Ittoqqortoormiit Kommuniat:

Siunnersuutigineqarpoq
1) Pikkorissartitsinerit aaqqissuussinerillu il.il. KANUKOKA’mit ingerlanneqartut nikittaallugit isorliunerusuni ingerlanneqartarnissaat. Siunnersuut akuerineqassappat isorliunerusuni pissutsit kommunini allani KANUKOKA’milu sulisunit ilisimaneqarnerulissapput, aamma aaqqissuussinerit isorliunerusuni ingerlanneqarnerisigut isorliunerusuni akunnittarfiutilinnut qujarunnartumik suliassaqaataassagaluarpoq.

2) Pikkorissartitsinerit aaqqissuussinerillu allat KANUKOKA’mit ingerlanneqartut Namminersornerullutik Oqartussat pikkorissartitsinerinut aaqqissuussinerinullu ataqatigiissaarneqartassasut. Siunnersuutikkut siunnerfiuvoq ataatsikkoortumik arlariinnik aaqqissuussisoqartarnissaata pinngitsoorniarnissaa, taamalu kommunit peqataanissamut periarfissaasa annerulernissaat.

3) Isumaqatigiissutit atuuttut atuuffissaasa naannginnerini piffissaalluarallartillugu aallartinneqartaqqullugit. Siunnersuutikkut siunertarineqarpoq suleqatigiikkuutaanut kingusissukkut tapisisitsisariaqartarnerup pinngitsoortinniarnissaa – taamalu aningaasatigut pilersaarusiornerup eqaallisarnissaa.

KANUKOKA-p akissutaa:

Imm. 1 pillugu:
Pikkorissartitsinerit ataatsimiinnerillu allat KANUKOKA’p aaqqissuussaasa ingerlanneqartarneri atortussaqarnikkut akissaqarnikkullu naleqqunnerugaangat kommunini allani ingerlanniarsarineqartarput. Kommunini allaffissornikkut ingerlatsivinni assigiinngitsuni ukiut tamaasaartumik ataatsimiinnerit/pikkorissartitsinerit ikinnerpaamik 25-30-inik arlalitsigullu suli amerlanerusunik peqataasoqartarmata paasisimavarput kommunit ininik ataatsimiiffissanik, ineqartitsivissanik il.il. peqataasunut taama amerlatigisunut naammattunik peqartut ikittuinnaasut.

Allaffissornermi ingerlatsivik sorleq taama aaqqissuissunneqarnersoq apeqqutaalluni aamma arlalitsigut apeqqutaasarpoq taama aaqqissuussinermi saqqummiussiussat, atuartitsisussat, oqalutsissat il.il. qassit pisariaqartinneqarnersut. Aalajangeeqataasut tamakku angalanernut ataatsimiinnernullu aningaasarpassuarnik naleqartartut ataatsimiinnerup sumiiffinni allani ingerlanneqarsinnaanerata imminut akilersinnaaneranut aalajangiisuusarput.

Naak angalanermi aningaasartuutinik naligiissaasarneq KANUKOKA’p aaqqissuussinerni amerlanerpaani atortaraluaraa sumi ataatsimiititsinissap aalajangerniarnerani pinngitsoorani naatsorsuutiginiartariaqartarpoq – angalatitsinerup qanoq aaqqissuussaanera peqqutigalugu - ataatsimiiffissamut ingerlaarnermi tassanngalu uternermi ullut angalanermut uninnganermullu atugassat sapinngisamik ikinnerpaatinnissaat, aningaasartuutissat amerlisinnaveersaarniarlugit.

Aaqqissuussinernut aningaasartuutit sapinngisamik ikinnerpaatinniarneqartarput kommunit tamarmik ajornartorsiorpallaaratik ilaanissamut periarfissaqarsinnaaqqullugit.

Taamaammat tassa ataatsimiinnerit pikkorissartitsinerillu taamaattut kommunini minnerusuni ingerlanniaruminaatsuupput.

Imm. 2 pillugu:
Pikkorissartitsinerit aaqqissuussinerillu allat sapinngisaq tamaat Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiillu allat aaqqissuussineri pillugit isumasioqatigalugit suleqatigalugillu pilersaarusiorneqartarput.

Imm. 3 pillugu:
KANUKOKA’p isumaqatigiinniartarnernut ataatsimiititaliami ilaasortaagami anguniartarpaa, pisariaqaraangallu uparuartarlugu isumaqatigiinniarnissat isumaqatigiissutip atuuttup atorunnaannginnerani naammassineqarnissaat. Assigiinngitsunik peqquteqartumik, ilaatigut Inatsisartunut ikerinnakkut qinersineqarneratigut, aamma Isumaqatigiinniarnernut immikkoortortami atorfiit ilaasa inuttaqannginnerisigut, isumaqatigiissutissat ilaat piffissaagallartillugu naammassineqarsinnaasimanngillat, tamannalu ajuusaarnartuuvoq, tassami sulisitsisut sulisuminnut aningaasarpaalussuarnik tapisisitsisariaqartarmata.

 

Maniitsup Kommunia:

Kommunalbestyrelsimi ataatsimiinnerni ilaasortat nunaqarfimmeerpata oqarasuaatikkut peqataasinnaalernissaannik siunnersuut.

Ullumikkut Aqutsinermi inatsisit aammalu aqutsinermi ileqqoreqqusami periarfissatuaavoq kommunalbestyrelsimi ilaasortat kommunalbestyrelsip ataatsimiititaliallu ataatsimiinnerini nammineq takkunnikkut peqataasarnissaat. Maniitsup Kommuniata periuseq tamanna nutaanngitsutut aammalu nunarsuarmi ineriartornermut tunngatillugu malinnaanngitsutut nalilerpaa.

KANUKOKA-p akissutaa:

KANUKOKA-mi nalunngilarput taamatut periarfissaqalernissaq kommunini arlalinni kissaatigineqartoq.

Kommunini aqutsinermut malittarisassat kommunalbestyrelsini ataatsimiititalianiluunniit ataatsimiinnerit telefonikkut ingerlanneqarsinnaanerinut periarfissiinngillat. Tamatumunngalu periarfissaqalissappat kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 20, 3. novembari 1994-imeersoq, allanngortittariaqassaaq.

Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat pisortat suliassaqarfiinik aaqqissuusseqqinnissaq pillugu isumaliutissiissutiminni inassutigaat kommunalbestyrelsip ataatsimiititaliallu ataatsimiinnerisa videokonferencitut ingerlanneqarsinnaanerat inatsisitigut ajornarunnaarsinneqassasoq kommunalbestyrelsip sulineranut eqaallisaataasumik angalanernullu ikilisaataasumik.

Nunap iluani Pissutsit pillugit Allaffik KANUKOKA-mit aperaarput inatsisartut peqqussutaata pineqartup allanngortinneqarnissaanik siunnersuuteqarnissaminnik Naalakkersuisut pilersaaruteqarnersut, taamaalilluni siunissami kommunalbestyrelsini ataatsimiinnerit telefonikkut ingerlanneqarsinnaalerniassammata.

Naalakkersuisut 7. marsi 2006 allagaqarlutik nalunaarutigaat Inatsisartut 2006-imi upernaakkut ataatsimiinnissaminni Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat oqallisigissagaat, tamannalu pereerpat Naalakkersuisut isummersinnaalissasut Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat inassutaat naapertorlugit sutigut inatsisiliornissanik siunnersuuteqassanerlutik.

Naalakkersuisut naatsorsuutigaat inatsisiliornissat isummerfigineqarnerannut atatillugu soorlu siunissami kommunini ataatsimiinnerit videokonferencitigut ingerlanneqarsinnaalernissaat isumaliutigineqarumaartoq.

 

Nanortallip Kommunia:

Akiliisitsiniartarnerni immikkoortortaqarfik pillugu

Nanortallip Kommuniata innersuussutigissavaa akiliisitsiniartarfiit immikkoortortaqarfiinik kommuniniit Namminersornerullutik Oqartussanut eqiteriniarnerit nuussiniarnerillu unitsinneqassasut, pissutigalugu kommune kommunit arlallit peqatigalugit isumaqarmat tamanna akomutaassaqisoq kiisalu kingunerissallugu akiliisitsiniartarnermut immikkoortortaqarfik nuunneqarpat akiliisitsiniartarnerit annikinnerulissasut.

Kiisalu Nanortallip Kommuniata apeqquserpaa Aaqqissuusseqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup isumaqarnera eqiterinermi 12 millioner kr. sipaarneqassasut. Uagut isumaqarluinnarpugut kommuninut taarsiullugu eqiterineq akerlinganik kommuninut akisussaqisoq.

