Junip 8-ni 2005 KANUKOKA-p ataatsimeersuarnerani saqqummiussaq, akileraartarnerup akitsuusiisarnerullu qitiusumit ingerlanneqalernissaannut pisortallu ingerlatsinerata nutarternissaanut eqaannerusumillu ingerlanneqalernissaanut tunngasoq.
Kommunit aallartitaasa ataatsimiinnerannut peqataaqqullunga qaaqqusaanera qujassutigaara. Minnerunngitsumik kommunit namminersornerullutik oqartussallu annertuunik suliassaqarmata ataatsimoorlutanaammassiniagassatsinnik.
Aallaavigissavarput siornamut siornaamullu naleqqiullugu aningaasaqarnitta pitsanngoriaallassimanera. Tamatumali ataatsimut isigalugu aningaasaqarnitsinni pissutsit inerititaqarnerunissamut siuariartornerunissamullu akornutaasut allanngortinngilai.
Upernaaq manna Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarumminni suliassat ilaat allaaseraat. Tassani tikkuarparput ukiuni tulliuttuni aningaasanut inatsisini aningaasartuutit aningaasanillu isertitat oqimaaqatigiittariaqarmata. Imminut napatissinnaasumik aningaasarsiornikkut ingerlassagutta atuivallaarneq akiitsoqarnerlu tunngaviusinnaanngillat. Taamaammanuna Naalakkersuisut 2006-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat ukiuni tulliuttuni annertuunik sipaarniarnissamik imaqartoq.
Ukiuni tulliuttuni amigartooruteqarnaveersaarnermut aningaasat taamaallaat atorneqassanngillat. Aammattaarmi annertusaanermut aningaasat annertuut atorniartariaqarpagut aningaasartuutit tamarmiusut ikileriassagaluarpataluunniit.
Aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutitsinni inerisaanermut aningaasaliissutissat taakkartorpagut. Pingaartumik inunnik 26.000-init amerlanerusunik ilinniagaqarnissamut periarfissarsinngisaannarsimasunik imaluunniit sulianik aalajangersimasunik, oqaatsinik suleriaatsinilluunniit sulisitsisut atorfissaqartitaannik piginnaasaqannginnamik suliffissaaruteqqajaasunik ilinniartitsinissaq piginnaanngorsaanissarlu taakkartorpagut.
Pissutsit allanngoriartorput koruunit sisamassaat kommunini namminersornerullutik oqartussanilu atukkagut tamarmik ilinniartitaanermut atorneqartalerlutik. Taamaaliorpugut meeqqanik, inuusuttunik, sulisartunik suliffeqanngitsunillu ilinniartitsineq aningaasaliiffissat pitsaanersarimmassuk, uagut naalakkersuinermik suliaqartutut toqqarsinnaasarput. Taamatut aningaasalersuinitsigut innuttaasut suliffeqalernissaannut, paasisimasaqarnerulernissaannut inuiaqatigiinnilu kikkut tamarmik oqartussaaqataaffiini sulinissamut annertunerusumik periarfissippagut. Ilinniartitaaneq aammattaaq pitsaanerusumik inuuneqalernissamut inuunermilu qinigassarissaanerulernermutaqqutaasussaavoq.
Ilanngullugit taavagut illuliorfissagissaanermut erngullu nukinga atorlugu innaallagissiorfiliornissamut aningaasaliissutit. Illoqarfippaalussuarnimi ineriartortitsinissaq pisariaqartinneqarmat, taamaammallu uulimik eqqussuineq akisoqisoq innaallagissiornermut kiassarnermullu atorneqartartoq isumalluutigiunnaarniartariaqaratsigu.
Tamakku saniatigut Naalakkersuisut ukiaru aningaasanut inatsisissaq partiinut isumaqatiginninniutigilerutsigu ukiuni tulliuttuni ataavartumik allanngornernik pitsaasunillu
nassataqassasoq neriuutigaarput. Soorlu ilaqutariinnut tunngasutigut. Naalakkersuisummi oqaatigereerparput erninerup nalaani sulinngiffeqartarneq sivitsussasoq, meeqqanut tunngasut pitsanngorsaavigineqassasut aamma suliaritinnissamut utaqqisut ikilisarneqassasut.
