Siulersuisut allakkatigut nalunaarutaat qaammatip ataatsip matuma siornatigut nassiussuunneqareersimasoq innersuussutigissavara – matumuunalu nalunaarummut tamatumunnga tapiliussatut taasaria­qar­titatsinnik saqqummiussaqassaagut.

 

 

 

Siullermik oqaatigisariaqarparput aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissaq kommunit ingerlatsinikkut politikkikkullu ilusilersugaanerannik allannguingaatsiarfiusussaq aajunaralannguanngoreermat, apeqqutillu pingaaruteqartut sulilu inissilluanngitsut arlaqarmata paaseqatigiissutigalugit aaqqittariaqartut.

 

Soorlu borgmesterit kommunaldirektørillu upernassaq ataatsimiinneranni borgmesterit isummerput iluarsaaqqinnerup atuutilerfissaanik piffissaliineq allanngortinneqartariaqartoq. Borgmesterit isuma­qarput Namminersornerullutik Oqartussat suliassaqarfinnik tunniussinissaminnut piareersimanngitsut, taamaattumillu ulloq kommunalbestyrelsit nutaassat atuutilerfissaat kaammattuutigineqartumiit 1. januaari 2009-miit nuunneqartariaqartoq 1. januaari 2010-mut.

 

Aamma sumiiffinni oqartussaaqataanermi qinikkatigut qanoq aaqqissuussisoqarnissaa pissanganartuuvoq paaseqatigiiffiunissaalu kissaatiginarluni – tassa soorlu nunaqarfinni aqutsisoqarnerup ataan­narnissaa kissaatigineqartarmat aammali sumiiffinni sinniisunik taaneqartunik aaqqissuussisoqarnissaa naalakkersuisunit eqqartorneqarmat. Tamanna siulersuisut saqqummiussissutaata matuma naalernerani uterfigeqqissavarput.

 

 

 

Akiliisitsiartarnermut tunngatillugu inatsisissaq Akileraartarnermut Pisortaqarfiup kommuninut tusarniaassutigalugu nassiussimavaa, aammalu KANUKOKA kommunillu kajumissaarsimallugit suleqatigiissitani arlalinni akiliisitsiniartarnerup qitiusumit ingerlanneqalernissaata kingunerisassaanik misissuisussani peqataaqqullugit. Siunnersuutigineqarpoq akiliisitsisarneq kisimi qitiusumit ingerlanneqalissasoq, suliassalli tamatumunnga tunngasut allat, tassa akiligassiisarneq allaffissornerlu, kommuniniiginnassallutik.

 

Kommunit amerlanerit KANUKOKA-lu isumaqarput suliassaqarfiup naammassisaqarsinnaanera pitsanngorsarneqassappat suliassaqarfik kommuniulersussani inissisimaannartariaqartoq taamaassanngippallu tamarmi Akileraartarnermut Pisortaqarfimmiilertariaqartoq. Ilaannakorsiorluni qitiusumit ingerlatassanngortiterineq allaffissornikkut aningaasaartuutinik amerlisaaginnartussaavoq, isumaqarpugullu inuiaqatigiinnut akisunerusussamik aaqqiinissaq tapersersorsinnaanatigu.

 

Sapaatip-akunnerisa marlussuit matuma siornatigut aningaasanut naalakkersuisoq Lars Emil Johansen ataatsimeeqatigaarput, taannalu nalunaarfigaara suliassaqarfiup naammassisaqarluarfiunerulernissaa siunertaralu­gu suliniuteqarnissaq peqataaffigerusukkipput, ilisimatipparpulli naalakkersuisut tamatumunnga aaqqiissutiginiagaat tusarniutigineqartoq siunertamut tamatumunnga ungasissorujussuusoq. Tassami Akileraartarnermut Pisortaqarfiup suliassaqarfiup akiliisitsiniarnertarpiaa kisiat tigujumappagu, taava suliassat inkassomut tunniunneqartussanngortut piareersarneqarnerat allaffissor­nikkut immikkut suliassaqarfiulersussaavoq, taamalu pissutsit ataatsimut isigalugit allaffissorneq anneruliinnartussaavoq.

