Asasakka aallartitat peqataasullu allat

 

Nuannaarutigaara Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiata – naalisarlugu KANUKOKA-mik taaneqartartup – ukiut 35-inngorlugit nalliuttorsiorluni ataatsimeersuarnerani Naalakkersuisuni ilaasortat allat marluk peqatigalugit peqataasinnaagama.

 

Ukiut 35-t matuma siorna maani nunatsinni arnanik angutinillu ataqqinartunik ilaqarpugut siuttorisatsinnik ilatsinnartuunngitsunik, innuttaasut tamarmik oqartussaaqataanerat aallaavigalugu qinersinermi nunaqqatiminnik qinerneqarsimasunik.

 

Taakku arnat angutillu siunissaq isigalugu pisinnaassuseqarsimapput piumassuseqarlutillu suleqatigiinnissamut, taamanikkut qallunaat naalagaaffiata ingerlatsineranut annertunerusumik sunniuteqarumallutik, pingaartumik kommune ingerlatartik innuttarisaatalu ajunnginnerpaanik atugassaqartikkummallugit.

 

Anersaaq taannarpiaq anersaaralugu Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiata - KANUKOKA – ukiut 35-t ingerlavoq nunatsinnut tamarmut inuttaanullu iluaqutaalluni aamma annertuummik naalakkersuinikkut ingerlatsinermi suleqataalluni. Tamanna nersortariaqarpoq aamma tamatsinni tulluussimaarutaavoq.

 

Periarfissaq manna iluatsillugu taamanikkut KANUKOKA-mik aallartitseqataasut uummammik pisumik qujaffigalugillu pilluaqquakka ukiullu 35-it ingerlaneranni siulittaasuusarsimasut tamaasa kiisalu arnarpassuit anguterpasuillu sulersuisuni siulersueqataasarsimasut aamma ukiuni taakkunani atorfilittatut sulisorineqartartut ilanngullugit uummammik qamannga pisumik qujaffigalugillu pilluaqquakka.

Massakkut kommunit aallartitaasa ataatsimiinneranni peqataanissara nuannaarutigaara tamatsinnullu pissarsiffiusumik oqallittoqarnissaa qilanaaralugu.

Maanna pisortat ingerlataannik aaqqissuusseqqinnissaq siunertaralugu piareersarneq ingerlallualereerpoq mannalu piffissaq iluatsillugu Naalakkersuisut Inatsisartullu aaqqissuusseqqinneq pillugu suliaannut tunngatillugu killiffitsinnik nassuiaateqarfigilaassavassi.

 

Kingullermik Inatsisartut ataatsimiinneranni Inaatsisartut tunngaviusumik aaliangiiffigisassat marluk aaqqissuusseqqinneq pillugu akuersissutigaat. Siullermik Inatsisartut akuersissutigaat kommunit sorliit kommunerujussuarnut sisamanut agguarneqarnissaat. Aapaassaattut kommunalbestyrelsinik nutaanik pilersitsinermi siornatigut kommuniusimasuniit qinikkanik sinniisussanik sinniisoqartitsisarnissaq akuersissutigaat.

 

Qulaani pineqartut Inatsisartuni sammineqannginnerini Inatsisartut Naalakkersuisuniit  Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnermi sulinerup killiffianik nassuiaammik tigusaqarnikuupput. Nassuiaammi ilaatigut takuneqarsinnaavoq Naalakkersuisut suliap ingerlanissaanut piffissalersuinerat. Naalakkersuisut isumaqarput suliap ingerlanissaanut piffissalersuineq piviusorsiortuusoq ilaatigut inuiaqatigiinnut akisuallaannginnissaa pissutigalugu, assersuutigalugu ukiumik ataatsimik kinguartitsisoqarnissaanik kissaateqarneq malinneqassappat.

 

Qularutiginngilara pingasunik kisitsisitalimmik miliuunilikkaanik aaqqissuusseqqinnermi sipaartoqarsinnaasoq tamannalumi ilaatigut tunngavigalugu aaqqissuusseqqinneq jannuaarip aallaqqaataani 2009 piviusunngortittariaqarpoq, piviusunngortinneqarnissaa kinguarsartuaraluarutsigu sivitsoriartornerani aningaasarpassuit annaassavagut. Tamanna Naalakkersuisut akuersaarsinnaanngilaat.

