|
Aallaqqaasiut Aallartitat ataatsimiinnerat manna piffissami qinersiviusumi 2005-2009-mi siullersaavoq. Siulersuisut naliliinerat naapertorlugu piffissaq qinersiviusoq taanna kommunini politikerinut suliassanik immikkut unamminiarnartunik naammattoorsiffiusussaavoq, tassa nutaamik aaqqissuussinissaq kommunit isummerfigisussaammassuk pingaarutilinnillu nutaanik suliassaqalissallutik. Aaqqissuussaanermut isumalioqatigiissitanik pisortat suliassaasa nutaamik inissitsiternissaannik nalilersuisussanik kommunillu nutaamik aaqqissuunneqarnissaannik siunnersuusiortussanik pilersitsineq siulersuisut tapersersorsimavaat. Nalunaarummi matumani suliassat KANUKOKA-p aallartitat ataatsimiinnerata kingulliup kingorna akuuffigisimasai tamatumuunattaaq tamakkerlugit taagorneqassanngillat, kisiannili pingaarnerit siulersuisullu tamakkununnga isumaat sammineqassapput. Siulersuisut sulinerat Piffissami qinersiviusumi 2001-2005-imi siulersuisunut ilaasortat taarseraatingaatsiarput. Uku siulittaasutut, siulersuisunut ilaasortatut sinniisussatullu tunuarput: Hans Enoksen, Kalistat Lund, Jens NapãtôK aamma Tommy Marø. Tommy Marø apriilimi 2005-imi tunuarmat siulersuisut sisamaannaalerput. Ukiumi qaangiuttumi siulersuisut quleriarlutik ataatsimiipput. Oqaluuserisassat pingaaruteqartut arlalissuit siulersuisuni oqaluuserineqarsimapput. Siulersuisut KANUKOKA nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsinermi saqqumilaartissimavaat inuiaqatigiinnut tunngasutigut assigiinngitsorpassuartigut oqalliseqataanermikkut. Kommunit soqutigisaat siulersuisut Namminersornerullutik Oqartussat tungaannut isumagiuarpaat. Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissaq kommunini politikkikkut sulinermut nutaanik piumasaqartussaavoq – pingaartumik kommunit suleqatigiinnerannut. Kommunit suliassaasa nutaat 2013-ip tungaanut atulersinneqarnissaanni suliassat tungaasigut KANUKOKA pingaaruteqartumik inissisimasussaavoq. Iluarsaaqqinnissap kingornatigut kommunit suleqatigiinnissaannik, taamalu KANUKOKA-mik, pisariaqartitsineq minnerulernavianngilaq. Kommunit nutaat ataatsimoorlutik soqutigisaannik sunniuteqarluartumik aallussisussamik kommunit peqatigiiffeqarnissaat pisariaqartuassaaq. Siulersuisunut ilaasortaasut siulersuisuni sulinermik saniatigut aammattaaq siulersuisoqarfinni sinniisoqarfinnilu allani kommunit sinnerlugit peqataasarsimapput. Naluneqanngitsutut siulersuisut kattuffiup malittarisassaani allannguutissatut siunnersuutaat kingullermik aallartitat ataatsimiinneranni akuersissutigineqarpoq, taamaalilluni siulittaasumik piffissap ilaannaani sulisutut akissarsialimmik aallartitat ataatsimiinneranni matumani qinersisoqarsinnaalerluni. Taamatut aalajangernerup kingunerisaanik siulittaasup siulersuisunilu ilaasortat allat maannamut akissarsiaasa ikilineqarnissaat siulersuisut isummerfigissavaat. Siulersuisut tunualersut naatsorsuutigaat akissarsiat maannamut atuuttut ikilinerisigut siulittaasup sinerissami najugaqartup angalasarnerinut aningaasartuuteqarnerunissaq matussuserneqarsinnaassasoq. Taamaattumik maannamut angalasarnerit annertussusiat attatiinnarneqarsinnaassaaq ilaasortaanermut akiliutit immikkut ittumik qaffanngikkaluarlugit. Kimik IT A/S-ip eqqartuussusisulersuunneqarnera maajip 19-aniit 25-anut eqqartuussivimmi suliarineqartussanngorpoq. Naluneqanngitsutut eqqartuussisulersuussinissamik aalajangerneq aallartitat ataatsimiinneranni pisimavoq. Piumasaqaatigineqarput kr. 12.520.000-it, tassa 1. januaari 1999-imi suliffiup sullissineranut naligitinneqartut (goodwill) 80 procentii. Siulersuisut neriuutigaat suliaq kommuninut kattuffimmullu iluaqutissaasumik aalajangiiffigineqarumaartoq aammalu suliap naammassinera kommunit IT-p tungaatigut soqutigisaasa ataatsimuulernissaannut ilangaaqqutaajumaartoq. Siulersuisut naliliinerat naapertorlugu kattuffiup sulisunut inissiaatai taarsertariaqalersimapput. Inissiat maannamut atorneqartut sulisut taarseraannerat ilutigalugu tuneriarlugit affarleriinnik sisamanik illuliornissaq siulersuisut aningaasanik atorluaanarnerussasutut nalilerpaat. Siulersuisut naliliinerat naapertorlugu piffissami qinigaaffiusumi qaangiuttumi allattoqarfik patajaatsumik ingerlasimavoq. Neriuutigaara siulersuisuusussat tulliuttut aammattaaq kommunit soqutigisaannik ilungersuutiginnilluarumaartut, taamaalillutillu kommunit pisussaaffimminnik aallussilluarnissaannut tunngavissiiumaartut. Kommunit aningaasaqarnerat 2001 2002-lu kommuninut ilungersornarsimaqaat, naatsorsuutit naammassinerini amigartoorutit 69 aamma 126 mio. kr.-iusimallutik. Aamma 2003-mut aningaasanut pilersaarusiat isumalluarnartorsuunngillat, kommunit katillutik 105 mio. kr.-nik amigartoorumaarnissartik naatsorsuutigimmassuk. Qujanartumilli taama ajortigisumik pisoqanngilaq, 2003-mullu natsorsuutini ”taamaallaat” 18 mio. kr.-nik amigartooruteqarpoq, tassa aningaasanut pilersaarusianut naleqqiullugu 87 mio. kr.-nik pitsanngoriaateqarluni. Pissutaasut ilaatigut tassaapput isertitat amerliartorneri, tassa kommunit ataatsimut isigalugit ilimagisaminnit 100 mio. kr.-nik isertitaqarnerusimammata (taakkunannga 72 mio. kr. akissarsianit ingerlatseqatigiiffinnillu akileraarutitigut), ilaatigullu sanaartortitsinikkut tunuarsimaarsimaneq, tassa aningaasaliissutit pilersaarutaasunit 22 mio. kr.-nik ikinnerusimallutik. Ingerlatsinermut aningaasartuutit pilersaarusianit 36 mio. kr.-nik qaffasinnerupput, tamatumani isumaginninnikkut aningaasartuutit qaffakkiartortut peqqutaanerullutik. 2004-mi aningaasanut pilersaarusiani 27 mio. kr.-nik amigartoornissaq naatsorsuutigineqarpoq, 2000-illu kingorna siullerpaamik 2005-imi sinneqartooruteqarnissaq ilimagineqarluni, tassa aningaasanut pilersaarusiani 11 mio kr.-nik sinneqartoornissaaq naatsorsuutigineqarmat. 2005-imi aningaasartuutit isertitallu oqimaaqatigiissinneranni sinneqartooruteqarnissamut pissutaanerpaavoq kommunit sanaartugassanut aningaasaliissutigisartakkaminnik kigaallatsitserujussuarnerat. Sanaartugassanut aningaasaliissutit pilersaarutaasutut 245 mio. kr. missaanniiginnartinneqarsinnaagunik 2000-ip kingornagut aatsaat taama ikitsigisussaapput. Kommunit 14-it 2005-imi katillutik 33 mio. kr.-nik sinneqartooruteqartussatut pilersaarusiorsimapput, kommunit sisamat katillutik 22 mio. kr.-nik amigartooruteqassallutik, kommunillu ataatsip naatsorsuutigalugu isertitani aningaasartuutinilu amerlaqatigiissasut. Kommunit amigartooruteqartussanngorlutik pilersaarusiorsimasut sisamaasut ilaat marluk angisoorujussuupput, amigartoorutissallu katillugit 22 mio. kr.-usut amerlanerpaartaat taakku amigartoorutissaraat. Kommunit taakku aamma tassaapput inuttussutsiminnut naatsorsorlugu sanaartornermut aningaasartuuteqarnerpaat, taamaammallu aningaasartuutit isertitallu oqimaaqatigiissinniarlugit sanaartortinniakkat ilaat taarsigassarsinikkut aningaasalersorneqartussaapput. Kommunit aningaasanut pilersaarusiamikkut 2001-imi oqimaaqatigiinnginnerujussuat ilaatigut sukkasuumik taarsersugassanik taarsigassarsinikkut aningaasalersorneqarpoq. Taarsigassarsiat taarsersorasuagassat katillutik 168 mio. kr.-niit 351 mio. kr.-nut amerleriarput, taakku ilaat 150 mio. kr. ukiumi tullermi taarsersorneqarlutik. 2003-mi akiitsut taarsersorasuagassat katillutik 195 mio. kr.-upput, akiitsut sivisunerusumik taarsersugassat 135 mio. kr.-ullutik. Ataatsimoortumik tapiissutit KANUKOKA 2005-imut ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit 2004-mi aasakkut isumaqatigiissuteqarpoq ataatsimoortumik tapiissutit 17,8 mio. kr.-nik qaffallugit 798,1 mio. kr.-iulersillugit. 2005-2009-mut eqqakkat kuuffiisa iluarsartorneqarnissaannut 85 mio. kr.-nik immikkoortitsisoqarpoq. Taamaattumik ataatsimoortumik tapiissutit ukiuni 2005-2009-mi ukiumut 17 mio kr.-nik amerlineqartassapput. Soraarnerussutisiaqaliaartarnerup kommuninit aningaasalersorneqarnera 10%-imiit 50%-imut allanngortinneqarpoq, isumaqatigiissutaalluni tamanna kommuninut aningaasatigut kinguneqartinneqassanngitsoq. Taama aningaasalersuinerup allanngornerata kinguneranik ataatsimoortumik tapiissutit 2005-imiit ukiumut 3,7 mio. kr.-nik qaffanneqartassapput. Meeqqat inuusuttullu ulloq unnuarlu paaqqutarineqartarfii eqqarsaatigalugit aningaasalersuinermut atugassanik ataatsimoortumik tapiissutit ikilissutaat 2005-imut 54 mio. kr.-nut amerlineqarput, tassa 2004-mut tunngatillugu akit akissarsiallu qaffariaatissaat ilanngunnagit 13 mio kr.-nik amerlanerusunik. Tamatuma neriulersippaatigut tamatumani aningaasanut pilersaarusiat akimorujussuarlugit atuiuarneq unitsinneqartussanngortoq. Aamma 2005-imut ataatsimoortumik tapiissutit 4,2 mio. kr.-nik 2003-mi atuivallaarutinut matusissutissanik ikiliseqqinneqarput. Ilinniartitsisut isumaqatigiissutit malillugit atorfinitsitat ilinniartitsisullu tjenestemanditut atorfinitsitat immikkut annertusisamik atuartitsinermik suliaqartut aveqatigiinnerisa allanngorneratigut – tjenestemanditut atorfinitsitat ikilisimagamik – ataatsimoortumik tapiissutit ataasiartumik 2005-imut 1,8 mio. kr.-nik iluarsiissuteqarfigineqarput.