 

Lars Emil Johansenip saqqummiussinerput tusarnaarpaa, isumaqatiginerarpaatigullu aaqqissuusseqqinnermi siunertaasariaqarmat maanna suliat ingerlanneqarnerinik pitsanngorsaanissaq marloqiusa­millu allaffissunnginnissaq. Isummat aninneqartut pisortaqarfimmiunik oqaloqatiginnissutigereeriarunigit uterfigeqqissamaarpaa. Tamatumalu tungaanut KANUKOKA kommunillu pissutsit qulaajar­neqarneranni peqataassapput, taamaalilluni aalajangiinissamut tunngavissamik pitsaanerpaamik Inatsisartunut saqqummiussisoqarsinnaaniassammat.

 

 

 

Sulisoqarnermut akissarsiaqartitsinermullu tunngatillugu siulersuisut allakkatigut nalunaarutaan­ni taaneqareersunut tapiliullugu kommuninut inassutigerusunnarpoq atuuffiit pillugit isumaqatigiissut (funktionsoverenskomst) nutaaq atortaqqullugu. Isumaqatigiissut taanna immikkoortortani pisortanut konsulentinullu Atorfillit Kattuffiat malillugu atorfeqartitanut atuuppoq, tjenestemanditullu atorfiit atorunnaariartortinneqarnerata malitsigisaanik isumaqatigiissutaalluni. Namminersornerullutik Oqartussat isumaqatigiissutileriffiat ilitsersuusiorniarpoq atuuffiit pillugit isumaqatigiissutip tamatuma atortinneqarnerani nalornisoortoqarpallaaqqunagu.

 

Sulisut kattuffii arlallit isumaqatigiissuteqarfigineqarsimapput sulisut utaqqiisigalugu inissinneqartarnerannut aningaasartuutaasartut ikinnerulernissaat siunertaralugu misissuinissamik.

 

Kommunit 2005-imi tamatumunnga aningaasartuutaat pillugit paasissutissanik katersuineq naammasseqqammerpoq, periarfissarlu manna iluatsillugu kommunit qutsavigissavavut suliangaatsiamut tamatumunnga peqataasimanerannut. Kommunit pingasut amigaatigineqaraluarput, kisianni paasissutissat katersorneqarsimasut atorlugit takuneqarsinnaanngorpoq kommunit utaqqiisigalugu ineqartitsisarnermut pisattanillu assartuinermut aningaasartuutaat qanoq agguataarsimanersut sulisut kattuffiinut sorlernut ataneq tunngavigalugu.

 

Akissarsianik isumaqatigiinniarnerit naammassisut kingulliit eqqarsaatigalugit taasariaqarpoq PK/PPK-kkut (tassa Peqqissaasut Kattuffiat / Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiit) akissarsiaasa isumaqatigiinniutaanerata naammassineratigut neriuutigigatsigu vikarinik atuinerup millisinneqarnissaa, tassami aalajangersimasumik atorfeqartunik sulisoqarnissaq kissaatiginarnerujuarmat. Peqqinnissaq pillugu kattuffiit isumaqatigiissutaat malillugit sulisuusut akissarsiaasa 13 procentii kommunit akilertarpaat.

 

Sulisut sulinerminni atugarisaat akissarsiaallu pillugit isumaqatiginninniartarnerit pitillugit eqqaan­ngitsoorusunngilarput 2008-mi isumaqatigiinniarnissani sulisitsisut piumasarisassaannik paasissutissanik KANUKOKA katersuilissammat. Juulip 27-at 2007 nallertinnagu sulisitsisut piumasaat ilisimatitsissutigeqquneqarput – tamanna aamma allakkatigut kommuninut eqqaasitsissutigineqassaaq.

 

Aatsaat isornartorsiuisoqarniartarpoq isumaqatigiinniarnerit naammassigaangata inernerilu takuneqarsinnaaleraangata. Ajoraluartumilli kommunit nipaappallaartarput kommunini sulisut aningaasarsiaat pillugit isumaqatigiinniarnissani sulisitsisut qanoq piumasaqarnissaat kattuffimmit apeqqutigineqaraangat sunniuteqarniarnissamullu periarfissaqaleraangat.

 

 

 

Tusagassiuutini sammineqartutuut Perorsaasut Ilinniarsimasut Peqatigiiffiat (PIP) juunimi 2006-imi kommunit ilaannik kredsretimi eqqartuussisulersuussivoq meeqqamik sumiginnaaneq pillugu. Tamanna eq­qaalaarniarparput tunngaviusutigut kommuninut soqutiginaateqarmat.

