik aalajangersimasunik sakkussanillu kommunit piareersaanneqarsimanngimmata.

Arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit nalilersuisoqarsimatinnagu, aammalu innarluutillit naammaginartunik atugaqarnissaannik qulakkeerisumik aammalu suliassap artornagu naammassinissaanut kommuninik periarfissiisumik qitiusumiit erseqqissumik politikkeqartoqalersinnagu, akisussaaffiup tamatuma kommuninut tunniunneqarnissaa suli inassutigisinnaanngittuarpara.

Meeqqat inuusuttullu
2002-mi upernaakkut kommunit kajumissaarpavut kommunit meeqqanut inuusuttunullu politikkerisassaannik pimoorussamik pilersitseqqullugit. Tassa taamani upernaaq taanna ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni inissanik amerlanerusunik pisariaqartitsinerup KANUKOKA-mit misissuiffigineqarnerata kingorna meeqqanut inuusuttunullu tunngasut ukkanneqartorujussuanngorput.

Kommunit ilarpassui akipput meeqqat inuusuttullu pillugit politikkissamik piareersaanermut 2002-p sinnera imaluunniit piffissap qinigaaffiup sinnera atorniaritsik. Tamannalumi ajunngivippoq. Kisianni tamatuma tungaatigut politikkiliornissamik kajumissaarut kommunit marluinnaat malissimammassuk siulersuisut tupaallaatigaat, tassalu kommunit tamatuminnga naammassinninnissaat kajumissaarutigiinnarsinnaavarput.

Meeqqat inuusuttullu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni inissinneqarnissaminnik pisariaqartitsisut qitiusumiit misissuiffigineqartarnissaannut ataatsimiititaliamik pisariaqartitsisoqartoq KANUKOKA-p ukiorpassuanngortuni tikkuartortarsimavaa. Namminersornerullutik Oqartussat pisariaqartitsineq tamanna kiisami nassuerutigisimalerpaat, massakkullu tamanna aallartinniarlugu suliniartoqarpoq.

Taamaalilluta takusinnaalissavarput meeqqat qassit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni inissanik pisariaqartitsinersut, aammalu tamakkunani sutigut sullissisarnissaq pisariaqartinneqarnersoq.

Suleqatigiissitat ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni isumagisassat naammassineqanngitsut qanoq annertutiginerannik misissuisussat ajoraluartumik unittoorsimapput. KANUKOKA-p tamatumani suliaq assut isumalluarfigisimagaluarpaa, tassami ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit naatsorsuutaasa takusarnissaannut tamatumuunakkut periarfissaqalissagaluaratta, taamalu inissiisarfinni tamakkunani inissap ataatsip akiata aalajangersarneqartarnera paasisaqarfigissagaluarlutigu. Neriuppugut suliap nangeqqinnissaanut nukissaqartoqarumaartoq.

Meeqqat inuusuttullu ikiorneqartarnerannut peqqussut nutaaq siorna atuutilerpoq, aammalu ilaqutariit inuussutissarsiutigalugu paaqqinnittartussat akissarsiassaat pillugit isumaqatigiissut ukiuinnaq naammassineqarpoq. Taamaattumik neriuppunga ilaqutariit meeqqanik taamatut ittumik sullinneqarnissamik pisariaqartitsisunut akissarsiutigalugu paaqqinnittartussat aallartitinniarlugit kommunit massakkut aallartereersimassasut.

Neriuutigaara pingaarutilimmi tamatumani kommunit suliniarnertik annertusarumaaraat.

Utoqqaat
Innuttaaqativut utoqqaat inuunertusigaluttuinnarput. Tamatuma takutippaa inuunitsinni atugarissaarnerulersimasugut. Taama ineriartorneq peqatigalugu aamma utoqqaat angerlarsimaffii ullutsinnut naleqquttut aammalu utoqqarnik paaqqinniffivittut angerlarsimaffiit ilinniarluarsimasunik sulisullit pisariaqaleriartuinnarput.

Kommunit ilaat utoqqarnut neqeroorutaasut annertusarneranni kinguaattoorsimapput. Utoqqaat angerlarsimaffiisa iluarsartorneqarnissaannik pisariaqartitsineqaqaaq, aammalu utoqqalinersiallit angerlarsimaffii utoqqartatsinnut immineersinnaanerusunut naatsorsuussat tatineqarnerujartuinnarput.

Kommunit tamakku annertusarnissaannut pisussaapput, aamma kommunit pisussaapput utoqqaat najukkaminniiginnarusuttut ikiussallugit. Utoqqaat tamakku angerlarsimaffinni ikiorteqartitsinerup tungaatigut ingerlalluartunik aaqqissuussinikkut ikiorneqartariaqarput.

Ilaqutariit ukiuat 2004
2004 toqqarneqarpoq tassaassasoq Kalaallit Nunaanni ILAQUTARIIT UKIUAT. Namminersornerullutik Oqartussat pilersaarusiorpaat isumattorsaqatigiissitsinissaq, taallugu ”inuk naallugu”, pilersaarutigineqarluni immikkoortunit tamanit peqataajartoqqusinissaq. KANUKOKA oqalliseqataanissaminut qilanaarpoq.

Ilinniartitaaneq
Inunnik isumaginninnerup tungaatigut suliassat assigiinngitsorpassuusut isumagineranni kommunini sulisussat ilinniarsimasut amigaataapput. Taamaammat nuannersuuvoq naalakkersuisut nalunaaruteqarsimammata ilinniartitsineq pimoorullugu ukkakkumallugu. Tamatumani suliniutaasut nakussassarumallugit ilinniartitsinikkut ilungersuuteqartoqarnissaa pisariaqartipparput.

Kommunini sulisut ilinniaqqittarnerat

Kommunini sulisorineqartut pisortani ingerlatsinikkut inatsisitigut ilinniaqqitsinneqartarnissaata ilusilersornissaa pillugu suleqatigiissitannguani kattuffik peqataasimavoq.

