Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissap
suliassaqarfimmut sunniutissai

Teknikkeqarnermi avatangiisilerinermilu
kiffartuussinernik assigiissaarinissaq

 

KANUKOKA 2006 naalersoq tamatumunnga tunngatillugu najoqqutassiamik kommuninut nassiussaqarpoq. Najoqqutassiaq taanna ilitsersuutitut manualitut ilusiligaavoq, iliuuseqarfissat ataasiakkaat kom­munini kontoplanit tulleriiaarneqarnerat malillugu nassuiarneqarlutik. – Periaatsit atorneqareersut i­nger­latsivinnilu ataqatigiissaarneqartussani ilisimaneqareertariaqartut atorlugit taamaaliortoqarpoq paasiuminartumik pinissaq pillugu.

 

Najoqqutassiaq 50-inik quppernilik ingerlatsivinni uissuummissutigineqarlunilu atorsinnaassutsimigut qularineqamisaarunaraluarpoq, atorneqalermalli unnersiutigineqalerpoq. Atoriaannaavormi.

 

Namminersornerullutik Oqartussat suliaasa
tiguneqarnissaat

 

Najoqqutassiaq suliarineqarpoq suleqatigiissitamit Nanortalimmi, Nuummi, Maniitsumi, Sisimiuni Ilulissanilu teknikkeqarfinni pisortaasunit peqataaffigineqartumit KANUKOKA-milu teknikkimut avata­ngiisinullu tunngasutigut siunnersortinit allattaaffigineqarlunilu ataqatigiissaarisuuffigineqartumit.

 

Taasariaqarpoq suleqatigiissitami tassani suleqatigiinneq maligassaalluartumik ingerlanneqarmat naak teknikkeqarfinni pisortaasut taakku kommuniminni ulapputissaqartorujussooreeraluartut.

 

Paasissutissat najoqqutassiami atorneqartussat takkussortut katiterlugit allanniarnerat pilaarnartorujussuusimavoq, suliassarlu tullinnguuttoq suli annertunerujumaartoq paasivarput – tassa Namminersornerullutik Oqartussat suliassaqarfiisa Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaani inassutigineqartutut kommuninut nuunneqarnissaasa piareersarnissaat.

 

Aalajangerneqarpoq suleqatigiissitaq taannaasoq i­ngerlaannassasoq – Uummannami kommuneingeniøri ilanngutiteriarlugu – tiguneqartussatut eqqarsaatigineqartut misissorlugit nalilersorlugillu taavalu Allaffissornikkut Aqutsisoqatigiinnut KANUKOKA-p pilersitaanut saqqummiullugit – taakkua Namminersornerullutik Oqartussat Allaffissornikkut Aqutsisoqatigiivinik peqateqarlutik Naalakkersuisunut inassuteqaateqarumaarmata.

 

KANUKOKA allaffissornikkut aqutsisoqatigiinnit tamakkiisumik tapersersorneqarluni kommune­ingeniørit marsimi 2007-imi ataatsimiinneranni siunnersuuteqareersimavoq suliassaqarfiit tiguneqar­tussatut Isumaliutissiissummi inassutigineqartut qanoq pingaarnersiorneqassanersut, pingaarnersiuillunilu allattuiffik siunnersuutigineqartoq tapersersorneqarluarpoq.

 

Kommunit sanaartorfigiuminarsaanernik tamanik tigusinissaat – ajornanngippat massakkut – paatsuugas­saanngitsumik isumaqatigiissutaavoq, taamaalillutik kommunit aqqusinniornernik, eqqakkanut kuuffiliornernik, imermullu kuuffiliornernik immaqalu aamma innaallagissap aqqutaanik pi­ngaar­nernik suliaqarnernik isumaginnittussanngorlugit. Tulliuttut ima pingaarnersiorneqassapput:

 

2) Angallanneq attaveqaateqarnerlu – umiarsualiviit mittarfiillu

3) Inissiat

4) Atuarfiit paaqqinnittarfiliornerillu

5) Eqqaaveqarneq

 6) Pilersuineq

x) Kiisalu suliassaqarfik erseqqissumik nassuiagaanngitsoq SANAARTORNEQ, suliassaqarfinnut tulleriiaarlugit taagorneqartunut toqqaannartumik ilaanngitsunik katersuiffissaq.