Annertussusileriikkamik ikiorsiissutit isertitanut akileraarutaasussanut ilanngullugit naatsorsuutigineqartalernerata kinguneraa kommunit 3,5 mio. kr.-nik annaasaqarnerat, taakkulu 2005-imut isumaqatigiissummut tapiliussamik taarsiissutigineqarput. Isumaqatigiissummut tapiliussami tassani aamma naatsorsorneqarpoq innaallagissap, kiassarnerup erngullu assigiimmik akeqartitaanerata atorunnaarneratigut kommunit katillutik 5,3 mio. kr.-nik ileqqaaruteqartussaasut. Taamaattumik ataatsimoortumik tapiissutit 2005-imut taakku amerlaqataannik ikilisinneqarput. Nikingasoornermi nalimmassaatissatut aningaasaateqarfik 2003-mi aallartitat ataatsimiinnerani aalajangerneqarpoq 2004-mi kommuninut ataatsimoortumik akileraarutit ilaat 10 mio. kr. nikingasoornermi nalimmassaatissatut aningaasaateqarfinngortillugit illikartinneqassasut. Aningaasaateqarfiup siunertaraa kommunit akileraarutitigut isertitaasa tassanngaannaq naatsorsuutigereerneqanngitsumillu ikileriasaarnerisigut sunniutaasut ajornersaasa pakkersimaarnissaat, taamalu kommunip taamatut nalaataqartup aningaasaqarnermi pissutsinut nutaanut naleqqussarnissaanut piffissalerneqarlunilu periarfissinneqarnissaa. 2004-mut kr. 3.295.851,00 kommuninut assigiinngitsunut akiliutigineqarsimapput, tassalu imaappoq 2002/2003-mi inuttussutsit agguaqatigiissinnerat tunngavigalugu kr. 6.704.851,00 kommuninut utertinneqartussaapput, inuttussutsillu agguaqatigiissinneri taakku aningaasaateqarfiup aningaasalersornissaata naatsorsornerini aamma atorneqarput. Aningaasanik aningaasaateqarfimmit pissarsisinnaanermut piumasaqaatit naammassineqarsimasariaqartut KANUKOKA-p Akileraartarnermullu Pisortaqarfiup suleqatigiillutik suliaraat. Suut tamarmik isumamineersumik ingerlasarput, taamaattumillu kommunit ataasiakkaat aningaasaateqarfimmit qinnuteqartariaqartassanngillat. Akileraartitsinikkut malittarisat nutaat atulersinnerisigut nikingasoornermi aningaasanik nalimmassaatissatut aningaasaateqarfimmit tunineqarnissamut naatsorsuisarnermut tunngaviusut sunnerneqartussaapput. Aningaasanit taakkunannga pissarsinissaq ajornarnerulissaaq, aningaasalli sinneruttut tamatuma kingorna kommuninut utertinneqarumaarput. Naatsorsuisarnerit KANUKOKA-p malinnaaffigai, malittarisassallu atuuttut naammaginanngitsumik ingerlasut paasinarsissagaluarpat tunineqarnissamut piumasaqaataasut allanngortinneqarsinnaanerat periarfissanngorsinnaavoq. Akissarsiat sulisoqarnerlu Piffissap qinersiviusup 2001-2005-ip ingerlanerani siulersuisut naalakkersuisunik isumaqatigiissuteqarput Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu sulisuisa akissarsiaasa atorfinitsinneqarnerminnilu atugarisaasa aalajangersarneqartarnerini isumasioqatigiittarnissaq ataqatigiissaarisarnissarlu pillugit. Tamanna pivoq suliassaqarfimmi tamatumani suleqatigiinneq aaqqissuusseqatigiinnerlu pitsanngorsarniarlugit. Kommunit sulisoqarnerup tungaatigut suliassaataasa ingerlanneqarnerata eqaannerulernissaa anguniarlugu suliniuteqartoqarsimagaluarpoq, iluatsissimanngitsumilli. Tamanna pingaartumik sulisussatigut amigaateqarnermik pissuteqarpoq. KANUKOKA-p nalunngilaa sulisoqarnerup tungaatigut isumagisassat eqqumaffigineqarnerusariaqartut. Tamanna pisariaqarpoq sulisoqarnermi atorfinitsitsisarnermilu suliassat pisariuallaalertarnerat pinaveersimatinniarlugu. Kukkuluttornerit kommuninut pisariaqanngikkaluamik aningaasartuutaavallaalersarput, taamaattumillu suliassaqarfiup tamatuma nukittorsarnissaa pingaartittariaqarpoq. Piniarneq aalisarnerlu – inuussutissarsiutillu allat 2004/2005-imi ukiaanerani ukiuuneranilu sila assut unerisimasimanngilaq, tamannalu aalisartut piniartullu ullormut aningaasaqarniarneranni ajornartorsiutinik imaannaanngitsunik pilersitsisimavoq. Qimminut nerukkaatissat amigaataanerannik tusakkat meeqqanillu kaattoqalersinnaaneranik oqaaserineqartartut inuppassuarnut eqqarsaatissiipput. Immitsinnullu aperaagut aningaasarsiornerup pisariaqartup naatsorsuutigereerneqanngitsumik silap pissusiata allanngoriasaarnerisigut akornuserujussuarneqarneratigut atugarliulernissamut inuiaqatigiit naammattumik sillimaniarnersut. Aalisartut piniartullu kattuffiata KNAPK-p noqqaaneratigut Naalakkersuisut 2004-imi juulleriartornerani isorliunerusuni piniartukkormiunut aalisartukkormiunullu immikkut aningaasanik 5.000 kr.-nik tapiissuteqarput. Innuttaasut ilaannut ajornartorsiulersunut taamaaliorneq kusanartuuvoq, taamaaliornerlumi aamma ilaqutariinnit pineqartunit qujamasuutigineqarpoq. Ukiulli nikinnerata kingorna sinerissap ilaani allanit nutaanik saaffiginnittoqartarpoq, tassa aalisartukkormiunut sinniisuusut oqaatigimmassuk sumiiffinni amerlasuuni isorliunerusunisulli qaammatini arlalinni isertitaqanngitsoortarnikkut taamatulli ajornartorsiortoqartoq. Tamanna aallaavigalugu KNAPK aamma KANUKOKA ataatsimoorullugu Naalakkersuisunut saaffiginnissuteqarput taamaalinerani pissutsit qanoq innerat ilisimatitsissutigalugu, aamma piniartutut inuussutissarsiornerup ataavartumik aaqqiiffigineqarnissaa ujartorlugu. Piniartutut inuussutissarsiortut aningaasarsiornerannik misissuinermit nalunaarusiaq Naalakkersuisut noqqaassutigisimasaat taamaalinerani tamanut saqqummiunneqarnissaanut piareersarneqalersimavoq. Nalunaarusiap inerniliinerisa tupaallannanngitsumik uppernarsarpaat sinneqartooruteqartannginneq aningaasalersueqqinnissamut aporfiulluinnartartoq piniartutullu inuussutissarsiutip ineriartortinnissaanut akornutaasoq. Aamma inuussutissarsiutip ineriartorteqqinnissaa eqqarsaatigalugu tapertatut aningaasarsiorfissaaleqineq apeqqutaasorujussuusutut tikkuarneqarpoq. Kiisalu aamma inatsisit atuuttut tikkuarneqarput, taakku naapertorlugit inuussutissarsiutigalugu piniartutut allagartartaassagaanni minnerpaamik isertitat affaasa piniarnikkut aalisarnikkullu pissarsiarineqartarnissaat ”inuussutissarsiutip attatiinnarnissaanut ineriartortinnissaanullu killiliisuusutut” oqaatigineqarluni. Ukiaanerani ukiuuneranilu qaangiuttuni piniartukkormiut aalisartukkormiullu amerlasuut atugarisaasa – aamma inuussutissarsiortut taakku aningaasarsiornerat pillugu nalunaarummi taaneqartumi inerniliussat allat – pissutsit KANUKOKA-p ”Kommunini inuussutissarsiutinik siuarsaanissaq” pillugu suleqatigiissitaliani aqqutigalugu ukiuni kingullerni pingasuni ukkanneqalersinniarsimallugillu Namminersornerullutik Oqartussanut saqqummiuttarsimasaat uppernarsarpaat. ”Kommunini inuussutissarsiutinik siuarsaanissaq” pillugu suleqatigiissitat kommuninik ataatsimeeqateqartarnermikkut sumiiffinni inuussutissarsiornikkut ineriartortitsineq uummarissarniarlugu suliniutit kaammattuutigineqarnerinut peqataasimapput:
Taammammat piniartutut inuussutissarsiorneq silarsuarmi allanngujasumi – silap pissusia niuernikkullu atugassarisat eqqarsaatigalugit – ataannarsinnaassappat inuussutissarsiutitigut pissutsini eqaatsumik arlariiaanillu tapertariissunik pilersitsiniaqataanissaq inuussutissarsiutinillu aallartitsisarnerup pilerinarnerulersarnissaa kommuninut KANUKOKA-mullu suliassaapput pingaarluinnartut. Tunumi Avanersuarmilu piniartuunermit aalisarneq piniarnerlu akuleriissillugit inuussutissarsiulernermut pitsaasumik ikaarsaarnissaq anguniarlugu suliniaatigaluni inuussutissarsiutinik nutaanik aallartitsisarnerup piorsarniarneqarnera eqqarsaatigalugit Upernaviup Uummannallu pigisaanni misilittakkat iluaqutigineqarsinnaapput. Tamanna pisinnaavoq inuit taakkunanit pisut siunnersuisartuujutigalutik Tunumi Avanersuarmilu inuussutissarsiorlutik aalisartinnerisigut. Ukiut nikinnerata nalaani silap pissusiata piniartutut inuussutissarsiornermi aningaasarsiorniarnermik ajornartorsiortitsinera pissutigalugu aningaasatigut taperserneqarnissamik Namminersornerullutik Oqartussanut qinnuteqartorpaalussuit eqqarsaatigalugit pissutsit ataatsimut eqikkarlugit KANUKOKA aamma Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfik marlussoriarlutik ataatsimeeqatigiit-tarput. Tamakkunani ”atugarliorfiit” – oqartoqarsinnaavoq pissarsiornerup nikerarfii – pakkersimaarniarlugit pisortat iliuuserisinnaasamikkut sapilersitaasimanersut apeqqutigalugu oqaluuserineqartarpoq. Iliuutsit aaqqissuussinerillu aallartitinneqarsimasut ullumikkullu atuuttut misissuataapallareerlugit isummertoqarpoq aaqqissuussinernik amigaateqarneq apeqqutaagunanngikkaluartoq, aaqqissussinerilli ajutoorsinnaanermullu sillimassutit atuuttut atorluarneqarnerunissaat ataqatigiissaarneqarnissaallu pisariaqarnerusorinartoq. Meeqqanik kaattoqarnera pasinarsisillugu nunalu tamakkerlugu aningaasanik katersuiniartoqarnissaa kajumissaarutigalugu aalisartut ilaata nuliata allagaanut ammasunut atatillugu KANUKOKA aammaarluni inunnik isumaginninnikkut ingerlatsivinnut allagaqarpoq eqqaasitsissutigalugu pisortanit ikiuutit pillugit inatsisartut peqqussutaat aamma aalisartunut/piniartunut atuuttoq. Taakku innuttaasutut allatulli piffissani isertitaaruffigisaminni ikiorserneqarsinnaapput. Uippallerluni iliuuseqartarnissaq immikkullu aningaasanik tapiissuteqartarnissaq siunissami pinaveersaarumallugit ikiorsiissuteqartarnikkut aaqqissuussinerit atuuttut pitsaanerusumik sunniuteqarnerusumillu ungasinnerusorlu isigalugu atorneqarnissaat siuarsarniarlugu Namminersornerullutik Oqartussat suleqatigissallugit KANUKOKA piareersimavoq. Kalaallit Nunaat ataatsimut isigalugu inuussutissarsiutitigut ineriartortitsineq eqqarsaatigalugu inuussutissarsiutitigut siuarsaanikkut nutaamik aaqqissuussineq Naalakkersuisut aallartitaat KANUKOKA-p soqutigeqalugu malinnaaffigaa. Aamma inuussutissarsiornermut naalakkersuisup pilersaarummik tamatuminnga saqqummiussinerani oqaatigineqartutut KANUKOKA suliap aallartisarnerani ”pimoorussilluni kingunissaqartumillu peqataasimavoq”. Inuussutissarsiutitigut siuarsaannikkut nutaamik aaqqissuussinissamik pilersaarummi ilaapput Greenland Tourism A/S-ip inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermut ingerlatseqatigiiffinngortillugu allanngortinnissaa aamma Sulisa A/S-ip sapiisernerusumik aningaasaleeqataasinnaasunngorlugu ingerlatseqatigiiffinngortinnissaa. Taamaalereerpat inuussutissarsiutitigut arlalitsigoortumik aaqqissuussinissaq siuarsarniagassaammat aamma nunap immikkoortuini kommuninilu inussutissarsiutitigut siuarsaaniarneq sakkortusarneqartussaammat anguniagaq angulertorneqarsinnaaqqullugu KANUKOKA kommunillu pimoorussillutik kingunissalimmillu suleqataajuassapput. Meeqqat atuarfiat Meeqqat atuarfiata tungaatigut qinigaaffimmi massakkut ingerlasumi angisuunik allannguuteqarpoq. Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussut nutaaq 2002-mi akuersissutigineqarpoq 1. augusti 2003-miit atuutilersussanngorlugu. Peqqussut nutaaq kittaarlugu atulersikkiartuaarneqarpoq - taamaalilluni 1. augusti 2003-mi taamaallaat 1. – 6. klassini atuartut kisimik peqqussummi ilanngunneqarput. Atuartut taamanikkut 7. – 11. klassiniittut taamaalillutik atuarnertik peqqussut pisoqaq malillugu naammasiniartussaavaat. Tassa imaappoq ikaarsaariutaasumik aaqqissuussineqarpoq 2008-p tungaanut atuuttussamik, taamanikkussamut 11. klassit kingulliit peqqussut pisoqaq naapertorlugu naammassissallutik, aamma 10. klassit peqqussut nutaaq naapertorlugu atuartut siulliit naammassissallutik. Tamatuma kingorna atuartut tamarmik peqqussut nutaaq malillugu ingerlalissapput, atuarnerat 10. klassip kingorna naammassisassalluni. Peqqussut nutaaq naapertorlugu atuartitsinerup siunertaraa atuartut ataasiakkaarlutik ilinniagassamikkut inuttullu pisinnaaffiisa nakussassarnissaat, taamaalillutik atuartut naammassigunik tamatuma kingorna ilinniagaqalernissaminni piumasarineqartunut piareersimaniassammata. Peqqussummi nutaami tunngaviusumik eqqarsaataavoq atuartup nammineq ilikkarniarnissaminut akisussaanissani ilikkariartuaassagaa. Tamanna ilaatigut pissaaq atuartup ilinniartitsisorisani peqatigalugit piffissami aggersumi atuarfimmi sulinermini nammineq iliuusissaminut pilersaarusiortarneratigut. Atuartut imminnut anguniagassittarnissartik tamatumalu anguniarnera ilisimaaralugu sulisarnissartik ilinniassavaat. Aamma taamatut pisinnaasaqarneq ingerlaqqilluni ilinniarnermi, suliffeqalernermi namminerlu atukkat ataatsimut isigalugit iluatsittumik ingerlanissamut tunngaviusussaavoq. Tamanna qangatuulli klassimi atuartitsisarnermik allanngortitsingaatsiarneruvoq, aamma atuartut ilinniartitsisullu namminneq nutaanut naleqqussarnissaannik piumasaqarluni. Tamanna aqaguinnarmut pisinnaanngilaq, taamaammallu angusaajumaartut kingusinnerusukkut aatsaat malunniukkumaarlutik. Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummut nutaamut malitsigitillugu meeqqat atuarfianni ilinniartitsisunut pisortaasunullu piffissaq suliffik pillugu isumaqatigiissut nutaaq 2003-p naalernerani anguneqarpoq. Isumaqatigiissutini tamakkunani nutaamik aaqqissuussinerup meeqqallu atuarfiata nutaamik imaqalernerata, kiisalu atuartitsinermi suleqatigiinnermilu periaatsit nutaat kingunerannik nutaamik suliassaalersut ilanngussorneqarput. Isumaqatigiissutit tamakku aamma akissarsiat atorfeqarnermilu atugarisassat pillugit isumaqatigiissutit nalinginnaasut 2003 – 2006-imut atuuttussat inernerisa kommunit nutaanik annertujaartunik aningaasartuutissippaat, kommunillu tamakkununnga taarsiutitut 2003-mut 2004-mullu ataatsimoortumik tapiissutisiassaat qaffanneqarput. Taarsiissutisiassat kommunit akissarsianut aningaasartuutaasa 70 %-iinut naatsorsorneqarput, tassa kommunit 30 %-it sinneruttut akileraarutitigut isertitamik qaffannerisigut pissarsiarisussaammatigik. Taama taarsiissutisinikkut atuarfiit akissarsiassanut kontoinut ilassutitut pisariaqartunik aningaasaliissuteqarnissamut kommunit periarfissaqalerput, tassami aningaasanut pilersaarusiornermi akissarsianut immikkut ittumik aningaasartuutissat naatsorsuutigereersinnaasimanngimmatigik. 2003-mut aamma 2004-mut taarsiissutissat 2004-mi tunniunneqarput, tassa aningaasarsianut immikkut ittumik aningaasartuutit 2004-mi sunniummata. KANUKOKA-p tupigusuutigikulussimavaa taarsiissutisiat akileraarutitigut immikkut isertitat ilanngullugit atuarfiit akissarsianut kontuinut nuunneqarsinnaanerat naapertuuttuunersoq kommunit ilaanni oqallisigineqangaatsiarsimammat. Ataatsimoortumik tapiissutit ataatsimoortuugamik sumorpiaq atorneqarnissaat aalajangeriigaanngilaq, kisianni pineqartumut aalajangersumut immikkut ittumik taarsiissuteqartoqarneranut pineqartumi tamatumani immikkut ittunik aningaasartuutissiisoqarnera pissutaarpiarpoq. Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummut nutaamut atatillugu aalajangerneqarpoq immikkut ittumik annertusisamik atuartitsineq kommunit atuartitsinerup sinneratulli pisussaaffigissagaat. Taamaattorli ikaarsaariutissamik aaqqissuussisoqarsinnaasimavoq, taamalu immikkut ittumik annertusisamik atuartitsinissamik kommunini ataasiakkaani pisariaqartitsinerup assigiinngissusia naatsorsuutigereerlugu aaqqissuussinissamik isumaqatigiittoqarnissaata tungaanut aningaasartuutit utertillugit taarserneqartarnerat ingerlaannassalluni. KANUKOKA isumaqarpoq ikaarsaariutitut aaqqissuussinissap ingerlaannarallarnissaa pissusissamisuuginnartoq, taava kommunit nutaamik aaqqissuussaanissaat pillugu oqallinnermut atatillugu apeqqut tamanna qaqinneqarsinnaassammat. Immikkut annertusisamik atuartitsinissamik pisariaqartitsinerup sumiiffinni assigiinngitsuni nikerarneri kommunerujussuup iluani ilaannakoraluartumik nalimmassartussaassapput. Meeqqat atuarfiat pillugu peqqussutaasimasumut 1997-imeersumut atatillugu aalajangerneqarpoq periaasissamik tulluartumik isumaqatigiissuteqartoqariarpat sanaartugassanut iluarsartuussassanullu pisussaaffik kommuninut nuunneqassasoq. Peqqussutini 1997-imeersumi 2002-meersumilu naatsorsuutigineqarsimavoq sanaartugassanut iluarsartuussassanullu pisussaaffik ataatsikkut kommuninut tunniunneqassasoq. KANUKOKA-p tikkuarsimavaa kommunit ataasiakkaat kissaataat aningaasaqarnikkullu pisinnaasaat naatsorsuutigalugit, aamma kommunini ataasiakkaani iluarsartuussinissamik annertusilerinissamillu pisariaqartitsineq apeqqutaatillugu, kittaartumik nuutsiartuaarnissamut periarfissat isiginiarneqartariaqartut. Apeqqut tamanna ukiuni arlaqalersuni utaqqinneqareermat aamma apeqqutip tamatuma kommunit nutaamik aaqqissuunneqarnissaat pillugu oqallisigineqartunut ilanngunneqarnissaa KANUKOKA-p pissusissamissuuginnartutut isigaa, suliassarmi tamanna angisuujummat aningaasatigullu oqimaatsuulluni, kommunit minnerusut kivikkuminaatsitassaat. Kisiannili tassa Namminersornerullutik Oqartussat sanaartortitsineq iluarsartuussinerlu pisussaaffigigallarpaat, naallu meeqqat atuarfiata illutai salliutinneqassasut naalakkersuinikkut oqaatigineqartaraluartoq ukiuni kingullerni pisoqangaarsimanngilaq. Taama sukkaatsigisumik ingerlasoqaannassappat meeqqat atuarfiisa tamarmik illutamikkut naammaginarsisinniarnissaat, atuartullu tamaasa Atuarfitsialammilu siunniunneqartut eqqortissinnaanngorlugit pisariaqartumik atuartinneqarnissamut inissaqalersinniarnissaata angujartornissaa sivisuallaassaaq. Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisunik pisortanillu atorfinitsitsisartuuneq kommunit 2001-imi tiguaat. Kommunit taamanimiilli ilinniartitsisunik atorfinitsisarnermi, taamalu aamma sulisunik sulissussisarnermut tamatumunnga atasumut periaaseq aalajangersimasoq atuleriartuaarsimavaat. Sumiiffinni amerlanerni tamanna ajunngitsumik ingerlavoq, siornagullu pissutsit akerliannik kommunit massakkut kikkut atorfinitsikkumaneritik aalajangertalerpaat. Taamaattorli kommunit ilaanni aalajangersuni pingaartumik sulisunik naveersinerit – taakkununnga ilanngullugit soraarsitsinerit – eqqortumik passunneqarnissaasa tungaatigut ajornartorsiutinik naammattuuisarpugut. Malittarisassat suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit naapertorlugu atuuttut aamma suliffimmut tunngasumik eqqartuussiveqarnikkut malittarisassat eqqortinneqarnissaat pingaartuuvoq – taakkununnga ilanngullugu suliami pineqartunik eqqortumik tusarniaasarneq. Aamma timelærerit eqqarsaatigalugit soraarsitsinermi periaatsinik timelærerit pillugit isumaqatigiissummut naapertuutinngitsunik naammattuuisarpugut. Ilinniartitsisut ilinniarsimasut 2001-ip kingorna amerliartorsimapput, taamalu meeqqat atuarfianni ilinniartitsisut ilinniarsimasut atorfinitsitsisartuunermik kommunit tigusinerata kingorna ullumikkut 135-inik amerlanerulersimallutik. Ilinniartitsisutut atorfiit piffissap tamatuma ingerlanerani amerlingaatsiarsimapput, taamalu ilinniartitsisussaqarniarnerup pitsanngoriaataata ilaa ilinniartitsisunik pisariaqartitsinerulernikkut ”nungunneqarsimalluni”. Tamatumunnga pissutaavoq meeqqat atuarfiat pillugu peqqussut nutaaq aamma piffissap ilinniartitsisut suliffiata allannguuteqarnera. Taamaattorli kommunini atuartitsinerup atuarfimmilu suliassat allat pilersaarusiorneranni nal. akunnerinik atuinissap isumaliutigilluaqqaartarnissaanik KANUKOKA-p kajumissaarinini uteqqiinnassavaa. Nal. akunnerinik atuinerulernerup taamalu ilinniartitsisutut atorfiit amerlinerata aningaasatigut nassataqarnermi saniatigut aamma kingunerisarpaa nal. akunnerisa atuartitsiffiusussat ilinniartitsisunit ilinniarsimasunit qaangiuttoorneralugit imaluunniit timelærerinit ilinniarsimanngitsunit atuartitsiviusariaqartut amerlavallaartuarnissaat. Ilinniartitsisunik atorfinitsitsisartuunerup kommuninit tiguneqarnerata kingorna sivisuallaanngitsumik atorfeqareerlutik nuuttartut misinnartumik amerlisimapput. Pissutsit taamaattut ilinniartitsisunik atorfinitsitsisartuuneq kommuninut tunniunneqarmat arajutsisimaneqarsimanngilaq, tassalu ilinniartitsisut ilinniarsimasut killiligaanngitsumik pilerngussaammata taama nutsikulanermut malittarisassatigut akornutissaqanngilaq. Tamakkuli tassa kinguneraat atuartitsinerup ataavartuujunnaarnera, nutsernermullu aningaasartuutit qaffannerat. KANUKOKA-p kommunit kajumissaarumavai ilinniartitsisut sivikitsuinnarmik atorfeqareerlutik allamut nuunniartartut atorfinitsinnissaat mianersuutigeqqissaaqqullugu. Taamaaliortartut arlalitsigut tassaasarput arlaannik ajornartorsiutillit, ajornartorsiutaallu tamakku amerlanertigut nuuffigisamut nooqataasarput. Nutsikulavallaarneq aamma inuup suliffimmini pissutsinik nammaginnikkunnaajasarneranut, aamma pissutsit atoruminarnerulersinniarlugit nammineq iliuuseqarani ajornannginnersiuilluni nuukkumasarneranut ersiutaasinnaasarput. Taamaattoqartillugu minnerpaamik iliuuseralugu qinnuteqartup akuersineratigut massakkut suliffigisaanut siornagullu sulisitsisorisimasaanut erseqqinnerusumik paasiniaasoqartariaqarpoq. Ajornartorsiut alla tassaavoq ukiup atuarfiusup ingerlanerani nuuttoqartarnera, taama pisoqartillugu atuarfimmi ilinniartitsisup nuuttup qimataani nal. akunneri atuartitsivissat inuttassaqartinniarnerat assut ajornartorsiutaagajuttarmat. Nuuttarnerit killilersimaarniarlugit kommunit suleqatigiinneruppata, nuunnerillu aasakkut atuanngiffiup nalaanut eqiterneqarnerusinnaappata taava atuartitsineq aningaasaqarnerlu eqqorneqannginnerpaassapput. Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat (atuarfiit namminersortut) pillugit inatsit 2002-mi ukiakkut akuersissutigineqarpoq. Inatsisinngortukkut atuarfinnik namminersortunik pilersitsinissamut sinaakkusiussassat pilersinneqarput, kisiannili tapiissutisinissamut periarfissat atuarfinnik namminersortunik, ilaqutariit nalinginnaalluinnartut nalinginnaasunik isertitaqartartut aningaasaqarnermikkut peqataaffigisinnaasaannik pilersitsisinnaaneq ajornakusoortittorujussuusussaavaat – immaqaluunniit ajornarsisissallugu. Namminersornerullutik Oqartussat inatsisip inaarneqarnerani aningaasatigut imminnut pisussaaffeqartussaajunnaarsivipput, taamalu kommunit kisimik atuarfinnut namminersortunut tapiissuteqarnissamut pisussaaffiligaallutik. Namminersornerullutik Oqartussat massakkut efterskolinik Danmarkimi efterskolinik atuinermut tapertassanik taartissanilluunniit pilersitsisinnaaneq isumalioqqutigaat. Eqqarsaat ajunngilaq, taamaattorli ernumanarsinnaavoq Namminersornerullutik Oqartussat aammaarlutik inatsisiliorumaartut aalajangersakkatigut periarfissiisumik, taamaattorli periarfissat piviusut takuneq ajornakusoorlutik. Kulturi sunngiffillu Kulturip sunngifffiullu tungaatigut 2002-mi kulturimut sunngiffimmullu peqqussut nutaaq akuersissutigineqarpoq. Peqqussut taanna pingaartumik marlutsigut peqqussummut siornatigut atuuttuusimasumut naleqqiulluni allaassuteqarpoq. Siulleq tassaavoq sunngiffimmi atuartitsinerup iluunngarmi peqqussummut ataatsimut eqiterneqarnera. Meeqqat inuusuttullu sunngiffimmi atuartinneqartarnerat siornatigut meeqqat atuarfiat pillugu peqqussummiikkaluarpoq, kisiannili sunngiffimmi sammisassat ukioqqortussutsit assigiinngitsut apeqqutaatinnagit aaqqissuunneqartarnissaannik isuma taperserniarlugu maanna tamarmik peqqussummi tassani katersorneqarput. Aappaa tassaavoq siornatigut sunngiffimmut ataatsimititaliat, fritidsnævnit, 1. juuli 2002-mi atorunnaarsinneqarnerat. Kommunit massakkut namminneq aalajangersinnaavaat kulturip sunngiffiullu tungaatigut soqutigisanik aqutsisoqartitsiniarnerlutik, imaluunniit soqutigisanik tamakkuninnga isumaginninneq allaffissornikkut naalakkersuinikkullu aaqqissuussaanermi pioreersumi ilaatiinnarniarneritsik. KANUKOKA-p inassutigaa qanorluunniit aaqqiisoqaraluarpat kulturimut sunngiffimmullu tunngasut pingaartillugit salliutinneqassasut, tamanna meeqqat, inuusuttut inersimasullu sunngiffimmi imminnut pingaaruteqartumik sammisaqarsinnaanissaannut, kiisalu innuttaasut kulturikkut inooqatigiinnikkullu sunnigaasarnissaannut ineriartornissaannullu pingaarutilerujussuummat. Inussutissarsiutitigut ilinniartitaaneq Inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerup tungaatigut inuussutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniartitsisarnerit pitsaanerulersinniarlugit ukiualunni nutarteriniartoqarsimavoq. Nutarteriniarneq taanna massakkut naammassineqangajalerpoq. Suliamut tunngasunik atuartitsineq pitsanngorsarneqarsimavoq suliallu ataasiakkaat iluanni tamakkuninnga atuarfinnut eqiterneqarsimalluni. Taamaattorli suliat aalajangersimasut iluanni ukiumi siullermi atuartitsineq nunap immikkoortuini atuarfinnik taaneqartuni amerlanngitsuni ingerlanneqarpoq. 2004-miit atuutilersumik ilinniarneq naallugu lærlingitut akissarsiaqartitsisoqalerpoq. Tassa imaappoq lærlingi mesterimi atorfeqartarpoq tassanngalu akissarsiaqartinneqarluni, taassuma suliassanut tamakkununnga atuarfik suleqatigalugu lærlingip ilinniarnera akisussaaffigisarlugu. Aamma lærlingi ukioq kaajallallugu assigiiaartunik akissarsiaqartalerpoq, siornatigut atuarfimmiinnerup nalaani taavalu suliffimmi sungiusarluni sulinerup nalaani ilinniagaqarnersiat nikingangaatsiartarsimagaluarlutik. Lærlingitut akissarsiaqartitsinerup aallartinnera eqqissiviilliorfiungaatsiarpoq, tassa akissarsiatigut isumaqatigiissutit, aningaasatigut naatsorsuinerit allaffissornikkullu aqutseriaasissaq aaqqissuussinerup aallartiffissaani aaqqinneqareersimanngimmata. Taamaattorli Namminersornerullutik Oqartussat aaqqitassat kingulliit ukiup naalernerani aaqqippaat, taamalu aqqissuussineq massakkut naammaginartumik ingerlavoq. Siunnersuisarfiit piareersarfiillu Inuussutissarsiutitigut ilinniartitsinermi nutarterinerup kinguneranik najukkani inuussutissarsiutinik atuarfiit ingerlassareqqaarsimasaasa ilangaatsiarsui peerneqarput. Taamaammat atuarfiit amerlanersaanni atorneqanngitsunik sulisoqaalullunilu atortoqaaluppoq najukkani siunnersuisarfiit piareersarfiillu pilersinneqarnissaannut atasumik iluaqutigineqarsinnaasunik. Ilinniarnerni tamani ajoraluartumik malunnarpoq ilinniarnermik ingerlanerani taamaatiinnartartut amerlaqisut. Taama taamaatiinnartarneq assigiinngitsorpassuarnik peqquteqarsinnaavoq, qularutissaanngilarli taamaatiinnartarnerit ilaat ilinniagaqartut ilisimasassatigut naammattunik peqareertannginnerannik, imaluunniit ilinniagassamissut toqqarniakkaminnik naammattumik ilisimaarinnittannginneranik peqquteqartartut. Taamaattumik ilinniagaqarniartut ilitsersorluarneqarnerusarnissaat isumaqatigiissutaavoq, ilinniarniakkamissut toqqagassatik ilinniagassanilu assigiinngitsuni piumasaasut ilisimaarilluarnerusarniassammatigik. Ilinniagaqarniartut ilisimasariaqartutigut amigaatillit eqqarsaatigalugit ilinniakkamut tiguneqarsinnaanissaminnut taassumalu nammassillugu ingerlassinnaanissaanut piorsaataasinnaasunik neqeroorutissaqartariaqarpoq. Inuusuttut suliffinni ilinniarfinnilu paarsilluarnissamik qasutsuisaarnissamillu piumasarineqartunik iluamik naammassinnissinnaanngitsut suliffimmut sulisinnaanermullu sungiusarnissanik, ilinniakkamik aallartitsisinnaalissutigisinnaasaannik suliffittaarutaasinnaasunillunniit neqeroorfigineqarsinnaasariaqarput. Siunnersuisarfinni piareersarfinnilu tamakkunani aamma sulisinnaalersitseqqinniarnernik ingerlatsisoqartassaaq. Kommunit 2005-imi aasakkut najukkani inuussutissarsiutitigut ilinniarfinnik tigusiumaarnissaat aamma ilitsersuisarfinnik piareersarfinnillu pilersitsiumaarnissaat anguniarneqarpoq. Siunnersuisarfinni piareersarfinnilu siunnersuinermi, ilinniarnissanik inuussutissarsiutinillu ilisarititsinerni, sulisinnaalersitseqqinniarnermi kiisalu najukkani ilinniartitseqqinnikkut ingerlaqqittumillu ilinniartitsinikkut nukissat atortussallu tamaasa eqiterneqassasut eqqarsaatavoq. Ilinniartarnerup tungaa Naalakkersuisut ukiuni aggersuni immikkut suliniuteqarfiginiarpaat. Tamanna najukkani suliffissaqartitsineq inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsineq annertusarniarlugit periarfissaqalissappat ilinniartarnerup annertuumik qaffassartariaqarneranik nassuerutiginninneruvoq. Sulisinnaasut tamakkerlutik 39.000-it missaanniittut taamaallat pingasorarterutaasa missaat suliassamut piginnaaniliisumik ilinniarsimasuupput. Tassa imaappoq 15-iniit 62-inut ukiullit 26.000-it suliamik ilinniagaqarsimanngillat.
