Siullermik oqaatigissavarput siulittaasup oqaaseqarluni nalunaaruteqarnermini ajornartorsiut, nunatsinni meeqqat inuusuttuaqqallu amerlavallaat sumiginnagaalersimasut pillugit piaarnerpaamik sukumiisumillu aaqqiisoqarnissamik oqariartuutaa tapersersorluinnaratsigu. Tassungalu atatillugu sinerissami komuneqatigut kajumissaassavagut piaarnerpaamik, ukiorlu manna naatinnagu, meeqqanut inuusuttuaqqanullu politikkimik naammassiniagaqaqqullugit, siunnerfigisallu suliniutigineqarnerataallarteqqullugu.

Iluarisimaarparput siulittaasup nalunaaruteqarnermini sukumiisumik assigiinngitsullu ingerlatat sapingisamik tamakkerlugit eqqaammagit, nalunaarut ersarissoq, tamanillu attuisoq.

Immikkortunut ataasiakkaanut suleqatigiissitanit uku oqaasererusuppagut:

Kommuunit aningaasatigut atugaat ukiuni kingullerni ajorsiartorsimapput, ilaatigut inatsisartut naalakkersuisullu aalajangersartagaannik tunngaveqartunik. Soorlu siusinaarlutik soraarnerussutisiallit aningaasarsiaasa naalakkersuisunit tapiiffigineqarnerisa annikillinerat.
Ilanngulluguttaarli oqaatigisariaqarpoq kommuunit namminneq pilersaarasiornerminni, pilersaarutillu piviusunngortinnerini suli pikkorinnerusariaqarnerat malunnarmat, nalunaarummi
oqaatigineqarmat 2003-mut missingersuutini naatsorsuutigineqarsimasoq 105 mio kr.-inik amigartoornissaq, amigartoorutaasimasullu "taamaallaat" 18 mio.-iusimallutik, ilaatigut patsiseqartumik sanaartornermut aningaasartuuteqarnissamut tunuarsimaarsimaneq - tamatumani kommuuninut innersuussutiginiarparput sanaartornissamut aningaasartuutitut missingersuutaasut sapinngisamik piviusunngortinneqarnissaat pingaaruteqarmat, suliffissaqartitsimmata, aammalumi pingaartumik kommuunini minnerusuni, assassorluni sullissisunik piginnaasaqarluartunik pissaqartuarnissamut qulakkeerisuussammata.

ATAATSIMOORTUMIK TAPIISSUTIT.

Ataatsimoortumik tapiissutinut tunngatillugu uparuarniarparput siusinaarlutik innarluutilinnut kommuunit akilertagaasa 10%-imit 50%-imut qaffanneqarnerisa kingunerisimammassuk kommuunit annertunerusumik aninngaasartuuteqalernerat, naak isumaqatigiissutaasimagaluartoq allannguineq kommuuninut aningaasatigut nammakkersuutaassanngitsoq. Ukiuni kingullerni siusinaarlutik innarluutilittut nalunaarsortariaqartut amerliartorsimapput, innersuussutigissavarpullu allannguinerup komuuninut sunniutigisimasai misissorneqartariaqartut nalileqqinneqarlutillu.

Akissarsiat sulisoqarnerlu.

Tamani annertoqisumik amigaatigineqartut, perorsaasut, atugaasa pitsangorsaavigineqarnissaat piaartumik isumagineqartariaqarpoq - Nalunngilarput taakkua inuiaqatigiinni pisariaqartinneqarnerat annertoqisoq, meeqqammi inuunerminni ineriartoqqaalernerini taakkua pingaaruteqarluinnartumik inissisimammata. Siunissami inuiaqatignt peqqinnerusut pilersissagutsigit meerartagut aallaqqaataaniilli pitsaasumik perortinniarnissaat tamatta akisussaaffigaarput.

Kommunini sulisut allat eqqarsaatigalugit isumaqarpugut maannakkut piffissanngortortaaq kommunit nammineernerullutik akissarsiatigut aalajangiisinnaanissaat anguniarneqartariaqartoq, sulisut aalajaatsut pitsaasullu tigummiinnarnissaat qulakkeerneqarsinnaassappat, maannami

assersuutitut taallugu Namminersornerusut akissarsiatigut neqeroorutigisinnaasaat kommunini unammillerneqarsinnaanngillat.