 

2007-imi aasami sulinngiffeqarneq qaangiummat suleqatigiissitaq aallartippoq, suliartillu ingerlatsivimminni ulluinnarni isumagisassaminnit tamanit pi­ngaar­nerutippaat. Suliassaq ilimagineqartutuut annertoorujussuuvoq. Qulaajaaneq ilutigalugu qulajaagassat allat saqqummeraraat.

 

Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfiit susassaqartut assigiinngitsut ataatsimeeqatigisarnissaat pisariaqarsimavoq, malunnarsimavorlu Isumaliutissiissummi inassutigineqartunut tunngatillugu suleqatigiinnissamut piareersimaneq ilaatigut naam­maginanngitsorujussuusoq. Taasariaqarporli siornatigut Avatangiisinut Pinngortitamullu pisortaqarfiusimasumik – tassunga ilaalluni Nunamut tamarmut pilersaarusiornermut immikkoortortaqarfik – suleqatiginninneq maligassaalluartumik ingerlammat, tassa Isumaliutissiissummi inassutaasut pisortaqarfiup tusaatissatut tigummagit suliner­milu tunngavissatut isigalugit.

 

Suliassaqarfinnik pingaarnersiuineq taaneqartoq suleqatigiissitap tapersersortuarpaa – arajutsiumaneqanngittuarporlu sanaartorfigissaaneq. Suleqatigiissitap aalajangiusimavaa suliassatut taaneqartut mi­sissorneqassasut nassuiaqqissaarneqassasullu ani­ngaasatigut kinguneriumaagassat pissusiviusut tun­ngavigalugit naatsorsorneqalinnginneranni.

 

Suleqatigiissitaq isumaqartuarpoq piffissanik tigusiffiusussanik aalajangersuipallannani qulaajaallu­ni misissuinissaq pingaarnerpaajusoq. Kisianni Nuup Kommunia isumaqarpoq tigusiniarneq sukkaap­pal­laartoq.

 

Qaammatit arlallit sulereerluni suleqatigiissitaq 2008-mi marsip naalernerani Allaffissornikkut Aqut­sisoqatigiinnut saqqummiussivoq. Inassuteqaatai imaapput:

 

Kommunimut aamma nunamut tamarmut
pilersaarusiorneq:

Inassutigineqarpoq nunaannarmut pilersaarusiortarneq kommunit oqartussaaffigilissagaat kommuninullu pilersaarutit namminneq akuerisalissallugit, pilersaarutillu taakku pisariillisarneqassasut. Tamatuma peqatigisaanik Naalakkersuisunut aalajangiusimaneqartittariaqarpoq nunamut tamarmut pilersaarusiortarnerup ataavartumik pisarnissaa, taamaalillutik nunamut tamarmut kommuninullu ataasiakkaanut pilersaarutit illua’tungeriinnut ataqqinnittumik ingerlaqatigiinniassammata. Taamaattoqanngippat ataqatigiin­ngitsumik ingerlatsisoqassaaq.

 

Sanaartorfigiuminarsaaneq:

Suliassaqarfik taanna pingaartinneqarluinnarpoq. Sanaartorfigiuminarsaanissamut isumaqatigiissum­mik 1997-imi oktobarimi atsioqatigiissutigineqarsimasumik Namminersornerullutik Oqartussat piviusunngortitsinissamut ukiuni qaangiuttuni piumassuseqarsimannginnerat erloqinartoq pissutigalugu kommunit tamarmik kissaatigilersimavaat sanaartorfigiuminarsaanernik tamanik tigusinissartik, nalunaarasuartaateqarnermi kabelit kommunini ivertissukkat eqqaassanngikkaanni. Aamma illoqarfiit nunaqarfiillu avataanni nunaannarmi nunaminertat illoqarfiliorfiginiakkat sanaartorfigissarneqartarnerat tamatumani pineqarpoq.