 

Eqqartuussisunut suliassanngortitsinermi tamatumani PIP-ip anaanaasoq sinnerlugu eqqartuussisut isummertinniarpai kommune taassuma panianut tunngatillugu suleriaatsimini Naalagaaffiit Peqatigiit Meeq­qat pillugit Isumaqatigiissutaannik kiisalu meeqqanik inuusuttuaqqanillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannik maleruaanersoq.

 

Tamatuma oqaluttuassartaa naatsumik oqaatigalugu 2004-mi ukiakkut aallartippoq, taamani nakorsaq pisortaasoq kommunimut allagaqarmat niviarsiaraq taamani 14-inik ukioqartoq isumakuluutigalugu, imminoriarsimammat atuarnerlu ukiakkut aallarteqqimmalli atuariartorsimanani.

 

Ukiaq taman­na anaanaasoq politiinut napparsimmavimmullu saaffiginnissimavoq ikiortissarsiorluni, panini imminiitikkusukkunnaaramiuk nakuusertarmat naalatsinneqarsinnaanngimmallu. Assigiinngitsunik suliallit suleqatigiiffiat, aamma peqqinnissaqarfiup, atuarfiup politiillu peqataaffigisaat, inassuteqar­poq anaanaasup akuersineratigut Danmarkimi efterskoleliliartinneqarnissaanut periarfissanik misissuisoqassasoq. 2005-imi septembarimi kommunip niviarsiannguaq Danmarkimi efterskolemukarfissarsissuppaa. Paasinarsivorli tamanna qaammammut 66.000 kr.-inik akeqassasoq, kommunip akissaqartinngisaanik.

 

Eqqartuussisulersuussineq tamanna tunngaviusutigut kommuninut pingaaruteqarpoq, tassa ilaannikkut suliassaqartarmat arlaannik pissuteqarluni kanngittoortartunik – ikiuiniarluni iliuuserisat naammanngikkaangata, inissiiviugallarsinnaasut amigaatigineqaraangata, inuusuttunnguamik tigusiumasoqanngikkaangat imaluunniit (soorlu uani pisimasutut) aningaasameerneq susinnaajunnaarsitsisorinaraangat. Inuusuttunnguup ikiortariaqarnera paatsuugassaanngippat kommunalbestyrelsip ikiorsiinissanut kommunip pisussaaffigisaanut aningaasaqarnissaq isumagisariaqarpaa. Mannalu iluatsillugu kommunit kajumissaarusuppavut suliassani assingusuni ingerlaqqittaqqullugit akisussaaqataasullu tamaasa akuliutitittaqqullugit, taamaalilluni ikioqatigiinnikkut aaqqiissutissamik naleqquttumik nassaartoqarsinnaaniassammat.

 

Eqqartuussisulersuussineq eqqaaneqartoq 2007-imi juulimi aalajangiiffigineqartussaavoq.

 

 

 

Sapaatip-akunnerani kingullermi innarluutillit pillugit ataatsimeersuartoqarpoq, tamannalu iluatsillugu innarluutilinnik isumaginninnerup misiligutaasumik kommuninut tunniunneqarsimanera maan­na ukiut arfineq-aappassaanni ingerlasoq eqqarsaatersorfigilaarusunnarpoq.

 

Aaqqissuussineq tamanna qaqutigoortuulluinnartutut oqaatigisariaqarpoq, tassa aaqqissuussinerit misiligutaasut piffissami aalajangeriikkami atuuteriarlutik nalilerneqartarmata siunertarineqartunillu angusiffiusimanngikkaangata unitsinneqarajuttarlutik. Misiligutaasumik aaqqissuussinerup nuna tamakkerlugu atuutilernissaanik naalakkersuisut siunertarisaat eqquutinngitsoorsimavoq, taamaattumillu misiliineq ukiut arlallit matuma siornatigulli unitsinneqarsimasariaqaraluarpoq.

 

Aaqqissuussinerup misiligutaasup ukiumi 2000-imi aallartinnerani kommunit marluk peqataapput, 2001-imiit kommunit tallimat 2002-miillu kommunit pingasut peqataasimallutik. Ukiuni tulliuttuni kommunit tallimat misiliinermi peqataajunnaarsimapput, pingaartumik Namminersornerullutik Oqartussat innarluutilinnut ikiortaasunut støttepersoninut kommunit aningaasartuutaannik akiliiumannginnerat pissutigalugu. Kommunit arfineq-marluk misiliinermut peqataasimanngisaannarput, ullumikkullu kommunit tallimat peqataapput.

