Kanukoka - Tommy Marøep oqalugiaataa

Pikkorissarnerit ataatsimiinnerillu

17.07.2012 Forvaltningsret 10.10.2012 Ingerlatsinermut inatsisit Kvalitet i sagsbehandling Lederkursus for skoleledere Personlig udvikling

Aallaqqaammut KANUKOKA-mut aallartitat ataatsimiineranni Ilaqutariinnermut Inatsisinillu Atortitsinermut naalakkersuisutut oqaaseqarnissamik periarfissinneqarninnut qujarusuppunga.

Qilanaarsimaqaanga ukiuni tulliuttussani sisamani kommuunit sinniisaasa ataatsimeersuarnermi peqataajartorlutik maani Ilulissani katersuuttut naappinnissaannut. Aallartitat ataatsimiinneranni matumani oqaaseqarnissamik qinnuvigineqarninni innarluutilinnut sullissineq qulequtsiunneqarsimavoq. Taamaattumik siullermik innarluutilinnut suliassaqarfimmi alloriaqqinnissaq pillugu oqaaseqalaassaanga.
Ulluni makkunani meeqqanik sumiginnaasarneq annertuumik tusagassiutitigut sammineqarpoq, tamannalu Ilaqutariinnut Naalakkersuisutut oqallinneq iluarisimaarakku isertuunnagu oqaatigisssavara. Taamaattumik innarluutilinnut tunngassuteqartut oqaaseqarfigereerukkit, naggataatigut meeqqanut inuusuttunullu sullissinermut tunngassuteqartunik oqaaseqalaarumaarpunga.

Innarluutilinnut suliassaqarfimmi nutaamik inatsisiliornissamut alloriaqqinnissaq

Naalakkersuisut innarluutilinnut tunngasunik suliassaqarfik pingaartittorujussuuvaat, tassungalu tunngatillugu siunissami Naalakkersuisut takorluugaat amerlasuunik periaaseqarnermik aamma innarluutillip inuuneranik sulissutiginninnermik, inuuniarnermini atugarisaannik innarluutillillu aqqusaartagaanik aallaaveqarput. Allaassuteqarneq akuersaarneqartariaqarpoq, aammalu inuk tamakkiisumik ataatsimut isigineqassaaq, pisinnaasaasa killeqarsinnaanerat kisiat pinnagu.

Tamatta inuttut assigiinngitsuuvugut assigiinngitsunillu pisariaqartitaqarlutalu nukissaqartarlu. Tamanna akuerisariaqarpoq, tamannalu peqatigalugu inuit piginnaasaat piorsarlugit sulisoqassaaq. Tamanna innarluutillip nammineq piumasai kissaataalu aallaavigalugit i-ngerlanneqassaaq.

Naalakkersuisut suliniarnerminni tunngavigaat innarluutillit sapinngisamik nalinginnaanerpaamik inuiaqatigiinni akornatsinni inuuneqarsinnaanissaat.

Innarluutillit ataatsimut isigalugit pisariaqartitaat atugassaqartinneqarnerallu assigiinngitsorujussuupput, innarluutilinnillu isumaginninnermik suliassaqarfiup naleqqussarneqarnissaanik assut piumasaqaateqarlutik. Suliassaq pingaartorujussuaq tassaavoq nalilersuinerup nutarterinerullu aallartinneqarnissaat. Innarluutilinnik isumagininnermik suliassaqarfik ersarinnerulertariaqarpoq. Tamanna ilutigalugu suliassaqarfik aningaasatigut aqukkuminarnerulersinneqassaaq allaffissornertaalu pisariinnerulissalluni.

Ukioq 2000 aallarnerfigalugu innarluutilinnut aningaasaliissutinik akuersissuteqartarneq misiligutaasumik Ilulissat Aasiaallu komuuniinut inissinneqarpoq. Ukiuni tulliini kommuunit arlallit aamma taamatut aaqqiineq ilannguffigaat.

Kommuunit misileraalluni aaqqissuussinermi peqataasut aningaasaliissutinik akuersissuteqartarneq tiguaat, taamalu kommuuni misileraanermi peqataasoq inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiissutaasartuni aningaasartuutinut tapiissutissanik aningaasaliissuteqartalerluni. Tassa imaappoq qinnuteqaat tamakkiisumik kommuunit namminneq naliliiffigalugulu aningaasaliissutissartai akuersissutigisarpaat. Allaffissornikkut aningaasartuutit kommuunit namminneq siornatigutuulli isumagisaraat.

