|
Oqaluuserisassani immikkoortoq 9:
Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinniarneq Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaannik Inatsisartut oqaluuserinninnerata kingorna (Siulittaasoq) Naluneqanngitsutuut Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat "Pisortat suliassaqarfiinik aaqqissuusseqqinnissaq pillugu isumaliutissiissutaat" Inatsisartuni maajip ulluisa qulingiluaanni oqaluuserineqarpoq – qujanartumillu Inatsisartut sumut sammisumik ingerlariaqqittoqarnissaanik erseqqissumik isummerneratigut aamma uagut kommunit tungaanniit akunnattuunganata ingerlariaqqissinnaanngorpugut. Inatsisartut isumaliutissiissummi inassutigineqartunut tunngaviusumik isummernertik ukiamut ataatsimiinnissaminni ataatsimiittarnissaminnilu tulliuttuni malittareqqittartussaavaat inatsisiliornerit aalajangigassallu pisariaqartut assigiinngitsut eqqarsaatigalugit. Inatsisartut isumaliutissiissut tunngavigalugu oqallinneranni maluginiakkavut pingaaruteqartut pingasunngorlugit taasinnaavakka:
Suliassaqarfinnik kommuninut nussuinissaq aaqqissuusseqqinnissallu qanoq piffissalersugaanissaanut tunngatillugu Inatsisartuni ilaasortat ilaasa pingaartillugu taavaat suliassanik kommuninut nussuinerup ataatsikkorsuaq pinnginnissaa – tamannali aamma isumaliutissiissummi eqqumaffigineqareersoq paasinarpoq. Inatsisartuni ataasiakkaatigut qanoq oqaaseqartoqarsimanera maanna oqaluttuarissanngilara – eqikkaanerli qanoq isummertoqarsimaneranik naatsumik takussutissiisoq pappialanut agguaanneqarsimasunut ilaasoq innersuussutigissavara. Aammami aaqqissuussaaneq pillugu isummat sianigisariaqartitallu assigiinngitsut saqqummiussuunneqareersimalerput, suunerallu ilisimallualereerparput. Taamaattumik maanna saqqummiussininni Inatsisartut tunngaviusutigut isummereerneranni killiffik aallaavigalugu qanoq aammalu suut tunngavigalugit ingerlaqqittariaqarnerput sammilaarusuppara. Ukiup matuma aallartinneraniit kommunini ataasiakkaani iliuuseqartarnertigut minnerunngitsumillu marsip aallartilaarnerani borgmesterit kommunaldirektørillu ataatsimiinneratigut aaqqissuussaaneq pillugu suliniarnermi kommunit siuttunngorput, tassa piareersaasiornikkut suleriaasissatigullu timitaliinialeramik. Isumaqarluinnarpungalu kommunit tamatumani siuttunngorsimanertik piffissami aggersumi attatiinnarniartariaqaraat – allannguutissat inuiaqatigiit ingerlaasiannut taama pingaaruteqartigisut aallaqqaataaniit naggataanut sunniuteqarfigisariaqaratsigit, sunniuteqarnissamullu periarfissaq nunami oqartussaasunit tunniunneqarsimasoq iluatigalugu atorluartariaqaratsigu inuiaqatigiit inuuffigisatta kiffartuunneqarneranni ajunnginnerpaasussaq anguniarlugu. Tassa kommunit taakkualu kattuffiata tungaannit ajornanngippat siulliulluni iliuuseqartarnissaq pingaaruteqarpoq, taamaalilluta qitiusumiit qulaatiinnarluta aaqqiissuteqartoqartarnissaa pinaveersimatinniassagatsigu. Kommuneqarfiit kattuffiata upernaaq manna iliuuseriniagaa – piareersaleriigaalu – tassaavoq kattuffiup malittarisassaani paragraf 10 naapertorlugu ataatsimiititaliamik immikkut ittumik pilersitsinissaq, tassani ilaasortaassallutik borgmesterit sisamat kattuffiullu siulersuisui. Tamanna aamma siulittaasup allakkatigut nalunaarutaani eqqaaneqarpoq. Tamatuma saniatigut