 

Aningaasatigut tamatuma kingunerisassai maanna isumaqatigiinniutigineqalissapput, aningaasarpassuuppullu.

 

Sanaartorfigissaanermut qanoq aningaasalersuinissamik – imaappoq ataatsimoortumik tapiissuteqartarnissamik – suleqatigiissitaq siunnersuuteqareerpoq, tamannali suli Naalakkersuisunit isummerfigineqanngilaq.

 

Angallanneq (nioqqutissanik pilersuineq,
umiarsualiviit, mittarfiit):

Isumaliutissiissutip siunertaa naapertorlugu tamatumani Naalakkersuisut tungaanniit isummerumasoqarpallaarpasinngilaq. KANUKOKA-p ajornakusoortissimavaa naalakkersuisut atorfilittaasa ilaasa paasitinnissaat Isumaliutissiissut tassaasoq peqatigiinnikkut pilersitaq Naalakkersuisunit Inatsisartunillu akuerisaq – taamaakkamilu tamanit ataqqineqartariaqaraluartoq.

 

Angallanneq eqqarsaatigalugu kommunertaassat alloraqatigeeqqissaanngillat. Kangia/Kitaata Qeqqatalu kommuneriligassaat piaarnerpaamik umiarsualivinnik mittarfinnillu tiguserusupput, erseqqissarneqartariaqarporlu tamatumani tamaasa piumaneqarnersut – illoqarfinni nunaqarfinnilu umiarsu­a­liviit, mittarfiit, heliportit helistop-illu. Ilulissat Kommuniata mittarfik kisiat tigorusuppaa – umi­arsualiviit pinnagit. Tamannali Avannaata kommuneriligassaata aamma kissaatiginerpaa?

 

Tamanna erseqqissumik paasisaqarfigisariaqarpoq. Naalakkersuisut isummersimaneragaapput tigorusutat ilivitsuutillugit tiguneqartariaqartut, taamaattumillu siunissami qanittumi isumaliutigisassarpassuaqarpoq.

 

Ilaasunik usinillu angallassineq eqqarsaatigalugu paasinarsilluarallarunnanngilaq siunissamut aaqqiissutissatut inassutissat pitsaanerpaat suussanersut. Angallassinerit kiffartuussinermut isumaqatigiissutinik tunngaveqartut isumaqatigiinniutigineqassamaan­ngitsutut taasariaqarput, tamannalu kommunit naatsorsuutigeqqaagaannut akerliulluinnarpoq.

 

Nukissiuuteqarnikkut selskabeqarneq – Nukissiorfiit:

Nukissiorfiit siunissaata Isumaliutissiissummi inassutigineqartut naapertorlugit oqallisiginissaa ajor­nartoq paasinarsisimavoq. Ilaatigut pissutaavoq Naalakkersuisut atorfilittaasa isummiutereersimammassuk Nukissiorfiit nuna tamakkerlugu aktieselskabinngortinneqassasut kommunit peqataanermikkut arlaatigut sunniuteqarfigisinnaasaat – kingusinnerusukkullu pissutigineqalerluni ilaatigut aluminiuliorfiliortoqarnissaa pillugu ataatsimik arlalinnilluunniit erngup nukinganik innaallagissiorfissualiortoqarnissaanik isumaliortoqalernera.

 

Naalakkersuisut tamatumani nammineerluinnarlutik iliuuseqarsimapput tusarniaallutillu Nukissiorfiit siunissami qanoq aaqqiivigineqarnissaannik – tassa atorfillit kissaatigiuarsimasaat malillugu nuna tamak­kerlugu atuuttussamik aktieselskabiliortoqarnissaanik.

Ineqarneq:
Tassani pissutsit erseqqissorujussuupput, immikkoortut marluiullutik:

Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu atuuttumik inissiaateqarfimmik aktieselskabeqarnissaq pitsaassanerarluinnarpaat, taamaattumillu pilersitsinissaq kaam­mattuutigalugu. Kommunit tamanna orniginartippallaanngilaat taamatut aaqqissuussinermit maannamut misilittagaasut nuanninngitsut innersuussutigalugit.