Piniarneq aalisarnerlu - inuutissarsiutillu allat.

Aalisartut piniartullu piniakkaminnik tunitsivissaqarnissaat pitsanngorsarniarlugu nunatta iluani niueqatigiinnerup periarfissai annertusartariaqarput - assersuutigalugu nassitsinerap akisuallaarnerata nunatta iluani qimmit nerukkaatissaannik nioqqutissiornissaq annertuumik killilerpaa.

Kommuunit inuutissarsiornerup siuaarsarnissaanut pioreersullu ataavartinneqarnissaannut suleqataasinnaanerat annertusarneqartariaqarpoq - pisortat naligiimmik unammilleqatigiinnerup .innarlerneqarnissaa pinngitsoorniarlugu inuutissarsiutinut tapiisinnaanerat killilersorneqarpoq - kommuunit killilersorneqarput, illuatungaatigulli Royal Greenland A/s aammalu Nuka A/S pisortat aningaasalersuinerat tunngavigalugu namminersortunut unammillerput. Pissutsit naligiinnerusumik aaqqinneqarniartariaqarput.

Meeqqat atuarfiat.

Ilinniartitsisut nussornerat annertuallaarujussuarpoq, nussornernut atukkat meeqqat atuartitaanerannut atorneqarsinnaagaluarput. Ilinniartitsisut nutsejpallaanerat annikillisinneqartariaqarpoq, aningaasartuutit meeqqat ilinniartinneqarnerannut atorneqartariaqaramik — nalilersorneqartariaqarpoq periarfissaqannginnersoq ilinniartitsisut ukiup atuarfiusup qeqqinnaani nuuttarnerat pinngitsoortinneqarsinnaanera - taamatut pisoqartarnerini sunniutit annertuallaaqaat, meeqqat atuartinneqarnerat allanngortarpoq, eqqissisimajunnaartinneqarsinnaapput, ilinniartitsisut suliaat ukiup atuarfiusup qeqqinnaani allanngortiterneqartarput, il.il.

Immikkut pisariaqartitsisunut ilinniartitsinermi ilinniartitsisut ikigrtaannut naalakkersuisut tapiissuteqartarnerat pilersinneqaqqittariaqarpoq - kommuuninut nammakkersuutaanera annertuallaarpoq, eqqugaasullu tassapput pisariaqartitsisut immikkut ikiorneqarnissaminnik.

Atuarfiit aserfallassimaqisut nutarsarneqarnerisa sukkanerusumik ingerlalernissaannut naalakkersuisut siunnerfeqarnerat ukiuni aggersuni aalajangiusimaneqartariaqarpoq.

Inuutissarsiutitigut ilinniartitaaneq.

Misissuinerit takutipaat 2008-mi meeqqat atuarfiinit anisussat maannamit marloriaatinngortussaasut - tamatumunnga kommuunit piareersimasariaqarput, piareersarneqarnissaallu maannamit aallartinneqartariaqarpoq, naalakkersuisullu suleqatigalugit pisariaqartinneqartussat pilersinniarneqartariaqarlutik.

Aatsitassarsiorfimmi sulisussanik ilinniartitsinerit pilersinneqartariaqarput, nunatsinni aatsitassarsiornermik inuutissarsiorneq, maanna sukkasuumik annertusiartortoq, soqutigineqaleriartorlunilu, nunatta innuttaasa suleqataaffigissappassuk maanna pisariaqarpoq ilinniartitsinissat aallartinneqarnissaat. Nunatta avataanit suliffeqarfissuit aatsitassanik misissuinissamut soqutiginnittut maannakkorpiaq 50 missaaniissimapput, taamaammat aatsitassasiorneq annertusiartuinnassappat nunatsinni innuttaasut isiginnaartuuginnarnissaat pinngitsuussagutsigu ilinniartitsilernissaq pisariaqarluinnarpoq, suliffeqarfissuillu piumasaqarfigineqartariaqarlutik nunatsinni innuttaasut annertunerusumik sulisorineqarnissaat.

Siunnersuisarfiit piareersarfiillu.

