Oqartoqartarpoq inuiaqatigiit nukittuut angujumagutsigit taava ilaqutariit nukittorsartariaqari­vut. Tamanna ilumoorsorinarluinnarpoq. Tassami inuiaqatigiit ilaqutariinnik ataasiakkaanik katitigaapput. Ilaqutariillu ataasiakkaat qajannaappata soorunami inuiaqatigiit ataatsimoorlutik qajannaannerussapput isumannannginnerullutillu - ulluni atugarissaarfiusuniinnaanngitsoq, aam­mali ulluni ajortuni, perluit nalaanni.

Assiliaq taanna inuiaqatigiit ingerlanneqarnerannut aaqqissugaanerannullu tunngatillugu aam­­­­­­ma atorsinnaavarput. Kommunit nukittuppata taava aamma inuiaat ataatsimut isigalugit nukittunerussapput isumannannginnerullutillu.

Taamaalillutik aamma Namminersorlutik Oqartussat nukittunerussapput kommunit nukittup­pata! Pingaarnerusorli aajuna: Kommunit nukittuut pisariaqartippavut innuttaasut pillugit - aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnermi kommunillu kattunneranni tamanna siunertarpiaammat.

• Kommunivut nukittuppata atugarissaarneq tamatta kissaatigisarput angujuminartinnerussavarput attakkuminartinnerullugulu.
  
  
• Kommunivut nukittuppata utoqqarnik meeqqanillu tungiuineq isumannaannerusumik pitsaanerusumillu ingerlassinnaavarput.
  
  
• Kommunivut nukittuppata atuartunik, innarluutilinnik innuttaaqatitsitsinnillu sanngiinnerusunik taamaattumillu immikkut isumagisarialinnik tungiuinerput isumannaannerusumik ingerlassinnaavarput.
  
  
• Minnerunngitsumillu: Kommunivut nukittuppata innuttaasunik sullissineq ataatsimut isigalugu pitsaanerusumik isumannaannerusumillu ingerlassinnaavarput.
  

Taamaattumik-una aamma kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit Namminersorlutik Oqartussanit ikililerniarneqalermata kommunit tungaannit nikussaartugut oqarluta tamanna isumatusaarnerunngitsoq aaqqissuussaanermillu iluarsaaqqinnermi isummanut tunngaviusunut iliuu­­seriniakkanullu ataqatigiiaartunut naapertuutinngitsoq.

Ikililerinermut tamatumunnga kommunit akerliliinerat akisussaaqataarusunnginnermik nammaqataarusunnginnermillu tun­ngaveqanngilaq - tunngaveqarporli aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnerup aatsaat aallartisaleruttortup iluatsilluarnissaanik qamannga pisumik kissaateqar­nermik. Tamanna uterfigeqqissavarput.

KANUKOKA-p siulittaasuata Enok Sandgreenip siulersuisut nalunaarutaat saqqummiuppaa qulequtaralugu "Kommunit nukittuut - innuttaasut pillugit".

Siulersuisut allakkatigut nalunaarutaat qaammatip ataatsip matuma siornatigut kommunit kat­tuffimmut aallartitatut toqqagaannut nassiunneqarsimasoq, aammalu kattuffiup nittartagaani taamanerniilli saqqumitinneqarsimasoq, matumuuna innersuussutigissavara - aallartitat quppersagaanni qupperneq 8-mi aallartittoq.

Nalunaarummi tassani suliassaqarfinni assigiinngitsuni ukiumi qaangiuttumi KANUKOKA-p susassaqarfigisimasai suliassaqarfinnut nalinginnaasunut immikkoortiterlugit allaaserineqarput - isu­maginninnermi peqqinnissamilu, atuarfeqarnermi ilinniartitaanermilu, sulisoqarnermi akissarsiaqartitsinermilu, teknikkeqarner­mi avatangiisilerinermilu, minnerunngitsumillu aningaasaqarnermi.

Oqalugiaat manna siulersuisut nalunaarutaannik tamatuminnga saqqum­miussissutaavoq, nalu­naarutillu saqqummiunneqarnerata kingorna pisimasut tunngavigalugit nalunaarummut na­ngitsissutaalluni.

