Isumaqatigiinniarnerit

 

 

TP

Tusagassiortut, ingerlatsinermi teknikerit il.il. pisortanik isumaqatigiissutaat nutarterneqarpoq piffissamut 1. apriili 2007-31. marsi 2010, isumaqatigiinni­ar­nerit naammassineqarlutik 24. januaari 2008, katillugit 10,26% angusarineqarlutik. Aaqqissuussaaner­mik iluarsaaqqinnissaq pissutigalugu atorfittut nutaa­tut pilersinneqarpoq informationschef.

 

PIP

Pædagogit isumaqatiginialernissat sioqqullugu Isumaqatiginninniartarfik suleqatigalugu misissuisoqarsimavoq paasiniarlugu pædagoginik sulisoqarneq qanoq innersoq suliffinni ataasiakkaani sulisut amerlassusissaannut naleqqiullugu, kommunit aammalu Namminersornerullutik Oqartussat ulluunerani aam­ma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiutaanni.

 

Paasineqarpoq ulluunerani aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni pædagogit malunnartumik amigaataasut. Ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisut ilinniagaqarnermikkut ima agguataarsimapput: 28% pædagogitut, 27% barnehjælperitut, social- aamma sundhedsmedhjælperitut kiisalu 28% suliamik ilinniagaqanngitsut. Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni sulisut pillugit misissuineq aamma taamatut paasisaqarfiuvoq.

 

Paaqqinnittarfinni pædagoginik amigaateqarnermut ilaatigut pissutaavoq paaqqinnittarfinni akissarsiat kajuminnarpallaannginnerat, ilaatigullu pissutaalluni pædagogit allanut suliffissarsiortarnerat, soorlu meeqqat atuarfiini atuartunik minnernik ilinniartitsisutut. Pædagoginik isumaqatiginninniarnerit 2. apriili 2008 naammassipput angusat katillugit 17%-iullutik, isumaqatigiissutillu ukiuni sisamani atuuttussanngorlugit. Pædagogit akissarsiaasa qaffaataat oqaluttuarisaanermi aatsaat taama angitigipput, tamatumanilu siunertaavoq pædagogiunerup paaqqinnittarfinnilu sulinerup kajumigineqarnerulernissaat.

 

ASG

ASG-mik isumaqatiginninniarnerit nalinginnaasut katillugit 13,6%-inik angusaqarfiupput, isumaqatigiissutit ukiuni sisamani atuuttussaassallutik.

 

ASG-mik isumaqatiginninniarnerit nalinginnaasut saniatigut isumaqatigiissutigineqarpoq kommunini nutaani sisamani chefitut atorfeqaqatigiilersussat klassificeererneqassasut, tassa akissaateqarfimmi sorlermi inissisimanissaat aalajangersarneqassasoq. Taamatut immikkoortiterineq piumaarpoq chefitut atorfiit nutaat allaaserineqareerpata atorfiit suliassallu nassuiarneqarnerisigut. Tamanna pissaaq Isumaqatiginninniartarfiup suliffeqarfiullu Multidata-p atorfinnik nalilersuisarnikkut immik­kut ilisimasaqarfiusup suleqatigiinneratigut.

 

Qeqqata Kommunia chefitut atorfinnik misissuinermi aallaavittut atorneqassaaq, soorlu kommunaldirektøritut ingerlatsivimmilu pisortatut atorfiit nassuiarneqarneranni nalilersorneqarnerannilu. Nam­minersornerullutik Oqartussani chefitut atorfiit taamatuttaaq nalilersorneqassapput.

 

Nalilersuereernikkut naleqqiussisaqattaareernikkullu klassificeringsaftale-mik nutaamik isumaqatigiissusiortoqassaaq. Suliamut tamatumunnga piffissaliunneqarpoq 2008-mi ukiaq/ukioq.

 

Tamatuma saniatigut ASG-mik isumaqatigiissutigineqarpoq nalinginnaasumik isumaqatigiissut nutaaq Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfianni kommunillu qitiusumik ingerlatsiviini allaffissornermi chefinut atortussaq. Kissaatigineqarsimavoq tjenestemanditut atorfinitsitsisarnerup sani­atigut allamik periarfissiinissaq.

 

Isumaqatigiissutip aaqqissugaanera akissarsianik makkuninnga imaqarpoq:

1. Akissarsiat tunngaviusut
2. Atorfik apeqqutaatillugu tapisiat
3. Inuttut tapisiat

Akissarsiat tunngaviusut aalajangersimasumik 30.000 kr.-iunissaat isumaqatigiissutigineqarpoq, Namminersornerullutik Oqartussani imaluunniit kommunerujussuit ilaanni atorfinitsitaagaanni assigiimmik atorneqassallutik. Atorfik apeqqutaatillugu tapisiat nalilersorneqartassapput chefitut atorfiup suliassartaa suunersoq tunngavigalugu. Taaneqareersutuut tassani atorfiup suliassartaasalu suunerinik nassuiaatit atorfimmik nalilersuinermi tunngaviussapput. Inuttut tapisiat atorfininnermut atatillugu atorfinittussamik namminermik isumaqatigiinniutigineqas­sapput. Tamatumani najoqqutassat suli isumaqatigiissutigineqanngillat.