Suliassat pisortani ingerlatsinermi atorfeqartut isumagisassaat pisariuneruleriartuinnarput atorfeqartunullu annerujartuinnartumik piumasaqarlutik. Pisortat ingerlatsinneranni allaffissornikkut sullissinerup pikkoriffiginerunissaata pitsaanerunissaatalu pingaassusia Inatsisartut Ombudsmandiata tikkuarsimavaa.

Ilinniarnissamut 2004-mi ukiakkumiilli neqerooruteqartoqarsinnaalernissaa Kattuffiup neriuutigisimagaluarpaa. Ajoraluartumik paasivarput Naalakkersuisut ilinniartitsinikkut aalaniussinissamut pingaartumut tamatumunnga aningaasat pisariaqartinneqartut ulloq mannamut atugassanngortikkumasimanngikkaat.

Ukiumoortumik isumasioqatigiittarnerit pikkorissartarnerillu

KANUKOKA’p kommuneingeniørit, isumaginninnermi pisortat aningaasaqarnermullu pisortat ukiumoortumik isumasioqatigiittarneri isumagisarsimavai, soorlumi aamma atuarfinni pisortat ukiumoortumik ataatsimiitinneqarsimasut.

Kommuneingeniørit ataatsimiinneranni sammineqarsimapput avatangiisit, eqqakkanik immikkoortiterineq, pinngortitamik illersuineq, nunaminernik atuisarneq, sanaartugassanik pilersaarusiorneq, illuliorfissanik piareersaaneq, qatserisartoqarnikkut annaassiniartarnikkullu upalungaarsimaneq, nukissiornikkut pilersaarusiaq, kiisalu inissiaatileqatigiiffik A/S INI kommunillu tamatumani inissisimanerat.

Ataatsimiinnermut atatillugu ”inuinnartut inatsisilerineq” pikkorissartitsissutigineqarpoq, tamatumani pineqarluni allaffissornikkut sullissineq pillugu inatsisip pingaarutaa aammalu suleqataasut ulluinnarni sulinerminni inatsimmik tamatuminnga atuinissamut pisussaatitaanerat periarfissaallu.

Aamma pikkorissaqataasunut saqqummiunneqarpoq ungasianiit ilinniartitaalluni ingeniørinngorniarluni ilinniarnermut issittumut naleqqussakkamut najoqqutassiaq, Sanaartornermut Ilinniarfiup Sisimiuniittup aammalu Danmarks Tekniske Universitetip, DTU-p, suleqatigiillutik pilersissimasaat.

Kiisalu aamma illuliani nukimmik atuinerup naatsorsorneqartarnera ilinniartitsissutigineqarpoq.

Isumaginnermi pisortat ataatsimiinnerat Sisimiuni ingerlanneqarpoq, tamatumani peqataallutik inunnik isumaginninnermut ataatsimiititaliat siulittaasui isumaginninnermilu pisortat, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu naalakkersuisoqarfik pisortaqarfillu, kiisalu inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimmulu ataatsimiititaliaanni ilaasortat.

Ataatsimiinermi eqqartorneqartut tassaapput ilaqutariinnik inuussutissarsiutigalugu paaqqinnittartussanik pilersitsinissaq, utoqqaat paaqqutarisariaqartut pillugit ingerlanneqarsinnaasutut isumassarsiaq, innarluutilinnut tunngasumik suliat misiligutaasumik tiguneqarnissaat, kiisalu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinniititsisarnermi akigitinneqartunik akiliisarneq.

Pikkorissartitsinermi, isumaginninnermi pisortat ataatsimiinnerannut atatillugu ingerlanneqartumi, oqartussaaffigisanut suliassanillu agguaassinermut tunngasut sammineqarput.

Aningaasaqarnermut pisortat ataatsimiinneranni sammineqarput akileraarutitigut nalimmassaasarnissaq nutaaq aamma allanut sanilliussilluni misissueqqissaarneq, pisortani akissarsiaqartitsinermut politikki, Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarnera, illuliortiternerup aningaasalersugaanera, Namminersornerullutik Oqartussat aningaasarsiornikkut politikkiat kiisalu kommunit aningaasaqarniarnerat. Aningaasaqarnermut pisortat pikkorissarfigisaat tassaapput inuinnartut inatsilerineq aamma aningaasanik uningaasuutinik tigoriaannarnik aqutsineq.

Atuarfinni pisortat ataatsimiinnerat ukiuni marlunni siuliinisulli KIIIP aamma Inerisaavik, taamaaliortoqarneranut 200.000 kr.-nik tapiissuteqartut, suleqatigalugit aaqqissuussaavoq. Ataatsimiinnerup imarisaasa pingaarnersaat meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummut nutaamut taassumalu piviusunngortinneqarnissaanut tunngasuuvoq. Aamma periarfissaqarsimavoq kommunit ilinniartitsisunik atorfinitsitsisarnerata tungaatigut, aammalu allaffissornikkut ingerlatsinermi pissutsit allat pillugit, misilittakkanik paarlaassoqatigiinnissamut. Tassunga atatillugu aalajangiunneqarpoq atuarfiit allaffissornikkut ingerlanneqarneranut pilersaarummik meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummut nutaamut, piffissarlu suliffik pillugu isumaqatigiissummut nutaamut, naleqqussakkamik pilersitsinissaq sulissutiginiarlugu.

Borgmesterit kommunaldirektørillu Qaqortumi ataatsimiinnerat
Borgmesterit kommunaldirektørillu 2003-mi septembarimi pissarsiviulluartumik ataatsimiipput. Sammineqartut pingaarnersaraat kommunit siunissami aaqqissuussaanissaat. Danmarkimi kommunit kattuffiata KL-ip sinniisui Danmarkimi kommunit nutaamik aaqqissuussaanissaat pillugu taama aaqqissuussaanermut ataatsimiititaliarsuup sulinerani misilittakkanik saqummiisoqarpoq.