Siulersuisut allakkatigut nalunaarutaat pisarnertut sorpassuarnik imaqaraluartoq sisamatigut pingaarnernik oqariartuuteqarfiusutut taasariaqarpoq: 1) Kommunit kattunnerata kingorna ukiumik siullermik nalilersuiffiugami, 2) kommunit suliassaqarfinnik tigusinissaannut piareersarnermi killiffiusumik ilisimatitsiffiugami, 3) kommunit aningaasaqarnerat pillugu ilisimasariaqakkanik saqqummiiffiugami kiisalu 4) KANUKOKA-p piunera aaqqissugaaneralu pillugit isummanik tunngaviusunik nalunaaruteqarfiugami.

Taakkua ilaat marlussuit matumuuna sammeqqilaarusuppakka, tassa suliassaqarfinnik ti­gu­si­nissaq aningaasaqarnerlu. Aammali kommunit kattuffiata aaqqissugaanera taasaqarfigeqqilaa­­­­­­rusunnanngitsuunngilaq, aalajangiiffigisassatut siunnersuutit pingaarnerit tassunga tun­ngassuteqarmata.

Soorlu siulersuisut nalunaarutaanni taaneqareersoq suliassaqarfiit aasaru juulip aallaqqaataani Namminersorlutik Oqartus­sanit kommuninut nuunne­qar­tussatut piareersar­ne­qaraluartut tas­saapput innar­luutilinnik isumaginninneq aamma PPR (tassa perorsaanikkut tarnil­lu pissusii­sigut siunner­suisarfeqarneq) annertusisamillu immikkut ittumik atuartit­sineq.

PPR annertusisamillu immikkut ittumik ilinniartitsinerit tiguneqarnissaat maannakkorpiaq suli piuviusunngortussatut piareersarneqarpoq, aningaasartaanullu tunngasut kommuninut juunip arfineq-aappaat akissuteqarfissatut killigitillugu tusarniutigineqarlutik.

Innarluutilinnut isumaginninnerup akisussaaffigilerlugu tiguneqarnissaa juulip aallaq­qaa­taanut pisussatut pilersaarutaanikuugaluartoq qanittukkut Inatsisartuni januaarip aal­laq­qaa­taani 2011-mi pisussanngorlugu aalajangerneqarpoq. Suliassaqarfiup juulip aallaq­qaataani tigunissaraluata kinguartinneqarnera aningaasatigut tunngavissat tamakkiisumik qulaajar­neqasimannginnerannik pissuteqarpoq.

Suliassaqarfiup tiguneqarnissaata kinguartinneqarnera ajuusaarnarpoq pisariaqarsimallunili. Naalakkersuisoqarfiit suliassaqarfinnik tunniussisussat siunissami piareersaaqataanerat pit­saa­nerusariaqarpoq, taamaattumillu siulersuisuni iluarisimaarparput Inatsisartut kinguartit­sinerminni pingaartimmassuk suliassaqarfinnik nuussinissaq sioqqullugu kommunit sulias­saqarfimmik tigusinerminni aningaasatigut atugassaat piffissaagallartillugu isumaqatigiin­niutigineqartassasut.

Tassami taasariaqarpoq innarluutilinnik isumaginninnerup tigunissaanut tunngatillugu paa­sis­sutissat pisariaqartinneqartut amigaatigineqartullu Isumaginninnermut Naalakkersuiso­qar­fimmit utaqqineqartuarsimammata, pingaartumik aningaasanut tunngasut, tamannalu piareer­saanermut annertuumik kinguarsaataasimammat.

Pilersaarutaasimagaluarpoq suleriusissatut siunnersuutit taakkulu tunuliaqutaat kommunit isumaginninnermut ataatsimiititaliaasa siulittaasuisa, isumaginninnermi pisortat, kommu­naldirektørit kiisalu KANUKOKA-p siulersuisuisa akornanni oqallisigineqarnissaat siuner­taralugu ataatsimeeqatigiinnissami 22. apriili 2010 Nuummi pisussami saqqummiunne­qas­sasut. Tamatuma kinguninnguatigut borgmesterit KANUKOKA-llu siulersuisuisa Naalak­kersuisunik ataatsimeeqateqarnissaat aamma pilersaarutaagaluarpoq.