 

Aaqqissuussinerup misiligutaasup pitsaaqutai erseqqissut tassaasimapput sukkanerusumik sullissisinnaaneq, marloqiusaasumik allaffissunnginneq, innarluutillit qinnuteqarnerminniit qinnuteqaatip aalajangiiffigineqarnissaata tungaanut utaqqisarnerata sivikillinera, pissutsit ataatsimut isigalugit paasiuminarnerulernerat suleriaatsillu pisariillisinneqarnerat.

 

Piffissap misiliiffiusup ingerlanerani politikkikkut ingerlatsinikkullu neriorsuisoqartarsimavoq pitsanngorsaatissanik iliuutsillu malittareqqinneqarnissaannik, tamakkuli suli piviusunngorsimanngillat. Tamatumani ilaatigut pineqarput pisariitsunik paasiuminartunillu najoqqutassiornissaq, aningaasaliinermi suleriaatsit assigiissarneqarnissaat kiisalu aningaasatigut aqutsinermut najoqqutassiat kommunit misiliinermut peqataanerat peqataannginneralluunniit apeqqutaatinnagu aaqqissuunneqar­nissaat. Ullumikkorpiaq suliassaqarfimmi pissutsit qanoq innerat eqqoriaqattaaginnassanngikkut­sigu innarluutillit atugarisaat pillugit paasissutissanik pisariaqartitsivugut. Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik innarluutillit pisariaqartitaannik nuna tamakkerlugu misissueqqissaanngippat sattattutut ingerlajuassaagut aalajangeruminaatsissallugulu siunertat pingaarnerit suussanersut.

 

Aaqqiipallattarnerit ingerlaannannginniassammata inatsisartut peqqussutaannik nutaarluinnarmik aalajangiisoqarnissaa pisariaqartinneqarpoq, kommunit kattussuunnissaat naatsorsuutigalugu. Maanna piffissanngorpoq suliassaqarfiup politikkikkut ingerlatsinikkullu nalilersorneqarnissaanut, tamatumanilu KANUKOKA-p kommunillu peqataatinneqarnissaat pissusissamisuussaaq inatsisartut peqqussutissaat peqqissaartumik piareersarneqarsinnaaniassammat innarluutilinnut iluaqutaasussamik.

 

Innarluutillit isumagineqarneranni akisussaaffiup kommuninit tiguneqarnissaa sioqqullugu KANUKOKA-p Namminersornerullutik Oqartussat iluamik oqaloqatigeqqaarusuppai aningaasatigut sinaakkutissat piumasarisallu sinerissami pissutsinut piviusunut naapertuuttuunissaat pillugu.

 

Innarluutillit pillugit qitiusumit politikkeqarnissap kommuninit noqqaassutigineqaleruttornerani nuannaajallannarpoq Sisimiut Kommuniat Maniitsup Kommunianik suleqateqarluni innarluutillit pillugit ataatsimoorluni politikkissamik suliaqarsimammat. Neriuutiginarporlu iliuuseq tamanna nuna tamakkerlugu oqartussanut kommuninullu allanut isumassarsisitsiumaartoq suliassaqarfik tamanna pillugu politikkiliornissamut.

 

 

 

Atuarfik pillugu saqqummersitsinersuarmi upernaaq manna ingerlanneqartumi ”Naleqqiiffimmi” soo­runami Atuarfitsialak eqqartorneqaqaaq, taamalu ilinniartitsisussaaleqineq – siulersuisut allakkatigut nalunaarutaanni aamma taallatsiagarput – soorunami oqaluuserineqangaatsiarluni.

 

Naluneqanngitsutuut kulturimut ilinniartitaanermullu naalakkersuisup KANUKOKA-llu siulittaasuata ukioq ataatsimiinnerata kingunerisaanik atorfilinnik ilaasortaqartumik suleqatigiissitaliortoqarpoq ilinniartitsisussaaleqinerm­ik sammisaqartussamik. Suleqatigiissitap misissugassaasa ilagaat timelærerit ilinniagaqarsimassusiat, taamaalilluni timelærerit ilinniakkamikkut qaffannissaannik neqeroorfigineqarsinnaanissaat tamatumalu qanoq ingerlanneqarsinnaanera isumaliutigineqarniassam­mat – tamannalu aqqutigalugu ilinniartitsisussaaleqineq ilaatigut iluarsineqarsinnaaniassammat.

