|
Inuttai ukuupput: Ellen, Jess, Johanne, Jens Madsen, Jens Trolle, Jens Lars Fleischer Siulittaasup saqqummiussaaniit makkua oqaaseqarfigerusuppagut: • Kommunit ataatsimut isigalugit aningaasaqarniarnerat 2001 -imiit ilorraap tungaanut ingerlasimasoq iluarisimaarneqarpoq, tassami allaat 126 mill. Kr.nit angullugit amigartooruteqarsimaneq ullumikkut nungupajaavissutut oqaatigineqarsinnaammat. Uani gruppemiit pingaartutut aamma oqaatigineqarpoq Namminersornerallutik Oqartussat tamatigut kommunit aningaasarliuleraangata assinganik malugisarmatigit. Taamaattumik siunissaq qaamanerusutut isikkoqartoq neriuutigineqarpoq, tassami kommunit aningaasarissaaraangata Nunatta Karsiata tamanna aamma malugisarmagu. • Siulittaasup saqqummiussinerani assigiimmik akeqartitsinerup ilaatigut atuutilereersup eqqaaneqarsimannginnera ippigineqarpoq. Aammali paasineqarsinnaalluni atuunnerata sivikinnera nalilersuinissamut aporfmsoq. Taamaattorli gruppitsinniit oqaatigerusupparput takussutissat ersarereersut ilaatigut pissutaallutik kommunit mikinerusut avinngarusimanerusuniittullu akit assigiinngitsut atuutilernerini atugarisaat ajortissimammata. Takussutissat malunniutereersut tassaapput ilaatigut kallerup inneranut akit qaffarujussuarsimaneri, erngup akiata qaffassimanera il. II. Assersuutitut ersarissutut taarusupparput ilinniartitsisussaqarniarneq qiviaraanni malugineqartalereersut ilagimmassuk ilinniartitsisut illoqarfinnut anginernut ilaatigut kallerup innerata erngullu akikinnerunera pissutigalugu nuukkusuttalersimanerat, tassami illoqarfinni taakkunani kallerup inneranut Akliutit annikinneralaarsuanngornikuummat Maani ataatsimeersuarnitsinni ersarissumik unneqqarissumillu saqqummiusuinissarput pingaartikkatsigu aamma assersuutitut eqqaarusupparput Uummannami timersortarfimmi ukiumut kallerup inneranut akiliutit 60.000kr.ninik qaffassimammat. Assersuutit takutippaat assigiimmik akeqarunnaarsitsinerup meeqqat aamma annertuumik eqqoraat. Taakkuninnga eqqaasaqarnitsinnut pissutaavoq siunissami assigiimmik akeqartitsinerup nalilersuifflgineqarnissaani qulaani eqqaasagut pinngitsoorani aaqqiiviginiarlugit nalilersuinermi tiguneqartariaqassammata. Qanimut misissuinissaq eqqumaffigineqartariaqarpoq kikkulluunniit kattuffimmi siulersuisunngussagaluarpata. Uku taakkartukkakka aningaasaqarnermut attuumassuteqarluinnarmata ilannguppakka. Piniartut eqqartornerani kissaatiginartinneqarpoq GT-mik suleqateqarneq siunissami allisarneqartariaqartoq, taamaasilluni takornariaqarneq eqqarsaatigalugu piniartunut aamma annertunerusumik aningaasarsiaqarnikkut iluaqutaanerunissaa aaqqissuussaanerusumik angusaqarfioqqullugu. Meeqqat atuarfiat eqqarsaatigalugu maluginiarneqarpoq isorliunerusuni ilinniartitsisussaaleqineq suli ajornartorsiutaaqisoq. Taamaattumik timelærerinik suli pikkorissaajuarnissaq aammalu nunagisaq qimannagu ilinniartitsisunngorniarsinnaanerup suli pitsaanerusumik aaqqissuunneqarnissaa sulissutigeqquneqarluni, tassami ukiuni makkunani nunagisaq qimannagu ilinniartitsisunngorniartarneq akuttusiartormat, piumasaqaatit sakkortusiartornerat ilutigalugu, taamaattumik Kanukokap peqataaffigisaanik aaqqiiniarnissaq kissaatigineqarpoq. Aammattaaq angajoqqaat skolebestyrelsit aqqutigalugit annertunerusumik ilaanissaat siunnersuisooqataanissaallu qaammarsaatigalugulu anguniaqquneqarpoq. Gruppitsinniilli Atuarfitsialaap iluatsikkiartulernera nuannaarutigineqarpoq, ilaatigut oqaatigineqarluni aatsaat ilisserneqarnera naammassiartuaalersoq, tamannalu isumalluarnartoqartoq. Gruppitsinni Kanukokap suli annertunerusumik pilersaarusioqataanissaa makku eqqarsaatigalugit kissaatigineqarpoq: illussanik sanaartorneq aammalu umiarsualiveqarneq. ( Tassani handleplanit eqqarsaatigineqarput Kanukokap ilaatigut siuttuuffigisariaqaraluagai) Kommunit kattussuunneqarnissaat eqqarsaatigalugu gruppitta kissaatiginartippaat kommunet suli annertunerusumik akunnerminni katussuussinnaaneq eqqarsaatigalugu periarfissaqartariaqartut oqaluunnissaminnut. Soorlu Qeqertarsuup Tunuarmiut QTKS aqqutigalugu suleriaqqinnissaatperiarfisseqquneqarluni.
• Josef Duusi Motzfeldtip saqqummiussaa aamma gruppimi ilanngullugu
• Akileraartarneq tikinneqarmat uparuarneqarpoq kissaatigineqarlunilu Gruppip suli piffissaq annertunerusoq atorsinnaagaluaraa naggataatigut iserfigineqarpoq innarluutillit nalunaarsorneqarnerat suli aaqqinneqanngitsoq Konukokamiit piaartumik suleqataaffigineqartumik aaqqinneqartariaqartoq. Naggaterpiaatigullu kommunit suli meeqqat inuusuttuaqqallu pillugit politikkissaminnik naammassinninngitsut sakkortuumik kajumissaarneqarput tamatuminnga aaqqiigasuarnissamik suliniuteqaqqullugit, aammalu Kanukokamiit siunnersorneqarsinnaaneq kaammattuutigineqarluni. |