Naluneqanngitsutulli ataatsimiinnissat tamarmik ajoraluartumik taamaatiinnarneqartariaqarsi­mapput Islandimi qaqqap innermik anitsisup pujua pissutigalugu. Timmisartut angalasinnaaq­qi­ler­ma­ta ataatsimiinnissamik nutaamik KANUKOKA aaqqissuussiniarsimagaluarpoq, ajora­lu­artu­mik iluatsinngitsumik.Ukiamut ataatsimiinnissaq piviusunngortinniarneqassaaq, tama­tu­muunakkut aamma neriuutigaarput aningaasartai ilanngullugit nalilersuinissat imaqar­sin­naajumaartut.

Siulersuisut allakkatigut nalunaarutaata naammassereernerani nassiutereerneranilu pisut pi­ngaaruteqartut ilagaat "Kommunit pillugit nassuiaatip" tusarniutigineqarneranut kommunit ataat­simoorlutik akissu­siornerat.

Naalakkersuisut taamatut nassuiaasiortitsisimanerat soorunami qujarunnarpoq, paasinarporlu piffissami maanna atukkatsinni taamatut nalunaarusiornissap pisariaqartinneqarnera. Nassui­aatip tusar­ni­u­tigineqarnera iluatsillugu kommunit arlalitsigut pingaartitaminnik ilisimatitsis­su­teqarput, nassuiaatip imarisaanik uparuagaqarlutik aaqqissuussaanermillu iluarsaaqqin­ne­rup ingerlariaqqinnissaani aqutsinermut iluaqutissamik siunnersuuteqarlutik.

Naalakkersuisut tungaannit oqaatigineqarsimavoq isumaliutissiissutip aaqqissuus­saanermik iluar­saaqqinnermut kommunillu kattunnerannut tunngaviusup saqqummiun­neqar­neraniit ukiut tal­limanngulermata pisariaqartoq inassuteqaatit Namminersorlutik Oqartussat kommu­nillu akor­nanni suliassanik agguataarinermut tunngaviusut politikkikkut oqaluusereq­qissal­lugit.

Tamatumunnga isumaqataaginnarsinnaavugut, tassa suliniutit aallartinneqarsimasut minne­run­ngitsumik inuiaqatigiinnut taama pingaaruteqartigitillugit akuttunngitsumik misissoq­qit­tariaqartarmata.

Naalakkersuisooqatigiit aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinneq qitiusumit isigalugu nalilersu­eq­qinniarnerat ajunngilluinnarpoq.

Aamma uagut kommunit tungaannit taamaaliussaagut. Eqaatsumik periaaseqarluta taamaali­ussaagut innuttaasunut ajunngitsussaq pingaarnerutillugu.

Naalakkersuisunulli erseqqissartariaqarsorinarpoq tunngaviit, naleqartitat piumasarisallu kom­munit pisortat suliassaqarfiisa aaqqissuussaanerannik iluarsaaqqinnissamut, aamma kommunit kattunissaannut, peqataarusunnerminnut tunngavigisimasaat aalajangiusima­gat­­sigit. Tamatumani apeqqutaanngilaq Aaqqissuussaanermut isumalioqatigiissitat isumaliutis­siissutaata ukioq manna ukiunik tallimanik pisoqaassuseqalertussaanera. Aammami kom­mu­nit kattunnerannit taamaallaat ukioq ataaseq qaammatillu sisamat qaangiupput. Suli aal­larti­sarpugut, kisianni aalajangiusimavarput suliassaqarfinnik Namminersorlutik Oqar­tussanit kom­­muninut nuussinissaq siunertaq naapertorlugu piaartumik naammassineqassasoq.

Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinneq qitiusumit oqartussat kommunillu suleqatigiissutissa­rim­massuk suliap siumukarfiunissaa ataqatigiissumillu ingerlanneqarnissaa illua'tungeriinnit isumagi­ne­­­qar­­ta­ria­qarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisut kommunit pillugit nassuiaataata tusarniutigineqarneranut akissutitsinni siunnersuutigaarput allaffissornikkut aqutsisoqati­giin­nik atorfilinnik Namminersorlutik Oqartussanit kommuninillu pisunik pilersitsisoqassasoq, taamatullu aamma politikkikkut aqutsisoqatigiinnik pilersitsisoqassasoq naalakkersuisut siu­lit­taasuata, nunami namminermi pissutsinut naalakkersuisup, KANUKOKA-p siulittaasuata aamma borgmesterit ilaata ataatsip ilaasortaaffigisaannik.