 

Akissarsiat tunngaviusut atorfillu apeqqutaatillugu tapisiat qitiusumik isumaqatigiinniutigineqartassapput. Departementschefitut kommunaldirektøritullu atorfiit qitiusumik isumaqatigiinniarnikkut aalaja­ngersarneqartassapput, inuttut tapisiat ilanngullugit. Taamaalillutik kommunaldirektørit kommunini nutaani ingerlatsivinni chefitut atorfinittussat inuttut tapisiassaat pillugit isumaqatiginninniarsinnaatitaassapput.

 

DJØF aamma AC

DJØF-imik isumaqatiginninniarnerit maajip naalernerani aallartipput, AC-mik isumaqatiginninniarnerit juunip qiteqqunnerani aallartillutik. Kattuffinnik taak­kuninnga isumaqatiginninniarnerit nalunaarutip matuma allanneqarnerani suli naammassisimanngillat.

 

Sulisitsisut piumasaat

 

KANUKOKA-mit kissaatiginartinneqartuarpoq sulisitsisutut piumasanik itisilikkanik tunngavilersukkanillu saqqummiussiffigineqartarnissaq, kissaatigisat tamakku isumaqatigiinniarnerni nutaani sakkutut atorfissaqarluartarmata.

 

Taamaattumik aamma 2009-mi isumaqatigiinniarnissanut tunngatillugu kommunit allaffigineqareerput sulisitsisutut piumasanik saqqummiussilaaqqullugit. Tamatumuuna isumaqatiginiarneqartussaapput Atorfillit Kattuffiat aamma SIK.

Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissap
sunniutai

Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissap piareersarneqarneranut atatillugu 2007-imi ukiakkut pilersitsisoqarpoq sulisoqarneq pillugu suleqatigiissitaliamik.

Suleqatigiissitamut taassumunnga suliakkiissutaasoq tassaavoq sulisoqarnikkut malittarisassat aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnermit kalluarneqartussat pillugit kommuninut Namminersornerullutillu Oqartussanut siunnersuinissaq. Tamatumunnga atatillugu suleqatigiissitaliaq najoqqutassiornikkut ikiuutissaaq, kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat sulisoqarnikkut sullissisui iluarsaaqqinnermi oqilisaanneqarsinnaaqqullugit.

 

Suleqatigiissitaq suli atuuppoq, suliaalu immikkoortitigaapput pingaarnerit pingasut eqqarsaatigalugit:

 

1)      Kommunit kattunnissaannut atatillugu sulisoqarnernikkut malittarisassat pillugit inassuteqaasiorlunilu suleriaasissiornissaq siunnersuinissarlu, suleriaasissamik qorsummik taagugaq.

 

2)      Namminersornerullutik Oqartussanit kommuninut sulisunik nuussinissamut tunngatillugu malittarisassat pillugit inassuteqaasiorlunilu suleriaasissiornissaq siunnersuinissarlu, suleriaasissamik sungaartumik taagugaq.

 

3)      Allannguutini pingaaruteqartuni imaluunniit atorfinnik atorunnaarsitsinermi pissutsit, suleriaasissamik aappaluttumik taagukkamut tunngasut.

 

Suliaagallartut akileraartarnerup akiliisitsiniartarnerullu qitiusumut nuunneqarneranni misilittagarineqartunik tunngaveqarput.

 

Sulisoqarneq pillugu suleqatigiissitap inassuteqaatai siulliit KANUKOKA-p aamma Namminersornerullutik Oqartussat aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissamut allaffissornikkut aqutsisoqatigiivinut 15. februaari 2008 saqqummiunneqarput.

 

Suliaq taamatuttaaq borgmesterit kommunaldirektørillu ataatsimiinneranni saqqummiunneqarpoq, inassuteqaatillu tusaatissatut tiguneqarput. Ataatsimiinnermi tassani isumaqatigiissutigineqarpoq sulisut kattuffiisa suliaq pillugu tusarniaavigineqartariaqarnerat, tamannalumi marsimi pivoq.

 

Tamatuma kingorna suleqatigiissitaq neqerooruteqarpoq najoqqutassiat pillugit paasissutissiiartortunik kommuninut angalatitsinissaminik, tamannalu ilassilluarneqarsimavoq ikaarsaariarnermi ataatsimiititalianit taakkualu ataqatigiissaarisuinit.

 

Suleqatigiissitaq atorneqartuarpoq, aammalumi ilisimasassatigut kommuninut ikiuukkusuppoq ilu­arsaaqqinnerup sulisunut sulitsitsisunullu eqaatsumik toqqissisimanartumillu pinissaa siunertaralugu. Najoqqutassiat pineqartut KANUKOKA-p nittartagaatigut pineqarsinnaapput.

 

Kommunit sulisoqarnermut
immikkoortortaqarfii

 

Naggataatigut taasariaqarpoq kommunit sulisoqarnermut immikkoortortaqarfii ataatsimut isigalugit suliassaqarpallaarsorinarmata, tassami sullissinerup nalinginnaasup ilarujussua KANUKOKA-p isumagimmagu, soorlu atorfinitsitsissutinik allakkiortarneq, sulisussarsiorluni nalunaarutinik kukkunersiuineq suliunnaarsitsinerillu nalinginnaasut suliassartaat eqqarsaatigalugit.

 

Suliassat tamakku ingerlatsinermi suliassatut nalinginnaasutut oqaatigisariaqarput, kommunillu piginnaanngorsartariaqarput namminneerlutik tamakkuninnga isumaginninnerulernissaannut.

 

Tamatumunnga tunngatillugu taaneqarsinnaavoq sulisoqarnikkut sullissinermut tunngaviusutigut pikkorissartitsinissaq KANUKOKA-p neqeroorutigimmagu.