 

Naalakkersuisut periarfissatut allatut taavaat inissiat piaarnerpaamik kommuninut tunniunneqarnissaat. Aammami kommunit inissiat tigorusuppaat, apeqqutaatilluguli inissiat iluarsaannissaannut naleqquttumik aningaasaliisoqassanersoq, tassami kinguaattoorutit 2,6 mia. kr.-ummata.

 

Suleqatigiissitaq Allaffissornikkullu Aqutsisoqatigiit inassutigaat inissianik kommuninut tunniussinissamut tunngasut tamaasa misissornissaat piffissaqarfigilluarneqassasoq, aammalu inissianik ilu­arsaassi­nermi kinguaattoorutit aningaasalersornissaannut tulluartumik isumaqatigiissuteqartoqassasoq.

 

Suleqatigiissitaq qanoq aningaasalersuinissamik siun­nersuuteqarsimavoq suli Naalakkersuisunit oqaaseqarfigineqanngitsumik.

 

Sanaartorneq ataatsimut isigalugu:

KANUKOKA aamma Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik sanaartornikkut suliassat kommuninut tunniuteqqullugit Isumaliutissiissummi inassutigineqartut tamaasa pillugit oqaloqatigiissimapput, ukiullu tallimat kingumut qiviarlugit nalunaarsuusiortoqarsimalluni Namminersornerullutik Oqartussat sanaartornermut aningaasaliissutaannik.

 

Suleqatigiissitaq aamma Allaffissornikkut Aqutsisoqatigiit isumaqatigiipput kingumut siumullu ukiut amerlanerusut – soorlu ukiut 10-15 – misissuiffigisariaqartut pisariaqartitsineq paasisaqarfigilluarniarlugu. Taamaaliornissaq sivisulaassaaq, piffissaqarfigisariaqarlunili.

 

Aningaasaliinermut aamma
sanaartugassanut periusissatut
pilersaarut, kiisalu sanaartorfigissaaneq

KANUKOKA ukiorpanngortuni qassiiliortarsimavoq Kalaallit Nunaanni tamarmi sanaartorneq nalim­massakkamik ataqatigiiaakkamillu ingerlanneqaleqqullugu – aammalu tamanna piviusunngortin­neqar­niassammat sanaartorfigissaanermut isumaqatigiissut 1997-imi oktobarimeersoq ilisimaneqarluartoq Nam­minersornerullutik Oqartussanit malinneqaqqullugu.

 

Tamanna Naalakkersuisut suli paamaaruppaat – maanna aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissaq patsisiliullugu taamalu suna tamaat aallaqqaataaniit aallarteqqittussanngorlugu. Tamanna KANUKOKA-p soorunami isumaqatiginngilaa.

 

Sanaartorfigissaanermut isumaqatigiissummik malinninnissamik neriorsuummut tunngatillugu Naalakkersuisut pisortatigoortuunngikkaluamik aalajangersimapput oqallinneq aallaqqaataaniit aallarteq­qissasoq, tassa aammattaaq kommunit/KANUKO­KA-p peqataaffigisaannik suleqatigiissitalioramik siunissami sanaartorfigissaanerup aningaasalersorneqarnissaanik misissueqqissaartussamik. Naatsorsuutigineqartutut paasinarsisimavoq suliassaq annertoorujussuusoq imaannaanngitsuusorlu, Sanaartorfigissaanermullu isumaqatigiissutip atuuttup kisiannili Namminersornerullutik Oqartussanit piviusunngortinneqarsimanngitsup taartissaanik isumaqatigiissuteqarnissaq erniinnaq pisinnaanavianngilaq.

 

Kuuffissuarnut aningaasaleeqqinneq

 

Eqqakkat kuuffissui ukiumoortumik nalunaarutini matuma siuliinissaaq eqqaaneqanngitsoorneq ajorput. Naluneqanngitsutut Namminersornerullutik Oqartussat ukiunut tallimanut aningaasaleeqqissimapput katillugit 85 mio. kr.-inik – tassa 2005-imiit 2009 ilanngullugu ukiumut 17 mio. kr.-inik.