Peqatigitillugu innersuussutigissavarputtaaq KANUKOKA-p akileraartarnermut immikkoortortaqarfinnik eqiteriniarnermut tunngatillugu ilatsiinnartutut pissuseqarnera uparuarneqassasoq. Kattuffiup suliassaraa kommunit soqutigisaat isumagissallugit. Akileraartarnermut akiliisitsiniartarnernullu immikkoortortaqarfiit nuunniameqarneri kommunini tusarniaassutigineqarsimanngillat.

KANUKOKA-p akissutaa:

Akiliisitsiniartarnermi suliat eqiterneqarnissaat Inatsisartut tamarmiullutik aalajangiuppaat 2005-imi ukiakkut ataatsimiinnerminni, KANUKOKA kommunillu tusarniaqqaarnagit. Aalajangiunneqarporlu eqiterineq januaarip aallaqqaataani 2008-mi pissasoq.

Suli erseqqissarneqanngilaq suliassaqarfiit suut nuunneqassanersut, kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni pissutsit siunissami qanoq aaqqinneqassanersut aammalu eqiterineq inatsiseqarnermut qanoq sunniuteqassanersoq.

Akileraartarnermut Pisortaqarfiup akileraartarnermi suliat eqiterneqarnissaat utaqqimaarpaa, tamatumalu kingorna suleqatigiissitanik arlalinnik pilersitsissamaarput eqiterinerup qanorpiaq ingerlanneqarsinnaaneranik siunnersuusiortussanik.

KANUKOKA-p piumasariniarpaa kattuffik kommunillu suleqatigiissitaliaajumaartussani sinniisoqassasut, maannakkulli tunngavissanik erseqqissunik peqanngikkallarpoq.

 

Nanortallip Kommunia:

Akileraartitsisarnermut tunngasut eqiterneqarnissaat

Aaqqissuussinermut isumalioqatigiissitap unnersuussuteqarneratigut, illoqarfinni akileraarnermut imrnikkoortortaqarfiit matuniarneqarput, taakkulu qitiusumut nuunniarneqarlutik. Tamanna innuttaasunut qanoq kinguneqassava, allaffeqarfissuarlu qitiusoq sumut inissinneqassava? Siunissami innuttaasut sumut saaffiginnittalissappat?

KANUKOKA-p akissutaa:

Akileraartitsisarnermut tunngasut eqiterneqarnissaannik siunnersuut Inatsisartut tamarmiusut 2005-imi upernaakkut ataatsimiinnermi akuersissutigaat, tamanna sioqqullugu KANUKOKA’mut kommunillu tusarniaasitsisoqaqqaarani. Tamatuma inatsisitai 1. januar 2007-mi atuutilersussanngorlugit Inatsisartut 2006-imi upernaakkut ukiakkullu ataatsimiinnissaanni saqqummiunneqarumaartut naatsorsuutigineqarpoq.

Taama eqiterinissami siunertaapput pisariillisaanissaq, naammassinnikkasuarnerusinnaanissaq, aamma akileraarutinik akitsuutinillu sulinerup pitsanngorsarnissaa tamatumanilu inatsisitigut isumannaatsuutitsinerup annerulernissaa.

Tamatuma kingunerissavaa,

Atorfiit pigineqartut sulisorineqartullu tamakkerlutik ikilisinneqarnissaat, tassa imaappoq ilaat suliassanut allanut nuutsinneqarlutik imaluunniit soraarsinneqarlutik,

Massakkut kommunini atorfeqartut ilaasa atorfinitsitaanerata Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut nuunneqarnissaat,

Massakkut kommunini atorfeqartut ilaasa illoqarfimmut allamut nuunnissaat,

Massakkut kommunini atorfeqartut ilaasa atorfiisa imarisaasa allanngortinnissaat, taamatullu aamma Akileraartarnermut Pisortaqarfimmi atorfeqartut.

Akileraartarnermut Pisortaqarfimmi atorfiit pigineqartut/sulisorineqartut massakkut ukioq naallugu sulisut 38 naligaat, taavalu kommunini akileraaruseriffinni (inunnut nalunaarsuiffik, ilinniartut, aamma saaffiginnikkasuartarfik/kiffartuussivik ilanngunnagit) ukioq naallugu sulisut 77 naligalugit, katillugit ukioq naallugu sulisut 115 nalingi.

Siunissami atorfiutigineqalersussat/sulisorineqartussat ukioq naallugu sulisut 89 naligissagaat naatsorsuutigineqarpoq, saniatigullu ilinniartorpaaluit sungiusartut. Taakku Nuummi katersuutissapput ukioq naallugu sulisut 68-it nalingi, taavalu Qaqortumi, Sisimiuni Ilulissanilu tamani immikkut arfineq marluk.

Saaffiginnikkasuartarfiit/kiffartuussiviit kommuni suliaat akileraartitsinermut tunngatillugu ingerlatiinnarneqassasoq/pilersinneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq – suliassaqarfinnut allanut ataqatigiissaakkamik.

Akileraartitsisarnerup eqiterneqarnissaanut atasumik piareersaataasumik suliaq Akileraartarnermut Pisortaqarfiup aallatereerpaa. Suliaq tamanna akileraartitsinikkut akitsuuteqartitsinikkullu nutarterinermik aqutsisuutitat aqqutigalugit ataqatigiissaagaavoq, pilersinniakkanillu suleqatigiissitat tallimat makkuusut suliassartavianik ingerlatsisuullutik:

1. Aningaasaqarnermut suleqatigiit
2. Iluarsartuussinermut suleqatigiit
3. Inatsisinut tunngasunik suleqatigiit
4. Allaffissornermut tunngasunik suleqatigiit
5. IT-mik suleqatigiit

KANUKOKA aqutsisuutitani aamma pilersinniakanik suleqatigiissitani tamani sinniisoqarpoq, IT-mik suleqatigiit kisiisa pinnagit, akileraartarnermut pisortat suleqatigiissitani tamani sinniisoqarput inatsisinut tunngasunik suleqatigiit kisiisa pinnagit, taavalu kommunaldirektørit iluarsartuussinermut suleqatigiinni sinniisoqarlutik. Kommuniniit sinniisuutinneqartut kommunaldirektørit peqatigiiffiannit toqqagaapput.

Akileraartarnermut Pisortaqarfik Danmarkimi akileraartarnermut ministereqarfinneersunik aamma ToldSkat Danmark’imeersunik siunnersuisoqartinneqarpoq.

Suleqatigiikkuutaat tamarmik aallarnisaataasumik ataatsimiittareersimapput suliassat suuneri nalunaarsorneqarlutik. Suleqatigiissitat ataanni suleqatigiissitaaqqat arlallit aalajangersimasunik misissueqqissaartussat pilersiortorneqarput. Assersuutigalugu allaffissornermut tunngasunik suleqatigiit suleqatigiissitaaraliorput kommunini atorfiit pissuseqatigiiat suut pigineqarnerinik massakkut nalunaarsuisunik.

 

Nanortallip Kommunia:

Kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit annikillilerniarneqarnerat pillugu

Nanortallip Kommuniata innersuussutigissavaa naalakkersuisut ilinniartitaanermut pilersaarutaan nut kommunit aningaasaleeqataanissaannut tunngasoq kommunit ataasiakkaat tusarniaqqaartinnagit unitsinneqarallassasoq. Pilersaarutaavoq tapiissutit 2006-mi 13 millioner kr.-nik annikillineqassasut qaffakkiartussallutillu 2009-miit siunissamut 78 millioner kr.-nut.

Soorlu Sisimiut Kommuniannit borgmesterit kommunaldirektørillu ukiakkut 2005-mi ataatsimiinnerini saqqummiunneqartoq, kommunit ilinniartitaanermut suliniutinut arlaqartunut akileereerput.

Nanortallip Kommuniata qinnutigissavaattaaq KANUKOKA ataatsimeersuartoqalerpat kommunit ataasiakkaat qanoq annertutigisumik tapiissutinik annikilliliiffigineqassanersut naatsorsuutinik saqqummiussissasoq .

Akuerineqarsinnaanngilaq KANUKOKA-p annikilliliinerit taama annertutigisut kommunit sinnerlugit akuerimmagit, suli kommunini tusarniaatitsisoqanngitsorluunniit.