Aqutsinermi periaaseq taanna iluaqutaasumik atorneqarsimavoq kommunit kattunnissaasa tungaannut. Atoqqinneqarsinnaavorlu aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnerup ilaata pinngit­soorneqarsinnaanngitsup, suliassaqarfinnik nuussinissap, ataavartumik ataqatigiissumillu i­ngerlanneqarnissaa qulakkeerumallugu.

Oqaatigereerpara Naalakkersuisut kommunit pillugit taamatut nassuiaasiortitsisimanerat soorunami qujarunnartoq, tassa piffissami maanna atukkatsinni suliassaqarfinnik aggua­taareqqin­niarfiusumi taamatut paasissutissanik inerniliinernillu tut­suiginartunik tunngave­qartaria­qa­rat­­­ta.

Tamanna eqqarsaatigalugu nassuiaasiaq arlalitsigut pakatsinartoqarpoq sakkortuumillu isori­sa­riaqarluni.

Soorlu nassuiaammi aningaasaqarnerup eqqartorneqarnerani ima inerniliisoqarpoq: kom­mu­nit isertitaat piffissami ukiuni 2000-2010-mi Namminersorlutik Oqartussat isertitaannit amer­liartornerusimasut. Taamaattumillugooq aamma kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit 30 mio. kr.-inik ikililerneqarnerat pissusissamisoorpoq!

Taama naatsorsuinermi ukioq 2008 ilanngullugu naatsorsuutit pigineqartut qaa­va­ti­gullu uki­unut 2009-mut 2010-mullu missingersuutit toqqammavigineqarsimapput. Naatsor­suiner­mili toqqammavissarsiornermi akileraarutitigut isertitat inaarutaasumik naleqqussar­ne­qartarneri aaqqiivigineqartarnerisalu kingusinaarujussuartarneri eqqarsaatigineqarsimangillat.

Tamatuma saniatigut nalunaarusiami inerniliinerit piffissanik aalajangersimasunik tunnga­ve­qarput. Taamatuttaaq kommunit isertitaat tamakkiisumik iluarsineqartarsimagunanngillat soorlu tapiissutit pillugit maleruagassiat allanngorarneri, sulias­siis­sutit allanngorarneri, pi­sortat suliassaqarfiisa akornanni suliassanik nikerartitsineq, akileraarnermi procentit atuut­tut allanngorarneri kiisalu kommunit akileraa­rutitigut isertitaasa ilaasa marloriarlugit ilan­ngun­neqarsimasinnaaneri eqqarsaatigalugit.

Naatsorsuinermi ukioq 2000 aallaavigineqarsimanngikkaluarpat inerniliinermi Nam­mi­nersor­ne­rullutik Oqartussat isertitaat piffissami pineqartumi kommunit iserti­taan­nit qaffakkiar­tor­ne­rusimassagaluarput!

Kommunit aningaasaqarnerinik piumasaarsuutiginninneruvoq isornartorujussuaq Naalak­ker­suisut ukiuni 2000-miit 2010-mut isertitat ineriartorsimanerat kisiat aallaavigimmassuk, ani­ngaasaqarnerullu illua'tungaaniittut - aningaasartuutit - nassuiaamminni ilanngussima­na­git. Piffissami ukiuni 2000-2010 aningaasartuutit allanngoriartorneri sooq sammineqarsiman­ngin­nersut nassuiaammi oqaatigineqanngilaq.

Nassuiaammi taama naalakkersuinikkut oqariartuuteqarfiutigisumi Naalakkersuisut pif­fis­sa­mi pineqartumi aningaasartuutit amerliartorneri isertitatulli taakkartorsimasariaqaraluarpaat.