Ilinniarnermik unititsiinnartartut amerlanerujussuat pimoorullugu aaqqiiviginiarneqartariaqarpoq. Inuiaqatigiinnut akisuallaaqaaq, inuusuttullu imminnut tatiginerat innarlerneqarsinnaasarluni. Siunnersuisarneq pitsaanerusariaqarpoq, annertusineqartariaqarlunilu, ilinniarnerup ingerlanerani malinnaavigineqarnissaq siunnersorneqarnissarlu annertunerusumik ingerlanneqartariaqartutut isikkoqarpoq.

Inarluutillit.

Innarluutilittut nalunaarsorneqarsimasut ukiup affakkuutaarlugu nalilersoqqinneqartarnerat kommuunini annertuallaamik suliakkiissutaavoq. Kommuunini inunnik isumaginnittutut immikkortortaqarflit piffissaq nukiillu annertuallaamik tamatumunnga atorpaat - nalunaarsuinerit atuutinneqartariaqarput innarluutillip atugaasa malunnaatilimmik allannguuteqarnissaasa tungaannut.

Innarluutillit utoqqalinersiuteqartussatut ukioqaleraangata innarluutilittut nalunaarsorneqarunnaarlutik utoqqalinersiuteqartutulli nalunaarsorneqalertarneri pissusissamisuunngitsutut isigaarput. Isumaqarpugut innarluutilik qanorluunniit ukioqaraluaruni soorunami innarluutilittut nalunaarsorneqartariaqatoq.

Avatangiisit.

Nunatsinni avammut nioqquteqarnermut tunngatillugu ussassaarutitut atorparput nioqqutissat immami nunarsuatsinni minguinnerpaamik pisarineqartut - tamanna siunissami atuinnarsinnaassagutsigu avatangiisitsinnik illersuinerput annertunerusariaqarpoq, nalunaarummilu arlalitsigut eqqaaneqarpoq tamanna allaat akisoorujussuusinnaasoq. Pisariaqarpoq avatangiisitsinnik mingutitsinnginnissaiput suli annertunerusumik sulissutigineqarnissaa. Ajunngilaq, amerikarmiut mingutsitsinerujussuat annertuumik uparuartorparput, aammalu tamanna pissusissamisoorpoq, kisianni aamma immitsinnut qiviartariaqarpugut - maanna avatangiisitsinnik atuinerput imaanngilaq tamatigut illersuisuusoq, eqqakkavut annertusaqaat aammalu eqqaaveqarnerput tamakkiisumik aaqqissimanngilarput, pisariaqalissaaq, immaqalumi maannamit pisariaqalersimalluni, annertunerusumik tamatta pilliuteqarnissarput - assersuutitut periarfissatut oqaatigineqarsinnaavoq puussiat plastikkimit sanaat akileraaruserneqarnissaat, imaluunniit ikummatissat atorneqartut akileraaruserneqarnissaat - arlaatigut allatigut aamma periarfissaqarsinnaavoq, kisiannili siunissami qanittumi pinngitsoorsinnaagunangilarput inuiaqatigiit annertunerusumik avatangiisit illersorneqarnerannut pilliuteqalernissaat.

Naggataatigut utefigeqqilaarniarparput piffissami kingullermi annertuumik oqallisigineqartoq, meeqqat inuusuttuaqqallu sumiginnagaanerat, siulittaasup oqaaseranierminini taakkartugai, sumiginnaaneq annertusiartortumik ajornartorsiutaasoq piaartumik siunertalimmillu akiorniarneqarnissaa suliassatsitut pingaarnertut inissittariaqarparput. Sumiginnaaneq arlalinnik pissuteqarsinnaavoq - imigassaq -ikiaroornartoq -

Allanik, soorlu bingortarnernik, sammisaqarpallaalernermi, meeqqat inuusuttuaqqallu sumiginnarneqalersinnaapput. Ajornartorsiutip akiorniarneqarnerani suliniutit sunniutilimmik tamanit aallartisarneqartariaqarput, tamatumanilu Kanukokamit suleqataanikkut kommuunini suliniutit ingerlanneqarnissaannik qulakkeeriniarnissaq, siunnersuinissaq - ikiuuttariaqarfinnilu ikiuuttarnissap suliniutigineqarnissaa ilungersortumik innersuussutiginiarparput.