Siunissaq eqqarsaatigalugu aningaasaliissuteqarniarluta alloriarnigut annertuujusariaqarput, malugineqarsinnaallutik sunniuteqarluarlutillu. Taamaammat nuannaarutigaara qujamasuutigalugulu kommunit Naalakkersuisut suleqatigiumammasimammatigit ilinniartitaanermut piginnaanngorsaaqqinnermullu aningaasaliissutissanik nassaarniaqataallutik.
Naalakkersuisut ukiuni tulliuttuni ilinniartitaanermut 400 mio. kr.-nik amerlanerusunik aningaasaliissutissanik nassaarniartussavugut. Taamaammat kommunit aappaagumut ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissut tunngavigalugu aningaasaleeqataassutissaat pingaaruteqarluinnartussaapput. Aningaasaleeqataassutissat annertussusertik pissutigiinnarlugu pingaaruteqanngillat. Pingaaruteqarluinnarpummi ajornartorsiutinik ataatsimoorluta aaqqiiniarnitsinnuttakussutissaagamik.
Allatiguttaaq ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissut kommunit namminersornerullutik oqartussallu ataatsimoortullutik suliassaat pillugit pingaarutilinnik takussutissartaqarpoq. Kommunit sivitsulersoq oqaatigisarpaat inissialiorfissanut inuussutissarsiutinillu ingerlatsivissanut sanaartorfigissaasariaqartugut. Naalakkersuisut tamakkununnga tunngasut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip piareersarneqarnerani ilanngutereerpaat. 2006-imut kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissutissaq pillugu isumaqatigiinniarnerni isumaqatigiissutigeqqammarparput Nukissiorfinnut tunngatillugu 2006-imiit illuliorfissagissaanermut atatillugu innaallagissamik imermillu pilersuinermi aqqutinut annertunerusunik aningaasaliisoqarnissaanut naalakkersuisut pisussaaffeqarlutiksulissuteqassasut.
Avammut kuuffiit taarsersorneqarnerat suliassarujussuaq 85 mio. kr.-nik akilik siorna naammassivarput kommunini ataasiakkaani ukiunut tallimanut sinakkutissanik aalajangersaanikkut. Maannakkut 2006-imut kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissummi ukiunut tulliuttunut sisamanut aningaasat agguaativinnissaat aalajangersarparput, taamaalillutik kommunit ataasiakkaat qulakkeerinniffigineqarput aningaasat qanoq amerlatigisut sulianik aallartitsinernut atorsinnaanerlugit.
* * *
Ukiuni 2006-imi 2007-imilu ataatsimoorluta suliassatta annertunerit ilagaat akileraarutinut tunngasut nutaamik iluarsartuussiffigineqarnissaat.
Inatsisartut isumaqatigiissut akueraat akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu tunngasut allanngortiteriffigineqassasut, januaarip ulluisa aallaqqaataanniit 2007-mi atuutilersussamik. Naalakkersuisut peqquneqarput taamatut aalajangiineq piviusunngorteqqullugu. Taamaammat Naalakkersuisut allafflssornikkut aqutsisoqarflk suliakkerpaat suliassat piareersarlugillu naammasseqqullugit.
Naalakkersuisuttaaq allafflssornikkut aqutsisoqarflk peqquaat suliassat ataatsimoorluni suliassatut naammassiniaqqullugit, tamatumani KANUKOKA taamatullu kommunit ingerlatsineranni sulisut suliassat naammassiniarneranni peqataasussanngorlugit, Inatsisartummi taamatut oqarput.
Akileraartarnermi suliassat agguaanneqartarnerat naammassineqartarnerallu allanngussapput. Tamanna kommunit naalakkersuisullu allaffissornikkut ingerlatsinerannut sunniuteqassaaq. Nalaakkumaarujarpullu akileraartarnermi suliassat pisariinnerasumik eqaanerusumillu naammassineqartalernerat. Tamanna kommunit taamatullu namminersornerullutik oqartussat aningaasaqarnerannut oqilisaataassaaq.
Suleqatigiissitap kommuninit aamma namminersornerullutik oqartussanit inuttalersugaasup 2003-mili isumaqatigiissutigaa akileraartarnermi akitsuusiisarnermilu suliassat pisariinnerusumik naammassineqartarnissaannut periarfissaqartoq, peqatigitillugulu akileraarutinit isertittakkagut amerlisissinnaagigut.
