KANUKOKA-mit nalunaarusiaq

2004-mi ataatsimoortumik tapiissutissanik isumaqatigiissut juuni naalersorlu atsiorneqarpoq. Tapiissutit 38 mio. kr.-inik amerleriaateqassapput 765 mio. kr.-inngussallutik. Amerleriaatissaannut tunngaviusut ilagaat 2004 tassaasussaammat atuarfik pillugu peqqussutip aammalu meeqqat inuusuttullu pillugit peqqussutip allannguutaasa aningaasartuuteqangaatsiarfiusussat ukioq naallugu atuuffissaat ukioq siulleq.

Ukiuni siuliini qatserisartoqarnermut, eqqakkat kuuffiinut illuliorfissanillu nalimmassaanermut aningaasartuutigisimasaminnik taarsiiffigineqarnissaminnik kommunit kissaatigisatik pinngitsoorpaat. Taamaattorli isumaqatigiissut atsioqataaffiginiarlugu aalajangerpugut isumaqaratta isumaqatigiissut ataatsimut isigalugu kommuninut naammaginartuusoq, pingaartumillu ineqarnermut tapiissuteqartarnermik aaqqissuussinermut nutaamut tunngatillugu aningaasartuutinut taarsiissutissat kommuninut iluaqutaasussaallutik.

Kommunit aningaasaqarnerat ataatsimut eqqarsaatigalugu taasariaqarpoq kommunini naatsorsuutit takutimmassuk kommunit tallimaannaat 2002-mi sinneqartooruteqarsimasut, aammalu kommunit ataatsimut isigissagaanni 125 mio. kr.-inik amigartooruteqarsimasut. Tamatumunnga naleqqiullugu 2001-imi kommunit 69 mio. kr.-inik amigartooruteqarsimapput, aammalu ukiuni arlalinni ukioq 2000 ilanngullugu sinneqartooruteqartarsimallutik.

Naak kommunit naatsorsuutaasa inerneri assigiinngitsorujussuugaluartut oqaatigisariaqarpoq ukiut iluanaarfiusut kingulliit ingerlaneranni kommunit ilarpassui sillimmatissaminnik naammattunik katersisimanngimmata. Taamaattumik ineriartorneq killormut saassappat – aammami taamaaliniarunarmat – tassa akileraarutitigut isertitat ikilillutik suliffissaaleqisullu amerlillutik – taava kommunini arlalinni sipaarniuteqangaatsiarnissaq pisariaqalersinnaavoq.

Nunamut tamarmut pilersaarusiorneq pillugu nassuiaat 2003 naalakkersuisut aasaq manna tusarniutigaat aammalu Angallannermut politikki pillugu nassuiaat 2003 angallanneq pillugu Kangerlussuarmi isumasioqatigiinnermi saqqummiullugu.

Oqartoqartarpoq Kalaallit Nunaanni kommunit annertuumik namminersortitaanerat immikkorluinnaq ittuusoq. Nunatsinnigooq inuit najukkaminni taama atsigisumik namminneq ingerlatsinerat aalajangiisinnaatitaanerallu nunani allani qaqutigoortuuvoq.

Taamatut siamasissumik aaqqissuussineq innuttaasut aalajangiiniartarnerni peqataanissaannut periarfissaqarnerulersitsivoq, taamatullu aamma kommunini ataasiakkaani kissaatigisat aallaavigalugit najukkani suliassanik tulleriissaarisinnaanissamut periarfissiilluni. Taamaattumik qitiusumik aqutsinerup najukkanilu oqartussaanerup eqqortumik oqimaaqatigiissinniarnissaat suliassaavoq pingaaruteqartoq. Tamatumanilu nunamut tamarmut pilersaarusiorneq pillugu ukiut tamaasa nassuiaasiortarnissaq pingaaruteqarpoq, tassa nassuiaatit inatsisiliornikkut allaffissornikkullu iliuutsit kommunini ataasiakkaani ineriartornermut qanoq sunniuteqartarnerannik aammalu equngasumik ineriartortoqalissagaluarpat qanoq iliorluni iluarsiisoqarsinnaaneranik paasissutissanik imaqartartussaammata.

Kisianni ukioq manna Nunamut tamarmut pilersaarusiorneq pillugu nassuiaat tassaaneruvoq ukiuni tulliuttuni taamatut pilersaarusiortoqartarnissaanik naalakkersuisut siunertaminnik nalunaarutaat. Kommunit pilersaarusiorsinnaanerannut pingaaruteqartorujussuuvoq siunissami qitiusumik pilersaarusiorneq pillugu erseqqinnerusumik nassuiaateqartoqartarnissaa.