 

Taamaattumik kommunit ukioq manna nalilersuisariaqassapput 2010-miit aningaasaleeqqinnissamut pisariaqartitanik. Nalilersuinerit tamakku  2010-mi ataatsimoortumik tapiissutissat isumaqatigiinniutigineqarnissaat sioqqullugu ’piffissaalluartillugu’ KANUKOKA-mut nassiunneqassapput, KANUKOKA-lu aqqutigalugu Naalakkersuisunut tusarliunneqassallutik 2009-mi marsiulersinnagu.

 

Kommunit nalilersuinissaannut KANUKOKA piaar­nerpaamik piffissaliiumaarpoq, maannangaarli oqaatigineqarsinnaavoq tamanna ukiut nikinnerat 2008/­2009 sioqqullugu piumaartoq, immaqa decembarip aallartilaarnerani.

 

 

 

Avatangiisit

 

Avatangiisit pillugit peqqussut nutarsagaq

 

Avatangiisit pillugit peqqussummut allannguutissaq qangalili utaqqisaq 2008-mi Inatsisartut upernaami ataatsimiinneranni kiisami isumaqatigiissutigineqarpoq. Eqqaavilerinermut tulluarnerusumik iluarsaassinissamut aningaasaliissuteqarnissamullu pitsaanerujussuarmik kommunit tamakkiisumik takunnissinnaalernissaannut allannguut periarfissiivoq. Taamaalilluni avatangiisit pillugit peqqussutip iluarsaannera minnerunngitsumillu eqqaavilerisoqarfiup iluarsaannissaannut taaneqartutut periarfissat pitsaalerulerneri KANUKOKA-p tusarluarnartippai. Eqqaavilerinermulli nutarsakkamut aningaasartuutinik kommunit kisimiillutik nammataqarsinnaannginnerat erseqqissarneqassaaq. Piffissap sivisoorsuunngitsup iluani eqqaavilerisoqarfimmi ajornartorsiutit ilungersunartut iluarsiivigineqartariaqarput, suliassallu Namminersornerullutik Oqartussanit sallinngortinneqarnissaa aningaasallu pisariaqartinneqartut aningaasanut inatsimmi atugassanngortinneqarnissaat aalajangiisuupput.

 

Eqqagassat pillugit iliuusissatut pilersaarusiaq 2009-2012

 

Eqqagassat pillugit iliuusissatut pilersaarusiaq 2009-2012-imut missiliuusiaq 2008-mi juunip qeqqani kommuninut tusarniaassutigalugu Naalakkersuisut nassiussuuppaat, tusarniaaneq aggustip 14-ianut killilerlugu. Pilersaarusiamiipput anguniakkat immikkoortut arfineq-pingasut, allaffissornermi sakkunik ullutsinnut naleqquttunik suliaqarnissanik, siunissami eqqakkanik avatangiisimut naleqquttunik aaqqiissutissanik atuutsiligassanik, aammalu qangalili eqqagaannaasarsimasunik saliinernik ukkataqartut. Eqqagassat pillugit iliuusissatut pilersaarusiaq aallaavigalugu kommunit najugaqarfinni eqqagassat pillugit pilersaarusiussapput, taakkulu kingusinnerpaamik 2009-p naanerani piareersimassapput.

 

2007-imi marsimi Sisimiuni kommuneingeniørit ataatsimiinneranni Eqqagassat pillugit iliuusissatut pilersaarusiamut missiliuusiaq oqaluuserineqarpoq. Tassani eqqagassat pillugit pilersaarusiat nutaat suliarineqalissatillugit kommunerujussuit nutaat anguniakkaminni ajornannginnersiuillutik toqqagaqan­nginnissaannik attassitinnissaasa pingaaruteqassusia erseqqissarneqartuarpoq. Isuma tamanna tamakkiisumik KANUKOKA-p tapersersorpaa, aqqusaagassamilu tamatumani KANUKOKA – Danmarkimi avatangiisinut aqutsisoqarfik Miljøstyrelse suleqatigalugu – kommuninut siunnersuinissaminut piareersimavoq.