Misileraalluni aaqqissuussinermi siunertaavoq aalajangiisarnerup innuttaasunut qaninnerusumik ingerlanneqalernissaa, aamma allaffissornikkut suliassanillu ingerlatsisarnikkut periutsit pisariinnerusumik ingerlanneqartarnissaat. Aamma anguniagaavoq piffissap allaffissornermi sulianut atorneqartartup sullitamik sullissinermut toqqaannartumik atorneqalernissaa. Tamatumanili naatsorsuutigineqarpoq aaqqissuussinermi tapiissutit annertussusaat kommuuninut misileraalluni aaqqissuussinermi peqataanngitsunut atorneqartartut annertoqatigissagaat.

Innarluutilinnik ikiuinermut aningaasartuutit misileraalluni aaqqissuussinermut atasumik malunnaatilimmik qaffassimapput.

Innarluutilinnut isumaginninnermut aningaasartuutit 1998-imiit 2002-imut 60 % angullugu qaffassimapput.1998-mi 58,4 mio. kr. innarluutilinnut isumaginninnermut aningaasartuutigineqarsimapput 2002-milu 93,7 mio kr. aningaasartuutigineqarsimallutik. Aningaasartuutaanerulersut affaat tassaasimapput tapersersorteqarnissamut nal. akunnerisa amerlanerit atorneqartalersimanerat.

2003-imut Aningaasanut Inatsimmik suliaqarnermi Naalakkersuisut ilaatigut aalajangiussisimapput

Suliniutinik nutaanik aallartitsisiniaratik, malittarisassallu atuuttut aammalu aqutsinerup pioreersup pissusissamisoortumik ingerlanneqalernissaat qulakkeerniaqqaarneqassasut.

Malittarisassat atuutereersut piviusunngortinniarneqarnerata nukittorsaavigineqarnissaa aalajangiusimaneqassasoq

2003-imi ukiunilu tulliini aningaasatigut aqutsineq pitsaanerusumik ingerlanneqartariaqartoq.

2004-imiit 2007 ilanngullugu aningasaliissutit Aningaasaqarnermut Inatsimmi 2003-imut aningaasaliissutit annertoqqataannik qaffasissuseqaannassasut

innarluutillit pillugit qarasaasiakkut paasissutissanik tunngaviusunik pilersaarusiornermi tunngavissanik pilersitsisoqassasoq

2004-imiit misileraanermi isumaqatigiissutinut nutaanik malittarisassiortoqassasoq.

Innarluutillit pillugit nassuiaat oktober 2004-imeersoq, Naalakkersuisunit Inatsisartunut ilaasortanut agguaanneqartumi ilaatigut makku allaqqapput:

Siunissami suliniarnermi makku anguniarneqassapput:

Innarluutilinnut aningaasaliinissamut akuersissuteqartarneq kommuuninut nuunneqassaaq.

Allaffissorneq pisariillisarlugulu takulertoruminarsarneqassaaq.

Nalunaarsuineq kisitsisitigullu takussutissiorneq pitsaanerulissapput.

Paaqqinniffeqarneq nukittorsarneqarlunilu pitsanngorsarneqassaaq.

Tapersersortinik ilinniartitsineq pikkorinnerulersaanerlu.

Danmarkimi inissiisarnerit pitsaanerusumik tunngavilersorneqartariaqarput, pisariaqanngitsumik inissiinerit pinaveersaarniarlugit.

Inatsisit ilitsersuutillu atuuttut nalilersoqqillugillu pisariaqarfiisigut naleqqussarneqartariaqarput.

Nalakkersuisut isumaqarput misileraalluni aaqqissuussineq ungasinnerusoq isigalugu nuna tamakkerlugu atuuttuartussanngortittariaqartoq, tamatumuuna innuttaasut sukkanerusumik pitsaanerusumillu sullinneqarsinnaammata.

Innarluutilinnut tunngasut nuna tamakkerlugu atuuttuartussamillu kommuuninut tunniunneqarnerisigut tapersersortinut angerlarsimaffinnilu ikiortinut aningaasaliissuteqartarnikkut pisortatigullu sullissinikkut akisussaaffiit ataatsimoortinneqalissapput. Taama pisoqarpat kommuunit aningaasaliissutit iluanni nammineerlutik pingaarnersiuillutik tulleriiaarisalissapput aningaasartuutillu ajornannginnerusumik aqussinnaalissallugit.

