Ukioq manna 2009 Kalaallit Nunaata naalakkersuinikkut allaffissornikkullu oqaluttuarisaanerani immikkut malugisa­ri­a­­linnik annertuunik marlussunnik pisoqarpoq pisoqartussaallunilu. Siulleq pereerpoq, tassa kommu­nit 18-iusimasut sisamarsuanngorlutik januaarip aallaqqaataani kattunnerat. Aappaa qaammammi tulliuttumi pisussaavoq, tassa Kalaallit Nunaata Danmarkip naalagaaffiata iluani namminersulernissaa.

 

Taamaattumik siulersuisut nalunaarutaannik qaammatip ataatsip matuma siorna allakkatigut nassi­ussuunneqarsimasumik saqqummiussissutissap matuma piareersarnerani pissusissamisoorsimavoq oqaluttuarisaanermi kingumut qivialaarnissaq – ukiunik arfiniliinnannguanilluunniit.

 

2003-mi septembarimi borgmesterit kommunaldirektørillu Qaqortumi ataatsimiinnerata naammassilernerani taamani KANUKOKA-mi siulittaasuusup Jens Lars Fleischerip ataatsimiittut tunuliaqutaralugit naalakkersuisut siulittaasuannut saaffiginnissuteqarluni allagaa KANUKOKA-p nittartagaatigut saqqummiunneqarsimasoq atuarlugu qungujunnarsinnaasunik eqqarsariaallannartoqarpoq.

 

Ima allassimasoqarpoq: (issuaaneq aallartippoq) ”…Pilersaarut malillugu borgmesterit tulleriiaarlutik saqqummiussipput namminneq kommuneqarfimminninngaanniit isigalugu kommunit aaqqissuussaanerisa nalilersoqqinnissaannik pilersaaruteqarnermut isummaminnik. Tassani paasivarput isummat assigiinngeqisut. Ataasiakkaat kommunit kattunneqarsinnaanissaannut isumaqataanngillat allaffeqarfikkulli suleqatigiissinnaanernut akuersaarlutik. Ilaatigut kommunit kattussinnaanissaat aqqutissiuuteqquneqarpoq. Amerlanerilli tungaaniit erseqqissarneqarpoq pinngitsaaliissummik kommunit kattutsinniarneqarsinnaanissaat akuersaarneqanngitsoq. Ataatsimiittulli tamarmik isumaqatigiissutigaat suleqatigiinnissamik oqallinnerit naammalermata piviusunngortitsinissamut sinaakkutassat, tassalu inatsisitigut allannguutissat, piaartumik naalakkersuisunit suliarineqarnissaat kissaatigineqassasoq.” (issu­aaneq naavoq).

 

Taavalu allakkami kissaatigineqarpoq kommunit aamma Namminersornerullutik Oqartussat aaqqissuussaanerannik nalilersueqqittussamik ataatsimiititaliortoqassasoq. Saaffiginnissullu ima naggaser­neqarpoq: (issuaaneq aallartippoq) ”Suliassat ingerlanneqarneranni allaffissornerujussuup annikillisarneqarnissaa anguniagassanut ilaammat kissaatigaarput qarasaasiatigut atortoqarnerup ullutsinnut naleqquttumik suleqatigiiffiulernissaa ilanngullugu sammineqassasoq.” (issuaaneq naavoq)

 

Naluneqanngitsutut ataatsimiititaliaq pilersinneqartussatut kaammattuutigineqartoq 2004-imi janu­aarimi sulilerpoq, 2005-imilu ukiakkut isumaliutissiissummik saqqummiussilluni tamatuma kingorna oqallinnerup ingerlaqqinnerani, isummanik ilusilersueqqinnermi, kommunit kattuttussat ”immin­nut nassaariniarneranni” inaarutaasumillu inatsisiliornerni tunngavigineqartumik.

 

 

 

Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap siulliup – tassa nunatsinneersuinnarnik ilaasortaqartup – assortuussutaarujussuanngitsumik ungaqqukkuminaatsumillu siunnersuutigereersimavaa allaffissornerup kommuneqarnerullu nutaamik aaqqissuunneqarnissaat.

 

Taamaattumik kommunit aallaqqaammulli aalajangersimapput aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnis­saq kattuffitsik aqqutigalugu suleqataaffiginiarlugu taamaaliornermikkullu sunniuteqarfiginiarlugu – soorlumi tamanna 2003-mi borgmesterit kommunaldirektørillu Qaqortumi ataatsimiinnerannit oqaaseqaatip aatsaannguaq issuakkama ersersikkaa.