 

Suliniut Kommunini Avatangiisit – killiffik 3

Danmarkimi Miljøstyrelse-p killiffik 3-mi Suliniut Kommunini Avatangiisinut tapersersuinerup ingerlateqqinnissaanik akuersisimanera qujanarpoq. Suliniummi killiffik 2 2007-ip naanerani naammassineqarpoq, 2008-milu maajimi siunnersorti nutaaq atorfinitsinneqarpoq. Suliniutip pingaarnertut siunertarisaa tassaavoq Avatangiisinut peqqussutip nutaap aammalu Eqqagassat pillugit nalunaarutip nutaap suliarineqalersup piviusunngortinneqarnissaannut atatillugu paasisitsiniaanikkut iliuuserisat nukittorsarnissaat – aammattaarlu teknikkeqarfinni suleriaatsinik ilisimasat katersat attanneqarnissaasa isumannaarnissaat.

 

Avatangiisit pillugit manna tikillugu kommunit ili­uuserisaannut aaqqiineq tamanna nalisisassaan­ngit­sumik pitsaasumik isumaqarsimavoq. Suliniut aqqusaakkat pingajuata 2010-mi naammassinerata ki­ngor­natigut – Namminersornerullutik Oqartussanit tapiissuteqarfiusumik – KANUKOKA-mit aquneqartutut ingerlateqqittariaqassannginnersoq nalilersorluartariaqarpoq, tassami Danmarkimi Miljøstyrelsep siunissami suliniut imminut napatissinnaasutut – imaappoq Kalaallit Nunaannit aningaasaliissuteqarfiusussatut – isigilissagunarmagu.

 

Avatangiisilerinermi taaguusersuutit

Suliniutip Kommunini Avatangiisit suliniuteqarneratigut 2007-imi avatangiisilerinermi taaguusersuutinik nalunaarsuisoqarsimavoq. Taaguusersuutit allattorsimaffiat taanna www.kanukoka.gl-imi pissarsiarineqarsinnaavoq, soorlulusooq kikkunnut avatangiisilerinermik allagaqartarlutik suliaqartartunut tamanut nassiussuunneqarsimasoq. Taaguusersuutit kalaallisut avatangiisilerinermik imalinnik paasissutissat allakkiallu pitsaassusaannik qaffassaaqataaqqunarput, taamaalillutik siunissami taaguusersuutinik assigii­aartunik paatsuugassaanngitsunillu atugaqalissallutik, nutsikkat eqqunngitsut nassatarisaannik paatsuisinnaanernik annikillisaasunik.

 

Mokanami pikkorissarnerit videoliornerlu

 

Eqqagassat navianartut atortunillu innaallagiatortuneersunit eqqakkat suliarinerinut maannakkut ukiut tallimassaanni pikkorissaasoqartarpoq. Igitat avata­ngiisinut navianartut eqqortumik suliarinissaat pillugit Mokana-mi (eqqagassanik navianartunik Danmarkimi tigooraavik nunatsinni kommunit isumaqatigiissuteqarfigisaat) ilinniartitsisut suleqatigalugit KANUKOKA pikkorissarnermut ilinniutitut atugassianik nutaanik DVD-nik ilitsersuutinik marlunnik suliaqarsimavoq.

 

Eqqagassat navianartut suliarineri pillugit atuakkiaq qallunaatooq kalaallisoorlu tullianik pikkorissarnissami septembarimi pisussami piareersimajumaarpoq. Kommunini tamani teknikkeqarfinnut atugassiat aamma nassiussuunneqarput, neriuutigaarpullu inunnut attuumassuteqartunut ingerlatsiviusunullu ingerlateqqikkumaaraat, taakkunanimi ilisimalikkat attannissaannut atoriaannaammat, aammalu avata­ngiisinut sulisorisanullu ullut tamaasa igitanik navianartunik suliaqartartunut tunngatillugu eqqakkat avatangiisinut navianartut eqqortumik suliarineqarnissaannik isumannaarissammat. Atortussat nutaat 2008-mi novembarimi kommuneingeniørit ataatsimiinneranni saqqummiunneqassapput, ataatsimiinnermilu ataatsimiititaliani siulittaasut nutaat peqataanissaannut kaammattorneqarumaarput.