Suliamik ilinniagaqarsimanngitsorpassuit tamakku ullumikkornit piginnaasaqarnerullutik suliffeqalertarnissaat anguniarlugu piginnaasaqarnerulersarlugit pikkorissartinneqartarnissaat pisariaqartinneqarpoq. Aamma inuusuttut amerlanerungaartut ilinniakkamik aallartitsisarnissaat naammassinnittarnissaallu pisariaqarpoq – taamaanngippat suliamik ilinniagaqarsimanngitsut amerlavallaartuaannassapput. Danmarkip naalagaaffianit ataatsimoortumik tapiissutissat isumaqatigiinniutigineqarnerannut atasumik isumaqatigiissutaavoq ukiuni 2005-2007-imi ukiumut 25 mio. kr. missaat ilinniartitsinikkut suliniutinut inuussutissarsiutinik inerisaanermut assigiinngitsutigut ikorfartuutaasinnaasunut atugassanngorlugit immikkoortinneqartassasut. 2005-imut aningaasarsiornikkut politikki pillugu nalunaarummi ilinniartitsisarnerup tungaata suli sakkortunerusumik ilungersuunneqarnissaa naalakkersuisut pilersaarutigaat. Pilersaarutigineqarpoq ukiuni aggersuni ukiumut suli 250 mio. kr. miss. ilinniartitsinernut aningaasaleeqqittoqartassasoq. Ilinniarsimassuseq qaffatsissagutsigu taamalu inuussutissarsiutinik ineriartortitsinerup annertunerulernissaa, taamalu aningaasarsiornikkut nammineernerujartornissarput tunngavilersinnaassagutsigu aningaasat taakku amerlagaluartut pisariaqartussaassagunarput. Tamatumunnga atasumik KANUKOKA Pisinnaasanik ineriartortitsinermut Siunnersuisoqatigiinni 2005-imi pilersinneqartuni peqataavoq. Pisinnaasanik ineriartortitsinermut Siunnersuisoqatigiit naalakkersuisut siunnersortarpaat ilinniartitsinerup inuussutissarsiutitigut inuiaqatigiinnilu ineriartornikkut ikorfartuutaasumik qanoq pitsaanerpaamik nakussassarneqarsinnaaneranik. Pisinnaasanik ineriartortitsinermut Siunnersuisoqatigiit maannamut atuunnerminni salliutillugu inassutigisimavaat ilinniarnerminnik taamaatitsiinnartartut ikilisinniarnissaat ilungersuunneqassasoq. Taamaalippat sulisinnaasut ilinniarsimasut pilertukannersumik amerlisinneqarsinnaassapput, tamatumalu ilinniarluni naammassisumut ataatsimut aningaasartuutit misinnartumik ikilisissavai. Tamanna ilaatigut pissaaq ilinniarnerup siornagut nalaanilu ilitsersuilluarnerunikkut, taamalu inuusuttut imminnut naleqquttunik ilinniarlutik aallartittalersillugit, aamma ilinniarnerminni tapersersorneqarlutillu ingerlaannarsinnaasalersillugit. Najukkani siunnersuisarfiit piareersarfiillu taama ingerlatsiniarnermi pingaaruteqarluartussaapput. Aamma ilinniarfiit ilaasa – suliamik ilinniarluni atuarfinni aamma taakkunani ilinniartunut inissiani – amerlanerusunit ilinniarfigineqarsinnaalersinnissaat pisariaqarpoq. Suliamik ilinniagaqarsimanngitsorpassuit suliamik immikkut ilinniartarfissaannik pilersitsisoqassaaq, inersimasullu lærlingitut ilinniarfissaat amerlineqassallutik. Nunaqqativut Danmarkimi ilinniagaqartut KANUKOKA Suliffissanik Praktikkerfissanillu Nittarsaanerit pillugit suleqatigiissitani kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut pillugit pilersinneqarsimasuni peqataavoq. Suliniut tamanna kattuffiup 2003-mi peqataaffigilerpaa. Anguniagaq tassaavoq inuusuttut ilinniareeraangamik Kalaallit Nunaannut utertarnissaat. Namminersornerullutik Oqartussat illoqarfinni kalaallit ilinniagaqartut katersuuffiginerpaasaanni paasisitsiniaallutik ataatsimiisitsisalersimagaluarput periaasitoqqat naapertorlugit. Kingornali ilaatigut KANUKOKA suleqatigalugu sulissutigineqalerpoq paasissutissiinikkut attaveqaqatigiinnikkullu angusaqarluarnarnerusinnaasumik periaaseqalernissaq. Taamalu novembarimi 2004-mi "Suliffissanik Praktikkerfissanillu Nittarsaaneq" siulleq Århusimi Københavnimilu ingerlanneqarpoq. Kommunit tungaanniit peqataapput Nuup Kommunea, suleqatigiissitani ilaatitaqareersoq, KANUKOKA-lu. 2004-mi apriilimi kattuffiup kommunit allat ilisimatippai nittarsaanissami namminneq peqataatitaqarnissaminnut periarfissaqartut. Tamatuminngali kissaateqartoqanngimmat KANUKOKA-mit pisinnaasarput naapertorlugu kommunit nittarsaanermi sinniisuuffigaavut kommuninilu suliffeqarnissamut periarfissat pillugit apeqqutit akisarlugit. Nittarsaaneq siulleq taanna ilinniartunit aammalu suliffeqarfinnit, kattuffinnit pisortaqarfinnillu peqataasunit 15-iusunit iluatsilluartutut nalilerneqarmat novembarimi 2005-imi taamatut aaqqissuussisoqaqqinnissaa pilersaarutaavoq. Nalilerluarneqarnera marlunnik tunngaveqarpoq, tassa 1) ilinniartut suliffeqarfiillu akornanni oqaloqatigiinerit pitsaassusiannik aammalu 2) ilinniartut aggialluarnerannik. Ilinniartut katillutik 190-it missaanniittut Århusimi Københavnimilu nittarsaanernut aggerput. Nittarsaanermi KANUKOKA-p saqqummersitsivia allagartaqarpoq "Kommunit", tassungalu orniguttut tassaanerupput inatsisilerituutut aammalu ingeniøritut/teknikeritut ilinniagaqartut. Tamannalu naapertuulluarpoq sulianik Danmarkiliarluni ilinniagassanik sorlernik kommunit pisariaqartitsinerannut. Tassami 2003-mi ukiakkut kommunini qaffasissunik atorfillit ilaannik apersuinermi paasisat naapertussagaanni pisariaqartinneqartartut tassaammata inatsisilerituut, aningaasarsiorneq pillugu ilisimatusarsimasut (økonomit), ingeniørit psykologillu. Nittarsaanermi Namminersornerullutik Oqartussanit saqqummiunneqarpoq "Ilinniarnermi suliffissaqarnissamik neriorsoqatigiissut", tassa allagaq atsioqatigiiffissaq, tassani sulisitsisut nalunaassallutik ilinniartoq ilinniarnerata nalaani sulisorisarusullugu, illua'tungaanilu ilinniartoq sullissisarusulluni neriorsuissalluni. Allagaq taanna KANUKOKA-p nittartagaaniippoq atorneqarsinnaalluni isumassarsiorfigineqarsinnaallunilu. Novembarimi 2005-imi nittarsaanissaq eqqarsaatigalugu kissaatiginarpoq kommunit ataasiakkaat suliffissanik periarfissat kommuninilu pissutsit nalinginnaasut pillugit paasissutissanik tunniussaqarnissaat, taamaalilluni KANUKOKA-p saqqummersitsivissaa kommunit ataasiakkaat pillugit paasissutissiilluarnerusinnaaniassammat. Aamma kommuninit assilissanik tamalaanik atorfissaqartitsissaagut saqqummersitsivissap ilinniartunut alutornarsalaarnissaanut atugassatsinnik. Pilersaarutigineqarpoq internetikkut nittartagaliortoqassasoq ilinniartut, praktikkerfissat, projektit aasaaneranilu atuanngiffeqarnermi sulisinnaaneq pillugit paasissutissaasivimmik – taamalu katersortitsilluni nittarsaasarnerup akulikitsumik pisarnissaa pisariaqarunnaassalluni. Kommunit KANUKOKA-lu peqataajuartariaqarput inuusuttut annerusumik ilinniagaqariartorlutik nunanut allanukarsimasut erseqqissaavigissallugit pisinnaasaat nunatsinni atorfissaqartinneqartorujussuusut. Inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni nunaqqativut ilinniarluarsimasut atorfissaqartinneqarput pisortaqarfinni, suliffeqarfinni inuussutissarsiutinillu ingerlatsivinni namminersortuni. Innarluutillit Innuttaasut innarluutillit sullinneqarnerat ukiumi qaangiuttumi suli ajorseriaqqissimavoq. Tamatumunnga pissutaaneruvoq ikiorsiissuteqarsinnaanerup misinnartumik Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit annikillisinneqarnera suliallu ingerlanneqartarnerata arriinnerujussua. Ilaqutariinnermut pisortaqarfik nal. akunnerinik ikiorsiissutinik tunniussisarnermut angerlarsimaffimmilu ikiuisarnermut najoqqutassianik nutaanik 2003-mi decembarimi nassiussuivoq. Pisortaqarfiup taama najoqqutassiornermigut nal. akunnerinik ikiorsiissutinik tunniussisarnerup misinnartumik annikillinissaa, aamma pisortanit ikiorserneqartarneq pillugu inatsisartut peqqussutaata nutaamik paasineqarnissaa atortuulersippai, taamalu nal. akunneri innarluutilinnut ikiorsiissutit allanngortinnagit attatiinnarneqassappata kommunit angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsinermut naatsorsuutigeriinngisaannik aningaasartuutissillugit. Allanngortitsineq tamanna KANUKOKA-p akerlilerpaa erseqqissarlugulu taamatut nutaamik isumaliinerit inatsisinik unioqqutitsinerusut, aammalu allannguineq taama annertutigisoq peqqussutit marluk tamatumani pineqartut allanngortinneqaqqaarnerannik tunngaveqartariaqartoq. KANUKOKA-p aamma erseqqissaatigaa nammagassat ag-guaannerata inatsisit allanngortinnerata saniatigut taama annertutigisumik allanngortinneqarnerat aningaasanik kommunini suliassap naammassineqarnissaanut atugassanik malitseqartitsiso-qarnissaanik aamma isumaqatigiinniarnissaq pisariaqartoq. Pisortaqarfiup tunniussisarnerup nutaamik annertussusilerneqarnera aalajangiusimammagu kommunit arlallit suliassat tamakkununnga tunngasut isumaginninnermi naammagittaalliortarfimmut naammagittaalliuutigaat, taassumalu kommunit utaqqereeqisut pisortaqarfik qinnuigaa tamakku nutaamik nalilersoqqeqqullugit. Naammagittaalliortarfiup suliassanik tamakkuninnga utertitseqqinnerata kingunerisaanik suli maannamut allanngortoqanngilaq. Akerlianik nal. akunnerinik ikiorsiissutinik qinnuteqaatit pillugit suliassani allani aalajangiisoqartarsimavoq tunngavissaqarluni naatsorsuutigisamit misinnartumik ikinnerusunngortitsilluni, aammalu suliassatut qaammatini arlalissuarni uninngatinneqareernerisigut aatsaat akuersissutigineqartunik. Taamaattumik siulersuisut februaarimi aalajangerput kommunit massakkut pissusiusut oqaluttuareqqullugit qinnuiginiarlugit, aamma kommunit qinnuigiitigalugit KANUKOKA sinnerlutik suliassamik eqqartuussisutigut suliassanngortitsissanersoq nalunaarutigeqqullugu. Kommunit 11-it kissaatigisimavaat KANUKOKA-p sinnerlutik suliassaq eqqartuussisunut suliassiissutigissagaa. Ataatsimiinnermi maani oqaluuserisassanut suliassaq siulersuisuniit