 

Aamma taamani ukiut arfinilinngulersut matuma siornatigut oqaaseqaammi oqaatigineqarpoq ”suleqatigiinnissamik oqallinnerit naammalersut” – ima paasinagu suleqatigiinnissaq oqallisigineqaqqittariaqanngitsoq, imali paasillugu nunap immikkoortuini illoqarfiit nunaqarfiillu eqqaamioriit suleqatigiinnerusariaqarnerannik ukiorpassuanngortuni oqallisaasoq timitalerneqartariaqalersoq.

 

Oqar­puttaaq ”qarasaasiatigut atortoqarnerup ullutsinnut naleqquttumik suleqatigiiffiulernissaa” sulissutigineqassasoq.

 

Ullumi periarfissaqalersimavugut suleqatigiinnissap oqaasiinnaajunnaarluni timitalernissaanut. Utoq­­qatsissutissaarussimavugut suleqatigiinnginnginnissatsinnut – inatsisitigoortumik ”katinnerup” kingunerisaanik pinngitsoorata suleqatigiittussaavugut.

 

 

 

Kommunit kattuffiata siulersuisuisa iluarusuutigalugu maluginiarpaat maanna aaqqissuussaanerup nutaap aallartinnerani kommunit nutaaliornissaminnut nukissaqarpasissut iluatsittumillu ineriartortoqartariaqarnera aalajangiusimagaat.

 

Ataatsimut isigalugu assiliaq kusanarpoq isumalluarnarlunilu. Soorunami aatsaat aallartikkatta – tassa kattunnermit qaammatit tallimanngunngimmataluunniit – suut tamar­mik suni tamani iluar­se­reersimanissaat naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq, taama isumaqassagutta immitsinnut salloqittassaagut. Pingaar­neruvoq kommunit kattunnerata siunertai naapertorlugit siuariartuutaasunik iliuu­seqarniartuarnissaq. Maluginiarparpullumi innuttaasunik kiffartuussinermi assigiissaarinissaq pitsan­­ngorsaa­nissarlu tamani pingaartinneqartut. Tassa taamaassaaq, tamatumani kaamisaaqataarusuppugut.

 

KANUKOKA tamatumunnga tunngatillugu piareersimarusuppoq siunnersuinikkut suugaluartutigulluunniit ikiortiserineqarnissaminut, soorlu pisussaaffinnik piginnaatitaaffinnillu agguataarinissamut pilersaarusiornerni – aamma suliassaqarfiit kommunit Namminersornerullutik Oqartussanit tigujumaagassaat eqqarsaatigalugit.

 

Taamatuttaaq kattuffik peqataarusuppoq pikkorissaanerit kommunit ataasiakkaat namminneq ingerlataasa aamma kommunit allat sulisuinit peqataaffigineqaqqullugit neqeroorutigineqarsinnaasut imarisaasigut aaqqissuunneranni.

 

Aamma eqqaasariaqarpoq kommunit qitiusumit immikkut aningaasatigut ikiorneqanngikkaluarlutik kattunnermut alloriarnerat ajunngitsumik pisimammat. Tassami isumaqartoqartoqarniaqinani nuna­mi taama isorartutigisumi kommunit 18-it ukiut 50-it ingerlaneranni allaffissornikkut ingerlatsinikkullu “immikkut kultureqaleriartuaarsimasut” kattutissallugit pisariitsuararsuullunilu ajornanngit­suararsuussasoq – naaggali!

 

Borgmesterit kommunaldirektørillu oqarissaarumatoorsuunnginnamik kattunnerup kingorna qaammatini siullerni ilisimatittarpaatigut politikkikkut allaffissornikkullu sulineq “ajoriinnagassaanngitsumik” ingerlalersimasoq. Taava paasiinnartarparput pissutsit ataatsimut isigalugit toqqissisimanartumik aallariartoqartoq.

 

Tassami maanna siusippallaarpoq aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnikkut aningaasatigut pitsan­ngorsaataasunik oqilisaataasunillu takussutissiorniassalluni. Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissamut isumaliutissiissummi siulittuutigineqareerpoq aaqqissuussaanermut nutaamut ikaarsaarner­mi ukiuni siullerni aningaasartuutit amerligallarumaartut. Tamannalumi aamma kommunini nutaani maannakkorpiaq misigineqangaatsiarpoq, pingaartumik Avannaani Kujataanilu aningaasanik tigo­ri­aannarnik amikkittooqqajaasarnikkut.