Aningaasaliisarnermut aningaasatigullu missingersuusiornermut akisussaaffik iluatsittumik tunniunneqassappat kommuunini aningaasatigut aqutsineq pitsaanerulertariaqarpoq. Aningaasatigut aqutsineq soorlu assersuutigalugu immikkut ittumik nalunaarsuiffissaliornikkut aqutsinikkullu najoqqutassiornikkut pisinnaavoq.

Aaqqissuussineq ataavartunngortinneqassappat inatsisinut tunngasortai najoqqutassiallu kommuuninut tunniussinissamut naleqqussarneqartariaqarput.

Innarluutilinnik ikiorsiisarnermut tunngasut ilaasa tamarmilluunniit kommuuninut suliassanngortinneqarsinnaanerannut periarfissat Naalakkersuisut misissussavaat, aalajangiisussatut oqartussaaffik aningaasaliisinnaatitaanerlu ataatsimoortilerlugit ingerlaqatigiissilerlugit.
Innarluutilinnik ikiorsiisarnermut tunngasut kommuninut tunniunneqassappata
o nutaanik inatsisiliortoqartariaqarpoq,
o maleruagassiortoqartariaqarpoq,
o aningaasanik aqutseriaatsimik aalajangersagaliortoqartariaqarpoq kiisalu
o Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu akornanni ataatsimoortumik tapiissuteqartarnermut isumaqatigiissutissamut siunnersuusiortoqartariaqarpoq.

Innarluutilinnik isumaginninnermi alloriaqqinnissamut Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup iluani suleqatigiissitaliortoqarsimavoq,

innarluutilinnik ikiorsiisarneq tamaat ataatsimut isigalugu pisariaqartitanik ullumikkullu suleriaatsinik misissuisussanik

nalilersorlugulu misissoqqissaassavaat inatsisinik allannguinissaq pisariaqarnersoq

innarluutilinnik ikiuisarnerup kommuuninut nuunneqarnissaanut atatillugu iliuusissatut pilersaarummik siunnersuusiussaaq, taassumalu ataani aamma aningaasartuutissat kommuuninut ataasiakkaanut qanoq agguataarneqarnissaannik kiisalu

tamatumunnga tunngasunut aningaasatigut aqutsinermi maleruagassanik siunnersuusiussalluni.

Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik 2005-imi ulluni apriilip 8-aniit 10-annut kommuunini isumaginnittoqarfiit pisortaannik aammalu sullissisunut innarluutilinnik isumaginninneq pillugu pikkorissartitsivoq. Pikkorissarneq naggaserlugu apriilip 11-anni innarluutilinnut suliassaqarfik pillugu isumasioqatigiisitsineq ingerlanneqarpoq. Isumasioqatigiisitsinermi siunertarineqarpoq innarluutilinnut tunngasutigut siunissami suleriaqqinnissamut oqallinnissaq kommuunillu isumaannik tusarniaaneq.

Isumasioqatigiisitsinermi oqariartuutit isummersuutillu nutaamik inatsisiliornermi qiviallattaarlugit isumassarsiorfittut ilanngunneqassapput.

Kommuunit Ilaqutariinnermullu Pisortaqarfiup akornanni suleqatigiilluarnissaq pingaar-tuusoq isumaqatigiissutigineqarpoq. Tassami suleqatigiinnermi ajornartorsiutit innarluutilimmut taamaallaat tuttarmata.

Isumasioqatigiinnermi ilaatigut saqqummiunneqarpoq kommuunini allaffinnik aqutsisut tu-ngaannit pisariaqartinneqartoq kommuunini qinikkat innarluutilinnut tunngasunik pingaar-nersiuvinissaat sagsbehandlerillu sulinerminni najoqqutarisinnaasaannik sinaakkusiinissaat.

Ataatsimut isigalugu isumasioqatigiinnermi innarluutilinnik sullissinermi ajornartorsiutaasartut saqqummiussorneqarput.

Nakkutigineqarluni najugaqarfinnut aammalu ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut akisussaaffik erseqqinnerusumik inissittariaqartoq oqaatigineqarpoq aammalu nakkutigineqarluni najugaqarfinni tapersersortit qanoq amerlatiginissaat pisariaqartitsivinnernut naleqqussarneqarnissaat kissaatigineqarpoq.