1.januar 2007 aallarnerfigalugu kommunit peqatigalugit akileraartarnermi akitsuusiisarnermilu suliassat qitiusumut inissinneqarnissaat naatsorsuutigaarput. Naatsorsuutigaarput tamanna allaffissornermi ukiumut 5,5 mio. kr.-nik sipaaruteqarfiusinnaassasoq. Naatsorsuutigaarputtaaq akileraarutinit isertitat 10 mio. kr.-nik amerleriarsinnaassasut.
Naalakkersuisut pingaartippaat iluarsaaqqinnermi kommunit aamma namminersornerullutik oqartussat puigornagit eqqaamaniarneqassasut. Allanngortitsineq taamaallaat namminersornerullutik oqartussanut iluaqutaassanngilaq. Tamanna ataatsimoorluni suliassaavoq ataatsimoorlunilu pisussaaffiulluni.
Akileraartarnermi suliassat nutaamik periaaseqarluta aaqqiivereerutsigit 2008-mi akiliisitsiniartarnermut tunngasut tullinnguutissapput. Tamatumanissaaq sipaarutissanik nutaanillu isertitassanik nassaarsinnaassaagut kommunit karsiinut nunallu karsianut nakkartartussanik.
Akileraartarnermi akitsuusiisarnermilu suliassanik tulliullugulu akiliisitsiniartarnermik suliassanik qitiusumut inissiineq tunngaviusumik ileqqaarnissap piviusunngortinneqarnissaanut iluaqutaassaaq, tamannami kommuninut ataatsimoortumik tapiissutini 2005-imut aningaasanut inatsimmut ilanngullugu suliarineqareerpoq.
Ukiumut missingersuusiorfmsumut 2007-imut 2006-imi ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiinniarnissat tungaannut atorfilittatta sulisut, init, inissiat ataatsimoortumillu tapiissutit pillugit apeqqutit erseqqinnerusumik nalilersuiffigissavaat. Naalakkersuisut KANUKOKA-llu isumaqatigiissutigaat siunissamut suliassat naammassiniarneqartarneranni qanittumik suleqatigiittoqartarnissaaqqulakkeerneqassasoq.
2007-imi akileraartarnermut tunngasunik allanngortitsinerup kingunerissavaattaaq maannakkuuliinnartoq ataatsimoorluta aaqqiiniartarnissamut piareersalereernissarput.
Ukiut 2005 aamma 2006 ikaarsaariarfittut atorneqassapput, taakku ingerlaneranni akileraartarnermut tunngasut nutaamik ilusiligaanerannut naleqqussaajartuaartoqartussaammat taamaalilluni qulakkeerlugu namminersornerullutik oqartussani kommuninilu ataatsimut nukiit siunertamut naleqquttumik atorneqarnissaat.
Taamaammat isumaqatigiissutigineqarpoq kommunit 2005-2006-imi akileraartarnermut tunngassuteqartuni atorfiit inuttaaruttut inuttalerniassanngikkaat. Kommunit atorfmnik
inuttaqanngitsunik nalaataqartut kommuninit allanit Akileraartarnermut Pisortaqarfimmiillu tamatumunnga atatillugu aningaasartuutinik akiliuteqarlutik sulisussarsiniartassapput
Isumaqatigiissutigineqarportaaq akileraartarnermut tunngasuni qarasaasianik ineriartortitsineq kommunini unitsinneqarallassasoq.
Suleqatigiit isumaqatigiissutigaat Akileraartarnermut Pisortaqarfik 2005-2006-imi piffissami ikaarsaariarfiusumi akiliisitsilluni akileraartarnermut suliassanik suliaqartassasoq, tassani kommunit inunnik atorfmitsitsinerminnit akikinnerusumik suliassanik sullinneqarnissamik pisiaqartarsinnaammata.
* * *
Akileraartarnermut tunngasunik peqatigiilluta allanngortitsisinnaanerput arlalippassuartigut misiligutaassaaq qanoq iliorluta suliassanik annertuunik ukiuni aggersuni takkuttarumaartunik aaqqiiniartarnissatsinnut.