Angallannermut politikki pillugu nassuiaat eqqaassagutsigu tassani amigaataapput tunngavilersuutit Kalaallit Nunaannilu angallannermi ataqatigiissumik aaqqissuussisoqarnissaanik isummernerit.

Suliffissaqartitsinermut tunngatillugu 2004-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi ”sulisut eqaatsumik nikerarsinnaanerannik” taaneqartartumut aningaasanik immikkoortitsisoqarsimavoq. Tassami sulisussat pissarsiarineqarsinnaasut atorluarneqarnerusinnaaqqullugit innuttaasut eqaatsumik nikerarsinnaanerat kissaatiginartuuvoq. Taasariaqarporli tamanna pillugu pisarialimmik maannamut inatsisiliortoqarsimanngimmat.

Maanna Namminersornerullutik Oqartussat isumaqatigiissuteqarfigineqarsimapput eqqakkat kuuffiisa maanna kommuninit pigineqartut nutarterneqarnissaasa aallartisarneqarnissaat pillugu. Nutarterinissaq ukiuni arlalinni qassiussagaluarnersuni pisussaavoq.

Tamatumunnga aningaasaliissutissanik pisariaqartitat aningaasarparujussuussasut naatsorsuutigineqarpoq. Suliassarlu annikitsuinnaagaluartumik aallartinneqarsinnaaqqullugu 2004-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi 1 mio. kr.-it immikkoortinneqarsimapput eqqakkat kuuffiisa aalajangersimasut nutarterneqarnissaasa pilersaarusiorneqarnissaannut atugassat. Aningaasat taakku kommunit qinnuteqarfigisinnaavaat 2005-imi suliassanut atugassatut, tassa taamanikkussamut aningaasanut inatsisissami immikkoortinneqarsimariarpata – taamatullu aamma ukiuni tulliuttuni. Tassa aningaasat taakku qinnutigineqartassapput periaatsit nalinginnaasut malillugit, imaappoq ukiut tamaasa marsip aallaqqaataani – allamik aalajangiisoqanngippat.

Nammineq illuliassat pillugit kommunit kissaataat pisariaqartitaallu katersorlugit KANUKOKA-p piffissangaatsiaq atorsimavaa. Ajoraluartumilli Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfiup KANUKOKA-mit saaffiginnissut akinaguluunniit aaqqissuussineq allanngortippaa 2004-miit nunaqarfiit isorliunerusullu kisimik nammineq illuliassanut aningaasaliissutinik pisinnaanngorlugit.

Namminersornerullutik Oqartussanit tamatuma kingorna ilisimatitsissutigineqarpoq kommunini allani innuttaasut aaqqissuussineq 10-40-50 malillugu illuliassanik piginneqatigiillunilu illuliassanik qinnuteqarsinnaasut. Isumaqarpugulli kommunit ilaat tassani akimmisaartitaalissasut illuliassanut tamakkununnga realkreditimik taarsigassarsisitsinissaq ajornartitaassagaluarpat. Kiisalu inissianik attartortittakkanik pisariaqartitsineqartuartussaavoq, innuttaasut ilarpassui namminneq illutaarnissaminnut periarfissaqanngimmata.

Atuarfik pillugu peqqussut nutaaq naluneqanngitsutut aggustip aallaqqaataani atuutilerpoq. Ajoraluartumilli ”Atuarfitsialak” eqqissilluni aallartittutut oqaatigineqarsinnaanngilaq, tassa piffissat suliffiusut pillugit isumaqatigiinniarnerit naammassinngitsoormata. Isumaqatigiissutissaq sivisoorujussuarmik piareersarneqarsimagaluarpoq, atuarfik pillugu peqqussutitaap piumasarisai tamakkiisumik naammassineqassappata tamanna pingaaruteqaqimmat. Piffissat suliffiusut pillugit isumaqatigiissut maannamut atuuttoq malissagaanni soorlu eqaatsumik pilersaarusiortoqarsinnaanngilaq, naak peqqussummi nutaami tamanna piumasarineqaraluartoq.

Isumaqatigiinniarnerni akimmisaarutaalersoq suli tassaavoq peqqussutitaap kingunerisaanik ilinniartitsisut suliassaqarnerulernerannik taamalu atuartitsinermi tiiminik ikilisaassivigineqartariaqalernerannik apeqqut. ”Atuarfitsialaap” aallartilluarnissaa pillugu neriuppunga isumaqatigiinniarnikkut piaartumik aaqqiisoqarumaartoq.