atorfillit suleqatigiissitat, tassa kommunaldirektørit sisamat kattuffiup pisortaanit siulersugaasut, pilersinneqareerput. Aamma suliassaqarfiit aalajangersimasut pillugit qulaajaallutillu piareersaasussanik suleqatigiissitanik arlalinnik pilersitsisoqassamaarpoq. Kattuffiullu allattoqarfiani immikkoortortaliortoqassaaq aaqqissuusseqqinnissaq pillugu suliniutinut tamakkununnga tamanut kiffartuussisussamik. KANUKOKA-p siulersuisuisa katitigaanerat d'Hondt-ip periaasianik taaneqartartoq tunngavigalugu naatsorsuinikkut pisimavoq, tassa kommunalbestyrelsini qanoq ilaasortaatitaqartigineq tunngavigalugu. Kaammattuutigaarput immikkut ittumik ataatsimiititaliami ilaasortaasussat borgmesterit sisamat periaaseq taannattaaq atorlugu katiterneqassasut. Taamalu naatsorsuinerit takutippaat Siumumeersut marluk, Inuit Ataqatigiinneersoq ataaseq Atassummeersorlu ataaseq ilaasortassatut toqqarneqassasut. Taamaattumik parteeqatigiikkuutaat qinnuigissavavut borgmesterit ilaasortaatitassatik maanna aallartitat ataatsimiinneranni toqqaqqullugit, sulinissaat aallartissinnaaniassammat. Inatsisartut aaqqissuussaaneq pillugu oqallinneranni taaneqartut ilaat immikkut eqqaasariaqartippara – tassa "ikaarsaariarnermi ataatsimiititalianik" isumaliutissiissummi taaneqartunut tunngasoq. Inatsisartuni oqallittut ilaannit ataatsimiititaliat taamaattut saqitsaannernik pilersitsiinnassasutut pisariaqanngitsutulluunniit taaneqarput, ilaasa ataatsimiititaliat taakkua sivikinnerusumik atuunnissaat kissaatigalugu. Isummamik ineriikkamik tamatumuuna saqqummiussinianngikkaluarlunga ataatsimiititaliassatut siunnersuutigineqarsimasut taakkua taama isummerfigineqarnerat paatsuungatitsisinnaammat suliap ingerlaqqinnissaani eqqarsaatigisassamik oqaaseqarfigilaarusuppara. "Ikaarsaariarnermi ataatsimiititalianik" isumaliutissiissummi taaneqartut tassaapput kommunini nutaani kommunalbestyrelsiulersussat, 2007-imi ukiakkut qinerneqartussatut, 2008-mi januaarip aallaqqaataaniit ikaarsaariarnermi ataatsimiitaliatut atuutilersussatut kiisalu 2009-imi maajip aallaqqaataaniit kommunalbestyrelsitut atuutilivissussatut siunnersuutigineqartut. Ikaarsaariarnermi ataatsimiititaliat taakkua suliassaraat kommuniulersussanik nutaanik piareersaanissaq. Paasisakkalu naapertorlugit ataatsimiititaliat taakkua arlalinnik suliassaqassapput kommunit nutaat aallartilluarnissaannut pingaaruteqarumaartussanik. Ikaarsaariarnermi ataatsimiititaliat atuunnerminni makkuninnga isumagisassaqassapput: 1. Kommunit nutaat aqutsinermut malittarisassaannik aalajangersaanissaq. 2. Kommunalbestyrelsip nutaap suleriaasissaanik aalajangersaanissaq. 3. Kommunimi nutaami 2009-mut missingersuutinik aalajangersaanissaq. 4. Kommunimut nutaamut kukkunersiuisussamik immikkut paasisimasalimmik pissarsinissaq. 5. Kommunip nutaap karseqarnikkut naatsorsuuseriveqarnikkullu aaqqissuunneqarnissaanut malittarisassiornissaq. 6. Kommunip nutaap kukkunersiorneqartarneranut malittarisassiornissaq. 7. Kommunip nutaap allaffissornikkut aaqqissugaanissaanik aalajangersaanissaq, tamatumani aamma eqqarsaatigalugit sulisunik atorfinitsitsinerit soraarsitsinerilluunniit. 