 

 

 

Naluneqanngitsutuulli “pisortat suliassaqarfiisa aaqqissuussaanerannik iluarsaaqqinneq” tassaaginnanngilaq kommunit kattunnerat ukiup matuma aallartinnerani pisoq. Aammali tassaavoq Nammi­ner­sornerullutik Oqartussat ingerlatsinikkut suliassaqarfiinik kommuninut nuussinissaq. Tamanna suli pinngilaq, tunngaviusunulli ilaalluinnarluni kommunit aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissa­mut suleqataaniarlutik aalajangersimanerannut.

 

Kommunimmi kattupput suliassaqarfinnik kommu­ninit ingerlanneqarnissaminnut tulluarnerusunik Namminersornerullutik Oqartussanit tigusinissaminnut aningaasatigut tunngavissarissaarnerulerniassagamik nukittunerulerniassagamillu – taamalu aamma innuttaasunik sullissinermi pitsanngorsaa­nissamut periarfissarissaarnerulerniassagamik. Taamaassappallu soorunami isumagisariaqarpoq suliassa­qar­finnik nuussinermi suliassaqarfiit aningaasartaasa pisariaqartitsinermut naapertuuttumik malinnaa­tinneqarnissaat.

 

Taanna pingaartillugu taavara maluginiaratsigu soorlu atuarfinnik sanaartorneq illutaannillu iluarsaassineq maanna Namminersornerullutik Oqartussat oqartussaaffigisaat Inatsisartut aningaasaliiffiginikippallaarta­leraat, ilaatigut aningaasat suliassat affaannaannut naammattarlutik.

 

Atuarfiit illutaannik sanaartorneq iluarsaassinerlu tigujumasanut siullernut ilaanngikkaluarput, tamannali assersuutissaatipparput kommunit tigusassaasa qaammatini aggersuni piareersarneqarnissaanni isumaqatigiinniuti­gineqarnissaannilu aningaasartaannik malinnaatitsinissap qanoq pingaaruteqartigineranut.

 

 

 

Siulersuisut allakkatigut nalunaarutaanni qaammatip ataatsip matuma siorna aallartitanut kommuni­nullu nassiussuunneqartumi qupp. 10-mi takussutissiivugut suliassaqarfinnik tigusinissamik suliniutit piareersaatillu sumut killinnerannik aammalu kattuffiup siulersuisuisa borgmesterillu peqatigiillutik qanoq pingaarnersiuisima­nerannik.

 

Ullormik tigusiffissamik taasaqarfigalugit qaammatini qaangiuttuni piareersarneqarsimasut tassaapput: 1) Meeqqanut inuusuttu­aqqanullu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit, 2) Innarluutilinnik isumaginninneq, 3) Imerajuttunik kat­sorsaaneq, 4) PPR (pædagogisk-psykologiskimik siunnersuisoqarneq) aamma 5) Annertusisamik im­mikkut ittumik atuartitsineq. Suliassaqarfiit taakku tamaasa 2010-mi januaarip aallaqqaataaniit kommuninit tiguneqarnissaat siunniunneqaraluarpoq.

 

Taavali nalunngilarput Inatsisartunut qinersisoqartussanngortoq. Taamaattumik inatsisiliorneq unin­ngagallarpoq. Maajillu qiteqqunnerani Namminersornerullutik Oqartussani atorfillit tungaannit ilisimatinneqarpugut meeqqanik inuusuttuaqqanillu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit aamma innarluutilinnik ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit 2010-mi januaarip aallaqqataani tiguneqarsinnaanavianngitsut pissusissaq malillugu inatsisiliornissamut piffissakippallaalermat – aammami allannguutit pingaaruteqartut sulisunut nalunaarutigineqartussaammata minnerpaamik ukiup affaanik sioqqullugu.

 

Suliassaqarfiilli allat, tassa annertuumik innarluutilinnik isumaginninneq, PPR, annertusi­samik immikkut atuartitsineq aamma imerajuttunik katsorsaaneq januaarip aallaqqaataani 2010-mi tigune­qarsinnaassapput kommunit piumappata naalakkersuisunillu nutaanik pilersitsinissap kingornatigut suliassaqarfiit taakkua aningaasartaannut tunngasut isumaqatigiissutigineqarsinnaassappata.