Atuarfiit illutaat suli atuarfeqarfinni amerlasuuni amigaatilerujussuupput. Qiimmaallaatissaavorli 2004-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi naalakkersuisut siunniussimanerarmassuk atuarfiit illutaannut ukiumut 100 mio. kr-it aningaasaliissutigineqartassasut, taamaalillutik ukiut 10 – 12 ingerlaneranni illuutit naammaginartumik iluarsartuunneqarsinnaaniassammata. Pikkunaatsoornakujupporli aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi tassanerpiaq takullugu ukiuni siullerni pingasuni ukiumut 100 mio. kr-it affaannangajaannik immikkoortitsisoqartassamaartoq. Pissutsit imminnut assortuunnerat tamanna naalakkersuisunut uparuareerpara.

Utaqqikatavilluta kiisami Namminersornerullutik Oqartussat najukkami ilinniarfiit siunissaat pillugu nassuiaammik saqqummiussipput. Nassuiaat kommuninut nassiunneqareerpoq tusarniutigineqarluni. Neriuppunga nassuiaat sukumiisumik misissorsinnaassagissi akissuteqarfigalutalu najukkassinni pissutsit aallaavigalugit nassuiaat nalilersorlusiuk.

Inuutissarsiutinik ilinniartitsinerup iluarsaateqqinniarneqarnera KANUKOKA-p tunngaviatigut tapersersorpaa, tassani siunertarineqarmat inuutissarsiutinik tunngaviusunik ilinniartitsinermi ilinniartitaanerup qaffassarnissaa.

Nassuiaatit nassiunneqarsimasut misissorussigik pingaaruteqassaaq suliniutit ullumikkut atuuttut ilanngullugit eqqarsaatiginissaat, tassa inuusuttut kiffartortitaasarnerat, kommunini ilinnialersussanik siunnersuisarneq, misilitsinnissamut piareersaalluni kommunini atuartitsisarneq aammalu suliffissarsiuussisarfiup suliassaasa ilaat. Tamakkunatigut kommunit ingerlataat katersoraanni aammalu Namminersornerullutik Oqartussat tapiissuteqartarnikkut akiliutinillu utertitsisarnikkut periarfissiissutiginiagaat maluginiaraanni, isumaqarnarpoq ajunngivissunik piareersarfiliortoqarsinnaasoq inuusuttut suliffissaaleqisullu ilinniagaqalernissaannut imaluunniit suliffeqalernissaannut siunertaqarluartumik tapersersuiffiusinnaasunik.

Aaqqissuussinerilli kommunini ataasiakkaani qanorpiaq aammalu aningaasatigut ingerlanneqarsinnaanerat uagutsinnut torrutiinnarlugu oqaatigiuminaappoq, taamaattumillu sukumiisunik akissuteqarnissarsi soqutigeqaarput.

Taasariaqarportaaq ullut marlussuit matuma siorna kattuffik Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut qisuariaateqarmat inuusuttut kiffartuussineranni projektlederit tapiiffigineqartarnerannik allanngortitsinerat pillugu. Allanngortitsineq tamanna ukiup aningaasaliiffiusup qeqqinnaani pivoq kommuneqarfiit kattuffiat ilisimateqqaarnagu. Nalunaarut atuuttoq naapertorlugu tapiissuteqartoqartassaaq ukiut aningaasaliiffiusut ilivitsukkaarlugit, taamaattumillu pisortaqarfiup aalajangersimanera akuerineqarsinnaanngilaq.

Meeqqat inuusuttullu pillugit peqqussutitaassamut nalunaarusiassamullu tunngatillugu naalakkersuisunut ilaasortaq Ruth Heilmann qinnuigisimavara ataatsimeeqatigiumallugu, pingaartumik inuussutissarsiutigalugu angajoqqaarsiat akissaateqartinneqarnerannut tunngasut oqaloqatigiissutigerusullugit – tassa kommunit inuussutissarsiutigalugu angajoqqaarsianik atorfinitsitsinnaalernissaat sioqqullugu tamatuma nalorninartuerunnissaa pingaaruteqaqimmat.