 

Kisianni ilinniartitseqqinnerit kisiisa atorlugit ilinniartitsisussaaleqinerup millisinniarneqarnissaa isumaliutigineqanngilaq.

 

Taamaattumik suleqatigiissitaq aamma misissueqquneqarsimavoq ilinniartitsisut akissarsiaqarlutik sulinerata ilaa qanoq atsigisoq atuartitsinermut atorneqartarnersoq ilaalu qanoq atsigisoq suliassanut allanut atorneqartarnersoq, suliassallu allat tamakku qanoq atsigisumik ilinniartitsisutut ilinniarsiman­ngitsunit suliarineqarsinnaanersut siullermik isumaqatigiissutit atuuttut iluanni, siunissarli ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ilinniartitsisut kattuffiannik isumaqatigiissuteqarnikkut.

 

 

 

Atuarfeqarnermut tunngatillugu aamma eqqartulaarusunnarpoq atuartut nerisinneqartarnissaannik aaqqissuussineq ukiup atuarfiusup 2007/2008-ip aallartinneraniit naalakkersuisunit atuutilersinniarneqartoq – tassa suleqatigiissitat ilaatigut KANUKOKA-p peqataaffigisaasa piareersaasimanerat tunngavigalugu kommuninut neqeroorutitut atulersinniarneqarmat.

 

Tamatumani siullermik siunertaavoq atuartut naammattumik peqqinnartumik nerisaqarnissaat, taamaalillutik atuarnertik aallulluarsinnaaniassammassuk.

 

Aaqqissuussinermi tamatumani kommunalbestyrelsip aalajangissavaa atuartut nerisinneqartassanersut taamaattoqassappallu tamanna qanoq piviusunngortinneqassanersoq. Kommune Namminersornerullutik Oqartussanut qinnuteqassaaq, Namminersornerullutillu Oqartussat kommunip aningaasartuutissaasa amerlaqataannik aningaasaliissapput. Taamaalillutik kommunit atuartut nerisinneqartarnerannut aningaasartuutissat minnerpaamik affaannik akileeqataasussaapput.

 

Atuartut nerisinneqartarnissaannut aningaasaliinermi tunngavissarititaasut pingaartumik makku maluginiarnarput:

-         Atuartut nerisinneqartarnissaat kommunimi atuartunut tamanut neqeroorutaassasoq,

-         nerisaqartitsineq ukiup atuarfiusup aallartinneraniit naaneranut atuutissasoq,

-         angajoqqaat akiliuteqarnissaat piumasaqaataassanngitsoq,

-         nerisaqarnermut siunnersuutit qulit Nerisaqarnermut Siunnersuisoqatigiit 2005-imi suliarisimasaat najoqqutaralugit atuartut nerisassiuunneqartassasut, kiisalu

-         nerisaqarnermi ileqqunik peqqinnartunik ilisimasassat atuartitsinermut ilanngunneqassasut.

 

Atuartut nerisinneqartarnissaannut aningaasaliissutit kulturimut ilinniartitaanermullu pisortaqarfim­mit ingerlanneqarallassapput. Qinnuteqaatinillu naliliisartussatut pilersinneqarpoq atuartut nerisinneqartarnerat pillugu ataatsimiititaliaq inassuteqartartussaq kulturimut ilinniartitaanermullu pisortaqarfimmit, peqqinnissamut pisortaqarfimmit KANUKOKA-millu peqataaffigineqartoq.

 

 

 

Avatangiisitta pinngortitallu inuuffigisatta mingutsernaveersaarnissaa pillugu iliuuseqartuartariaqar­pugut, taamaattumillu siulersuisut allakkatigut nalunaarutaanni suliniutit kattuffiup kommunillu peqataaffigisaat pil­lugit nassuiaatit malunnaateqarluarput.

 

Batteriikunik akkumulatorikunillu aqerlortalinnik 2003-mi katersuinerup 175 tonsinik pissarsiffiusup kingorna ukiumut 130 tonsit eqqakkanik navianartuleriffimmut nassiunneqartarsimapput. Taamaalillutillu eqqakkat saffiugassanik oqimaatsunik peqqinnissamut navianartunik akoqaqisut isuman­naatsumik piiarneqarput. Tamatumani suli anguniagassaqangaatsiarpugut, taamaattorli ima angusaqareersimatigivugut maanna piffissanngorsimalluni atortut elektroniskiusut eqqakkat ukkatarinissaannut, tamakku aamma saffiugassanik oqimaatsunik akoqaqimmata. Maannalu pilersaarusiorneqarpoq illoqarfinni arfinilinni nunatsinni innuttaasut 59 procentiisa najugaqarfigisaanni eqqakkanik navianartunik tigooraaveqarneranik, taamalu innuttaasut eqqakkanik immikkoortiterisinnaanerannik paasisitsiniaanissaq.