Sulisunik pisortanillu inerisaasarfimmi ilaasortanit pigineqartumi PISORTAQ-mi ilaasortaaneq
KANUKOKA-p KL kommuninut tunngassuteqartunik PISORTAQ’p ataani pikkorissaasarnernik neqerooruteqartartuusup suleqatiginissaanik isumaqatigiissut 2003-mi atsiorpaa. Pikkorissarnernut tamakkununnga pikkorissartitseqataasartussamik ivertitsineqarpoq aallaqqaammut KL-imit pikkorissartitsisuusunut malinnaasuuginnaqqaariarluni kingorna kalaallisut pikkorissaasuulersussamik.

IT pillugu Kangerlussuarmi isumattorsaqatigiinneq
KANUKOKA-p 2003-mi februaarimi ingerlappaa IT pillugu isumattorsaqatigiinneq angisooq borgmesterit kommunaldirektørillu, kiisalu inuit pisortani pingaarutilimmik iniisisimasut aggersakkat peqataaffigisaat. Isumattorsaqatigiinnerup inerneraa IT-kkut aqutsisoqatigiinnik, allaffissornikkut ingerlatsinermi periaasissanik ataatsimoorussassanik siunnersuusiortussanngortinneqartunik, pilersitsineq.

Sullivinni avatangiisit, suliffigissaaneq

KANUKOKA suleqatigiissitani, Kalaallit Nunaanni suliffinni avatangiisitigut ajornartorsiutinik qulaajaasussani, tamatumalu tungaatigut pingaarnersiuilluni tulleriiaarinertalimmik iliuuseqarnissamut siunnersuusiorsimasuni peqataavoq. Suliaq tamanna Suliffimmi avatangiisit pillugit Siunnersuisoqatigiit, "Suliffigissaasut", aallartitaraat, KANUKOKA-llu suliffiit ilarpassuinut ataatsimoortumik kattuffiugami peqataanissani pissusissamisoortutut isigisimavaa.

Kattuffik eqqaavilerinermut atasumik sulinermi avatangiisit nukersornartut mingunnartullu ukkanneqalerneranni peqataavoq. Kommunini arlalinni eqqakkat passunneqartarneranni ajornartorsiutit pillugit nalunaarusiorneq tapersersorsimavarput, aammalu ilaatigut Upernaviup Kommuniata eqqakkanik pitsaanerusumik passussisarnissamut pilersaarutai pillugit paasissutissat iluaqutaasinnaasut isumassarsissutaasinnaasullu nittartagarput aqqutigalugu siammartittarpavut. Aamma naqitaaqqiap ”Atuarfinni nakuuserneq”-rup, meeqqat atuarfianni ilinniartitsisut tarnikkut sulinerminni avatangiisaanut tunngasup, saqqummersinneqarneranut ikiuullutalu aningaasatigut tapiissuteqarpugut.

KANUKOKA taamaalilluni isumaqarpoq suliffimmi avatangiisit – tigussaasut aammalu tarnimut tunngassuteqartut – alaatsinaannissaat pingaartorujussuusoq.

Tassami kommunit suliffiutaanni suleqataasut iluarusullutik sulinissaat tamatta soqutigisaraarput. Suliffimmi avatangiisit pitsaasut, illutigut atortutigullu sinaakkusiussat isumannaatsut naleqquttullu, minnerunngitsumillu suleqatigiinnikkut ajunngitsumik ingerlaneq najukkami inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik sulinermik nuannernerulersitsisussaapput inuunermillu pitsaanerulersitseqataallutik.

Teknik

Aningaasaliissutissanik sanaartugassanillu pilersaarusiorneq
Aallartitat 2003-mi ataatsimiinneranni nassuiaatigaara suleqatigiissitanik, sanaartugassat pisaartugassallu maannamornit naleqqunnerusumik pilersaarusiorneqartarnissaannut periarfissanik misissuisussanik, pissutsit assigiinngitsut pisariaqalersitsinerisigut pilersitsisoqartariaqarsimasoq.

”Pissutsit assigiinngitsut” taakku tassaapput sanaartornerup assigiinngisitaartumik, taamalu akitsorsaataasumik ingerlasarnera, sulisussanik Danmarkimiit aggersitanik pisariaqartitsineq, ukiuutillugu sanaartukani cementimik kuioraasoqartarnera aasaaneranilu sanaartornerup artorsarfiusumik annertuserujussuartarnera. Kialuunniit takusinnaavaa aasaanera sivikitsoq kuioragassanut illuliallu silataasa suliarinissaannut taavalu ukiuunera illuliap iluani sulinissamut atorneqartariaqartut.

Pissutsit iluatsippallaanngitsut tamakku maannamut ajunngitsumik eqqarsaateqarfiuinnarsimapput. Ajornartorsiutaasoq tassaanerusarpoq sanaartortitsinissamut aningaasassat Namminersornerullutik Oqartussaniit kommuniniillu qanoq ilinikkut pissarsiarineqarsinnaasarnerat. Tamatuma saniatigut aamma kommunit sanaartortikkusutamissut kissaatigisaminnik Namminersornerullutik Oqartussanut nalunaaruteqartarnerata tungaatigut Namminersornerlutik Oqartussat kommunillu attaveqatigiittarnerat pitsaaqqajarsimanngimmat.

Suleqatigiissitat tassaapput Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmi, Attaveqarnermut Ineqarnermullu Pisortaqarfimmi KANUKOKA-milu suleqataasut. 2004-mi ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatigiissut naapertorlugu suleqatigiissitat sanaartortitsinermi pissutsit tamaasa misissoqqissaartussaavaat, taavalu Kalaallit Nunaanni aningaasaliiffigisassanut pisaartugassanullu pilersaarusiamik nutaamik naleqqunnerusumillu suliaqassallutik, aamma 2004-p naalernerani inaarutaasumik nalunaarusiussallutik.