Kommuunit aamma inatsimmi nutaami makku ilanngunneqarnissaat siunnersuutigaat:

Ornittakkanut assigisaannullu ataasiaannarluni tapiissutit qaffanneqarnissaat

Ilisinermut illerfiillu assartornerinut aningaasartuutit matussutissaannik akuersissuteqarsinnaaneq.

Ilaqutariinnut inissiinermi aningaasarsiassat pillugit akuersissuteqarsinnaalernissaq

Inatsisit eqaatsumik aaqqinneqassapput innarluutilik qitiutillugu

Innarluutillit inersimasut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut inissinneqartillugit ingerlaqateqarnissaannut aningaasartuutinut akuersissuteqartoqarsinnaassaaq

Innarluutilinnut qitiusumik ilisimasaqarfiliortoqassaaq

Isumasioqatigiinnermi isummersuuterpassuit siunnersuuterpassuillu nutaamik inatsisiornermi sakkussanut ilanngunneqassapput. Naatsorsuutigilluinnarparali suleriaqqinnissami Kanukoka qanimut suleqatigilluinnarlugu nutaamik inatsisiliornissaq piareersarlugu aasaanerani sulinngiffeqareernerup kingorna aallartinneqassasoq.

Siunissami ersarinnerulertariaqarpoq innarluutilinnut isumaginninneq qanoq ingerlanneqassanersoq, aammalu qanoq aningaasalersorneqassanersoq. Akisussaaffimmik tamatta tigusisariaqarpugut. Qanimut suleqatigiilluta paaseqatigiillutalu minnerunngitsumillu ataqqeqatigiinnerup aqqani killiffimmiit ingerlariaqqinnissarput kissaatigaara.

Meeqqat Inuusuttuaqqat Ilaqutariillu.

Piffissami kingullermi tusagassiuutitigut annertoqisumik meeqqat inuusuttuaqqallu kiisalu ilaqutariit atugarisaannut tunngasut minnerunngitsumik sullissisussanik annertuumik kommunini amigaateqarneq nunatsinni kiisalu qallunaat nunaanni sammineqangaatiarput.
Ilaqutariinnermut kiisalu Inatsisinik atortitsinermut Naalakkersuisutut meeqqat inuusuttuaqqallu sumiginnarneqartarnerat pillugu kiisalu ilaqutariit inuuniarnikkut atugaat pillugit oqallinneq nuannaarutigaara.

Meeqqanut inuusuttuaqqanullu ikiorsiisarnermut atasumik Inatsisartut peqqussutaat nutaaq 2003-mi juulip aallaqqaataani atuutsilersinneqarpoq.

Peqqussummi pineqartumi kommunit meeqqanut inuusuttuaqqanullu ikiorsiinissaminnut siusissukkut piffissaagallartillugulu iliuuseqartalernissaat tunngavissinneqarpoq, kommunimmi tassaapput innuttaasut tikillugit sullissisuusut aammalu ilaqutariit, meeqqat inuusuttuaqqallu assigiinngitsutigut ajornartorsiuteqarsimatillugit siulliullutik iliuuseqartussat. Peqqussutip nutaap atuutsilernera ilutigalugu kommuninut ataatsimoortumik tapiissutigineqartartut qaffanneqarput 15,8 mio. kr. kommunini peqqussutip nutaap atuutsinnissaanut aningaasartuutaanerulersussanut matussutissatut.

Piffissami sivisuumi meeqqanik inuusuttuaqqanillu sumiginnaasarneq tusagassiutitigut annertuumik sammineqarpoq, aammalu maanna kommuninit ataasiakkaanit ikiorserneqarnissaq suaarutigineqartalerluni.

Naalakkersuisut meeqqat inuusuttuaqqallu sumiginnarneqartarnerat imaannaanngitsutut isigaat iliuuseqarfiniarlugulu. Suligasuartussamik Naalakkersuisut KANUKOKA peqatigalugu makkuninnga inuttaqartussamik toqqaasimapput; Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoqarfimmit Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmit kommuneqarfiit kattuffianniit kiisalu PIP. Suleqatigiissitassaq sap. ak. arfinilinni iliuusaasinnaasunik naalakkersuisunut siunnersuusiussallutik, meeqqat inuusuttuaqqallu sumiginnarneqartanerannut kiisalu angajoqqaanut iliuusissanik siunnersuusiortussaq. Suleqatigiissitap siunnersuutai aallaavigalugit Naalakkersuisut naatsorsuutigaat iliuuseqarnerit tigussaasut siulliit ukiap aallartinnerani ingerlanneqarsinnaassasut.