 

Aamma taasariaqarpoq arsakunik teqqalasunik saffiugassanik akulinnik katersuineq maanna 2007-imi upernaakkut naammassineqartussaammat, arsakullu tamakku ikuallaavinnit arfiniliusunit tamanit isuman­naatsumik inissitassanngorlugit nassiunneqartussaammata. Taamatuttaaq KANUKOKA-mit misissorneqalerpoq aama­­kunik saligivimmik nooqattaarneqarsinnaasumik pissarsisoqarsinnaanersoq, taamaalillutik aama­kut ikuallaavinneersut ujaraaqqanut aqqusinniornermi atorneqartartunut akisoqisunut ilaatigut taartaasinnaagaluarmata.

 

 

 

Soorlu allakkatigut nalunaarummi eqqartorneqartoq atuakkap ”Avatangiisilerinermi taaguusersuutit” suliarineqarnerani KANUKOKA aamma peqataavoq, nuannaarutigaarpullu atuagaq taanna maanna saqqummiussinnaagatsigu, tamassilu ataatsimik pisinnaagassi.

 

Atuakkap taassuma suliarineqarnerani KANUKOKA-p peqataanera pissusissamisoorpoq avatangiisit avatangiisilerinermilu teknikkip tungaatigut suliniutinik kattuffiup sammisaqarluarnera eqqarsaatigissagaanni. Tassami atuakkap taaguusersuutinik nalunaarsuiffiusup tamatuma siunertaraa tamatta – avatangiisit pillugit immikkut ilisimasaliugutta, ingerlatsisuugutta politikeriuguttaluunniit – taaguu­sersuutinik taakkuusunik assigiimmik paasinnittarnissarput avatangiisilerinermi teknikkip tungaa­tigut aalajangigassanik akisuunik aalajangiinialeraangatta. Tamannalu erniinnaq pisariaqalersinnaavoq naalakkersuisut eqqagalerinermi iliuusissanik pilersaarusiamik nutaamik saqqummiussippata inatsisartullu avatangiisit pillugit peqqussummik nutaamik aalajangiinialerpata.

 

Siunnersuutinik atuarnitsinni atuagaq piareersimatikkutsigu paatsuuinerit piffissaajaataasut pinngitsoorsinnaavavut. Qallunaatut kalaallisullu qanoq taaguusersuisoqarnersoq ilisimagutsigu aamma oqaloqatigiilluarnerusinnaavugut aalajangiiniarnernilu tunngavissat isumannaannerussallutik. Tassa­mi oqaatsit taaguutillu eqqunngitsumik atoraanni akunnattuungatitsisaramik. Oqaluttuarsiaraarput kommunit ilaanni eqqakkanut navianartunut tigooraavissamik modtagestationiliornialermata kommu­­nalbestyrelsimi oqaluuserisassat kalaallisoortaanni allassimasoq ”radioqarfiliornissaq” oqaluuserineqassasoq – paatsuungassutigineqarluni tamatuma qanoq ililluni eqqakkanik ikuallaaviliornissamut tunngassuteqarnera.

 

Tassa qularnanngilaq atuagaq taanna minnerunngitsumik nutserisunut oqalutsinullu iluaqutaalluarumaartoq.

 

Soorlu ”arsakut teqqalasut” ukiuni kingullerni avatangiisini ajornartorsiutaasut ilaattut taannarineqarput. Taaguusersuutinik atuakkiami taakku arsakut teqqalasut suunersut nassuiarneqarpoq, taamatuttaarlu saffiugassat oqimaatsut aammalu eqqakkanik immikkoortitereqqaartarneq qanoq paasisaria­qarnersut nassuiarneqarlutik. Taamaalilluni atuagaq taanna kommunini avatangiisit tungaasigut teknikkilerinermi suliaqartunut soqutigisaqartunullu sakkussatut atoriaannaasutut ilapittuutaaniartussaavoq.