Sulialli ingerlanneqarnerani paasinarsisimavoq ajornartorsiutit qulaajarneqartut allanut siammaassimasut. Paasinarsisimavoq ilaatigut pisariaqartoq sanaartortitassatut kissaatit maannakkornit piaarnerusumik nalunaarutigisarnissaat, aammalu maannamut periaaserineqartartut tungaatigut annertuumik akuliuttoqartariaqarlunilu iluarsiiniartoqartariaqartoq. Soorlu assersuutigalugu siunnersuutigineqarpoq kommunit sanaartortitassatut kissaatitik nalunaarutigisassagaat aningaasatigut pilersaarusiatik akuersissutigineqariaraangata.

Suleqatigiissitat suliaminni angusaqarsimaqaat, takuneqarsinnaavorli nalunaarusiassamut missiliuut naammassineqarluni ilaatigut kommuninut tusarniassutigineqarsinnaalersinnagu piffissamik sivisunerusumik pisariaqartitsisoqartoq.

Illuliorfissanik piareersaaneq
2003-mi aallartitat ataatsimiinneranni siulittaasup nalunaarutaani nassuiaatigineqartut ilagaat suleqatigiissitaliortoqarsimasoq Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmit Nukissiorfinnillu peqataasunik ilallugit sanaartugassanik pilersaarusiornermut suleqatigiissitatulli ilaasortaqartunik. Suleqatigiissitat 2004-mut ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatigiissut naapertorlugu Illuliorfissanik piareersaaneq pillugu isumaqatigiissutip 1997-imi oktobarimeersup piviusunngortinneqarnera malinneqarneralu oqaluuseralugulu oqaaseqarfigissavaat, aammalu innaallagissap sarfaata erngullu siammartitertarnerannut aqqutinut atugassatut aningaasaliissutit atuuttut periarfissarititaat inuuttoorutigisaallu misissussallugit. Aamma 2004-mut ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatigiissut naapertorlugu Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfiup tamatuma tungaatigut inatsisiliassanut pilersaarusiorneq ingerlateqqinniarlugu tiguaa, taamanikkullu naatsorsuutigalugu peqqussusiassamut siunnersuut 2004-p aallartilaarnerani tusarniaassutigalugu nassiukkumaarini.

Tamatuma tunuliaqutaraa Namminersornerullutik Oqartussat ISUMAQATIGIISSUMMI namminneq isumagisassatik naammasseqqajarsimanngimmatigik. Nukissiorfiit aningaasat, illuliorfissanik piareersaarnermut atatillugu erngup aqqutaasa pingaarnerit ikkussuussinnaanissaannut pisariaqartitatik, palleqqajarnagit aningaasaliiffigineqarsimapput, taamalu kommunit illuliorfissanik piareersaanermi isumagisassaannut, tassa aqqusinniornermut eqqakkallu kuuffiinik pilersuinermut angummassinnaasimanngivillutik.

Namminersornerullutik Oqartussat aamma inatsisissat, illuliorfissanik piareersaanermut atuisut akiliutigisassaasa tiguniartarnissaannut pisariaqartut, pilersissimanngilaat.

Suleqatigiissitat aamma isummerfigisassaraat aningaasat kommunit Nukissiorfiillu 1997-imi 65/35 malillugu avillugit illuliorfissanik piareersaassutissat amerlassusilerneqarneri. Aningaasat taakku taamani ullumilu suli Namminersornerullutik Oqartussat 80’ikkunni 90’ikkunnilu illuliorfissanik piareersaanermi atortagaannit ikinneralaarsuupput, suleqatigiissitallu siusissorujussuakkulli paasivaat aningaasaliissutitigut Nukissiorfiit pisariaqartitaat 12 mio. kr. missaanniittussaagaluartut, tassa imaappoq 1998-imi aningaasaliissutaasut, ullumikkut aama suli ikiliseqqinneqarsimasut, marloriaataat sinnerlugit amerlassuseqartut. Tassa Namminersornerullutik Oqartussat aningaasanik pisariaqartinneqartunik atugassiiumannginnermikkut Illuliorfissanik piareersaaneq pillugu Isumaqatigiissut piaaralutik eqqortinnaveersaarpaat.

ISUMAQATIGIISSUTIP qanoq paasineqarnissaa suleqatigiissitat isumaqatigiissutigaat, Namminersornerullutillu Oqartussat nassuerutigaat illuliorfissanik piareersaanermi Nukissiorfiit peqataannginnerannut pissutaasoq Nukissiorfinnut aningaasaliissutissat amigaataanerat.

KANUKOKA-p assut ajuusaarutigalugu paasivaa Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-mit ataasianngeqalutik kajumissaarneqartarsimagaluarlutik ataatsimiiittarnerit aasaanerani sulinngiffeqarnerup kingorna ingerlateqqissallugit sapersimagaat. Taamaalilluni aamma ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatigiissut tassuunakkut Namminersornerullutik Oqartussanit eqqortinneqarsimanngilaq.

KANUKOKA-p nikallorani Namminersornerullutik Oqartussat kajumissaartuarpai ataatsimiittarnerit nangeqqeqqullugit, kisiannili tassa 2005-imi piviusunngortitassanik angussaqarsinnaanissamut maanna kingusinaapajaalereerpugut. Piviusunngortitsinissap 2006 sioqqullugu sunniunnissaa ilimananngilaq. KANUKOKA-p erseqqissumik anguniarpaa Illuliorfissanik piareersaaneq pillugu Isumaqatigiissummi immikkoortukkuutaat tamarmik illua’tungeriinnit tamanit eqqortinneqassasut.