KANUKOKA-p akissutaa:

2006-imut tunngatillugu ataatsimoortumik tapiissutissat isumaqatigiinniutigineqarnerata ukiuni siuliini isumaqatigiinniartarnernit immikkoorutigaa "nalinginnaasumik sipaarutit" sammineqarnerat, tassani pineqarluni ilinniartitaanerup inuussutissarsiornerullu annerusumik suliniarfigineqarnissaanni kommunit akileeqataanissaat. Qulequtaq taanna atorfilitsigoortumik isumaqatigiinniarnerni ilanngunneqanngilaq, tassa Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik KANUKOKA-lu isumaqatigiissimmata tamanna politikerit susassaqarfigigaat.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup KANUKOKA-llu siulittaasuata politikkikkut isumaqatigiinniarnissaat sioqqullugu 2003-mi ukiakkut borgmesterit kommunaldirektørillu Uummannami ataatsimiimmata ilinniartitaaneq siuarsarniarlugu immikkut ittumik naalakkersuisut iliuuseqassamaarnerat saqqummiunneqarpoq. Naalakkersuisut taamatut pilersaaruteqarnerat, aamma suliniummi angusat malunniukkiartornerat ilutigalugu kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit ikiliartortinneqarnissaannik siunnersuut, borgmesterit ataatsimiinnermi tassani taperserpaat.

Pilersaarutit piffissalersueqqaarnernut sanilliullugit kinguartoorfioriarmata KANUKOKA-p ikilisaaniarnerit immikkut ittut taakku ukiup affaanik kinguartinneqartippai 2006-imut ataatsimoortumik tapiissutissat isumaqatigiinniutigineqarneranni. Tassa ataatsimoortumik tapiissutit 12,9 mio. kr.-inik ikilisinneqarput, 25,9 mio. kr.-iunissaat naatsorsuutigineqaqqaaraluartoq.

KANUKOKA-p siulersuisui novembarimi 2005-imi Naalakkersuisut siulittaasuannut Hans Enoksenimut saaffiginnipput piumasaralugu sipaarutissat suli ukiup affaanik kinguarteqqinneqassasut, tassa sipaarutissat aningaasaqarnikkut kommuninut qanoq ajunngitsumik sunniuteqarnissaat suli naatsorsorneqarsinnaanngimmat.

Tamatuma kingorna KANUKOKA-p siulersuisui Aningaasaqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisumik Josef Motzfeldtimik tamanna pillugu ataatsimeeqateqarput. Sipaarutissat kinguartinneqarnissaat taassuma Naalakkersuisut sinnerlugit itigartitsissutigaa.

Ilinniartitaanerup tungaatigut immikkut ittumik suliniuteqarnerup inerneriumaagassai KANUKOKA-p alaatsinaanniarpai isumaginninnermilu kommunit aningaasartuutaannut sunniutigiumaagassai malittaralugit, isumaqatigiissutit nalilersoqqinneqarumaarnerat eqqarsaatigalugu.

 

Nanortallip Kommunia:

Inunnik isumaginninnermi pissutsinut tunngasumik kiisalu ilinniartitaanermut tunngatillugu siunnersuutit

Kissaatigineqarpoq inatsisinik malittarisassanillu ullumikkut atuuttunik pisariillisaasoqarnissaa nalimmassaasoqarnissaalu, taamaasilluni nunatsinni inuiaqatigiinnut tulluuttunngorsarneqarniassammata. Taamaasillunilu kissaatigineqarpoq inunnik isumaginninnenni inatsisip iluani massakkumut naleqqiullugu kommunini malittarisassat assigiinnerusumik naleqqussarneqarnissaat.

2008-mi meeqqat atuarfianniit ukioqatigiit marluk naammassisussaapput. Tassunga atatillugu kissaatigineqarpoq tamanna eqqarsaatigalugu pilersaarusiortoqarnissaa, taamaasilluni ilinniaqqinnissanut inuussutissarsiutitigullu sulilemissanut nalimmassaanissanut kommunit piareersimasinnaaniassammata.

Inunnik isumaginninnenni ingerlatsivinni arlaqaqisuni sulisut ilinniarsimasut amigaataapput. Aaqqissuussamik eqqussisoqartariarqarpoq, soorlu najugaq qimannagu ilinniartitsisunngomiartarnertut ittumik, taamaasilluni immikkoortumi ilinniarnerup qaffasissusia pitsanngorsarneqarsinnaaniassammat. Tamanna isumaginninnenni sullissisunut iluaqutaassaqaaq kiisalu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit sulisuinut, angerlarsimaffinni ikiortinut, innarluutilinnik sullissisunut, utoqqarnik isumassuinermi sullissisunut kiisalu ulluunerani paaqqinniffinni sulisunut iluaqutaassaqaluni.

Malunnaateqarpoq eqqarsartaatsikkut innarluutillit ulloq unnuarlu angerlarsimaffiini sulisut amigaataajartuinnartut, kiisalu ukioqatigiikkuutaani assigiinngitsuni tamani eqqarsartaatsikkut innarluutillit amerliartorlutik. Ajornartorsiummut tassunga tassanngaannartumut tamatta peqatigiilluta allatut ajomartumik aaqqiiniartariaqarpugut. Kiisattaaq angajoqqaat ikorfartoqatigiinnik angajoqqaanullu ilinniarfinnik pilersitsinissanut periarfissanik ammaassisoqartariaqarpoq.

KANUKOKA-p akissutaa:

Aallartitat 2006-imi ataatsimiinnissaannut kommunip oqaluuserisassatut siunnersuutai KANUKOKA’p tiguai:

1. Isumaginninnermi maleruagassat Kalaallit Nunaanni pissutsinut naleqqussakkat
2. Tarnimikkut nappaatilinnut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnik amigaateqarneq
3. Isumaginninnermut tunngasunik sulisut pikkorinnerulersarnissaat
4. Meeqqat atuarfiannit ukioqatigiiaat arlariit marluk 2008-mi anippata qanoq pisoqassava

KANUKOKA’p siulersuisui 2006-imi marsip 3-anni ataatsimiinerminni aalajangiipput siunnersuutit qulaani taaneqartut allaffeqarfikkoortumik akineqassasut.

Imm. 1 pillugu:
Inunnik isumaginninnermi maleruagassat ilusilersugaapput tunngaviusumik periaasiusut nunamut tamarmut assigiillutik, sumiiffinnili pissutsit naatsorsuutigineqarlutik, tamatumani kommunalbestyrelsi nammineq naapertuuttunik aalajangiisarsinnaalluni. Inatsisit pisariinnerusut aamma sulianik ingerlatseriaatsit pisariillisakkat ukiuni kingullerni pisariaqartinneqaleriartornerat KANUKOKA’p ilisimaaraa, tamannalu Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissummini ilanngussimavaat, ilaatigut inassutigalugu suliassaqarfinnik kommuninut tunniussinermi taamaattunik suliallit amerlanerusut suliaqarfigisaannik pilersitsisoqartarsinnaassasoq, tamatumani suliassanik ingerlatsisarneq ilitsersuisarnerlu paasisimannilluartunit ingerlanneqartalersinniarlugit.

Imm. 2 pillugu:
Inunnut tarnimikkut nappaateqartunut immikkut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnik pilersitsinissaq pisariaqaleriartortoq KANUKOKA’p arajutsisimanngilaa, tassami ullumikkut ilaannikkut inuusuttut demensimik nappaateqartut naleqquttunik inissiivissaqannginneq aamma inissatut periarfiusinnaasunut naleqquttuunnginnerat pissutigalugit utoqqaat illuinut inissinneqartarmata. Aaqqissuussaanermik Isumalioqatigiissitat inassutigaat innarluutilinnik isumaginninnermut akisussaaneq tamaat kommuninut tunniunneqassasoq. Suliassaqarfiup tamatuma tunniunneqarneratigut kommunit nutaassat aningaasatigut sulisunillu ataatsimut ingerlatseqatigiissitsinikkut ajunngitsorsiassaqartussaapput, taava aningaasat sulisoqarnikkut pitsanngorsaanernut tamatumanilu iliuusissanut pisariaqartunut atorneqarsinnaallutik.