 

Suliniutit isummanillu allanngortitsiniaaneq

 

Ilisimasat siammarnissaat aammalu eqqakkat avatangiisinut isumannaatsumik suliarinissaannut ataatsimoorussatut suliniutit aaqqissuunneqarnerini kommuninik ikiugaqarnissaq Suliniut Kommunini Avatangiisit anguniagaasa pingaarnerpaat ilagaat. Batteriit atortunillu innaallagiatortuneersunit eqqakkat katersornissaannut 2007-imi nuna tamakkerlugu suliniutit ingerlanneqarsimapput. Aammattaaq Kalaallit Nunaanni tamarmi assigiiaartunik allagartalersuisoqarsinnaalersillugu Nuup Kommunea aamma Miljøstyrelse suleqatigalugit KANUKOKA kalaallisut oqaasertalinnik allagartassanik suliaqarsimavoq.

 

Asi

 

Kiisalu pinngortitami ilitsersuinermik aaqqissuussinermi Asilerisumi KANUKOKA-p peqataanera oqaatigineqassaaq. Suliniummi siunnersorti pinngortitami ilitsersuinermik ataatsimiititaliami, Miljøstyrelsemut siunnersuisussami aammalu nuna tamakkerlugu pinngortitami ilitsersuinermik aaqqissuussinermi suliarisanik ataqatigiissaarisussami peqataavoq.

 

Danmarkimi avatangiisinut aqutsisoqarfiup aaqqissuussinermi peqataanera 2007-ip naanerani unippoq, kommunillu asilerisumik atorfinitsitaqarsimasut 2008-mit aningaasatigut pisussaaffiit namminneq tigusimavaat. Maannakkut asilerisunik atorfeqartitsisoqarpoq Ilulissani, Nuummi, Sisimiuni Qaqortumilu, ukiormannalu aggustimi Narsap piffissap affaani asilerisussamik atorfinitsitsinissaa naatsorsuutigineqarpoq. Aamma Upernavimmi qanittoq tikillugu asilerisumik atorfinitsitsisoqarsimavoq, maannakkulli atorfik inuttaqanngikkallarpoq, sulilu aaqqissuussinerup ingerlateqqinneqarnissaa pillugu inaarutaasumik aalajangiisoqarsimanani.

 

Saviminikunik saliineq

 

Illoqarfinni 17-ini saviminikut tigussaasut annertussusaannik pitsaassusaannillu Grontmij | Carl Bro 2006-imi misissuilluni naammassisaqarpoq. Tamanna ilutigalugu nunaqarfinni 18-ini saviminikut tigussaasut namminneq nalunaarsornissaannut kommunit kaammattorneqarput.

 

Illoqarfinni peqataatinneqartuni tamani ataatsimoorussamik aallertoqarnissaanik aaqqissuussinissamut periarfissamik misissugaqarnissaq siunertarineqarpoq. Naatsorsuutigisanulli naleqqiullugit amerlassusaat annikinnerusimapput, naallu saviminikunut akit oqaluttuarisaanermi aatsaat taama qaffasitsigigaluartut saviminikut biilikullu kommuninut aningaasartuutaanngitsumik piiarneqarsinnaanissaannik neriuutaasoq piviusunngortinneqarsinnaagunanngilaq. Matuma allannerani saviminikut katersat ataatsimoortillugit aaneqarnissaat suliarinnittussarsiorneqarpoq, neqeroorutit tunniunneqarnissaannut 5. septembari killiliunneqarluni. Tamatuma kingornatigut suliassamut neqeroorutit takkuttut takutikkumaarpaat illoqarfinni pineqartuni saviminikunik saliinissaq akisunaarnagu pisinnaassanersoq. Avatangiisinut takornariartitsinermillu inuussutissarsiuteqarnermut iluaqutaasumik.

 

Ikuallaavimmit arsakut il.il.

 

Ikuallaasarfinni eqqakkat nalinginnaasut ikummarlukut kinnganikui ikuallaavimmiillu arsakut teqqalajasut ukiuni kingulliunerusuni ukkatarineqalersimap­put.