Eqqakkat kuuffiinut pingaarnernut aningaasaleeqqissutit
Nuannissagaluarpoq ukioq manna takusinnaasimagaluarutsigu eqqakkat kuuffitoqaannut, kommunit Namminersornerullutik Oqartussanit 1998-imi tigusaannut aningaasaleeqqilluta aallartilluarsimasugut, kisianni tamanna suli ungaseqaaq.

2003-mi aallartitat ataatsimiinneranni ilisimatitsissutigaara Namminersornerullutik Oqartussat siunnersortigisaat, Rambøll, naatsorsuilluni paasisaqarsimasoq aningaasaleeqqissutissatut pisariaqartinneqartut millionilikkaajusut pingasunik kisitsisitallit (imaappoq ikinnerpaamik 100 mill.). Tamatuma kingorna isumaqatigiissutigineqarpoq allanik iliuuseqartoqalersinnagu KANUKOKA aamma tamatuminnga nalilersuissasoq. Kisitsit KANUKOKA-p tamatumani angusaa Rambøll-ip kisitsisaataasut angissuseqarpoq, taannaavorlu KANUKOKA-p 2004-mi ataatsimoortumik tapiissutissat isumaqatigiinniutigineranni atugaa.

Namminersornerullutik Oqartussat naliliissutaasut assortunngilaat, kisiannili pisariaqartinneqartut aningaasaliissutiginissaat saperluinnarlugit, naak aningasaleeqqinnissaq piffissami sivisuumi, tassa ukiut 12-15 ingerlaneranni, pisussaagaluartoq.

Taamaattormi illua’tungeriit aallarniutissaqarumallutik isumaqatigiissutigaat suliaq kommuninut ingerlateqqinneqassasoq, tassa ima paasillugu kommunit aningaasaleeqqissutissatik sanaartortitassanut allanut aningaasanik qinnuteqaatigisartakkaminnut allanut, ukiut tamaasa ullormut aalajangersumut, tassalu ukiuni makkunani marsip aallaqaataanut, ilanngullugit qinnuteqaatigisassagaat. Tassaavoq isumaqatigiinniarnermi anguneqarsinnaasut pitsaanersaat, maannalu tassa kommunit ukiuni aggersuni aningaasaleeqqissutissat tamaasa qinnutigisariaqartassavaat pisariaqartitat naammasitserlugit.

Ilisimaneqartutut eqqakkat kuuffitoqaasa taarsersorneqarnissaasa pilersaarusiornissaannut aningaasamininnguit 1 mio. kr. 2004-mut aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqarput. Eqqarsaataavoq taakku sananeqarnissaannut aningaasaliissutissat ukiumut tullianut qinnutigineqartassasut – tassa siullerpaamik 2005-imut – tassalu ukiuni aggersuni taamatut.

Taamaakkaluartoq KANUKOKA isumaqarpoq aningaasaliissutit immikkoortui marluusut taakku siunissami ataatsimut kattunneqarsinnaasariaqartut, isumaqatigiinniartarnissalli apeqqutaajumaarput.

Qinnuteqaatissat tamakku qanoq ingerlanneqartarnissaat pillugu ilitsersuutinik erseqqissunik KANUKOKA kommuninut nassiussuereerpoq, kommunillu kajumissaarusuppakka aningaasaleeqqissutissat tamakku sapinngisamik amerlanaarlutik qinnutigiortoqqullugit, aningaasaliissuteqarnissamik pisariaqartitat aallaqqaataaniilli sakkortunerpaamik paasineqarsinnaaqqullugit.

Kommunit maannakkut apeqqutaalersussaammata assorujussuaq erseqqissarusuppara.

Kommunit ilaat eqqakkat kuuffiisa ikerinnakkut ajutoorneri pissutigalugit pisussat siornangerlugit iliuuseqartariaqareersimapput taamalu eqqakkat kuuffiisa taarsersorneqarneri akilerallareersimallugit.

KANUKOKA-p Namminersornerullutik Oqartussanut ilimasaarutigereerpaa aningaasaliigallarnermut atorneqarsimasut tamakku matussutissaannik, 2005-imi ataatsimoortumik tappiissutissat pillugit isumaqatiginniarnissanut atatillugu 2005-imut aningaasanut inatsisissami, immikkoortitsisoqarnissaa anguniarumagini. Taamaattumik aningaasaliissutigigallakkanut aammalu aningaasaleeqqissutissat taama sioqqutisumik isumagisariaqarsimanerannut uppernarsaatissanik, tamakku pillugit Namminersornerullutik Oqartussanut allagaqartarnissaminnut ilanngutassanik, kommunit piaarnerpaamik katersinissaat pingaartuuvoq, taava 2005-imi aningaasanut inatsisissamut ataatsimoortumik siunnersuutigisassat suliarineqarsinnaaniassammata.

Avatangiisit

Suliniut Kommunini Avatangiisit
Avatangiisit minguitsuunissaata pingaassusia KANUKOKAp suliniut ”Kommunini Avatangiisit” aqqutigalugu ukiut aappassaanni ukkassassatut saqqummiuppaa. KANUKOKA suliariniakkamut tamatumunnga Danmarkimi avatangiisinik aqutsisoqarfimmit, Miljøstyrelsemit, 2002-mi tapiiffigineqarpoq aningaasaliissutit 1,2 mio. kr.-nut killilerlugit, taakkulu aannertusaarlugit 2005 ilanngullugu atorneqartussaapput.

Suliariniakkami siunertaaneruvoq kommunini teknikerit eqqakkanut avatangiisinullu tunngasunik suliaqarnerminni pisariillisaanneqarnissaat, tamakkunatigut ilisimasat ajornanngitsumik pissarsiarineqarsinnaanngortinnerisigut. KANUKOKA-p nittartagaa kommunimi atorfeqartunit atorneqareersoq naleqqulluinnartuuvoq ilisimasat misilittakkallu amerlasuunit pissarsiarineqartarnissaannut, aammalu eqqakkanik passussinermi malittarisassat periaasissallu pillugit paasissutissat siammartiternissaannut – minnerunngitsumillu isumannaatsuutitsinissaq pillugu ilisimatitsivittut, tassa eqqakkat navianartut eqqaasut ulluinnarni sulineranni takussaagaluttuinnarmata.