8. Kommunip nutaap pilersinneqarnissaanut piareersaatinik allanik aalajangersaanerit. Paasisakka naapertorlugit taamatut kommunalbestyrelsip pioreersup saniatigut ikaarsaariarnermi ataatsimiititaliat atuunnerat sivikinaagassaanngilaq aalajangersariigassat assigiinngitsut eqqarsaatigalugit – illua'tungaatigulli aamma soorunami sivisuallaamik atuunnissaat naleqquttuunavianngilaq. Qularinngilarali ikaarsaariarnermi ataatsimiititaliaqarnissamut tunngasoq piffissami aggersumi isumatuumik aaqqiivigineqarsinnaassasoq – tassami suliami maanna aallartinneqalersumi siunertaq pingaarneq kusanartorlu tassaavoq inuiaqatigiit ingerlatsinikkut aaqqissugaanerata ullutsinnut naleqqussarlugu pitsanngorsarneqarnissaa atorluaanarnerusunngortinneqarnissaalu. Siunertarlu tamanna anguniarlugu iliuutsivut tamatta naleqqussarutsigit akornutissavut ikinnerussapput. Immitsinnummi aperilaariarta: – Pisortat suliassaqarfiinik aaqqissuusseqqinniarneq maanna eqqartugarput kommuninut ajorpa? Uanga akissaanga: – Naamik, ajunngilaq! Kommuninut innuttaasunullu iluaqutaassaaq. Tamatumanimi pineqanngilaq sumiuuneq sumiuunnginnerluunniit. Pineqartoq tassaavoq innuttaasunik sullissinerup pitsanngorsarneqarnissaa eqaallisarneqarnissaallu. Tamatumani pineqanngilaq immikkut kommuniunissaq kommuniunnginnissarluunniit. Pineqartoq tassaavoq oqartussaaffiit suliassaqarfiillu nunap immikkoortuinut nuunneqarnissaat – pissaaneqarnerusunik kommuneqalernissaq. Tamannaavoq innuttaasut qangali kissaatigisarsimasaat nilliaatigisarsimasaallu. Aamma kissaatiginaqaaq nunatsinni inuiaqatigiit aningaasaataannik isumatusaarnerusumik ineriartortitsinermut samminerusumik atuilernissaq, allaffissornermut atuivallaarunnaarluta. Maanna tamatuma tungaanut piviusumik alloriarnissamut periarfissaqalerpugut, nuna tamakkerlugu oqartussaasunit tamatumunnga suleqatiserineqarpugut – periarfissaq tamanna atorluarniartigu. Piffissalersuineq Inatsisartuni akuerineqartoq naapertorlugu ukiup matuma naanissaata tungaanut periarfissaqarpugut nammineq piumassuseq isumatusaarnerlu tunngavigalugit kattuteqatissanik isumaqatiginninniarnissamut – periarfissaq tamanna atorluarniartigu. Kommuneqarnerup oqaluttuarisaanera misissuiffigilaaraanni paasinarpoq qanoq oqartussaassuseqartigineq – imaappoq isumalimmik taaguutaannaanngitsumik oqartussaaneq – sumiiffinni naalakkersuinerup aaqqissuussaanerani apeqqutaatilluinnarneqartarsimasoq. Soorlu KANUKOKA-p ukiunik 25-liineranut atatillugu atuakkiami issuarneqarpoq 1972-imi folketingip nunatsinni "nammagassanik suliassanillu agguataarinissamut ataatsimiititaliaata" siulittaasua ima oqarsimasoq: "Qularinngilara suliassat kommunalbestyrelsit sapissanngikkaat, taakkumi danskisulli pikkoritsigigamik, kisianni tassa tamanna takkorliutissallugu periarfissaqarsimanngillat." Tassa oqaluttuarisaaneq. Kisianni oqaluttuarisaanermi pisimasut oqaaserineqarsimasullu ullutsinni pisunut sanilliullugit ilisarnartoqarsinnaasarput quiatsannarsinnaasunik. Maanna kommunit oqaluttuarisaanermi immikkut malunnaateqartussamik periarfissaqalerput suliassanik nutaanik annertuunillu tigusinissaminnut. Taama oqaaseqarlunga aqqutissiuusserpalaartumik isumalluartumillu oqallinnissamik kajumissaarivunga. Naggasiutigalugulu eqqarsaatissiissutitut issualaarusuppara taalliortorsuup Henrik Lundip taalliaa ilaatigut ima oqaasertaqartoq:
"Silarput unigani ingerlagami
nukillaarutaalerumaarpoq!" |