Kommuninimi isertitat tassaapput aningaasartuutissanut matussutissat. Kommunit isertitaat Naalakkersuisut Inatsisartullu annertunerusumik suliassiisarnerisigut aammalu Inatsisartut aki­leraarutitigut killiliussaat najoqqutaralugit qaffakkiartorsimapput. Kom­mu­ni­nut ataat­si­moor­­­tumik tapiissutit iluarsineqartarput suliassat annertusiartornerat annikilliartorneral­luun­niit ilutigalugu.

Ilaatigut tamakku pissutigalugit kommuninit ima naliliisoqarpoq, kommunit pillugit nassu­i­aasiaq ajunngitsumik siunertaqarluni suliaritinneqarsimagaluartoq pissutsit qanorpiaq ata­qa­tigiinnerannik naammattumik takussutissiinngitsoq. Sattattutullusooq taamungaannaq iner­ni­liinerit nassuiaammi malunnaateqarpallaarput - tamakkulu siunissaq ungasinnerusoq eq­qar­saatigalugu siunnerfiliiniarnermi aalajangiiniartarnernilu mianersorfigisariaqartorujus­suup­put.

Inerniliinerit taamaattut pinaveersaarneqarsimasinnaagaluarput nassuiaatip tunngavilersor­nerani suliarineqarneranilu siusinnerusukkulli kommunit akuutinneqalersimasuugaluarpata.

Nassuiaat taanna qimatsinnagu ilanngullugu eqqaarusunnarpoq tassani taaneqartut ilaat, tassa akileraartarnermut akiliisitsiniartarnermullu suliassaqarfiup siornatigut kommuninit ingerlan­ne­qarsimagaluarluni qitiusumut nuunneqarsimasup qanoq ingerlanera.

Suliassaqarfik taanna ‘aallartisarnermi suli ajornartorsiuteqarfiusutut' taaneqarpoq. Isuma­qar­narpoq maanna suliassaqarfiup qitiusumut nuunneqarneraniit ukiut pingasut qaangiunne­ranni taama oqaannassalluni sullunartoq. 2008-mi 2009-milu nunatta karsiata akileraarutitigut iser­ti­tanik naatsorsuutai eqqoqqissaarnersut kukkunersiuisut nalorninartoqartippaat - tassa imaap­­poq akileraarutitigut isertitat qanoq annertutiginerat Naalakkersuisut nalugaat.

Suliassaqarfiup nuunneraniilli kommunit apeqqusertuarsimavaat ilumut akileraarutitigut iser­titassatik tamakkerlugit isertittarnerlugit. Taamaattumik "aallartisarnermi ajornartorsiutaagin­narnersoq" maanna apeqquterujussuuvoq, eqqarsarnarluni ilumut suliassaq qitiusumit naam­massisineqarsinnaanersoq.

Taamaattumik naalakkersuisullu oqaloqatigiissutissaqaqaagut.Qanimut suleqatigiinnissaq pisariaqartipparput - aamma qularinngilarput piumassuseqaraanni tamanna anguneqar­sin­naa­soq.

Suliassaqarfinnik kommuninut nussuinissamut aaqqissuussaanermillu iluarsaaq­qinnerup ingerlariaqqinnissaanut tunngatillugu aqutsisoqatigiinnik pilersitsinissaq aqqu­tis­saalluartutut kommuninit qaqinneqareerpoq, naalakkersuisunillu akuersaarneqarluni.

Aamma allatigut suleqatigiissutissaqaqaagut. Inatsisartut naalakkersuisullu aalajangigassaat pillugit tusarniaasarnerit iluamik aaqqissuunneqarnissaat ukiorpassuanngortuni kommuninit kissaatigineqartarsimavoq - sivikitsuararsuarmik piffissaliilluni aalajangigassat pingaarute­qar­­tut pillugit tusarniaapallattarnerit ukiut ingerlaneranni ileqqupalaanngorsimallutik, tama­tumani apeqqutaanani naalak­kersuisoqarfik suna pineqarnersoq naalakkersuisorluunniit kina politikkikkut akisussaasuunersoq. Naalakkersuisut siulittaasuat piareersaaqatigalugu maani ataatsimiinnermi isumaqatigiissut nutaaq atsiorniarparput siunissami tusarniaasarnerit pisin­nagit suleqatigiinnerunissaq aammalu tusarniaanermi piffissamik naammattumik tunineqar­tar­nissaq pillugit. Pissutsit iluarsinissaannut isumalluarluta atsioqataaffigissavarput.