 

Taaguusersuutit pillugit atuakkiortoqarnissaa sulissutigineqarsimavoq KANUKOKA-p ”Kommunini Avatangiisit” pillugit suliniutaa aqqutigalugu. Suliniut ”Kommunini Avatangiisit” Danmarkimi Miljøstyrelsep DANCEA aqqutigalugu aningaasalersugaraa. Taaguusersuutit atuakkiarineqarneranni Oqaasileriffik suleqatigilluarneqarpoq. Nuna-fondilu qutsavigisariaqarpoq suliami tamatumani aningaasaliisimammat.

 

 

 

Borgmesterit kommunaldirektørillu Bruxellesimut tikeraarnerat malittareqqikkumallugu KANUKOKA konsulentimik akisussaaffiliisimavoq tamatumunnga tunngatillugu kattuffiup paasissutissaataanik inerisaanissamik.

 

Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfiit assigiinngitsut kiisalu Kalaallit Nunaanni Takornariartitsinermut Inuussutissarsiornermullu Siunnersuisoqatigiit suleqatigiinneranni konsulenti taan­na peqataassaaq, aammalu juunimi isumasioqatigiinnermut peqataassalluni, tamatumani isumasioqa­­tigiissutigineqassallutik inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermi ilinniartitsinikkut paarlaateqatigiinnissamik isumaqatigiissutitigut EU-mi periarfissat assigiinngitsut 30-t Kalaallit Nunaannit iluaqutiginiarneqarsinnaasut.

 

 

 

Kommunalbestyrelsit tamangajammik Winformatik-mut nuunniarlutik aalajangernikuupput, taamaaliornermikkut  kattunnissamut assigiissunik programmeqarnermikkut allaffissornikkut ingerlatat ajornannginnerusumik kattunnermi ingerlassinnaalerniarlugit aalajangernerminnilu ilaatillugu qarasaasiaqarnikkut Pisortat qarasaasialerivitsik nutaamik piginneqatigiiffigiligartik taamatut programminik ikkussuisuussasoq sullisisuussasorlu. Taamatut aalajangernerugaluaq aporfissarpassuarnik pissuteqartumik isikkoqalermat ilimanarsivoq kommunit taamatut aalajangernerugaluartik nalilersoqittariaqaleraat pisariaqassappallu programmi Winformatik pinnagu allamik atuinissaq pisariaqalissasoq. KANUKOKA-mi siulersuisut siunnersuutigaat borgmesterit kommunaldiretørillu maaniittut pingasunngorpat ataatsimiinneq naammassereerpat hotellimi nal. 14.00 ataatsimiittarfimmi naapissasut aporfinngortut nalilersueqatigiiffiginiarlugit.

 

Ungasinnerulaartoq eqqarsaatigalugu periarfissat pitsaanerusutut nalilerpagut tassa Namminersornerullutik Oqartussat Katuffimmut saaffiginninnikuummata peqatigiilluni aningaasalerinermi programmit pisortat ingerlataanni atuligassat piareersarnissaannut  suleqataarusulluni. Suliassamuttaaq tassunga pisariaqartitat annersaannik  aningaasaliisuunissaq piareersimaffigerusullugu. Suliassaqarfiit kingusinnerusukkut kommuninut nutaanut nuussugassat eqqarsaatigalugit suleqatigiissutissaq naleqquttutut isigaarput suleqatigiinnikkut nuussuinissami pisariillisaataassammat.

 

 

 

Tamakku tamaasa pereerlugit eqqaanngitsoorusunnanngilaq ukioq manna ukiut 35-nngormata Kalaallit Nunaanni kommuneqarfiit kattuffiata pilersinneqarneraniit. Tamanna soorunami malunnartikkusupparput. Taamaattumik aallartitat ataatsimiinneranni matumani peqataaqqullugit immikkut qaaqqusimavavut arnat angutillu nunatsinni sumiiffinni oqartussaaqataanerup oqaluttuarisaanerani kommuneqarfiillu kattuffiata pilersinneqarnerani ineriartortinneqarneranilu pingaaruteqarsimasut.

 

Siullermik taasariaqarpakka kattuffiup siulersuisuini siullerni ilaasortaasimasut marluk: Kattuffilior­nis­samik siunnersuuteqartuusimasoq siulersuisunilu siullerni siulittaasup tullia siulleq, Sisimiuni borg­mesteriusimasoq Emilie Lennert, aamma siulersuisuni siullerni siulittaasup tulliata aappaa, Narsami borgmesteriusimasoq imaannaanngitsoq Agnethe Nielsen. Taaneqartoq kingulleq angallannikkut akunnattoorutit pissutigalugit ajoraluartumik uniinnarsimavoq. Takunissaa qilanaarisimagaluarparput, matumuunalu inuulluaqqussutaa ukiunillu akunnaatsuliinermi pilluaqqussutaa ilissinnut ingerlateqqippara.