kommuniniillu marlunniit kissaatigisat malillugit ilanngunneqarportaaq. Meeqqat inuusuttullu Naak arlaleriaqaluni saaffiginnittoqartaraluartoq Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik tamatuma tungaatigut qanittumik ingerlaavartumillu suleqatigineqalersinnaasimanngilaq. Politikikkut ilungersuutigisat ingerlatsinikkut malitseqartinnissaat piumassuseqarfigineqarsimanngilaq. Taamaammat meeqqat inuusuttullu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut inissinneqarnissamik utaqqisut qitiusumi nalunaarsorneqarfissaat suli pilersinneqarsinnaasimanngilaq, paaqqinnittarfiilu massakkut pigineqartut atorneqarnerata misissuataarnissaa paaqqinnittarfinnik nutaanik pisariaqartitsinerup naliliiffiginissaanut aqqutaasussaq suli naammassineqarsimanani. Immikkoortumi aningaasaqarnermut tunngasumi taaneqartutut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit aningaasanut pilersaarusiaat ukioq manna misinnartumik qaffanneqarsimapput. Tamatuma siunissami ingerlatsinermi aningaasatigut sippuisoqartarunnaarnissaanik isumallualersippaatigut. Meeqqat inuusuttullu ikiorneqartarnissaat pillugu peqqussutip nutaap ilaqutariinnik inuussutissar- siutigalugu paaqqinnittartussanik pilersitsisoqarsinnaanissaanut tunngaviliinissaanut massakkut suli siusippallaarunarpoq. Tamatumunnga perorsaasut amigaataanerat peqqutaaneruvoq. Ilaqutariinnik paaqqinnittartoqalernissaata tungaatigut suliassat imaannaanngitsut naammassineqarsinnaassappata kommunini ilaqutariit massakkut paaqqinnittartuusut taakkununnga naleqquttunik pikkorissartinneqarsinnaasariaqarput. KANUKOKA-p 2002-mili kommunit kajumissaarpai namminneq meeqqanut inuusuttunullu politikkissartik pilersinniaqqullugu. Kommunit suli taamaattoqalersimangitsut taamaalioqqullugit, aamma politikkissatut aalajangiussartik nutaamik nalilersortuartaqqullugu siulersuisut aammaarlutik kajumissaassavaat. Kommunit meeqqat inuusuuttullu tungaannut akisussaaffimminik naammassinninnissaat pingaartuuvoq. Namminersornerullutik Oqartussat ulluunerani paaqqinnittarfiliornissanut aningaasaliissutigisartakkatik ukiuni kingullerni misinnartumik ikilisissimavaat. Tamatuma kinguneranik kommunit angisuut tamakkunatigut sanaartortitatik tamakkiisumik namminneq aningaasalersortalerpaat. Tamannali peqatigalugu kommunit minnerit tamatuma tungaatigut allileriniarnertik ajornartorsiutigilerpaat. Utoqqaat Utoqqaat eqqarsaatigalugit KANUKOKA-p isumagisarpaa siusinaartumik utoqqalinersiaqalersartut eqqarsaatigalugit ataatsimoortumik tapiissutit aqqutigalugit kommunit akissaqartinneqartarnerat. Kommunit tamakku tungaatigut pisussaafferujussuaqarput, tassami isumaginninnikkut soraarnerussutisiat akit akissarsiallu agguaqatigiissinnerinut iluarsiissuteqarfigineqartanngimmata. Tamatuma nassataraa aningaasatigut nammagassat ingerlaavartumik amerlavallaalersarnerat. Tamakku saniatigut utoqqarnik paaqqinniffinni, utoqqaat illuini utoqqarnullu najugassiani inissanik nutaanik pilersitsiortornikkut kinguaattooqqasoqarpoq. Aamma tamakku tungaatigut sanaartortitsinissamut Namminersornerullutik Oqartussanit tapiiffigitinniarneq ajornakusoorpoq. Pinaveersaartitsineq Kommunit amerlanerit toqqarsimavaat Namminersornerullutik Oqartussat, Paarisa aqqutigalugu pinaveersaartitsinikkut ingerlatsinerat suleqatigalugu pinaveersaartitsinermik immikkut suliaqarneq aalajangiusimaannarniarlugu. KANUKOKA-p piffissap misiliiffiusup naanerani pissutsit nalinginnaasunngortinniarnissaat kommunit kissaateqarneratigut anguniarsimagaluarpaa. Peqqissutsimut pisortaqarfiup ingerlatsinikkut aaqqissuussineq naleqqutinngilluinnartoq atuinnarusullugu aalajangiussimavaa, tassa taanna malillugu atorfit inuttaqanngitsut inuttalernerinut peqataasarnissani piumasaralugu akissarsiaasalu affaat qaammatikkuutaartumik akiliutigisarlugit. KANUKOKA-p isumaa malillugu taama pissusilersorneq paasineq ajornartuuvoq, tassami suleqatigiinneq ingerlaannarsinnaagaluarmat kommunit suliassamik tamatuminnga illersorneqarsinnaasumik naammassinnissinnaanissaat pisariaqanngitsumik qularinagu. Aningaasaliissutissanut sanaartugassanullu pilersaarut aamma illuliorfissanik piareersaaneq 2003-mi aamma 2004-mi nalunaarutinni nassuiaatigisarpara KANUKOKA ilaatigut aningaasaliissutissanut pilersaarusiorneq aamma illuliorfissanik piareersarneq pillugit suleqatigiissitani peqataasoq. Taakkunannga nalunaarusiat naammassereerlutik qangali saqqummereersimasussaagaluarput – tassami kingusinnerpaamik 2004-mi septembarip aallartinnerani – kisianni Namminersornerullutik Oqartussat suliap tamatuma malitseqartinnissaa assut ajornartorsiutigisimavaat. Minnerunngitsumik KANUKOKA-p tatisinera pissutaalluni 2004-mi ukiap ingerlanerani suliaq aallarteqqinneqarpoq, taamalu suleqatigiissitanit tamanit nalunaarusiat naammassingajallugit suliat 2004-p naanerani saqqummersinnaasimallutik. Nalunaarutilli imarisamikkut imminnut qalleraatingaarmata avataaniittunut iluaqutaassagaluarpoq nalunaarusiat ataatsimut allanneqartuuppata taamalu ataatsimoortillugit atuarneqarsinnaallutik, paasineqarlutik nalilerneqarsinnaallutillu. Maanna taamaaliortoqarsimalerpoq, ataatsimoortumillu nalunaarusiap tusarniaassutigineqannginnerani aaqqissuinikkut inaarsaanimininnguit kisimik amigaataalerput. Nalunaarusiap Namminersornerullutik Oqartussanit, pisortat ingerlatseqatigiiffiutaannit ingerlatsivinnillu piginneqataaffigisaannit, kommuninit, aammalumi nunami maani illuliortiternermut sanaartornermullu akuliusimasunit tamanit peqqissaarullugu nalilersorneqarumaartoq – tulliullugulu nalunaarusiami inassutigineqartut aningaasartornaqisumi tamatumani ingerlaavartumik pilersaarusiornertigut aningaasaliissuteqartarnertigullu misinnartumik pitsanngoriaateqarnissaanut ilangaaqqutaajumaartut – KANUKOKA-p neriuutigaa. Pisinnaasaq tamaat pilersaarusiortoqartarpat, aamma sanaartorneq assigiiaartumik siammaanneqarpat – tassalu sumiiffinnut assigiinngitsunut aamma ukiunut arlalinnut – tamannalu peqatigalugu sanaartornerit ataasiakkaat ukiup immikkoortuini silap pissusii najoqqutaralugit sapinngisaq tamaat pitsaanerpaamik ingerlanneqartarpata inuiaqatigiit aningaasarpapilorujussuarnik ileqqaagassaqarput. Aamma pilersaarusiornerup siunissaq ungasinnerusoq isigalugu pisarnissaa pisariaqarpoq. Tamakku tamarmik sutigut tamatigut eqqissilluni pilersaarusiorneq aningaasaliissuteqartarnerlu kingunerissavaat, tamannalu peqatigalugu ilanngullugu pissarsiassaq pingaavissoq tassaavoq sanaartornermi suliffeqartut atorfinitsitaanermikkut patajaannerungaartunik atugaqalernissaat – tassunga ilanngullugu lærlinginik atorfinitsitsinermi tigumminninniarnermilu pitsaanerusumik ingerlatsisoqarsinnaalissalluni. Taaneqartutut illuliorfissanik piareersaasarnermi pissutsit ajornartorsiutaasartullu ataatsimoortumik nalunaarusiami maanna ilanngunneqarsimalerput. Tassani taaneqarpoq KANUKOKA-p Illuliorfissanik piareersaasarnermut Isumaqatigiissummik 1987-imi oktobarimeersumik paasinninnera suleqatigiissitat isumaqatigigaat, taamaattumillu Nukissiorfiit erngup aqqutaanik pingaarnernik sanaartorsinnaanissamut, Illuliorfissanik piareersaasarnermut Isumaqatigiissut naapertorlugu Nukissiorfiit pisussaaffigisaannnut, aningaasaliisarnikkut periarfissinneqarnissaat pisariaqartoq. Maanna nuannaarutigingaakkannik isumalluaatigisannillu takusinnaavara 2005-imut aningaasanut inatsimmi naammassisami taaneqarsimasoq kommunini illuliorfissanik piareersaanissamik pisariaqartitsineq aamma Nukissiorfiit erngup aqqutaanik pingaarnernik sanaartornissamut pisussaaffimminnik eqqortitsinissamut periarfissaat Naalakkersuisut nalilersoqqinniaraat. Tamanna illuliorfissanik piareersaasarneq pillugu suleqatigiissitat ukiuni marlunni sulinerata inernerigallagaatut isigineqarpoq. Tulliullugu erseqqissartariaqarpoq massakkut kommunit aaqqissuussaaneranni atuuttumi siunissamilu aaqqissuussaajumaarneranni illuliortiternermi sanaartortitsinermilu pilersaarusiorneq pingaarluinnarmat. Eqqakkat aqqutaannik pingaarnernik sananissamut aningaasaliissuteqaqqinneq Eqqakkat aqqutaat pingaarnerit ukiuni siuliini ukumoortumik nalunaaruteqartarnerni pinngitsooratik ilaasarput, maannali ilisimaneqartutut 2005-imut ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatigiissummi atuarneqarsinaavoq aningaasaliissuteqaqqinnissap ajornartorsiutaanerata ilisimaarineqarluartup aaqqinniarnissaa aallartinneqarsinnaanngorsimasoq.
Namminersornerullutik Oqartussat ukiunut tallimanut katillugit 85 mio. kr.-nik aningaasaliissuteqarnissaat maanna isumaqatigiissutaagallarpoq – tassa ukiumut 17 mio. kr.-nik – tassalu malugalugu kommunit massakkut 2005-imi ukiunut pineqartunut tamanut ingerlatsinissami aningaasatigut sinaakkusiussat eqqortinnissaannut naammattunik pilersaarusiorlutik nalunaaruteqarsimappata. Taamaassanngikkaluarpat aningaasat annaasussaavavut. KANUKOKA-p kommunit taama aaqqissuussinermut attuumassuteqartunik eqqakkanut kuuffiutillit tamaasa suliassat ingerlanissaannut pilersaarummik 15-inik immikkoortulimmik nassereerpai, kommunillu kajumissaassavakka pilersaarutip malinneqarnissaa eqqummaariffigilluinnaqqullugu. KANUKOKA taama aningaasaliissuteqaqqinnissamik isumaqatigiissutip malitsinneqarnissaanut aalajangiisuulluinnarpoq, aammalu aningaasaliissutit sumut atugassatut aalajangeriikkat tamakku kommuninit eqqortumik atorneqarnerata Namminersornerullutik Oqartussanut uppernarsarnissaanut pisussaatinneqarluni.