 

 

 

Allakkatigut nalunaarummi aamma ilimasaarivugut suliassaqarfiit isumaginninnermut tunngassu­teqartut aatsaat taasakka pillugit suleqatigiissitat arlariiusut aallartitat ataatsimiinnissaat sioq­qu­tit­siarlugu siulersuisunut inassutissaminnik saqqummiiumaartut. Ippassarlu taama pisoqarpoq.

 

Suleqatigiissitat taakku marluusut paasissutissanik amigaatigineqartunik katersuisussaasimapput aammalu inassuteqaasioqquneqarlutik Meeqqaanik inuusuttuaqqanillu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit aamma Innarluutilinnik ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit kiisalu annertuumik innarluutilinnik isumaginninnerup 1. januaari 2010-miit kommuninut tunniunneqarnissaannik.

 

Suleqatigiissitat suliartik aallartippaat novembarimi 2008-mi, siunniullugu 2009-mi maajip qiteqqunnerani naammaassinissartik tamatumalu kingorna kommuninut tusarniaanissartik.

 

Suleqatigiissitat inassutigaat meeqqanik inuusuttuaqqanillu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit, innarluutilinnik ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit aamma børnehjemit kommunit ingerlataat Kommunit Qitiusumik Ingerlatsiviannit 1. januaari 2010-miit ingerlanneqalissasut, ukiunik marlunniit sisamanut ikaarsaariarfeqartumik.

 

Aammattaaq suleqatigiissitat arlariillutik inassutigaat Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu annertuumik innarluutilinnik isumaginninnerup ingerlanneqarnera tamarmi 1. januaari 2010-miit kommuninut tunniunneqassasoq.

 

Suliassaqarfinnik allanik tigusinissami qanoq pingaarnersiuinissamik siulersuisut tunngaviusutigut isumaat siulersuisut nalunaarutaanni immikkoortumi “Suliassaqarfinnik tigusinissaq”-mik qulequtalimmi qupp. 9-miit allaaserineqarput.

 

 

 

Siulersuisut nalunaarutaanni isumaginninnermut tunngasunut immikkoortumi ilaatigut taaneqarpoq ilaqutariit meerartallit ikiorserneqartarnerat pillugu isumasioqatigiinneq, KANUKOKA-mi siulersuisut borgmesterillu inassuteqarneratigut ukioq manna februaarip naanerani ingerlanneqartoq. Isumasioqati­giin­­nermi saqqummiussat inerniliinerillu eqikkarlugit nalunaarusiaq matumuuna innersuussutigiinnarsinnaavara, kaammattuutigalugu misilittakkat, kissaatigisat inassuteqaatillu tassani allaaseri­ne­qar­­tut kommunit aamma Namminersornerullutik Oqartussat isumaginninnikkut ingerlatsineranni aalajangiisarnerannilu iluaqutissatut atorneqassasut.

 

Nalunaarusiami taaneqartut ilaatigut marluk maluginiarpakka. Siullermik, pisortat suliffeqarfiutaasa assigiinngitsut – tassa meeqqat angajoqqaallu isumannartut eqqumaffigilluarneqarsinnaaqqullugit piaartumillu ikiorserneqartarsinnaaqqullugit isumaginnittoqarfiup, atuarfeqarfiup, peqqinnissaqarfiup meeqqeriviillu – p­i­sussaaffiliisumik suleqatigiilernissaannik kissaatigisaq.

 

Aappassaanik, nalunaarusiami allassimavoq maluginiarneqarsimasoq meeqqanik kaatsitsisoqartar­nera tassatuaanngitsoq pissaaleqisut ajornartorsiutaat, aammali ilaqutariinni akissaqarnerusuni atuuttoq. Taa­maattumik ilaqutariinni pingaartitassat angajoqqaatullu akisussaaffiup innuttaasunut oqallisigitinneqarnissaannut isummerfigitinneqarnissaannullu sumiiffinni politikerit siuttuusariaqartut oqaatigineqarpoq. Siunnersuut tusaaniagassaqqivippoq.