 

2006-imi kommuninit arfinilinnit ikuallaasarfilinnit sisamat ikuallaavimmit arsakunik Mokanamut nassiussaqarput, naatsorsuutigisatut Kalaallit Nunaanni tamarmi annertussuserisassap affangajaanik. 2007-imi aamma Qaqortoq Nuullu ilanngupput. Tassa imaappoq arsakut Kalaallit Nunaanni pilersinneqartartut annertunerpaartaat maanna avatangiisit eqqarsaatigalugit imminut illersorneqarsinnaasumik suliarineqartalersimasut. Mokanap ilitsersuutaanut naapertuuttumik ikuallaavissuarnit taakkunannga arsakut saffiugassanik oqimaatsunik akoqaqalutik avatangiisinut assut ajoqusiisinnaassuseqartut isumannaatsumik toqqortassanngortillugit nunatsinnit avammut nassiussorneqartarnissaannut KANUKOKA annertuumik suliniuteqarsimavoq.

 

Erseqqissarneqassaaq aaqqissuussinermut ilanngunnissaq piumassuseq tunngavigalugu nammineq aalajangigassaammat aammalu assartuussinermut aningaasartuutit kisiisa kommunit akiligassarimmatigik.

 

Eqqakkanik ikuallanneqarsinnaasunik assartuineq

 

Eqqakkanik ikuallanneqarsinnaasunik avatangiisinut tunngatillugu isumannaatsumik piiaasarnissamut ajornartorsiutaasunut aaqqiissutissatut nunaqarfinni ikuallaaveerarpassuarnik atuinerup saniatigut periarfissatut allatut illoqarfinni ikuallaasarfissuarnut eqqakkat assartorneqartarnissaat siunnersuutigineqarsimavoq. Tamanna tunuliaqutaralugu eqqakkat assartorneqarnissaannut ilusiliunneqarsinnaasunik arlalinnik siunnersuisarfik COWI nassuiaateqarsimavoq. 2006-imi kommuneingeniørit ataatsimiinneranniilli misiligutaasumik pilersitsinissaq kommunit tungaannit noqqaassutigineqartarsimavoq.

 

Assartuinissamik suliniutip manna tikillugu kinguarsaatigisimavaa Eqqagassat pillugit iliuusissatut pilersaarusiap tamakkiisup saqqummiunneqarnissaa sioqqullugu Naalakkersuisut siunnersuummut isummerusussimannginnerat. Taamaattorli piareersaatitut suliap aallartisarnissaa pillugu Miljøstyrelse KANUKOKA-mit oqaloqatigineqarpoq, taamaalilluni isumannaatsumik tunngaveqarluni assartuinermik aaqqiissuteqarnissamut isummersortoqarsinnaassaniassammat.

 

Siunissami eqqakkanik ikuallanneqarsinnaasunik assartuisinnaanissami pitsaaqutinik ajoqutinillu – minnerunngitsumillu aningaasaqarnermik – qulaajaasussamik piareersaatitut suliamut aningaasanut inatsim­mi 500.000 kr. atugassiarineqarsimapput. Nunap immikkoortortai marluk, ataaseq Avannaani allalu Kujataani, suliniummut assorsuaq soqutiginninnerminnik nalunaaruteqarsimapput, periarfissaqarfiatigullu suliniutinut tapersersuinissaminut KANUKOKA piareersimavoq.

 

Siunissami assartuussinermik aaqqiisinnaanermut – immaqalu ilaannakortumut – isummertoqarnissaata tungaanut nunaqarfinni ikuallaasarfinni pioreersuni ingerlatsinerup pitsanngorsarneqarnissaanut kommunit kaammattorpavut. Tamatumunnga atatillugu kommunini ingerlatsivinni sulisunut nunaqarfinni ikuallaasartutut pikkorissartitsinermik Saviminilerinermik Ilinniarfiup suli neqerooruteqartarnera nuannaarutiginarpoq. Tamannami eqqaavissuarmi silami ikuallaanermut naleqqiullugu pitsaanerujuassaaq, eqqakkat navianartut immikkoortiternerinik ilassuteqarfigigaanni eqqortumillu ingerlakkaanni.