 

Aamma tassunga atatillugu erseqqissarlugu oqaatigissavara borgmesterit kommunerujussuarnik sisamanik jannuuarip aallaqqaataanit 2009 pilersitsinissaq qularalugu oqariartuutigisaat isumaqatiginnginnakku. Tassanimi politikkikkut piumassuseqarneq aaqqissuusseqqinnerup pilersinnissaanut apeqqutaalluinnarpoq. Eqqaamavara 1990-ikkunni kommunit akissussaaffinnik pisussaaffinnillu anertunerusunik ujartuinerat maannalumi tamanna piviusunngortikkaluttuarparput. Atorfilittatta qulakkiissavaat politikkikkut aalajangersakkavut piviusunngortissallugit. Pingaartillugu ersarissumik oqaatigerusuppara pisariaqartitavut paasilluarlugit aammalu minnerunngitsumik unneqqarissumik uani suliami suleqatigiilluarnissarput kissaatigigakku, tamanna nunatsinni innuttaasut sinnerlugit pisussaaffigaarput – aap, inuiaqatigiit kalaallit tamaasa eqqarsaatigalugit.

 

Aamma tikkuarusuppara isumaqarama pisariaqarluinnartoq pisortat suliassaqarfiinik aaqqissuusseqqinnerup piviusunngortinneqarnissaa. Naatsorsuutigaara Namminersornerullutik Oqartussat Namminersornerup piviusunngortinneqarnerani suliassat annertuut qallunaat Naalagaaffianit tigoorartussaagaat. Tamanna pillugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akisussaaffiit suliassallu agguartariaqarpaat taamaasilluni aningaasat pitsaanerpaamik atorluarneqarsinnaaqqullugit. Namminersornerullutik Oqartussat kisimiillutik suliassaq tamanna kivissinnaanngilaat.

 

Namminersorneq pillugu oqalutsilluta taava oqaatigisariaqarpara – pilersaarutit malillugit ingerlasoqassappat – ukiamut kalaallit qallunaallu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitaasa isumaliutissiissutertik tunniuttussaammassuk. Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq aaqqissuusseqqinnermut atatillugu piffissaliunneqarsimasoq jannuaarip aallaqqaataa 2009 eqqorlugu piviusunngortinnissaat.

 

Tamanna pissuteqarpoq suliassat annertuut piffissap ingerlanerani qallunaat naalagaaffianniit tigusussaagatsigit Namminersorneq piviusunngortinneqarpat. Suliassaqarfiit tigugutsigit akisoorujussuusussaapput assersuutigalugit eqqartuussiveqarneq politeeqarnerlu, imarsiornermut silaannakkullu angallassinermut tunngasut, nerisassanik nioqqutissiornermut nakkutilliineq allarpassuillu maannamut qallunaat Naalagaaffiata akisussaaffigisai. Taamaattuminguna kommunerujussuanngortussat Namminersornermut ikaarsaariarnitsinni pingaarutilerujussuarmik inissisimasut.

 

Puigussanngilarpummi pisortat suliassaqarfiinik aaqqissuusseqqinneq tunngaveqarmat aningaasanik sipaarniuteqarnissaq aammalu allaffissornerup marloqiusamik ingerlanneqarnerata taamaatinnissaa siunertaralugu. Taamatummi ullumikkut ingerlatsineq nunatsinnut akisuallaarujussuarpoq.

 

Suliassat qallunaat Naalagaaffianiit tigusassavut nunatsinni nammineerluta ingerlannerat akilersulertussaavagut. Namminersornerullutik Oqartussat pilersinneqarmata suliassanillu 1980-ikkuni tigooraaleratta taamanikkut qallunaat Naalagaaffiata Ataatsimoortumik Tapiissutit aqqutigalugit akilersorpai. Maannakkut Namminersornissaq anguniarparput taammaattumillu inuiaqatigiittut aaqqissugaanerput allanngortittariaqarparput taamaasilluta Namminersornerput akilersinnaanngoqqullugu tamannalumi siunissaq ungasinnerusoq isigalugu Namminersulivinnissatsinnut tungaviussaaq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut kissaatigeqaat aaqqissuusseqqinnerup pitsaasumik torersumillu ingerlanneqarnissaa Naalakkersuisullu piffissaliussatut siunnersuutaat atorlugu tamannalu angorusupparput ilissi kommunit ikiuunnissigut tapersersuinissigullu. Nunamut piginnittussaatitaaneq aammalu nunatta pisuussutaanik atuisinnaanerput ingerlatissagutsigu taava tamanna nammineq akilertariaqarparput. Namminersorneq anguniaraanni taamatut naleqarpoq aammalu taamatut iliorneq akisussaaffimmik tigusineruvoq.