Suleqatigiissutissatta ilagivaat nunap immikkoortuini ineriartortitsineq. Iluarisimaarparput naa­lakkersuisut nunat immikkoortuini nunaqarfinnilumi inuussutissarsiorfiusinnaasut pillugit misissuisitsinerat. Misissuinerit naammasseriarpata suleqataaffigerusupparput sinerissami periarfissat atorluarlugit inuussutissarsiutitigut piorsaanissaq.

Taalliortorsuatta ilaat Henrik Lund taalliamini "Qamuuna ilumigut sapiissusilik"-mik qule­qu­talimmi ilaatigut ima oqarpoq:

"Silarput unigani ingerlagami
malersorlugu pinianngitsuni
nukillaarutaalerumaarpoq."

Taalliortup suli inuusuuguni oqaatsit taakku qanorpiaq isumaqartinnerlugit nammineq nassui­arluarnerusinnaassagaluarpaa. Kisianni taallaq tamaat atuaraanni nalunanngilaq pissutsinut al­­lanngorartunut naleqqussarsinnaaneq pigaa. Tamatumani allanut malinneru­saa­gin­nar­neq pineqanngilaq, versimi taanna ima nangippoq:

"Nangaasoornata sapiiserlata,

ajunnginneq taava pisassaassavoq."

Tassa imaappoq nukillaassanngikkutta unittuussangikkuttalu pissutsinut nutaanut naleqqus­sar­­tariaqarpugut nam­mineq iliuuseqarnitsigut suleqatigiinnitsigullu.

Naleqqussarsinnaassaguttalu immitsinnut tusarnaartariaqarpugut ilinniarfigalutalu. Kommu­ne­qa­ti­giinngorsimasut iluini sulisut imminnut tusarnaartariaqarput ilinniarfigeqatigiillutillu.
Pingaarnerpaajunngilaq suleqatit borgmesterilu sumiuunersut, pingaarnerpaavoq kommunimi nutaami innuttaasut sumiuugaluarpataluunniit qanoq sullilluarnerusinnaanerivut. Taaguut "kommune" qanoq isumaqarnersoq eqqarsaatiginaguluunniit ullormut arlaleriaqaluta atorta­garput su­naaf­fa-una tulluarto­rujussuar­mik isumaqartoq. Oqaaserooq taanna latiinerisuumik naggueqarpoq isumaqartumik "suleqati­giiffik".

Tassa kommune taaguutaannaassanngippat kommunip iluani suleqatigiinnerup anersaava pitsaasoq atuuttariaqarpoq. Nunap immikkoor­tu­ani inuuffigisami pissutsinik ataatsimut isi­ginnissinnaaneq pisariaqarpoq - alla pinnagu, innuttaa­sunut ajunngitsussaq pillugu.

Taamaalillunga siulersuisut nalunaarutaat saqqummiuppara. Kommunit kattuffiata politikkikkikut allaffissornikkullu aaqqis­suus­­saaneranut aallartitat ataatsimiinneranni matumani aalajangiiffigineqartussamut tunnga­tillugu siulersuisut tunngaviusutigut isummernerat nalunaarutip naggasiutaani atuarneqar­sin­naavoq, taannalu matumuuna innersuussutigiinnassavara.

Malugeqquarali oqaatigineqarmat 'kattuffik kommunit suleqatigiinnerannut ataqatigiinneran­nullu iluaqutissatut sakkuussasoq, sakku pissutsinut nutaanut naleqqussarneqarsinnaasussaq.'

Taamatut isummerneq tunngaviusutigut isumammut siulersuisut nalunaarutaanni malunnarlu­ar­tu­mut naapertuuppoq - tassa iliuutsitsinni tamani, aamma kommunit kattuffeqarnerannut tun­ngatillugu, anguniagaq pingaarneq tassaassasoq innuttaasunut ajunngit­sussaq pillugu kom­munit nukittorsarnissaat.

Qujanaq - oqallilluarisilu!

Enok Sandgreen, siulittaasoq