Takkuttussat nutaat soorlu makkuupput: Ilinniartitaanerit nutaamik pimoorullugit sulissutigineqalernerat, naalagaaffimmit nutaamik ataatsimoortumik tapiissuteqartalerneq minnerunngitsumillu kommunini suliassat nutaamik agguattaarneqarnerisa inissinneqarnissaat.
Qitiulluinnartoq tassaavoq pisortat sullissiviini pisariillisaasoqarnissaa. Namminersornerullutik oqartussani kommuninilu allaffissornermut annertuallaanik aningaasartuuteqartarpugut. Aningaasartuutit annikillisinneqarnissaannut allaffissornikkullu sipaaruteqarnissamut periarfissatsialannik takusaqaraangatta uagut inuit qinigaattut pisussaavugut periarfissat tamakku iluaqutiginiassallugit. Taamaaliornitsigut inuiaqatigiit pitsanngorsarnissaannut akissaqalersinnaavugut ilinniartitaaneq annertusillugu inuussutissarsiutillu ineriartortinnissaannut tunngavissiilluta.
Akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu tunngassuteqartuni pisariillisaanissamut periarfissaqarpugut, allaffissornermi ileqqaaruteqarsinnaalluta pisortallu karsiinut akileraarutitigut isertitanik amerlisitsisinnaalluta. Periarfissat tamakku iluaqutigineqartariaqarput, tamanna namminersornerullutik oqartussat kommunillu suleqatigiissutigisariaqarpaat.
Akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu tunngasunik allanngortitsineq misilinneqaataassaaq qanoq ililluta ullumikkornit suliassat pitsaanerusumik akikinnerusumillu naammassisarsinnaanerigut. Minnerunngitsumillu misilinneqaataassaaq uagut naalakkersuinermi siuttuusutut ataasiakkaat soqutigisat akimorlugit ataatsimulli pitsaanerpaaq anguniarlugu qanoq piginnaaneqartiginitsinnut.
Soorunalimi kommunalbestyrelsit kommunit karsiinut suut pitsaanerpaanersut sianiginiartussaavaat. Soorluttaaq Inatsisartut nunap karsianut aningaasaliissutaasartut nakkutiginiartaraat.
Nunatsinni karserpaalussuaqaratta tamanna aaqqiagiinngissutaasinnaavoq. Kisianni pisortat sullissivii karsitut ataatsitut isigigutsigit aaqqiagiinnginnerit pinngitsoortissinnaavagut, apeqqutinimi taamaattuni tamakku puttuteriaannaasarmata.
Pingaarnerpaaq tassa; innuttaasut pitsaanerpaamik sullinneqalissanerpat?
Soorunalimi innuttaasunut pitsaanerpaaq salliutissavarput. Pitsaanerpaarlu tamanna suleqatigiissutigissavarput. Taamaappoq akileraarutit pillugit suliassamut tunngatillugu. Taamaapportaaq kommunini namminersornerullutik oqartussanilu aaqqissuussaanerup iluarsaateqqinnissaanut tunngatillugu.
Taamaammat maannakkuttaaq Naalakkersuisut sinnerlugit oqarsinnaavunga ingerlaatsip taassunga ingerlanerani nunap karsiani tukernersornianngitsugut. Suliassat iluarsiivigineqassapput innuttaasunut pitsaanerpaasussaq anguniarlugu aaqqinneqartussanngorlugit. Taavalu aningaasaliissutit allaffissornerlu malinnaasariaqassapput. Taamaappoq akileraartarnermut tunngasuni aamma assersuutigalugu isumaginninnermut tunngasuni suliassat kommuninut nuuttussanngorutsigit.
Takusinnaasattut ataatsimeersuarnermi matumani taaseqataasinnaasut alaatsinaattullu kiinnaniknutaarpassuarnik takusassaqarfiupput. Qinerseqqammerpugummi.
Kiinnat nutaat ilaatigut ihgerlatsinermi nutarterisinnaaneq nassatarisinnaavaat.
Tamannali, nutarterineq, tamatigut ingerlatsinermik pitsaanerusumik kinguneqarneq ajorpoq.
Taamaammat innuttaasut siuttussamissut qinigaasut ingerlatsineq ullutsinnut pitsaanerpaatut naleqqussagaq nassaariniartuassallugu pisussaaffigaarput.
Sulilluarnissassinnik kissaallusi aamma suleqatigiilluarnissamik ilorpiannit neriullunga, qujanaq.
