|
Asasakka aallartitatut ataatsimiittut.
Siullermik qujarusuppunga KANUKOKAp aallartitaasa ukiumoortumik ataatsimiinnerannut peqataaqqullunga aggersarneqarsimagama. Kommunit aallartitaasa ataatsimiinnissaanni qaaqqusatut peqataanissara nuannaarutigaara ullullu soqutiginarlutillu pissanganartuusussat qilanaarfigaakka.
Immitsinnut ineriartortinnavianngilagut allaffissoqatigiittuaannassagutta. Taamaattumik allaffissuutit assigiinngitsut sorliit sipaaruteqarfigisinnaanerivut isertuaatsumik oqaluuserinissaat pingaaruteqarpoq. Nunatta aqunneqarnerata ingerlatsiviginerani sipaarutaasinnaasut inuunitta atugarissaarfiutinnissaannut allanut atorneqarsinnaapput, soorlu ilinniartitaanerit pitsaanerulersinnissaannut, peqqissuunissatsinnut inunnillu isumaginninnerup iluani pitsanngorsaatinut susassaqarfinnilu allani pitsanngorsaaffigerusutatsinnut.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kajumissaarutigaat pisortatut ingerlatsinerput allatut aaqqissutissagipput marloqiusamik ingerlaaseqarneq pinngitsoortikkumallugu. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaanni piumasarineqartutut nutaanillu periaaseqarluta aaqqissuussinissaq kommunillu suliassaasa aaqqinneqartarnissaannik kommunit kissaateqarnerisigut Naalakkersuisut KANUKOKA suleqatigalugu aaqqissuussaaneq pillugu ataatsimiititalianik pilersitsipput, siunnerfeqarluartumillu sulineq ingerlalluarpoq innuttaasut peqataatillugit, Naalakkersuisummi pingaartilluinnarpaat nunatta siunissaa politikerit atorfillillu kisimik ilusilersussanngikkaat.
Kommunit pitsaanerusunik akikinnerusunillu iliuuseqarusuppata uagut naalakkersuinermik suliaqartuusugut pisussaaffigaarput tamanna periarfissaqartissallugu. Kommunilli siunissami aaqqissuussaanissaat aningaasaqarneq kisiat aallaavigalugu tunngaveqartinneqartariaqanngilaq, kisiannili aamma nunatta isorartoqisup innuttaasullu akornanni pissutsit isumaliutini ilaatinneqartariaqarlutik. Naalakkersuisut pingaartilluinnarpaat – ilami allaat aalajangiisuulluinnartutut isigaat inuk qitiutissallugu.
Inatsisartut 2004-mi ukiakkut ataatsimiinnerminni innersuussutit makku arfiniliusut ataatsimoorlutik aalajangiuppaat Aaqqissuussaanermullu Ataatsimiititaliap maannakkut killiffigisamik nalunaarusiamminni makku naliliissutigalugit:
1. Pisortat ingerlatsiviini aaqqissuussaaneq pingaarnerpaajunngilaq. Pingaarneruvoq suliassat pitsaasumik aaqqinneqartarnissaat.
2. Namminersornerullutik Oqartussat kommuninut tunngatillugu tunngaviatigut taamaallaat akisussaaffigissavaat inatsiseqartitsinikkut suliassat kommuninillu nakkutilliineq.
3. Kommunit nunap immikkoortuinut anginernut ataatsimut eqitertinneqassapput.
4. Suliassat pitsaanerusumik akikinnerusumillu suliarisarnissaannut paasissutissiisarnikkut teknologii sakkussaavoq pingaaruteqartoq.
5. Sanaartornikkut suliassat kommuninit suliarineqartalissapput.
6. Akileraartitsisarnikkut suliassat qitiusumik imaluunniit nunap immikkoortuinit isumagineqartalissapput.
Innersuussutigineqartut tunngavigalugit ullumikkut kommunit 18-usut kommuninut angisuunut sisamanut ataatsimuulersinnissaat aaqqissuussaanermut ataatsimiititaliap siunnersuutigaa.
Kommunit angisuut taakku sisamat Namminersornerullutik Oqartussat suliarisartagaat arlalippassuit suliarisalissavaat. Taamatut annertutigisumik suliassat tunniussuunnissaat pingaaruteqarpoq pisariaqarlunilu, tamannalu Aaqqissuussaanermut Ataatsimiititaliap siunnersuutigaa kommunit ataatsimuulersinniarlugit angisuut imminut napatissinnaangortillugit. Ullumikkut kommunit mikinerpaat tassaapput suliassat qanoq amerlatigisut Namminersornerullutik Oqartussanit kommuninut nussornissaannut killiliisuusartut.