Imm. 3 pillugu:
Kalaallini inuiaqatigiinni sulisuusut pikkorinnerulersarneqarnissaannik ilinniartitaanissaannillu pisariaqartitsineq tunngavigalugu Namminersornerullutik Oqartussat ilinniartitsinikkut immikkut iliuuseqarnissamut 2006-imiit aningaasanik atugassiipput, tamatumunngalu kommunit ataatsimoortumik tapiissutit ikilinerisigut pilliuteqarputtaaq. Inunnik isumaginninnerup tungaatigut KANUKOKA’p kommunini tusarniaasitsereerneratigut ilaatigut siunnersuutigineqarpoq kommunini arlalinni perorsaasunngorniarluni najugaq qimannagu ilinniarfinnik pilersitsisoqassaq, aamma isumaginninnermi siunnersortitut najugaq qimannagu ilinniartoqarsinnaalissasoq, kiisalu HK-tut sulisuusut isumaginninnikkut ingerlatsisoqarfinni ulluinnarni suliassanik ingerlatsisuusartut siunnersortit ikiortaattut ilinniartinneqartarnerat pilerseqqinneqassasoq. Tamakku saniatigut siunnersuutigineqarpoq sumiiffinni maannakkornit annertunerusumik pikkorissartitsisoqartalissasoq, pikkorissartitsisut najukkanut ornigullutik sulisut ataatsimoortut amerlasuut illoqarfimmit nunaqarfinnillu pisut pikkorissartittassallugit. Aamma inassutigineqarpoq ilinniarfiit isumaginninnermi siunnersuisutut ilinniartarneq ISI, perorsaasunngorniatut ilinniartarneq SPS kiisalu Peqqissaanermik Ilinniarfik akunnerminni suleqatigiillutik tamakkunani sulianut tunngasut akuleriissillugit pikkorissartitsisassasut.

Imm. 4 pillugu:
Ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq meeqqat atuarfianik nutarterinerup kinguneranik ukioqatigiiaat arlariit meeqqat atuarfiannit anineratigut ilinniartitaanikkut pissutsit immikkut ittut sillimaffiginiarlugit Naalakkersuisut ilinniartitaanikkut pilersaarusiassamut siunnersuutaanni suliniutinik arlalinnik ilanngussisoqareersimammat.

Ukiuni 2006 – 2008 ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartorineqarsinnaasut 144-nik amerlineqassapput. Tamanna Ilinniarnertuunngorniarfiit pingasuusut aamma Sisimiuni HTX-ip taakkununngalu atasumik atuartunut inissiaqarfiit annertusilernerisigut pissaaq. Inuussutissarsiutinut tunngasunik lærlingitut ilinniarlutik atuartuusartut 2008-miit amerlineqassapput. Danmarkimi efterskolenukartitsisarnermut aningaasaliissutit 75 %-inik amerlineqassapput, aamma nunatsinni efterskolemik pilersitsisoqassaaq. Sumiiffinni ataasiakkaani naatsorsuutigineqarpoq Piareersarfiit pisortat namminersortullu suliffiutaat peqatigalugit lærlingitut ilinniartuuffissanik sapinngisamik amerlanerpaanik neqerooruteqarniarsarisarumaartut.

 

Nanortallip Kommunia:

Aaqqissusseqqinnissaq pillugu

Matumuuna Nanortallip Kommuniata innersuusutigissavaa, kommunit kattunnissaasa saniatigut aamma kommunit suleqatigiissinnaanerinut periarfissanik ammaassisoqassasoq, taamaasilluni kommunit namminersornerat ataqqillugu kommunit ataasiakkaat suleqatigiilernerini imaluunniit kommunit kattunnerini suleriaaseq sorleq aalajangerniassammassuk.

Tamanna kommunit qulaatiinnarlugit pisariaqanngilaq, taamaattumillu innersuussutigineqassalluni, kommunit misissuinertik tusarniaanertillu naammassereerpassuk Inatsisartut aatsaat aappagu Aaqqissusseqqinnissaq suliarissagat, taamaasillunilu piviusorsiortumik tunngavissaqarluartumillu aalajangiisoqarsinnaaniassammat.

KANUKOKA-p akissutaa:

Nanortallip Kommuniata siunnersuutigaa aaqqissuusseqqinnissami kommuninik kattussuiniarnerup saniatigut aamma kommunit suleqatigiissinnaanerinut periarfissanik ammaassisoqassasoq kiisalu aaqqissuusseqqinniarnerup aatsaat aappaagu Inatsisartuni oqaluuserineqarnissaa inassutigineqassasoq.

Paasivarpulli Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat aallartitat ataatsimiinnissaat sioqqullugu apriilimi Inatsisartuni oqaluuserineqassasoq.

Taamaattumik kommuneqarfiit kattuffiata siulersuisui aalajangerput aallartitat ataatsimiinnissaanni aaqqissuusseqqinnissaq pillugu nalinginnaasumik oqallittoqarumaartoq Inatsisartut isumaliutissiissummik oqallisiginninnerat aallaavigalugu.

Taamaalilluni Nanortallip Kommunia periarfissaqarumaarpoq oqallinnermi tassani isummaminik saqqummiussinissaminut.

 

Narsap Kommunia:

Aallartitat ataatsimiittarnerisa sumi inissinneqartarnerisa oqaluusereqqinneqarnissaannik aallartitallu tullianik ataatsimiinnissaata Narsarsuarmi pinissaanik siunnersuut

KANUKOKA-p akissutaa:

Aallartitat ataatsimiinnerini peqataasut ikinnerpaamik 70-iusarput. Paasisimavarput kommunit ikittuinnaat peqataasunut taama amerlatigisunut ataatsimiiffissaqartitsillutillu inissaqartitsisut.

Aallartitat sumi ataatsimiissanersut aalajangerneqartinnagu KANUKOKA angalanissat, inissaqartitsinerit il.il. akiinik paasiniaasarpoq taavalu aamma sumiiffinni ataasiakkaani taama amerlatigisunik peqataasoqartumik ataatsimiinnissaq ajornassannginnersoq paasiniartarlugu. Taamaaliortoqareeraangat ataatsimiinnissap sumi pinissaa KANUKOKA’mi siulersuisut aalajangertarpaat.

Misissuilluarnikkut paasineqarsimavoq taama annertutigisumik aaqqissuussineq taamaallaat Nuummi, Ilulissani imaluunniit Kangerlussuarmi pisinnaasoq. Periarfissat allat tassaasinnaapput kommunit anginerusut ataatsimiiffiusussap avataani inissaqartitsisut. Misilittakkatigut ilisimaneqarpoq tamanna ataatsimeeqataasut aaqqissuussisullu akornini naammagittaalliornernik nassataqartartoq.

Hotel Narsarsuarmi peqataasunut amerlanerpaamik 30-nuinnaq inissaqarmat ataatsimiinneq tassani ingerlatissallugu inissaqanngilaq.

 

Narsap Kommunia:

Ikuallaavittaarniarnermi kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat aningaasatigut avitseqatigiittarnerat

Eqqaaveqarnermi ajornartorsiutit annertuut kommunini tamani atuuttut aallaavigalugit, ikuallaaviit maannakkuugallartoq pigineqartut naammaginarnerpaamik suliassamik aaqqiiniarnermi atuuttuupput.

Taakkuli pissarsiariniarneri, pingaartumik illoqarfinni akunnattuni, aningaasaqarniarnikkut illoqarfinnut anginerusunut naleqqiullugit kaaviiaartitsiniarnikkut isertitaqarniarnikkullu tamaviaarneroqisuni, immaqaluunniimmi anginerumaat akeqatigiinnangajallugit, qitiusumiit aningaasatigut annertunerusumik peqataaffigineqartariaqarput - tassa 50%-imiit annertunerusumik inissiinissaq pissusissamisoorneraluni, assersuutigalugu 75%.

Ilisimaarivarput ikuallaaviit illoqarfinnut anginerusunut sanilliulluta pisariaqartitavut mikinerugaluarlutik sananiarnermi akii annikinneruallaanngillat tamannalu aqqiivigineqarnissaa aallaavigalugu Narsap Kommunianiit oqaluuserisassanngortitsivugut.

KANUKOKA-p akissutaa:

Ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni illoqarfinni anginerni arfinilinni eqqakkanik ikuallaavinnik aamma eqqakkanik avatangiisinut navianartunik tigooraavinnik pilersitsisoqarlunilu atuisoqalersimavoq – kingullermik Ilulissani 2004-mi taamaattoqalerluni.

Namminersornerullutik Oqartussat pilersaarutigaat taamaalereernerani illoqarfinni akunnattumik angissusilinni 1500 sinnerlugit inulinni taamaattunik pilersitsiortortoqassasoq – misiliutissamik Ammassalimmi sananissaq aallaqqaatigalugu. Tamanna aningaasanut inatsimmi takuneqarsinnaavoq, Namminersornerullutik Oqartussat 50%-inik akileeqataassutissaat immikkoortinneqarsimammata.

Ikuallaaviit angisuut kingulliit suli atorneqalinngitsulluunniit Namminersornerullutik Oqartussanit aalajangiunneqarpoq eqqakkanik ikuallaasarnermi pissutsit assigiinngitsut misissuiffigeqqinneqarallassasut, ilaatillugit putsup gasianik saliisarnerup qaffasissusia, ikuallaanermi arsakut teqqalasut aamakullu peerutsitaasarnerat, tamakkulu saniatigut "sumiiffiit tamarmik immikkut eqqakkanik ikuallaaveqarnissaannik" pilersaarummut taartaasinnaasunik misissuineq.