KANUKOKA 2010-mut ataatsimoortumik tapiissutissat 2009-mi isumaqatigiinniutigineqalerpata suli aamma aningaasaliissuteqaqqinnissamik piariaqartitsineqarneq saqqummiussinnaassavaa, neriuutigalugu siunertamut tamatumunnga aningaasanut inatsisikkut aningaasaliissutip sivitsorneqarneranik tamanna kinguneqarumaartoq.
Ukiumoortumik nalunaarutigisartakkani sammisarsimanngisakka tassaapput illorsuatoqqat sanaartugatoqqallu pigiinnartariaqartut. KANUKOKA IAP, KIIIP (Kulturimut, Ilinniartitaanermut, Ilageqqarnermut, Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik), Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu kiisalu TSP (Teknikerit Siunnersuisartut Peqatigiiffiat) peqatigalugit Kalaallit Nunaanni illuutitoqqat pigiinnarneqarnissaannut aningaasaateqarfiup siulersuisuini sinniisoqartitaavoq. Siulersuisut suliaat tassaasinnaasarput piuinnartitsiniarnermut pilersaarusiornermut, suliassanik najoqqutassiornermut, iluarsaassinernut, aserfallatsaaliuinernut allanullu aningaasaliissutissanut tunngasut. Aningaasaateqarfiup massakkut tunniunneqarsinnaasutut aningaasaatai killilerujussuupput – ukiumut 25.000 kr. inorlugit. KANUKOKA illuutitoqqat pigiinnartariaqartut Nunatta Katersugaasiviata nalunaarsugaaniittut aamma ’Illoqarfinnut allattukkat sungaartut’-ni, Namminersornerullutik Oqartussat 90’-ikkut aallartinneranni suliarititaanni, allassimasut aserfallatsaaliorneqarnissaannik pisariaqartitsineq pillugu kommuninut paasiniaasitsivoq. Kommuninit tamangajannit akissutigineqartut ingattarluinnarput. Illuutit tamakku kingusinaartinnani isumagineqarnissaat assorsuaq kissaatigineqarpoq. Aammali paasinarpoq pigiinnarneqartariaqartut, eqqissisimatitsisarneq nalunaarsukkallu assigiinngitsut pillugit malittarisassat ilisimaneqanngitsorujussuusut – kikkut suna suliarissaneraat. Soorlu ilisimaneqangaanngilaq kommunalbestyrelsit ”Kommunikkaartumik pilersaarusiornermi allanngutsaaliuisussaanermik nakkutiginnittussaaneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 31, 30. oktobari 1991-imeersoq” naapertorlugu pigiinnartariaqartunik innimiginninnissap naatsorsuutigineqarnissaa akisussaaffigimmassuk – tassalu pilersaarusiorneq aammalu toqqaannartumik iluarsaassinissamik iluarsartuussinissamillu sulissuteqarnissaq eqqarsaatigalugit. Taavalu matumani oqaatiginiagara tikissavara: Kalaallit Nunaanni – illoqarfinni nunaqarfinnilu – illuutinik sanaartukkanillu pigiinnartariaqavissunik pilerujussuuvoq. Illoqarfinni illuutit taamaattut amerlanersaat nalunaarsukkani assigiinngitsuni ilaapput – aamma tamakku kommunit pilersaarutaanni ilaassasut naatsorsuutigineqarpoq. Illuutit nalunaarsukkani taaneqartut ilaat piujunnaarsimapput. Tamakku ilaat assigiinngitsunik peqquteqarlutik tammaannarsimapput. Ilaanni illuutinik pigiinnartariaqartunik nalunaarsuisoqartarsimavoq qanoq iluatinnaateqartigineri assortuussutigineqarsinnaasunik, aammalu suut tamaasa nakkutiginiarnissaat ajornassagunarpoq. Massakkorpiaq pissutsit pitsaanngeqaat. Iluaqutaanngilarmi kommunit aningaasanik suliassamut pisariaqartunik peqanngivissut illuutit tamakku tamaasa pigiinnarneqarnissaannut kommunalbestyrelsit inatsisigut pisussaatinneqarpata – allatullu ajornartumik inatsit malinngitsoortariaqarlugu misigisimasariaqassappat tamanna nalinginnaasumik inatsisinik ataqqinninnissamut naapertuutinngilaq. Pineqartup tamatuma oqallisigineqalernissaa, aammalu suliassaq tamanna inuiaqatigiit ataatsimoorullugu suliassarigaat Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu isumaqatigiissutigissagaat KANUKOKA-p siunertaraa – inuiaqatigiit tamarmik siornagut pisimasunut tigussaasunik uppernarsaatissaqarnissartik pisariaqartittarpaat – soorlu assersuutigalugu illuutitoqqat taamaattut aqqutigalugit. Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarsukkat ullumikkumut naleqqussarnissaat kommunit peqatigalugit aaqqiiniarnermi alloriaqqaatissatut oqaluuserissallugu immaqalu aningaasalissallugu pinaaserfiginngilaat. Avatangiisit KANUKOKA-p ukiuni kingullerni avatangiisinut tunngasut ukkannerujartuinnarsimavai, aamma kommunit eqqakkanik avatangiisinut navianartunik, inuiaqatigiit nutaaliaasut uagutsitut ittut pilersittagaannik tigooraanissamut piareersarsimasunik – aappassaanillu eqqakkat nalinginnaasut ikuallanneqarnerisigut eqqakkat amiakkorisartagaasa avatangiisinut navianartorujussuit passunnissaannut – eqqaasarnikkut qimoriarsarsimasunik passussisoqalernissaannik sulissutiginninnermi peqataajartuinnarsimalluta. Ilaatigut tamanna pissutigalugu avatangiisinut inatsisinut allannguutissatut siunnersuut 2004-mi decembarimi tusarniaassutigineqartoq assut akuersaarnartissimavarput. Taanna – neriuppugut massakkuugallartoq – Inatsisartut 2005-imi upernaakkut Ataatsimiinnissaannit peerneqarsimavoq aningaasaliissuteqarnissamut tunngavissat amigaataanerannik peqquteqartillugu. KANUKOKA-p nalorninani aalajangiusimavaa avatangiisinut tunngasutigut tunngaviusumik inatsisit nutarterneqarnissaat massakkut pisariaqartoq – avatangiisivut peqqissuunissarpullu eqqarsaatigalugit, aamma siunissami takornariartitsisarnikkut ingerlatsinissarput avammullu nioqqutissiornerput eqqarsaatigalugit. Erseqqissartariaqarparpulli eqqakkanik nutaaliamik periaaseqarluni passussinermut aningaasartuutit kommunit kisimiillutik nammassinnaanngimmatigik. Naalakkersuisut Kalaallit Nunanni eqqagalerinermi iliuusissanik Pilersaarusiaq 2004-mi junimi tusarniaassutigaat. Aaqqissutissat taaneqartut tunngavigisaasigut tapersersorpavut, Naalakkersuisulli saqqummiussinissaat suli utaqqivarput. Ilaatigut ikuallaaveerarpassuarnit – imaluunniit ullumikkut nalunngisatsitut eqqavissuit amaannartumik ikuallanneqartarnerinit – dioxin-imik mingutsitsineq annikillisarniarlugu eqqakkat ikuallagassaqqissut nunaqarfinnit illoqarfinnillu minnerusunit ikuallaavissuarnut piusunut siunissami assartorneqartalissappata tamatuma pitsaaqutaanik ajoqutaanillu – minnerunngitsumillu qanoq akeqarnissaanik – ersersitsisussatut ingerlanniakkap inerneri aamma suli utaqqivavut. Eqqakkat avatangiisinut ajoqutaanngitsumik suujunnaarsittarnissaat akisoorujussuusinnaavoq, aammalumi soorunami aningaasat atukkavut avatangiisit minguitsuutinnissaatigut qanoq pissarsissutigisinnaanerlutigik eqqarsaatigeqqaartassavarput. Kisianni ungasinnerusoq isigalugu ilatsiinnassagaluaraanni aamma akisoorujussuusinnaavoq. KANUKOKA ingerlanniakkanut arlalipparujussuanngortunut aqutsisuutitani malinnaasitanilu ajornartorsiutaasunik nalunaarsuisuni aaqqiissutissanillu piviusorsiortunik tikkuartuisinneqartuni ilaasarnermigut tamatuma tungaata qulaajarneqarnissaannut angisuumik peqataaniarsaraaq. Ingerlanniakkat tamakku Avatangiisinik Aqutsisoqarfiup, Miljøstyrelsen, aaqqissuussineq DANCEA aqqutigalugu aningaasalersugarai, 2004-milu ingerlanniakkat sammisarsimasavut makkuupput. Tulleriiaarnerat pingaarnersiuinerunngilaq.
Kiisalu aamma Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik kiisalu RAL peqatigalugit umiarsualivinni oliakumik tigooraasarfissanik pilersitsiniarluni Ingerlassami peqataavugut. Containerinik sinerissami umiarsualivinni tamani uuliakumik eqiterivissanik pisisoqareerpoq, taamalu uuliakumik akuutissakunilllu igitsiviusinnaasunik innersuussinissamut kommunit pisussaaffimminnik eqqortitsinissaat ajornannginneralaarsuanngorpoq. Ajoraluartumik umiarsualivinnut oqartussaasut tamakku tamaasa suli ivertinngilaat – piaarnerpaamillu taamaaliornissaat kajumisaarutigaarput. Ingerlassaq "Kommunini Avatangiisit" (PMK) Uagut nammineq ingerlatarput Ingerlassaq "Kommunini Avatangiisit" tamassa ukiut pingajussaanni naggataasumilu ingerlavoq. KANUKOKA 2002-mi Avatangiisinut aqutsisoqarfimmit 1,2 mio. kr.-nik tapiiffigitippoq, taakkulu 2005 ilanngullugu atorsinaanngorlugit naammattusaarneqarput. Ingerlassaq simmarteriniarluni ingerlassaavoq, siunertaalluni avatangiisit pillugit ilisimasat pisariaqartut kommunit teknikeriinut atorneqarsinnaanngortinnissaat – aamma ilisimasat suleqatillugu teknikerit akornanni www.kanukoka.gl/miljoe aqqutigalugu ilisimasanik agguaasseqatigiinnikkut pigiinnarneqarsinnaanissaat. Nittartagaq kommunini teknikerinut sulianillu allaffissornikkut suliarinnittartunut avatangiisit/eqqakkat tungaasigut – taamatullu kommunini teknikip avatangiisillu tungaanut tunngasunut allanut – paasissutissanik ikittuunngitsunik imaqaleriartorsimavoq. Ingerlassami aamma teknikerit eqqakkat navianartut passunnissaannik elektronikkikullu mikisunngorlugit aggornissaanik pikkorissartinneqartarput. Ingerlassami anguniakkat pingaartut ilagaat inuit akornanni isiginnittaatsimik sunniiniarnermi peqataanissaq, innuttaasut atasiakkaarlutik eqqagassiortuunerminnik ilisimaarinninnissaat anguniarlugu – eqqakkat nutaaliaasut avatangiisinut navianaataannik ilisimanninneq siammartiitigalugu. Ilaatigut batteriikunik katersuiniartitsisoqarpoq kommunit tamarmik tapersersorlugulu nalunaarutigisartagaannik. 2003-mi batteriikut akkumulatorikullu avatangiisinut navianartut 175.000 kg 2004-milu 112.817 kg kommuniniit nassiussorneqarsimapput atoqqitassanngorlugit, angusarlu tamanna naammaginartuuvoq. Qorsunnik pisiortortalersitsiniarluni avatangiisinullu meqqilersuutinik ilisimasaqarnerulersitsiniarluni paasisitsiniaasoqalersimavoq. Eqqakkat pilerfiiniit immikkoortiterisarnissap nuna tamakkerlugu paasisitsiniutigineqarnissaanut massakkut inatsisiliornissaq kommuninilu tigooraaviliortiternissaq kisimik utaqqisaapput.