Suliassat aaqqissuussaanerullu iluarsartuusseqqinnissaanni siunertarineqarpoq kattussuunerisigut imminut napatissinnaanerulernissaat suliat tungaatigut aningaasarsiornikkullu. Tamanna tunngavissaavoq kommunit suliassanik Namminersornerullutik Oqartussanit tigooraasinnaalernissaannut. Tassa suliat aaqqissuussaanerullu iluarsartuuteqqinnissaat kommuninik iluarsartuusseqqineruinnaanngilaq pisortalli ingerlataasa tamarmik iluarsartuusseqqinnissami pineqarlutik.
Naalakkersuisut aalajangiisarnermik oqartussaanerup tunngaviatigut qanilaassuseq siammartiterinissarlu pingaaruteqarluinnartutut isigaat, siunissami kommunit aaqqissuussaanissaat eqqartorneqartartillugu. Suliassat sapinngisamik innuttaasut qanillugit aaqqinneqartarnissaat kissaatigaarput, inatsisilerineq aningaasaqarnerlu iluaqutaasumik ingerlanneqartassappata.
Qanilaassuserli innuttaasuni imaaginnanngilaq naalakkersuinermik sulialinnut qanillattorneq. Pisortat kiffartuussinerata pitsaasuunissaa taamatuttaaq innuttaasumut pingaaruteqartigaaq. Taamaattumik assersuutigalugu pingaaruteqarpoq innuttaasup immersugassamik illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit kommunip allaffianut ajornanngitsumik aallersinnaanissaa, ammasarfiit oqarasuaatitigullu attaveqartarfissat atoruminartuunissaat, suliassat inunnut tunngasut pilertortumik suliarineqartarnissaat akissutisiallu inatsisinut naapertuunnissaat.
Kommunit ikinnerusut qanilaassuserlu imaalillugit ataatsimoortinneqarsinnaapput kommunit najukkani kiffartuussivii mikisut annertusaavigineqanerisigut, innuttaasut pilertortumik eqqortumillu sullitarilerlugit. Tamanna ilaatigut pisinnaavoq paasissutissiisarnermi teknologii atorluarnerulerlugu saaffiginnittarfiit ajornannginnerusumik kommunimi ingerlatsivinnut attaveqartilerlugit.
KANUKOKAp siulittaasuata Naalakkersuisullu 2004-mi Aaqqissuussaanermut Ataatsimiititaliap ilisaritinnerani pingaaruteqartutut erseqqissarpaat KANUKOKAp, kommunit ataasiakkaat innuttaasullu qanittumik suleqatigiillutik suliassat aaqqittassagaat. Piumasaqaat taanna isumaqarpunga Aaqqissuussaanermut Ataatsimiitiitaliap annertuutigut naammassisimagaa. Tassa Aaqqissuussaanermut Ataatsimiititaliap borgmesterit tamaasa ataatsimeeqatiginikuuai ullumikkullu kommunit amerlanersaat tikeraareernikuullugit innuttaasullu arlaleriarlugit ataatsimiitsittareerlugit. Ataatsimiititaliaq aamma aallartitat ataatsimiinneranni matumani najuuppoq ukiamullu Borgmesterit Kommunaldirektørillu ataatsimiinnissaanni aamma najuutissalluni. Ataatsimiititaliaq 2004-imi Kangerlussuarmi nunaqarfiit pillugit ataatsimeersuarnermi peqataavoq nunaqarfiillu peqatigiiffiannik KANUNUPE-mik ataatsimeeqateqartareerluni.
Taamaattumik ataatsimiititaliap ukiamut inaarutaasumik nalunaarusiornissaa Naalakkersuisut soqutigalugu qilanaaraat. Kingorna naalakkersuinermik suliallit innutaasullu akornanni amerlasuunik oqallittoqartarumaarpoq. Inatsisartut 2006-imi upernaakkut ataatsimiinnissaanni Aaqqissuussaanermut Ataatsimiititaliap siunnersuutissaa Inatsisartut inaarutaasumik isummerfigissavaat.
Kommunalbestyrelsini ilaasortat qinigaarlaat qinigaaqqittullu qinersineq pillugu pilluaqqujumavakka periarfissaqartitaaneralu qujassutigerusullugu kommunit siunissaat pillugu Naalakkersuisut isumaliutaasa ilaat saqqummiussinnaagakkit. Tamassi ataatsimiilluarnissassinnik kissaappassi.
|