Taamaattumik misissuinerit taagorneqartut ingerlanerini ikuallaaviit akunnattumik angissusillit sanaartorneqarnissaanni siulliullugu misiligutitut sanaassap piarersaarneqarnera unitsikkallarneqarpoq. Misissuinerit annertunersaat – eqqakkanik assartuisarnerup missuiffigineqarnera – upernaaq mannarpiaq naammassineqassaaq, taamalu eqqakkat siunissami peerutsinneqartarnissaat pillugu nunamut tamarmut atuuttumik naalakkersuinikkut isummertoqarsinnaalissalluni.

Misissuinermi taaneqartumi eqqakkat assartorneqarsinnaasut ikumasinnaasut qanoq peerutsinneqartarnissaannut periarfissat assigiinngitsut sammineqarput – "sumiiffiit tamarmik atortoqarnissaannik" eqqarsaataaqqaartumiit "nunamit avammut annissuineq" ilanngullugu. Aaqqiissutaasinnaasut isorliit taakku akornanni assigiinngitsut imminnut kattutaarlugit aaqqiissutaasinnaasut eqqartorneqarput – assersuutigalugu qitiusuni inissitanik ikuallaaverujussualiorsinnaaneq.

Namminersornerullutik Oqartussat siunissami sanaartugassaajumaartunut 50% sinnerlugit akileeqataasarnissaat kommunit kissaatigiuarsimavaat. Aamma ikuallaavinnik taamaattunik sanaartornerup nanginneqarnissaa aalajangiunneqassappat KANUKOKA’p apeqqut tamanna saqqummiutilersaarpaa.

 

Narsap Kommunia:

Kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat savaateqarfinnut aqqusinniornermut aningaasaliissutigisartagaat

Kalaallit Nunaata Kujataani inuutissarsiutinik ingerlatsinermi annertuumik ingerlanneqartoq tassaavoq savaateqarneq. Inuutissarsiuteqarnerup pinngitsoorsinnaanngilaa ulluinnarni aqqusinniornermi attaveqarnerup pitsaasuunissaa.

Ukiuni arlalinngortuni Kujataani nunaqarfinni, savaateqarfinnullu tunngatillugu, savaateqarfiit akornini aqqusinniornermut aningaasat kommunimiit qitiusumiillu aningaasaliissutaasarsimasut 50/50 atorlugu maannamut malunnartumik naammakkunaarsimapput.

Maannakkut aqquserngit sananeqareersimasut annertuumik aserfallannikuummata aserfallatsaaliinermut aningaasaliisoqartalernissaa pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq Narsap Kommunianit isumaqarfigaarput.

KANUKOKA-p akissutaa:

Aningaasanut inatsisini kingullerni konto 64.15.17-mi 0,5 mio. kr.-it immikkoortinneqartarsimapput Nanortallip, Qaqortup Narsallu kommuneqarfiini savaateqarfinni aqqusinniornernut aqqusinernillu aserfallatsaaliuinernut atugassatut. Piumasarineqarpoq kommunit budgetiminni aamma taama amerlatigisunik aningaasaliissuteqartassasut.

Nunaateqarnermut Siunnersuisoqatigiit aningaasaliissutit qanoq kommunit akornanni agguataarneqarnissaannik Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmut inassuteqartassapput.

Narsap Kommunia, 2004-mut aningaasanut inatsisikkut 0,35 mio. kr.-inik aningaasaliiffigineqarsimasoq, isumaqarpoq aningaasaliissutaasartut naammakkunnaarsimasut. Taamaattumik kaammattuutigerusunnarpoq kommunit pingasut ataatsimoorlutik Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut siunnersuuteqassasut aningaasaliissutaasartut ataatsimoortillugit amerlineqarnissaannik – kommunit pineqartut pisariaqartitaat uppernarsaatillit tunngavigalugit.

Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik nalunaarpoq suliassaqarfimmi pineqartumi suliassat nammagassallu qanoq agguataarneqartarnissaannik pisortatigoortumik aalajangersagaqanngitsoq, periaaserli ullumi atorneqartoq qangaanerusoq ileqqutoqaalersut malillugit periaasiusoq.

Taaneqareersutuut kaammattuutigerusunnarpoq aningaasalersuinikkut pisariaqartitat pillugit kommunit ataatsimoorlutik saaffiginnissuteqassasut. Taamaaliornikkut kommunip ataatsip saaffiginninneratigut aningaasaliissutissaareersunik inissitsitereqqinnerinnakkut kommunip ataasiinnaap isumaginiarneqarnissaa – allallu tunulliutinneqarnissaat – pinngitsoortinneqarsinnaavoq.

Aningaasaliissutissanik kissaatigisat taamaattut sanaartornermut aningaasaliissutaasartunit allanit allaanerugaluartut KANUKOKA-p kaammattuutigissavaa ulloq sanaartornermut aningaasaliissutissanik qinnuteqarnissamut ukiumoortumik killiliussaq – 1. marsi – nallertinnagu Namminersornerullutik Oqartussanut, tassa Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfimmut kopiilerlugu, nassiunneqartassasut.

 

Narsap Kommunia:

Kommunit inuussutissarsiutinut atukkiisarfeqalernissaannik siunnersuut, taamaalillutik kommunit sukkasuumik suliffeqarfinnut minnernut, pingaartumik aalisartunut umiatsiaararsortunut / piniartunut tapiisinnaanngortillugit

Kommunit periarfissaqanngillat soorlu umiatsiaararsortut / piniartut atortumikkut ajortoortillugit atortuutaasa nutaanik taarsernissaannut tapiissuteqassallutik. Tamanna umiatsiaararsortut / piniartut annertuumik ulluinnarni inuuniarnerannut attuisarpoq aammalumi kommuninut aningaasartuutinngortarluni, soorlu inunnik ikiorsiinermut akileraarutillu isertitassaraluit ikilineratigut.

KANUKOKA-p akissutaa:

Soorlu Narsap kommuniata allakkamini aamma eqqaagaa, kommunit ullumikkut periarfissaqarput Inatsisartut Inatsisaat nr. 23, 18. decembari 2003-meersoq aqqutigalugu atukkiisinnaannerminnik. Kisianni Inatsisip taassuma siuernertarineruaa kommunit nutarterinermik siuarsaanissamik ammaassinissaat makku aqqutigalugit: Suliffeqarfinnik aningaasaleeqataanikkut piginneqataalerneq, tunisassianik ineriartortitsineq, suliassatut pilersaarutinik misissuinermut tapersiineq, inuussutissarsiorfittut suliffinnik aallartitsiniarneq il.il. Atukkiinerit avataaniit suliamik paasisimasalimmik nakkutigineqarlutillu nalilersorneqartartussaaneri atukkiunneqarsinnaasullu killeqartitaaneri pissutigalugit, inatsit umiatsiaararsornermik nalinginnaasumik inuussutissarsiuteqartunut atussallugu ajornakusoortorujussuuvoq.

Umiatsiaararsornermik inuussutissarsiuteqartunut periarfissaq tassatuaasorinarpoq inuussutissarsiornermik ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut Peqqussutaat nr. 4, 30. novembari 1984-meersoq. Tassani § 6 malillugu attartortoqarsinnaavoq erniaqanngitsunik taarsersorneqartussaanngitsunillu, taamaattorli minnerpaamik umiatsiap nalingata 40%-ia nammineq pigisariaqarpoq.

Namminersornerullutilk Oqartussat 2005-ip upernaajunerani tusarniaasitsipput qulaani taaneqartup peqqussutip nutarterneqarnissaa siunertaralugu. Peqqussutissami pitsaangoriaatissatut taaneqartut ilagaat inuussutissarsiutigisap aserortoorneratigut ajutoorneratigulluunniit kiisalu kinguaariit nikinnerannik assigisaannillu pissuteqartumik unittuunnginnissaq anguniarlugu attartoqqissinnaannissamut periarfissaqarneq.

Ilimagineqarpoq peqqussutissaq 2006-ip ingerlanerani atuutilissasoq. Kinguartoornermut pissutaavooq Inatsisartunik nutaanik 2005-ip ingerlanerani qinersisariaqalersimaneq, aningaasanut inatsisissap kinguartoorneranik kinguneqartumik.