Eqqagarpassuit komminini passuttakkavut pillugit akisussaassuseqartumik pissusilersornissarput pingaartuuvoq – sulisuusut aammalu avatangiiserput qanitarput eqqarsaatigalugit. Inuiaqatigiinni nutaaliaasuni nutaalianik eqqagassiortuni inuuvugut, uagullu nammineq peqqissuunissarput pissutigalugu, aammalumi nunatta silarsuarmiunit isigineqarnera pillugu, avatangiisitigut ajornartorsiutit uagut nammineq pilersitatta qanoq iliuuseqarfiginissaat pisariaqarpoq.

Batteriikunik katersuisitsiniarluni paasisitsiniaaneq
Suliariniakkap kommuneingeniørit kajumissaarineratigut nuna tamakkerlugu paasisitsiniaaneq ”Batteriit tunniutikkit” aallartitippaa, tassaasoq nunatsinni eqqagassat pinngorfiini immikkoortiterinerit siullersaat. Pingaartumik eqqakkanik ikuallaavinniit mingutsitsinermut patsisaasartut pitsaanerpaamik akikinnerpaamillu peerniassagaanni suut mingutsitsissutaasartut eqqakkanut nalinginnarnut ilanngunnissaat pinngitsoortivittariaqarpoq.

KANUKOKA taamaallilluni kommunini immikkoortitserisarnissamut aaqqissuussamik pilersitsivoq sukumiisumik ilisimatitsissutigalugu batteriit qanoq ittut avatangiisinut navianartuunersut Mokana-mullu nassiuttariaqartut. Aamma paasissutissiat, innuttaasut isiginnittaasiannik sunniiniarluni ilaatigut radiokkut aallakaatitat TV-milu allagarsiissutitut takoqqusaarutit atorlugit, nuna tamakkerlugu paasisitsiniaanissaq siunertaralugu suliaritippavut. Ajoraluartumik kommunit tamakkerlutik peqataasimanngillat – pingaartumillu nunatsinni kommunit annersaata peqataatinniarnera ajornakusoorsimavoq. Taamaattumik paasisitsiniaaneq tamanna aatsaat upernaaq manna ingerlateqqissinnaasimavarput, Nuup Kommuniata peqataaniarluni neriorsuuteqarnissaa utaqqeqqaarsimagatsigu – neriorsuut taanna 2004-mi februaarimi tiguarput – paasisitsiniaanerup aallartinneranit ukioq ataaseq qaangiuttoq.

Aamma batteriit katersukkat kommuninit nalunaarutigitinniarnerat assut ajornarsimavoq. Kisitsisit pingaaruteqarput, ilaatigullu atorneqartussaallutik eqqakkat pingaartumik navianartut passunnerannut kommunit aningaasartuutigisariaqagaasa immikkoortumininnguannut siullermut uppernarsaatitut. Piviusorsiortunik piumasaqaatissaqarluta ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatiinniariartornissatsinnut taakku assorsuaq atorfissaqartippavut.

Eqqakkat pilerfiini immikkoortiterineq/Piktogram-it
Suliariniagaq Nuup Kommuniata qinnuteqaateqarneratigut piktogram-it atorlugit paasisitsissusiamik pisivoq – tassa imaappoq assiliaaqqat imminnut ataqatigiissut allagartaliissutitut aamma/imaluunniit allagartatut nipitittakkatut atorneqarsinnaasut, eqqakkat ilaat qanoq ittut pineqarnerinik qanorlu iliorneqarnissaannik ersersitsisut nunatsinni pissutsinut naleqqussakkat.

Tamatuma saniatigut aamma suliariniakkamit Nuup Kommunia eqqakkat pilerfiini immikkoortiterisitsilluni suliariniakkamut, kommunip Miljøstyrelse-mit aningaasaliiffigitissimasaata paasissutissiissutigineqarnissaanut atortussat ilusilersorneqarnerani ikiorneqarpoq. Nuna tamakkerlugu assigiiaanik allagartalersuigaanni innuttaasunut paasiuminarnerujussuussaaq eqqakkat qanoq ittut eqqakkanut nalinginnarnut ilanngunneqassanngitsut, aammalu nuna tamakkerlugu paasissutissanik suliaqarsinnaassaagut. Nuup Kommunia qinnuteqaammini neriorsuivoq allagarsiuttagassat ataatsimoortumik naqiterneqarnissaannik ataqatigiissaariniarluni, tamannalu kommuninut allanut ajunngisaarutaavoq assorujussuaq qujarutarput.

Pikkorissartitsinerit video-liornerlu
Illoqarfinni eqqakkanik navianartunik tigooraavinnik pilersitsisimasuni eqqakkat navianartut qanoq passunneqarnissaannik, aammalu atortukut elektronikkimut tunngasut qanoq sequtsernissaannik ilitsersuisartut Mokana-meersut ikiortigalugit pikkorissaanerit suliariniakkamit ataqatigiissaarneqarput. 2003-mi upernaakkut Sisimiuni Qaqortumilu pikkorissartitsisoqarpoq, aammalu 2004-mi Maniitsumi aammalu Ilulissani Aasianniluunniit pikkorissartitsisoqassamaarpoq. Sulisut pikkorissarnertigut ilisimaligassatik pigiinnarsinnaaniassammatigik video-liassaq, kommunit eqqakkanik immikkoortiterinerini pisariaqartitsineq malillugu atorneqarsinnaasussaq, suliariniakkamit pilersaarusiorlugu ingerlanneqarpoq. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik suliariniakkap ilaanut tamatumunnga aningaasanik tapiissuteqarmat qutsavigaarput.