Tassunga atatillugu ilisimatitsissutigissavara qallunaat nunaanni isumaginninnermut ministeri Eva Kjer Hansen ippassaq isumaqatigiissuteqarfigisimagakku qallunaat nunaanni ilisimasat aammalu misilittakkat pillugit sukimiisumik oqaloqatigiinnissatsinnik, tamannalu ingerlanneqassaaq nunani avannarlerni isumaginninnikkut ministerit sapaatip akunnerata tulliani Savalimmiuni ataatsimiinnerat iluatsillugu.

Iliuusissat aappaat tassaavoq Inatsisartut upernaaq tamakkiisumik tapersigaat, tassalu ukiuni tulliuttuni marlunni meeqanik inuusuttuaqqanillu sumiginnaasarneq taakkulu avatangiisaat pillugit qaammarsaanernik oqallititsinernik nuna tamakkerlugu ingerlatinissaq.

Meeqqat inuusuttuaqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaminnut utaqqisut allattorsimaffiat qitiusumik ingerlanneqartussaq piffissap sivikitsup ingerlanerani atulersussaavoq. Taamaalilluni inissiinissamut pisariaqartitsineq tamakkiisumik nalilersuiffigineqarsinnaanngussaaq, aammalu meeqqat inuusuttuaqqallu pisariaqartitaat aallaavigalugit iliuuserineqartartut naleqqussarneqarsinnaanngussallutik.

Naalakkersuisut tungaanniit nuannaarutigaarput meeqqanut inuusuttuaqaanullu inissiivigineqarsinnaallutik angerlarsimaffiit orniguttarfiillu sinerissami kommuninit aammalu namminersortunit maanna pilersinneqartarlernerat.

Angerlarsimaffiulli avataanut inissiisarneq periarfissat kingullersaatut Naalakkersuisut pi-ngaartikkaat ataatsimeersuartunut oqariartuutigissavarput, aammalu inissiisimanerup nalaani meeqqap inuussuttuaqqalluunniit angerlaqqissinnaannissaa anguniarlugu iliuutsit assigiinngitsut kommunimit neqoroorutigineqarlutillu ingerlanneqartariaqarput.

Taamaammat nuannaarutigaara kommunini ataasiakkaani maanna ilaqutariinnik pikkorissaasarnerit assigisaallu ingerlanneqartalersimammata, aammalu pitsaasumik inerititaqarfiullutik kinguneqarluartarsimammata. Taamaattumik kommuninut maani najuutitaqartunut kaammattuutigissavara iliuutsit taammaattut ilaqutariillu pitsaasumik inuuniarnerinut alloriartitsisartut sakkussamittut isumassarsiorfigisaqqullugit atorluarneqarsinnaammata.

Ullaaq kommunit kattuffianni siulittaasup Jens Lars Fleischer-ip oqaaseqarnermini oqaatigaa kommunit tallimat 2001-mi meeqqanut inuusuttuaqqanullu politikkeqarnissamik kaammattuugineqarsimasoq naapertorlugu politikkimik pilersitsisimanerat. Meeqqat inuusuttuaqqallu ajornartorsiutaat ullumikkutut isikkoqartillugu sakkortuumik kaammattuugissavara kommunit suli meeqqat inuusuttuaqqallu pillugit politikkiliorsimanngitsut politikkiliornissaannik, taamaalilluni kommunini qinikkatut sulinermi meeqqanut inuusuttuaqqanullu ikorsiisarnermut peqqussutip saniatigut najoqqutassaqarnermikkut suliassaq ersarinnerullunilu angusaqarfigilluarnerusinnaassammat.

Nuannaarutigaara oqaaseqarnissanik periarfissinneqarsimanera, sulilluarnissassinnillu kissaappassi. Ilaqutariinnermut Naalakkersuisutut neriuutigaara nunatsinni meeqqat Inuusuttuaqqallu annertuumik sumiginnarneqarsimasut pillugit ataatsimoorluinnarluta pisuutitsiniarnerit nukinik atuiffuiginagit ataatsimut qaangiiniarnissarput ullumimiit pimoorulluinnarlugut iliuuseqarfigalugulu aallartissagipput, kiisalu puigoqqunngeqaakka angajoqqaarpassuaqarmat pitsaasumik toqqissisimanartumillu meeqaminnik perorsaalluartunik. Sulilluarisi