 

 

Isumaginninnermut tunngasut nangillugit naggasiillunga eqqartulaarusuppara qaammatit qaangiuttut ingerlaneranni peqatigiiffinnik pingasunik ataatsimeeqateqartarsimanera taakkua ataatsimeeqatiserinninneri tun­nga­­vigalugit, taakkulu tamaasa ne­riorsortarsimallugit oqariartuutaat suliniutaallu isumaqatiginartut kommuninut sapinngisamik tapersersortaqqullugit kaammattuutigiumallugit.

 

Kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasunut annertoqqusersuisut suleqatigiiffiannut “Tasiorta”-mut “ambassadøritut” folketingimullu ilaasortaq Juliane Henningsen toqqarneqarpugut tapersersortissarsiarineqarluta.

 

Meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluisarneq ajornartorsiutaavoq alianartoq i­nup­passuarnullu sunniuteqapiluttartoq, allaat aarlerigisamit annerusumik. Suleqatigiiffiup iliuusissatut siunnersuutigi­sartagai assigiinngitsutigut aalajangiiniartarnerni tusaaniaqqunarput. Kinguaassiutitigut atornerlui­sarnerup imaluunniit atornerlunneqarsimasut iliuuseqarfigineqarnerunissaat kommuninut kaammattuutigerusunnarpoq. Atornerlunneqarsimasut atornerluisimasullu katsorsartarfigisinnaa­saan­nik pi­lersitsiniartoqarnissaa, tamannalu pitinnagu atornerlunneqarsimasut ataatsimoorfigisinnaasaannik ornittakkanik periarfissiisinnaanissaq, kommuninut eqqummaariffigeqqunarpoq.

 

 

 

Innarluutillit Kattuffiat aamma ataatsimeeqatigaara. Kattuffiup kommunit innarluutilinnik isumaginninnermi erseqqissunik politikkeqarnissaat kissaatiginartippaa. Innarluutillit immikkut ittumik suliffeqartitaanerminni nal. akunneranut 15 kr.-isiaqartitaanerat sullugalugu iluarsisariaqartutut tikkuarpaat, aammalu illuliortiternermi, majuartarfiliortarnermi elevatoriliisarnermilu innarluu­tillit eqqarsaatigineqartarnissaat kaammattuutigalugu.

 

Innarluutillit pisiniarfinnut suliffeqarfinnullu allanut ajornanngitsumik isersinnaanissaata sanaartornermik akuersissummik tunniussinermi piumasaqaataasarnissaa eqqumaffigineqassasoq kaammattuutigerusunnarpoq. Naak tamanna inatsimmi qulakkeerniarneqaraluartoq amerlanertigut taku­sinnaavarput sanaartukkani piumasaqaat tamanna amerlanertigut malinneqarneq ajortoq.

 

Innarluutillit Kattuffiata ataatsimeeqatiginerani KANUKOKA tunngavissaqartumik tusa­ngia­saarneqanngitsuunngilaq, tassa kattuffiup allattoqarfiata isaariaa innarluutilinnut ajornaallisagaanngimmat. Tamanna ukioq manna iliuuseqarfiginiarparput.

 

Napparsimasut ilaqutaasa peqatigiiffiat NNN ataatsimeeqatigigakku siunnersuutigisaat aamma ingerlateqqitassaqqissorujussuuvoq tunngavilersorluagaagami.

 

Tassa soorlu aapparisaq perululluni Danmarkimi napparsimmavimmi uninngatillugu ornikkaanni hotelimi unnuisariaqartarneq amerlasuut misigereersimavaat. Tamanna akisoorujussuusarpoq, tamatumanilu aamma kommunit ani­ngaasartuuteqangaatsiartartut naluneqanngilaq.

 

Peqatigiiffik siunnersuivoq illumik pensionat-imik pilersitsisoqassasoq Danmarkimut katsorsartikkiartortut qanigisaasa inisimaffigisartagassaannik, tamanna tamanut aki­kinnerusussamik aaqqinneqarsinnaammat, aammalu siunnersuisarnikkut ingerlatsivittalerlugu aaqqiissuteqarfigisinnaagaanni iluassaqimmat. Tamanna kommunini politikerinut maanna katersorsimasunut matumuuna ingerlateqqippara.

 

 

Taamaalillunga siulersuisut nalunaarutaat saqqummiuppara tapiliussanik oqaaseqarfigiitigalugu. Neriuppunga ualimut oqallilluarumaartusi – oqaaseqatigiumaakkasi aqagumut qilanaarutigissavavut.