Peqqussutissami taamaallaat umiatsiaararsorlutik piniarnermik inuussutissarsiuteqartut atorniarsinnaanerinut periarfissinneqarput. Tamanna pissuteqartinneqarpoq umiatsiaararsorlutik aalisartut aalisariutaasa taarseriartuaarneqarnissaannik aalisariutinik ullutsinnut piumasaqaataasunut naleqqunnerusunik.

KANUKOKA’p taamaammat eqqarsarnartoqartippaa Narsap kommuniata umiatsiaararsorlutik aalisartut attartorfissaqaleqqinnissaannut ammaasserusunnera, illua'tungaatigut Namminersornerullutik Oqartussat killiliiniartut anginerusunik angallatitaartulernissaat anguniarlugu.

Inatsisartut Inatsisaata nr. 23, 2003-meersup nassuiaataa atuaraanni malunnarpoq inatsisip siulia 1994-meersoq pitsaaqutitaqarlunilu pitsaanngequtitaqartoq. Pitsaaqutitut taasinnaasat tassaapput inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermut peqataaneq, suliffeqarfinnik aktialiineq aktiasinerlu, taarsigassarsianik qularnaveeqqusiineq, misissueqqaarnissamut aningaasartuutinik matussusiineq kiisalu peqatigiiffinnik suliniaqatigiiffinnillu tapersiisarneq. Pitsaanngequtitut taanneqarsinnaasut tassaapput najukkami suliassatut pilersaarutinut aningaasaliinerit, tuniniaanernik misissuinerit, suliniuteqartut nammineerlutik aningaasaleeqataaffigisinnaanngisaannut matussusiinerit, suliffeqarfinnut ajornartorsiortunut ikiorsiinerit aamma kommunimi suliffissaaleqilinnginnissaq anguniarlugu suliffeqarfinnut matoqqajaasunut tapiisarnerit.

2003-mi nutaamik inatsisiliortoqarneratigut oqartoqarsinnaavoq kommunit atukkiisarnerat sukaterneqartoq, atukkiussat amerlanerusut kommunimut uteqqittarnissaat anguniarlugu. Tamaammat umiatsiaararsornermut assigisaanullu atukkiisarfeqalernissaq ernumanartoqarsinnaavoq, 2003-p siornatigutut atukkiisarnermut pissutsinut uteqqittoqarsinnaammat, ilaatigut allaat kommunit ataasiakkaat aningaasaqarniarneranut artukkiisinnaasunik.

KANUKOKA’p innersuussutigissavaa Inatsisartut peqqussutaata nutaap 2006-ip ingerlanerani atuutilersussap qanoq atorluartigineqarsinnaannerata takoqqaarneqarnissaa, kommunit atukkiisarfimmik pilersitsinialinnginnerini.

 

Nuup Kommunea:

KANUKOKA-mi sulisut akissarsiaasa kommunini atorfillit taamatut immikkoortiterneqartut akissarsiaannut naleqqiullugit erseqqissaaffigineqarnissaannik siunnersuut. 

KANUKOKA tassaavoq kommuneqarfiit kattuffiat, aamma KANUKOKA-p kommuneqarfiit sinnerlugit isumaqatiginninniartartuuvoq.

Kommuneqarfiit pissutsit ilaanni atorfinnut inuttassarsiorneqartunut piukkunnaatilinnik pissarsiuminaattarput, pingaartumik akissarsiat pioreersut eqqarsaatigalugit. Taamaattumik eqqumiiginarsinnaavoq KANUKOKA-p atorfiit assersuunneqarsinnaasut qaffasinnerusunik akissarsialerlugit pissarsiarisinnaammagit.

KANUKOKA-p akissutaa:

KANUKOKA inatsisitigut isigalugu peqatigiiffiuvoq nalinginnaasoq pisortat ingerlatsinerat pillugu maleruagassani ilaatinneqanngitsoq. Taamaappoq Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit, Pasitinneqarsinnaatitaanermik inatsit, taamatullu pisortat ingerlatsineranni, taamalu aamma kommunini, akissarsiaqartitsineq pillugu maleruagassat eqqarsaatigalugit.

KANUKOKA kattuffinnik attuumassuteqartunik isumaqatigiissusiorsimanngilaq. Kattuffiulli sulisut akissarsiat pillugit isumaqatiginiaraangamigit isumaqatigiissutit qanoq ilinikkulluunniit atuuttut aallaavigisarpai.

KANUKOKA isumaqarpoq atorfiit KANUKOKA’mi pigineqartut amerlanerit kommunini atorfiutigineqartuni pigineqanngitsut tamakkununngaluunniit imaaliinnarlugit assersuunneqarsinnaanngitsut.

Siunnersortit suliaat kommuninut aamma Namminersornerullutik Oqartussanut sammisuuvoq.

Kommunit eqqarsaatigalugit siunnersortit tamarmik immikkut suliaqarfigisatik apeqqutaatillugit kommunini ingerlatsivinni pisortat ingerlatsivinnilu aqutsinermi suliaqartut allat ilitsersorlugillu siunnersortussaavaat. Aamma kommunaldirektørit siunnersorneqarsinnaasarput.

Namminersornerullutik Oqartussat eqqarsaatigalugit siunnersortit suliassaraat kommunit nutaanik inatsisiliornermut, inatsisaareersunik allanngortitsinermut nutaanillu suliniuteqartoqarneranut, ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiinniarnernut, akissarsiat pillugit isumaqatigiinniarnernut il.il. atatillugit suliassamikkut, allaffissornikkut aningaasanullu tunngasutigut soqutigisaat. Siunnersortit Namminersornerullutik Oqartussanik suleqateqarnerat/isumaqatiginninniarneri arlalitsigut allaffimmi pisortat, immikkoortortani pisortat ilaatigullu annikinnerusumik pisortaqarfinni assigiinngitsuni pisortat suleqatigalugit pisarput.

Siunnersortit ilinniarsimanermikkut, sulinerminni misilittagaqarnermikkut, inatsisitigut aalajangersakkanik, aningaasanut tunngasunik, allaffissornermut tunngasunik il.il. ilisimanninnermikkut suliaqarfigisaminni kommunit aamma Namminersornerullutik Oqartussat tungaannut taama suleqatiginninnernut naapertuuttunik pisinnaasaqarnissaat pingaartuuvoq.

KANUKOKA’mi siunnersortaanerit, tassa siunnersortit qaffasinnerusunik akissarsiallit seniorkonsulentit, kommunini anginerusuni ingerlatsivinni pisortat akissarsiaasa qaffasissusiannut naapertuuttunik akissarsiaqartinneqarput. Siunnersortit allat kommunini minnerusuni ingerlatsivinni pisortat akissarsiaasa qaffasissusiannut naapertuut tumik akissaqarsiaqartinneqarput. Siunnersortit piffissaq suliffissaat qummut killiligaanngilaq, taamaattumillu aalajangersumik 10 %-nik qaangiuttoornernut tamanut matusissutissanik tapisiaqarnissaat isumaqatigiissutigineqarsimavoq.

Siunnersortit kommunini suleqatiginerusartagaat qulaani eqqartorneqartutut tassaanerupput ingerlatsivinni pisortat, annikinnerusumillu kommunaldirektørit.

Siunnersortit Namminersornerullutik Oqartussani suleqatiginerusartagaat qulaani eqqartorneqartutut tassaanerupput allaffinni pisortat immikkoortortanilu pisortat, annikinnerusumillu pisortat.

KANUKOKA’p pisortaa kattuffiup siulersuisuisa, kommunit aamma Namminersornerullutik Oqartussat tungaannut kattuffiup suliassai ataatsimut isigalugit akisussaavoq. Pisortap kattuffiup siulittaasua siulersuisullu aamma kommunaldirektørit toqqaannartumik siunnersugarisarpai. Pisortap Namminersornerullutik Oqartussat annertunersunik isumaqatiginiartarneri tunngavisullu pillugit oqaloqatigineqartarneri isumagisarpai – tamakkununnga ilanngullugit ataatsimoortumik tapiissutissat isumaqatigiinniutigineqarnerat isumaqatigiissutinullu tunngasutigut pingaarnerit. Pisortap kommunini suleqatiginerusartagai tassaapput kommunaldirektørit, aamma Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfinni ataasiakkaani pisortat pisortaanerlu.

KANUKOKA’p pisortaa Namminersornerullutik Oqartussani pisortaanerup akissarsiaanit ikinnerulaartunik akissarsiaqarpoq.