 

Taamattaaq immikkut qaaqqusimavarput Paamiuni borgmesteriusimasoq 1980-ikkunnilu kattuffim­mi siulittaasutut malunnaateqarsimaqisoq Anders Kielsen.

 

Kattuffimmi sivisunerpaamik siulittaasuusimasoq, Aasianni borgmesteriusimasoq Edvard Møller, aamma taamatut qaaqquarput, ajoraluartumilli taanna aamma pisinnaanani nalunaarpoq, inuulluaqquteqqu­aa­sili.

 

Inunnik aamma allanik taaguisinnaagaluarluta ukua taaneqartut tassaatitsigit nunatsinni sumiiffinni oqartussaaqataanerup atortinneqarnerani innuttaasunillu politikkikkut qanimut sullissinermi maligas­­­siuisuusut, ilungersuussisuusut siuttuusullu qutsavigisariaqartut ilaat.

 

 

 

Ukioq akunnaatsuliiffiusoq KANUKOKA-p kattuffittut ukiunik 35-liinera immini pivallaanngikkaluarlugu kattuffiulli tunulia­qutaata, tassa sumiiffinni oqartussaaqataanerup, qanoq ineriartortinneqarsinnaaneranik eqqarsarner­mut oqallinnermullu atortariaqarsorinarpoq. Tassami aamma aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissap innut­­taasut qinikkatigut sunniuteqarsinnaanerannut tunnga­sortaa ukiaru Inatsisartuni aalajangiif­­figine­qartussaavoq.

 

Ukiup matuma aallartisimalernerani kattuffimmiit kajumissaaruteqarpugut sumiiffinni oqartussaaqataanerup qanoq ineriartortinneqarsinnaanera inuiaqatigiinni oqallisigineqaqqullugu – suliffinni, atuarfinni ilinniarfinnilu, sulisartut inuussutissarsiortullu peqatigiiffiini, partiit immikkoortortaanni il. il.

 

Isummat oqallissaarummi tassani saqqummiussavut matumuuna uteqqiinnarsinnaavavut:

 

Innuttaasut qinigaasigut sinniisaasigullu oqartussaaqataanermi periarfissat arlaat sorleq atorneqaraluarpat imaluunniit periarfissat arlariit akuleriissinneqaraluarpata pingaarnerpaaq tassaajuassaaq sumiiffinni demokratiip imaqarluartumik ingerlanneqarsinnaanissaa, imaap­poq qinikkat oqartussaaffeqarluartitaanissaat. Kommunalbestyrelsit nutaat suliassaqarfinnik Nammi­nersornerullutik Oqartussanit tigusinermikkut ullumikkornit oqartussaaffeqarnerujussuusariaqarput, qujanartumillu tamanna aalajangiusimaneqarpoq siunnerfigineqarlunilu. Nunaqarfinnilu aqutsisoqarneq atatiinnar­neqassappat tamatuma imaqarluartuunissaa – imaappoq oqartussaaffeqartitaanissaa – qulakkeerneqartariaqarpoq, ullumikkut nunaqarfinni aqutsisut ikittuinnaat taasarialimmik oqartussaaffeqarmata.

 

Taamaattumik oqalliffiusinnaasut saqqummiiffiusinnaasullu suulluunniit atorlugit tamakku pillugit oqallinnissamut kajumissaareqqiinnarsinnaavugut. Oqallisigineqarli qanoq aaqqissuussinissami nutaami isorartoqisunik kommuneqarfiusussami sumiiffinni oqartussaaqataaneq ajornerulersinnagu aker­lianilli imaqarnerulersillugu nukittunerulersillugulu ineriartortinneqarsinnaanersoq. Imaattumik oqaasinnaaqarpoq: ”Kommuniulluni suliassaqarnaqaaq!” Oqaasinnaaq taanna eqquukkilitoq siunissami sumiiffinni oqartussaaqataanerup imaqarluarneratigut suliassaqarluarneratigullu.

 

Taamatut oqaaseqarlunga siulersuisut allakkatigut nalunaarutaat taassumunngalu tapiliullugit oqaase­rerusutavut saqqummiuppakka. Oqallilluarisi.