 

Aaqqissuusseqqinnermut atatillugu kommuninut nutaanut suliassat ilaannik nussuinissaq piaartumik jannuaarip aallaqqaataata 2009-p kingorna ingerlattariaqassaaq nussugassallu sinneri kittaarlugit 2009-imiit 2013 ilanngullugu nussorneqassallutik. Suliassaqarfiit amerlasuut annertuullu kommuuninut nussorneqartussaapput  soorlu sanaartornermut tunngasut tamaasa, ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit, innarluutilinnut tunngasut aammalu allat ingerlatsinermut tunngasut. Suliassat ataasiakkaat kommuninut nuunneqartassapput aaliangersimasumik periuseqarluni Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu suleqatigiillutik isumaqatigiillutillu.

 

Inatsisartuni aaqqissuusseqqinerup oqallisigineqarnerani erserpoq partiit tamarmiusut kissaatigigaat pisortat ingerlatsivii ataatsimoortumik qarasaasiaqalernissaat. Suliaq tamanna Naalakkersuisut aallartereerpaat. Naalakkersuisut qulakkeerniassavaat suliamut tassunga atatillugu Aningaasanut Inatsit aqqutigalugu akissaqartinnissaa. Suliarlu taanna Naalakkersuisut ataavartumik malinnaaviginiarpaat kommunit peqatigalugit.

 

Maluginiarneqassaaq Naalakkersuisooqatigiinnermi Isumaqatigiissummut nutaamut atatillugu Inatsisartuni partiit tamarmiusut aaqqissuusseqqinneq tunngaviusumik tapersersormassuk. Naalakkersuisoqatigiinnermi isumaqatigiissutip nutaap amerlasuutigut siuliani isumaqatigiissutaasimasoq assigaa. Illuatungiliuttullu aaqqissuusseqqinneq pillugu apeqqummut tungatillugu annerusumik isumaqatigiiinngissuteqanngilagut.

 

Aamma maluginiarpara kommunit kissaatigigaat nunatsinni inuussutissarsiutaasinnaasunik pilersitsiniarnerminni ernisussiortutut annertunerusumik peqataarusuttut. Maannamut periarfissatigut aaqqissuussineq kommunit annikippallaartutut isigaat. Tassungalu atatillugu oqaatigisariaqarpoq kommunini inuussutissarsiutinik pilersitsiniarnermi suliaasarsimasut ilaat iluatsittarsimasut, ataavartumik suliffissaqartitsiniarneq eqqarsaatigalugu.

 

Ulluni makkunani Naalakkersuisut kommunit inuussutissarsiutinut naleqqunnerusumik ineriartortitseqataasinnaanerat pillugu sinaakkutassanik nalilersuipput. Inatsisartut ukiamut ataatsimiinnissaannut unammilleqatigiinnermut inatsisissaq nutaaq saqqummiunneqartussaavoq tassungalu ilanngullugu kommunit inuussutissarsiutinik pilersitsiniarnermi aningaasaleeqataasinnaanerat ersarissarneqarluni, eqaallisarneqarluni aamma pitsaanerulersinneqassaaq. Tamatuma kingunerisinnaavaa kommunit aningaasaaleeqataasinnaanerat qaffatsinneqartoq. Tamatumunnga atatillugu inuussutissarsiutinik ineriartortitsisinnaaneq eqqarsaatigalugu nalilersuinissami  misissorneqassaaq kommunit siunissami annertunerusumik pisinnaatitaaffeqalersinnaanissaat akisussaaffeqalersinnaanissaallu periarfissaqarnersoq. KANUKOKA tamanna pillugu piffissami qaninnermi  qaaqquneqartussaavoq nalilersuinnissaq siunertaralugu.

 

Naalakkersuisut isumaqartuarput kommunit kattuffiallu KANUKOKA peqatigalugit sulianut tunngatillugu peqataatinneqartuarnissaat. Qulakkeerniarpara KANUKOKA ataavartumik aaqqissuusseqqinneq pillugu suleqatiginissaa oqaloqatigisarnissaalu.

 

Naggasiutigalugu sulilluarnissassinnik kissaappassi. Maanna suliap ingerlaqqinnissaa kommunalbestyrelsinit Inatsisartunillu aalajangerneqartussanngorpoq. Isumaqarpunga tamatta isumaqatigiissutigisinnaagipput aaqqissuusseqqinermik suliaq ilorraap tungaanut ingerlasoq aammalu pisariaqanngitsumik kinguarsartariaqanngitsoq.

 

Naggaterpiaatigut oqaatigissavara Naalakkersuisut pingaartilluinnarlugu kissaatigimmassuk iluarsartuusseqqinnermi sulineq ikaarsaariarnermi ataatsimiititaliani ingerlanneqartussap ingerlanera suleqatigiilluinnarluni tamanut toqqissisimanartumik ingerlanneqarnissaa, suleqatigiinneq nukittuunngortitsisarmat.

 

Tamassi peqatigalusi suliap ingerlateqqinnissaa qilanaaraara.

 

Qujanaq