KANUKOKA’mi allaffissornikkut sulisuusunit ataaseq overassistentitut atorfinitsitaavoq SIK-mik isumaqatigiissut malillugu akissarsiaqarluni, ataaserlu immikkoortortami pisortatut atugaqartitaalluni atorfeqarluni. Allaffimmi aqutsisoq kommunimi mikinerusumi ingerlatsivimmi pisortap akissarsiaasa nalinginik akissarsiaqarpoq, saniatigullu aalajangersumik 10 %-inik tapisiaqarluni qaangiuttoornernut tamanut matusissutissanik. Allaffimmi aqutsisup kattuffimmi allaffissornikkut suliassat aningaasanullu tunngasut ataatsimoortumik akisussaaffigai, kiisalu kattuffiup aningaasanut pilersaarusiornera, aningaasanut pilersaarusiat malitseqartinneqartarnerat, naatsorsuutit, akissarsialerineq, naatsorsuutinut ivertiterineq il.il. nammineq suliarisarlugit. Allaffimmi aqutsisup aamma KIT A/S akissarsialerissuttarpaa.

 

Paamiut Kommuniat:

Nunatsinni utoqqalinersialinnut sulisinnaajunnaarnersialinnullu atugassarititaasut periarfissarititaasullu misissuiffigineqarnissaannik siunnersuut, siunertaralugu atugassarititaasut periarfissarititaasullu assigiissarneqarnissaat.

Nunatsinni utoqqalinersiallit sulisinnaajunnaarnersiallillu kommunini assigiinngitsuni atugassaqartinneqarnerat annertuumik assigiinngissuteqarpoq, tamannalu tunngavigalugu sumiiffinni assigiinngitsuni taamatut atugallit annertuumik naammagittaalliuuteqartarput, soorunalumi paasinartumik - pissusissamisuunngimmat pisortanit ikiortariaqartut nunap suaniinnertik pissutigalugu assigiinngitsunik pineqassappata. Kommunit pissarissaarnerusut pisortanit pisartagalinnut annertunerusumik periarfissaqartitsisarput, annertunerusumik pisartakkat saniatigut ikiuisinnaasarlutik - periarfissanillu assigiinngitsunik neqeroorutissaqarnerusarlutik.

Utoqqalinersiallit sulisinnaajunnaarnersiallillu atugaasa sapinngisamik assigiissaarnerisigut pineqartut naammaginarnerusumik atugaqarnissaat anguneqarsinnaavoq, aammalu utoqqalinersiallit sumi najugaqarnissaminnut aalajangernissaminnut kiffaanngissuseqarnerulersinnaallutik.

Kommunit kattussuunnissaat pilersaarutigineqartoq eqqarsaatigalugu pissutsit tamatuma assigiinnerulersissagai qularnanngilaq, taamaattorli ikiorsiisarnermut periarfissat taama inissisimatillugit kommunit ikiuinissaminnut periarfissanik aalajangersaasinnaanerat allanngortinneqartinnagu - allanngortinneqarnissaammi takorlooruminaapput - utoqqalinersiallit sulisinnaajunnaarnersiallillu atugaasa assigiinngissuteqartuarnissaat ilimanarpoq.

Matumuuna siunnersuutigineqarpoq kommunini assigiinngitsuni utoqqalinersialinnut sulisinnaajunnaarnersialinnullu atugassarititaasut periarfissarititaasullu KANUKOKA-mit misissorneqassasut, nalunaarsorneqassasut assigiissaarinissarlu sulissutigineqassasoq.

KANUKOKA-p akissutaa:

Isumaginninnikkut peqqussutit, tassanissaaq Pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat Namminersornerullutik Oqartussani Ilaqutariinnermut pisortaqarfiup suliassaqarfiisa iluaniipput aammalu peqqussutit allannguuteqartinniarneqaleraangata Inatsisartuni suliarineqarnissaat sioqqullugu Namminersornerullutik Oqartussanit KANUKOKA aqqutigalugu kommuninut tusarniutigineqartarlutik.

Qularnanngilaq suliassaqarfinnik aaqqissuusseqqinnermi kommunillu kattunnissaanni isumaginninnerup iluani tunniuttakkat sinerissami assigiinngiiaartut taamaalillutik naapertuunnerusumik assigiiaarnerusumillu aaqqissuunneqarnissaat pisinnaajumaartoq. Matumuuna nalunaarutigineqassaaq nuna tamakkerlugu siunnersuutigineqartutut misissuisoqassappat sulisorisatigut allatigullu maannangaaq taamaaliornissamut KANUKOKA periarfissaqanngimmat.

 

Paamiut Kommuniat:

Immakkut angallassinermi pissutsit oqaluuserineqarnissaannik siunnersuut.

Ukioq manna aallarniutigalugu angallannermut tunngasut annertuumik - pissutissaqarluartumillu - maalaarutaapput, malunnarluinnarporlu innuttaasunit pissutsit allanngornerat naammagineqanngeqisoq.

Nunap iluani pissutsit innuttaasullu periarfissaat nunallu ineriartornissaa pisortanit, naalakkersuisunit, aaqqissorneqartarpoq, tamannalumi tunngavigalugu naalakkersuisuvut aalajangersimapput immakkut angallannerup tapiiffigineqartarnera unitsinneqassasoq. Pissutsit allanngorujussuarput, ukiorpassuarnilu pisortat tapiissuteqartarnerat tunngavigalugu innuttaasunut periarfissaasimasoq amerlanernillu akissaqartinneqarsimasoq atorunnaarsinneqarsimavoq.

Matumuuna siunnersuutigineqarpoq kommunit KANUKOKA suleqatigalugu angallannermut tunngatillugu ukuninnga sulissuteqassasut:

1. Naalakkersuisut suleqatigalugit immakkut angallannerup aaqqiiffigineqaqqinnissaata periarfissarsiuunnissaa.

2. Kommunit sanileriit suleqatigiinnermikkut kommunini nunaqarfiit ilanngullugit immakkut angallassinermik ingerlatsisinnaanerisa periarfissarsiuunnissaat.

KANUKOKA-p akissutaa:

Kommunip siunnersuutigaa KANUKOKA Naalakkersuisullu suleqatigiillutik immakkut angallassinerup aaqqiiffigineqaqqinnissaanut periarfissarsiussasut. Tamanna ima soorunami paasisariaqarpoq angallannermi ullumikkut pissusiulersut siornatigornit ajornerulersimasut.

Ilaasunik angallassineq inoqarfiit ilaanni aarlerigineqartutuut ajorsilluinnaqqunagu qanorpiaq iliortoqarumaarnersoq kommuneqarfiit kattuffiata siulersuisuisa malinnaaffigeqqissaarniarpaat – misilittagaqarineqalerumaartullu naapertorlugit iliuuseqarniartassamaarlutik.

Kommunip siunnersuutaata aappaanut – tassa kommunit angallassinermik ingerlatsilersinnaanerannut – tunngatillugu taasariaqarpoq Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissumminni siunnersuutaasa ilagimmassuk kommunit nutaamik aaqqissuunneqareerneratigut tamatuma kommunit suliassaannut ilanngunneqarnissaa. Tamatuma tungaanut ilaasunik angallassineq Namminersornerullutik Oqartussat tamakkiisumik oqartussaaffigissavaat.

 

Qasigiannguit Kommuniat:

Kommunini mikinerusuni innuttaasut atugaat pillugit KANUKOKA-p misissuisitsinissaanik siunnersuut.

PISIFFIK-up Pilersuisunngornerata kingornatigut inuuniarnikkut atortut nalinginnaasut annertuumik akitsoriartulersimapput. Inuuniarnikkut atortut akiisa qaffariartornerat ima malunnartigisimavoq illoqarfinnuta anginerusunut pinermi ingerlaannavittumik malugineqartarlutik.

Assigiimmik akeqartitsinerup atorunnaarnerata kingornatigut akit annertuumik qaffariaateqarsimapput. Tamatuma kingunerisaanik Qasigiannguani ukiup ataatsip ingerlanerani kallerup inneranut akit 25,7 procentimik imermullu akit 32,2 procentimik qaffassimapput. Akerlianik Nuummi akit 30,1 procentimik aamma 26,8 procentimik appariaateqarsimapput.

Angallannikkut aaqqissuussinerup kingunerisaanik Aasianni imaluunniit Ilulissani unnuisariaqarneq nalinginnaalersimavoq, tamannalu Qasigiannguani najugaqartut sinerissamut angalaniarneranni annertuumik akitsorsaataalersimalluni.