DMN aamma Miljøstyrelsen suleqatigalugit avatangiisinut tunngasumik sulissutigisat
Suliniuterpassuit suliariniakkallu Dancea-p aningaasaliissutai aqqutigalugit ukiumi qaanngiuttumi aallartiortorneqartut qujamasuutigeqaavut. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik (DMN) suleqatigalugu aningaasarpassuit tamakku suliariniakkanut nunatsinni kommunit iluaqutissaannut atortinneqarnissaannut peqataasinnaagatta nuannaarutigaarput. Uagut nammineq ingerlatatta ”Suliniut Kommunini Avatangiisit” saniatigut suliariniakkanut makkununnga malinnaasuutitani aqutsisuutitanilu peqataavugut:

Eqqakkat pillugit inatsisit nalilersorneqarnerat – Danmarkimi eqqakkat pillugit inatsisitigut misilittakkat, nunat tamalaat isumaqatigiissutaat pisussaaffiilu, kiisalu eqqakkat pillugit nunatsinni inatsisitigut misilittakkat aallaavigalugit inatsisitigut sinaakkusiussat atuuttut qanoq nakkussassarneqarsinnaanersut inassutiginiakkanik suliaqartoqartussaavoq. Sunniuteqarniarsariniarpugut inatsiliortoqarniassammat eqqakkanik passussinerup tungaatigut amerlanerusunik piumasaqaateqaleraluartoq tamakku kommunit artorsinnagit pisinnaaqqullugit.

Eqqakkat ikuallatassaqqissut assartorneqartarnerat – Pissutsit naatsorsuutigisariaqartut tunngavigalugit, soorlu tassa eqqakkat immikkoortiterneqarnissaannik piumasarisat, suliffimmi avatangiisit, ikuallaaviit naammassisinnaasaat, passussinermi atortut periaatsillu naleqquttut, eqiterineq assartuinerlu, nalilersorneqassaaq nunaqarfinni eqqakkat ikuallatassaqqissut illoqarfinni ataatsimoortumik ikuallaavinnut assartorneqartarnissaat ingerlatsinikkut, aningaasat tungaatigut avatangiisillu eqqarsaatigalugit pitsaanerussanersoq.

Eqqakkat amerlassusiisa ingerlaarnerisalu nalunaarsorneqarnerat – Suliariniakkami eqqakkat tungaatigut paasissutissatigut pisariaqartitat paasissutissallu pigineqareersut nalilersorneqassapput, pingaartumilli paasissutissani pigineqareersuni ”putut” ujarlugillu nalunaarsorneqassallutik, kiisalu eqqakkat amerlassusii ingerlaarnerilu pillugit paasissutissat qanoq iliorluni pissarsiarineqarsinnaanissaannut siunnersuusiortoqassalluni.

Eqqakkat navianartut pilerfiini immikkooortiteraluni misiliineq – Nuup Kommuniani. – Suliariniakkami tamatumani eqqakkat ulorianartut eqqakkat pilerfiini immikkoortiterneqartarnissaannik misiliinissaq ilusilersorneqassaaq, tamanna pissalluni eqqakkat ilaasa immikkoortut eqqakkallu pilerfiisa allaaserinerisigut, aammalu eqqakkanik katersuinerup, passussinerup, aserorterinerup, immikkoortunik ataasiakkaanik igitsinerup il. il. allaaserinerisigut – aamma innuttaasut suliffeqarfiillu/suliffiillu paasissutissinneqarnissaannut siunnersuusiortoqassalluni.

Eqqakkanik ikuallaavinnit arsakut teqqalasut aamakullu uninngatinneqartarnerat. – Arsakut teqqalasut aamakullu qanoq passunneqarsinnaanerinik, immaqalu Kalaallit Nunaanni eqqakkanik ikuallaavinni sinnikuusartut atorneqarsinnaanerinik, inassuteqarnissaq siunertaralugu avatangiisinik nunamullu sunniuttarnerinik misissuinerit.

Eqqaavinnik misissuineq. – Nanortalimmi Aasiannilu kiisalu nunaqarfinni Eqalugaarsunni Attumilu eqqaaviit avatangiisigisaannik eqqaariaatsinillu misissuineq, siunertaralugu eqqaaviit qanoq ingerlanneqarnissaannik, pisariaqarpallu matuneqarnissaannik, inassuteqarnissaq.

Eqqaavinnit mingutsitsissutaasunik iioraasartunik misissuineq. - Immap avatangiiserisap eqqaavinnit sisamanit qulaani taaneqartunit kittunik iioraalluni sunniivigineqarneranik misissuineq.

Upernavimmi eqqakkanik pitsaanerusumik passussisalernissamut pilersaarusiorneq. - Upernavimmi nunaqarfiinilu eqqaaveqarfiit massakkorpiaq qanoq innerannik nalunaarsuineq, anguniagassanik iliuuserisassanillu siunnersuusiorneq, tamakku pillugit kommunalbestyrelsimut inassuteqaatit, tamakku innuttaasunut oqallisigitinneqarnerat aammalu eqqakkat tungaatigut paasisanik eqiterineq pilersaarusiamillu Kommunip pilersaarutaanut ilannguttussamik aalajangiussassatut inassuteqarneq.

Suliariniakkami misilittagarineqalersut KANUKOKA-p kommuninut allanut siammaatitertussaavai pingaartumik nittartagaq aqqutigalugu.