Ingerlassaq massakkut ingerlasoq kommuninut soqutiginaatilik tassaavoq avatangiisinut tunngasumik taaguutinut nalunaarsuiffik, avatangiisinut tunngasulerinermi oqaatsit ilaanni nutseruminaattartut qallunaatut kalaallisullu erseqqissarneqaatigisassaat. Ingerlassaq Oqaasileriffik suleqatigalugu ingerlanneqarpoq. Avantangiisinut Pinngortitamulllu Pisortaqarfik, Nukissiorfiit MOKANA-lu immikkut ilisimasalitsigut ikiuupput. ’Ordbogi’ taanna paatsoorutaasinnaasut pinngitsoorniarnissaannut aamma oqalutsit nutserisullu suliaata oqilinissaannut ilangaqqutaajumaartoq naatsorsuutigaarput.
Kingullermik katersuunnitta kingornagut kommuneingeniørit, isumaginninnermi pisortat aningaasaqarnermullu pisortat ukiumoortumik isumasioqatigiissinneqartarsimapput, soorlumi aamma atuarfinni pisortat ukiumoortumik ataatsimiitinneqarsimasut. Siornartulli ataatsimiinnernut tamanut atatillugu ulluni marlunni pikkorissartitsisoqartarsimavoq. Ingerlatsivinni taama isumasioqatigiittarnerit saniatigut aamma borgmesterit kommunaldirektørillu Uummannami ataatsimiipput. Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat siulittaasuat Martha Labansen ataatsimiinnerni tamani Isumalioqatigiissitat sulinerat, isumalioqqutigisaat inassutigisaallu pillugit nassuiaasinneqartarpoq, apeqqutinullu akissuteqartarluni. Kattuffiup taamaalilluni isumasioqatigiinnerit pikkorissartitsinertallit tamakku pingaartittuarpai, isumassarsiorfittut, aamma naalakkersuinikkut pisortanilu ingerlatsinikkut apeqqutit nalunaallineqarnissaat eqqarsaatigalugu pingaartuummata. Aamma isumasioqatigiinnerit nunap immikkoortuini assigiinngitsuni immikkut paasisimasallit qinikkallu iluaqutaasumik attaveqatigiittarnerannut perrassaataasarput. Taammaammat siulittaasutut nalunaarummi matumani tulluassaaq ingerlatsiviit ataasiakkaat kommunini qinigaaffiup 2001-2005-ip ingerlanerani isumasioqatigiillutik ataatsimiittarneri, tamakkunani sammineqartartut pingaarnerit oqaluuserineqartullu ilaannik tigulaarilluni ataatsimoortumik takussutissiarissagaanni. Aningaasaqarnermut pisortat 2001 2005-imi ukiumoortumik isumasioqatigiittarneri pikkorissartitsisarnerilu
Atuarfinni pisortat/ingerlatsinermi pisortat 2001 – 2005-imi isumasioqatigiittarneri
Kommuneingeniørit 2001 – 2005-imi ukiumoortumik isumasioqatigiittarneri pikkorissartarnerilu
Isumaginninnermi pisortat 2001 – 2005-imi ukiumoortumik isumasioqatigiittarneri
Borgmesterit kommunaldirektørillu 2001-2005-mi ataatsimiittarneri
Sulisoqarnermut tunngasut pillugit isumasioqatigiinneq pikkorissartitsinerlu Sulisoqarnermut pisortat suleqataasullu isumasioqatigiinnissaat pikkorissartinneqarnissaallu sivitsortumik utaqqineqartoq 2004-mi oktobarimi piviusunngortinneqarpoq. Tamakkuninnga suliallit 1998-ip kingornagut tamarmiullutik ataatsimeeqatigiissimanngillat. Isumasioqatigiinnermi sammineqartut pingaarnerit tassaapput:
Pikkorissarnertaani pineqarput pissortani sulisoqarnikkut inatsisinut tunngasut, Naalakkersuisut KANUKOKA-llu isumasioqatigiittarnissamik ataqatigiissaarinissamillu isumaqatigiissutaat, kiisalu oqartussaanerup agguataarnera, sulisunut tunngasuni aalajangersuni kommunit ataasiakkaat, KANUKOKA-p Isumaqatigiinniartarnermullu immikkoortortap akornini suliat ingerlasarnerat suleqatigiittarnerlu. Pisortani ingerlatsinermut inatsisinut tunngasut kommunini qinikkanut atorfilinnullu 2001-imi kommunalbestyrelsinut qinersinerup kingorna KANUKOKA kommunini amerlanerpaani ”Politikerinik pikkorissaanernik” taaneqartunik ingerlatsisarsimavoq, tamakkunani kommunalbestyrelsip sulinerani aaqqissuunneqarneranilu assigiinngitsorpassuit tikinneqartarlutik. Allaffissornermi sulisut aamma peqataanissaminnut periarfissaqarput. KANUKOKA noqqaavigineqarnermigut pisortani ingerlatsinermut inatsisinut tunngasunik kommunalbestyrelsini nunaqarfinnillu aqutsisuni politikerinik taakkulu allaffissornikkut sulisuinik Nuummi Upernavimmilu 2003-mi ukiakkut aamma 2004-mi ukiakkut ullunik marlunnik sivisussusilinnik pikkorissartitsisarpoq. Pikkorissarnerni taakkunani qitiutillugu sammineqartoq tassaavoq politikerit allaffissornermilu sulisut akornanni susassatigut agguaassineq. Aqutsinermut inatsimmi suliassat suliarineqartarnerannik inatsimmi, aamma paasitinneqarsinnaatitaanermik inatsimmi tunngaviusut misissuataarnerisigut kiisalu apeqqutit pissusiusunut tunngasut pikkorissaqataasut saqqummiuttagaasa aallaaviginerisigut pisortani ingerlatsinermut inatsisini aamma pisortani pitsaasumik sullissisarnermi tunngaviusut paasisariaqartut ukkanneqarput. Kattuffik pikkorissartitsinerit marluk taakku pillugit pitsaasunik tusagaqartarpoq. Taamaalilluta taakkunani misilitagarilikkat tunngavigalugit kommunalbestyrelsinut 2005-imi qinersinerup kingorna ”politikerinik pikkorissaanissanut” nutaanut pikkorissaanikkut najoqqutassanik pilersitsisimavugut. Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat Naalakkersuisut 2003-mi decembarimi Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitanik pilersitsipput. Isumalioqatigiissitat Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu toqqagaannik ilaasortaqartut suliassaraat pisortat ingerlatsineranni nammagassat suliassallu agguataarneqarnerata allannguutissaanik kiisalu kommunit nutaamik aaqqissuussaanissaannik inassuteqarnissaq. Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat pisussaatinneqarput Inatsisartut, Naalakkersuisut, kommunit innuttaasullu suliartik pillugu ingerlaavartumik ilisimatitsisarnissamut. Taamaammat suliap ingerlannera ammasorujussuuvoq kommunit innuttaasalu oqallinnermi peqataanissaannut naggasiutaasumillu angusariumaakkat sunneeqataaffiginissaannut periarfissaqartitsisoq. Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat ukiaru inaarutaasumik nalunaarusiortinnatik kommunit tamaasa tikeraarfigisussaavaat. Aaqqissuussaanerup nutarterneqarnissaa Namminersornerullutik Oqartussaaanerup eqqunneqarnerata kingorna pisortani allannguutit annersarissavaat. Naatsorsuutigineqarpoq nutarterinerup suliassat nuuttarumaarai nunatsinnilu kommuninut agguataarsimaneq allanngortissagaa, taamaalillutik kommunit nukittunerusut innuttaasunik pitsaanerusumik sullissisinnaanngorlugit. Suliassatigut nalorniffiusut piiarneqassapput, pisortatigullu ingerlatsineq ingerlatsinerup pisariaqartitaanik pinnani innuttaasulli pisariaqartitaat aallaavigalugit ingerlatsisoq pilersinneqassaaq. Siunissami innuttaasut qanimut oqartussaaqataanerat allisarneqarlunilu pitsaanerulersinneqassaaq. Suliassat amerlanerusut kommuninut nuunneqarpata innuttaasunik sullissineq nakussassarneqassaaq. Kommunini annerusuni imminnut isumagisinnaalluartuni kommunalpolitikerit periarfissarinnerulissapput pingaarnerusutigut anguniagassat sinaakkusiussallu Inatsisartut Naalakkersuisullu aalajangigaasa iluanni sumiiffimmi aaqqiissutinik pilersitsisarnissamut sullissinerullu innuttaasut pisariaqartitaannut sammisunngortinnissaanut. Suliassat amerlanerusut kommuninut tunniunneqarpata, sumiiffimmi nammineq aaqqiinissamut akisussaaffeqarnerulerpat nammineersinnaatitaanerlu annerulerpata tamakku sumiiffimmi aalajangiiniartarnernut akuunerulernissaq innuttaasunut soqutigineqarnerulersissavaat. Kommunip allaffiata ungasissusia innuttaasumut pingaarnerunngilaq. Akerlianilli sullissineq innuttaasunut neqeroorutigineqartoq pingaarneruvoq. Internet aqqutigalugu ulloq unnuarlu kommunimut atassuteqarsinnaaneq siunissami ajornarunnaassaaq. Pineqartoq tassaavoq suliassat imminnut ataqatigiissumik aaqqinneqartarnissaat, tamatumani kommune tassaassalluni pisortat ingerlatsinerannut tamarmut innuttaasut isertarfiat. Naggasiullugit oqaatigiumasat KANUKOKA taamaalilluni piffissamut aggersumut pissanganaqisumut qilanaarpoq, tassanimi nunatsinni namminermi pisortat ingerlatsineranni aammalu nunatta Danmarkimut nunarsuullu sinneranut sammisumik inissisimanerani aaqqissuussinerit pillugit pingaarutilerujussuarnik aalajangiisoqartartussaavoq. Inuiaqatigiinni massakkut apeqqutaasut unneqqarissumik pissuseqarfiginerisigut inuiaqatigiit ineriartorneranni pimoorussilluta kingunissalimmillu peqataaniarsimavugut – sulilu peqataaniartuassalluta. Aamma namminersuleriartornissaq nuna tamakkerlugu politikkikkut oqartussaasunit oqartussaaffigineqavikkaluartoq kommuninit akisussaaqataaffigineqanngitsoornavianngilaq. Sumiiffinni inuussutissarsiutitigut aningaasarsiornikkullu ineriartortitsinermi suleqataanissamut akisussaaqataassaagut – namminiileriartornermut iluaqutaasumik. Kiisalu atuarfeqarnikkut ilinniartitaanikkullu nakuunerulernissatsinnut akisussaaqataassaagut – aamma namminiileriartornermut iluaqutaasumik. Minnerunngitsumillu – soorlumi aamma ukiortaami oqaaseqarama oqaatigigiga – ilaqutariit ataasiakkaarlutik nukittorsarneqartariaqarput. Tamannamiuna qitiulluinnartoq. Ullumikkut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut inuiaqatigiinnillu imminnut napatittunik pilersitsinissamik takorluukkatsinnut pingaarutilerujussuuvoq ilaqutariit ataasiakkaarlutik nakuullutik pissutsillu ajunngippata ajorpataluunniit imminnut isumagalutik ingerlasinnaanissaat. Taamaattumik kommunit kattuffiatalu meeqqat inuusuttullu pillugit politikki ataqatigiissuunersoq ilaqutariinnullu sammisillugu ingerlanneqarnersoq immikkut alaatsinaaqqissaartariaqarpaat. |