Qeqertarsuup Kangerliumarnani Air Greenland A/S-ip qulimiguulinnik timmisartuussilerneratigut akit 50% tikillugu qaffaateqarput. Kiisalu assersuutigalugu Qasigiannguaniit Ilulissanut piffissat ilaanni ingerlaniaraanni Aasiaat Qeqertarsuarlu aqqusaaqqaarlugit Ilulissanut tikittariaqarpoq. Aqqut taanna uterlugulu atoraanni bilitsi Qas-Aas + Aas-Qeq + Qeq-Ilu, tassa angalanerit pingasut akilersinneqartarpoq. Manna tikillugu Air Greenlandip "akitsorsaanerit" tamakkua sumik tunngaveqarnersut nassuiarsinnaasimanngilaa.

Arctic Umiaq Line-p Arctic Travel Group-imit pisiarineqarnerata kingornatigut illoqarfiit mikinerusut sinersortaatinit angisuunit tikinneqartarunnaarput. Tamakkunani najugaqartut allatut ajornartumik angalariaatsit akisunerusut atortariaqalerpaat.

Ikummatissap akia qaffariasaarneratigut suna tamarmi akitsoriaateqarpoq.

Inissiani attartortut ineqarnermut akiliutaasa saniatigut imermut akiliutit nalinginnaasumik attartornermut ilaatinneqaraluartut attartornermut akiliutit qaavinut akiligassatut ilineqarsimapput. Kommunini mikinerusuni inissaaleqiffiunngitsuni inissianik attartortut inissiat inoqanngitsut ilanngullugut akiliisinneqartalerput.

Akileraarutit procentiata qaffanneranut atatillugu inummut ilanngaat qaffanneqarsimavoq. Illoqarfinni mikinerusuni najugaqartut appasissumik aningaasarsiaqartuunerat pissutaalluni kommunit akileraarutitigut isertitassanik annaasaqartalerput.

Tamakkua qulaani taagorneqartut pissutaallutik kommunini mikinerusuni innuttaasut akiligassatigut malinnaaniarnerat artornarsiartuinnarsimavoq.

Akit assigiinnerat atorunnaarsinneqarmalli ukioq ataaseq ingerlareersoq Qasigiannguani innuttaasut 3 procentimik ikileriarput. Akileraartartut akileraarutaat pissarsiarineqartut 4,1 procentimik appariaateqarpoq, tamannalu nalaatsornerinnaasutut isiginngilarput, kisiannili Kalaallit Nunaanni illoqarfinnut angisuunut ikittunnguanut pissanganartunillu suliffissaqartunut innuttaasunik eqiterutsitsinerup ingerlanneqarneranut takussutissatut isigaarput.

Taamaammat siunnersuutigineqassaaq KANUKOKA-p ingerlataanik innuttaasut atugaasigut sukumiisumik misissuisoqassasoq.

Taamatut piumasaqarnermut tunngavigineqarpoq kommunini mikinerusuni qitiusumiit aaqqissuussinerit assigiinngitsut kingunerisaannik inuuniarnerup artornarsiartornera ersarissigaluttuinnartumik malunniukkiartormat.

KANUKOKA-p akissutaa:

Qasigiannguit Kommuniat siunnersuuteqarpoq innuttaasut atugarisaat pillugit KANUKOKA misissuisitsissasoq.

Inoqarfinni assigiinngitsuni inuiaqatigiit inuuniarnerannut siunissaannullu pingaaruteqartunik naalakkersuinikkut aalajangiisoqassatillugu ulluinnarni inuunermi atugarisat pillugit paasissutissanik katersuisarnissaq misissuisarnissarlu KANUKOKA-p pingaartuutippaa.

Inatsisartut 2006-imi upernaakkut ataatsimiinnissaminni Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat pisortat suliassaqarfiinik aaqqissuusseqqinnissamik isumaliutissiissutaat oqaluuserisussaavaat. Aaqqissuusseqqinnissaq taamaattoq siunissami sinerissami inoqarfinni inuuniarnermi atugarisanut sunniuteqartorujussuusussaavoq.

KANUKOKA-li misissuisitsinissap siunnersuutigineqartup naammassiniarnissaanut pisariaqartunik inuttassaqarnanilu aningaasassaqanngilaq, isumaqarlunilu suliassaq taamaattoq Namminersornerullutik Oqartussanit isumagineqartariaqaraluartoq.

 

Uummannap Kommunia:

Inatsisartut peqqussutaat nr. 15 12. novembari 2001-imeersoq tunngavigalugu suliffissaqanngitsut annertussusileriikkanik tigusartagaqartut pikkorissartinneqarunik kingorna ikiorsiissutinik pisinnaajunnaartarnerat pillugu, peqqussutip allanngortinneqarnissaanik siunnersuut.

Taamatut siunnersuuteqarnermut tunngaviuvoq Royal Greenland Academy-mi pikkorissarneq pingasoqiusamik aningaasalersorneqartoq kommunimit Royal Greenland-imit Namminersornerullutillu Oqartussaniit ingerlanneqarnerani annertussusileriikkanik tigusartangaqartut ilaannut equsoortitsimmat.

Imaakkamimi 24. oktobari 2005 fabrikimiit suliunnaarsitaapput suliassaqannginneq pissutigalugu, taamanerniillu annertussusileriikkanik tigusartagaqarluni 9. decembari 2005-ip tungaanut. Pikkorissartinneqarnerat aallartippoq 12. decembarimiit ulluni 14-ini, decembarip 23-ata tungaanut.

Pikkorissareernerup kingorna 27. decembari suliffissarsioqqipput, annertussusileriikkanilli
tingusassaqartinneqanngillat pikkorissarnerup kingorna tiimit sulisimanerit kisinneqarmata 180 tiimit inulersimammatigit, massa suliffissarsiuinnarsimagunik suli annertussusileriikkanik tigusartangaqassagaluarlutik.

KANUKOKA-p akissutaa:

Suliffeqartunut ikiorsiissutit pillugit peqqussutissamik siunnersuut annertussusileriikkanik ikiorsiisarnermut Inatsisartut peqqussutaannut maanna atuuttumut taartigitinniarneqartoq KANUKOKA-p kommuninut tusarniaassutigaa. Siunnersuutip ilagaa pikkorissarnerni peqataaneq inunnut piginnaasaqarnerulernissaq pillugu pikkorissaqataasunut piffissatut suliffiusutut naatsorsuutigineqartassasoq.

Borgmesterip tullianik Jens Trolle-mik ilaanillu februaarip 22-anni KANUKOKA-mi ataatsimeeqatiginninnitsinni isumaqatigiissutigisarput naapertorlugu Uummannap Kommunianit siunnersuut Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup tusarniaaneranut akissutitsinnut ilanngupparput.

KANUKOKA-p siulersuisuisa marsip 3-anni ataatsimiikkamik tamanna tusaatissatut tiguaat.

 

Uummannap Kommunia:

Nuna tamakkerlugu upalunngaarsimanissamut Namminersornerullutik Oqartussanut isumaqatigiinniarnermi ilanngunneqassasoq uuliaarluarnermut nuna tamakkerlugu illoqarfiit assigiimmik upalunngaarnissamut atortunik peqalernissaat.

Naluneqanngitsumik uuliamik pajuttorneq annertuujuvoq. Illoqarfiit, aammalumi nunaqarfiit upalungaarsimanissamik atortunik sineriak amigaateqarput. Naak illoqarfiit anginerusut upalunngaarsimanissamik atortunik peqaraluartut illoqarfiit mikinerusut amigaateqarput, upalunngaarsimanissamut atortunut akissaqannginnerat peqqutaalluni.

Assersuut maani Uummannami upalunngaarnissamut uuliaarluarnermut atortoqanngilaq, arlaatigut ajutoortoqaraluarpat aatsaat Ilulissaniit ikiorserneqarsinnaalluta. Aammalumi Uummannap illoqarfiani arlaatigut ajutooraluaruni immaqalumi umiarsualivimmi kivisoqarpat qanoq iliorsinnaasanngilagut, taamatullu nunaqarfitsinni ajutoortoqaraluarpat qanoq iliorsinnaanerput killeqassaaq.

KANUKOKA-p akissutaa:

1996-ip tungaanut Namminersornerullutik Oqartussat illoqarfinni 12-ini uuliakoornernik akiuinissamut upalungaarsimanermut atortunik pilersitsipput – kommunit qatserisartoqarfiinut atasunik. Taamani isumaqatigiissutigineqarsimavoq illoqarfiit sinnerisa aamma assingusunik atortoqalernissaat nalilersorneqarlunilu isumaqatigiinniutigineqarumaartoq.

Taamaalilluni Uummannap Kommunia periarfissaqarpoq uuliaarluernermut akiuinermi atortoqalernissamik – atortunillu tamakku atuinermik pikkorissaasoqarnissaanik –Namminersornerullutik Oqartussanut (Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmut) qinnuteqarnissaminut.