Innarluutilinnik isumaginninneq pillugu Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik misissuisimanerminik isumaginninnermut ataatsimiititaliat siulittaasuisa upernaaq ataatsimiisinneqarneranni saqqummiussereersorlu kommunit attaveqarfigaavut misiligutaasumik aaqqissuussinermik nalileeqqullugit. Akissutisiatsigut paasivarput innarluutillit assigiinngitsorpassuit pineqartut – soorlu tappiitsut, tarnikkut ineriartornermikkut innarluutillit, assigiinngitsutigut timikkut innarluutillit, tusilartut, autistit, epileptikerit il. il.

Sullissisut tamarmik nuannaarutigaat sukkasuumik sullissisoqartarnera innarluutilinnullu qanittumik attaveqartarnertik. Kommuninilli tamanit ilanngullugu oqaatigineqarpoq misiligutaasumik aaqqissuussineq atuuttuartussatut aalajangersarneqartinnagu qitiusumiit annerusumik tapersersuisoqalertariaqartoq soorlu qitiusumik ilisimasaqarfimmik pilersitsinikkut aammalu sullissisut erseqqinnerusumik ataavartumillu siunnersorneqalernerisigut.

KANUKOKA-miit siusinnerusukkut ujartuisimavugut innarluutillit isumagineqarnerat pillugu politikkeqalernissamik. Suliassaqarfiup misiligutaasumik kommuninut tunniunneqarnera qitiusumik oqartussaasut akisussaaffimminnik qimatsiniarnerattut isigeqqajaasimavarput, aalajangiusimavarpullu innarluutillit pillugit qitiusumik politikkeqalertariaqartoq aaqqissuussineq misigutaasoq ataavartussanngorlugu aalajangersarneqartinnagu.

Ilisimatitsissutitut taasinnaavara kommunip ataatsip, tassa Qaqortup, Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmik isumaqatigiissutini atorunnaarsissimmagu aaqqissuussinerup aningaasanut tunngasortai pissutigalugit.

Aallartitat ataatsimiinneranni kingullermi Nuup Kommunea siunnersuuteqarpoq qitiusumik isumaginninnermut ataatsimiititaliaqalissasoq. Kommunini isumaginninnermi pisortat isuma tamanna tapersersorpaat. Aammalu KANUKOKA-p siulersuisuisa siunnersuut ingerlateqqissavaat ataatsimiititaliassap qanoq katitigaanissaa qanorlu siunertaqartitaanissaa nalilersorlugit.

Kalaallit Nunaanni ilaqutariit ukiuat 2004 qilanaarnarpoq. Ukiuni kingullerpaani KANUKOKA peqataalluartarsimavoq meeqqat inuusuttullu aammalu ilaqutariit atugarisaannik qaqilerinermi, taamalu kattuffik ukiumi tassani immikkut sammisaqarfiusumi iliuusissat pillugit saaffigineqassaguni ilassinnilluarniarumaarpoq.

Naggataatigut taarusuppara KANUKOKA peqataatitaqarmat suleqatigiissitani Kalaallit Nunaanni sullivinni avatangiisitigut ajornartorsiutinik qaqilerisuni. Suleqatigiissitat siunnersuusiortussaapput suliffinni avatangiisit pillugit iliuusissanik pingaarnersiukkanik. Suliaq tamanna Sullivinni Avatangiisit pillugit Siunnersuisoqatigiit aallartitaraat, KANUKOKA-llu tamatumani peqataanissani pissusissamisoortutut isigaa suliffeqarnermi ingerlatsiviit angisuut, tassa kommunit, kattuffigimmanni.

Isumaqarpunga sullivinni avatangiisit – aamma taasarpaat ”suliffigissaaneq” – eqqumaffigissallugit pingaaruteqartorujussuusut, qallikkut pissutsit kisiisa eqqarsaatiginagit aammali tarnikkut pissutsit eqqarsaatigalugit. Tamattami soqutigisaraarput kommunit suliffeqarfiutaanni sulisut ajunngitsumik atugaqarnissaat. Sullivinni pissutsit torersuugaangata – immaqa kusanartorsualiaanngikkaluarlutik sulisunut naleqquttumik illersorneqarsinnaasumillu aaqqissuussaagaangata, minnerunngitsumillu suleqatigiilluarnartuugaangata – sulisut nuannaarnerusarput naammassisaqarluarnerusarlutillu inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaasumik. Taamaattumik Sullivinni Avatangiisit Pillugit Siunnersuisoqatigiit – ”Suliffigissaasut” – siulittaasuat Ulla Lynge maani ataatsimiinnissamut qaaqqusimavarput, erniinnarlu saqqummiussaqassaaq.