Illoqarfinni akunnattumik angissusilinni minnernilu kiisalu nunaqarfinni eqqakkat navianartut passunneqartarnerat. – Eqqakkat navianartut tigoorarneqartarnerat, katersorneqartarnerat qanorlu passunneqartarnerat pillugu avatangiisit, suliffimmi avatangiisit aammalu sanaartornermi ingerlatsinermilu aningaasartuutit pillugit najoqqutassiaq. Najukkami eqqaanermik sulialinnut ilitsersuutinik ilinniartitsissutinillu, aammalu innuttaasunut paasisitsiniutissanik suliaqartoqassaaq. Qanoq ingerlatsisarnissamut takutitsissutissamik Qeqertarsuarmi pilersitsisoqassaaq atulersitsisoqassallunilu. KANUKOKA innuttaasunut paasisitsiniusiussaaq suliariniakkamilu angusat misilittakkallu pingaartumik nittartakkakkut kommuninut allanut ilisimatitsissutigisassallugit.

Imikoornermut pilersaarusiorneq. – Imikup salinneqanngitsup nunami maangaannaq imaanullunniit kuutsinneqarneratigut avatangiisinut kissaatigineqanngitsumik sunniuttartut annikillisarnissaat siunertaralugu Kalaallit Nunaanni imikoorneq pillugu ilisimasatigut tunngaviusut pitsanngorsarniarlugit suliaqartoqassaaq. Suliariniakkami ilanngunneqassapput ajornartorsiutip annertussusianik naliliineq aammalu imikumik maangaannaq kuutsitsinerup nassatarisartagai. Tamatumani imikup passutarineqartarneranut teknikikkut aaqqiissutaasinnaasut nalunaarsorlugillu nalilersorneqassapput – aammalu Ilulissani Qaqortumilu misissuinerit aallaavigalugit imikoornermut pilersaarusiornermi najoqqutassiamik siunnersuuteqartoqassalluni.

Aamma Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik, kiisalu R.A.L. peqatigalugit Umiarsualivinni uuliakunut tigooraavinnik pilersitsinissamik Suliariniakkami akuliutitinneqarsimavugut. Massakkut Kitaani umiarsualiviit amerlanersaanni container-inik uuliakunut katersuivissanik inissiisoqareerpoq inissitsiterisoqassalluniluunniit, tamatumalu uuliakut igitassallu akuutissanik ulorianartortallit sumut inissinneqartarnissaannut kommunit pisussaaffimminnik naammassinninnissaat ajornannginneralaarsuanngortippaa.

Internetikkut nittartagaq

Nittartagaq www.kanukoka.gl ukiut pingajuat qiteqqullugu matuma siornagut nutaamik pilersinneqartoq sulinermi atortussanik, ilisimatitsissutinik misilittakkanillu kommunini allafissornikkut ingerlatsisut politikerillu atorsinnaasaannik siammarterivittut sakkussaalersimavoq pingaarutilik. Taama nittartagaqalernikkut kommunit akunnerminni elektroniskiusumik aqquteqarlutik suleqatigiilernissaannik anguniagaqarnermi alloriangaatsiarsimavugut.

Nersornaatisiarput akimasooq ”Internetimi Pitsaanerpaaq” 2002-p naalernerani pisarput qaqugorsuarmut kajumissaatigisinnaavarput. Nersornaat nittartakkap paasilertoruminartunngorlugu paasisaqarnartunngorlugulu ilusilerneqarsimanera ilaatigut pillugu tunniunneqarpoq. Iluseq taanna kingorna ingerlanniartuarsimavarput eqqartorneqartut suliassallu pineqartut suugaluaraangataluunniit.

Aamma nittartakkap elektroniskiusumik isumasioqatigiinnermut atortuisa, "e-konferencit", angusarissaarluni atorneqarsinnaanerannut assersuutissaqarpoq.

Soorlu assersuutigalugu 2002-mi kommuneingeniørit ataatsimeereerneranni kommuninit kajumissaarneqarnerput malillugu pilersipparput elektroniskiusumik isumasioqatigiittarfik, taallugu ”NIN-forum”. Nunaminernik atugassiissarnerup tungaatigut kommunini suliaqartut nunaminernik atugassiisarnikkut qitiusumik nalunaarsuiffimmut internetikkoortumut - WEB-NIN-imut - tunngasumik ajornartorsiutitik pillugit Asiaq-mi aammalu Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfimmi sulisut nalunaarfigalugillu oqaloqatigisinnaavaat. ”NIN-forum” atorneqarluartarsimavoq, pisortaqarfiullu tamatuma nassataanik WEB-NIN-ip allaffissornikkut sullissinermut immikkoortua internetikkoortoq annertuumik periaatsinut naleqqussarniarlugu aallartissimavaa.

Kommunini allaffissornikkut sullissisartut ataasiakkaat allannguutissanik ulluinnarni sulinerminni pitsannguutaasussanik piumasaqarnermikkut imminnut tapersersoqatigiissimanerannik pilersitseqataasinnaasimagatta nuannaarutigaarput.

Kisianni qularinngilarput nittartagaq ilisimasanik siammarterinikkut annerujussuarmik atorneqarsinnaasoq, tamannalu KANUKOKA-p nunap immikkoortuisa akornanni eqiteruffittut atuunneranut naapertuuppoq. Kommunit misilittakkatik allanut ilisimalersikkumallugit www.kanukoka.gl saaffigisarniarlissuk – suliariniakkanik, maligassaqqissunik suleriaatsinillu allat iluaqutaasumik isumassarsiffigisinnaasaannik peqanngitsoorunnanngilaq. Aamma e-konferencit atorneqartuarnissaat kajumissaarutigerusupparput.

Naggasiutigalugit oqaatigiumasat

Nalunaarummi matumani takuneqarsinnaasutut kattuffik sorparujussuartigut suliaqartarsimavoq. Piffissaq iluatsillugu taarusuppara KANUKOKA-mi sulisuusut sulinerat siulersuisut naammagisimaarmassuk. Tassami suliassat taama assigiinngisitaartigigaluartut sulisorpassuaqanngilagut.

Neriuppunga nalunaarut manna aallartitat ajungitsumik tigujumaaraat.