Kalaallit eqqumiitsuliaat

Ukiumi aningaasaliiffiusumi 1998-imi Kalaallit Nunaanni sanaluttartut eqqumiitsuliortullu piorsaaffigineqarnissaannut aningaasat atugassat 1.5 mill. kruunit inatsisartunit aningaasa-liissutigineqarput. Takornariaqarnerup annertunerusumik isertitaqarfigineqarnerunissaa a-nguniagassat aammattaaq ilagaat.

Aningaasaliissutigineqartut atorneqartussaapput pilersaarusiortumik atorfinitsitsinermut, sa-naluttarfiit piorsarneqarnerannut kiisalu sanaluttartut pikkorissartinneqartarnissaannut.

Ataagut atsiortoq 1998-imi ingerlatsisussatut atorfinitsinneqarpoq. Aallaqqaataani eqqumiitsuliortoq E. Nuka Lyberth, Maniitsoq, angalaaqataasarpoq pikkorissaanerit sanaluttarfiillu piorsaavigineqarnerini siunnersuisartuulluni.

Suliaq aallaqqaataani ukiumut ataatsimut naatsorsuussasimagaluartoq ukioq-manna ukiut si-sammerpaat. Tamatumunnga patsisaavoq suliap iluatsikkiartuaartumik takussutissartalimmil-lu ingerlasimanera.
Suliaq ukioq aningaasaliiffiusoq 2002 ilanngullugu ingerlanneqarallassaaq.

Suliassat annerusut takkukkaangata, soorlu saqqummersitsinerit annerit (messer) pikkorissaanerillu pisariunerusut, eqqumiitsuliortoq Jessiie Kleemann atorfinitsikkallarneqartarpoq.

Aningaasaliissutit ima agguataarsimapput:

Akissarsiat 600.000 kr.
Angalanerit pikkorissartitsinerilu 400.000 kr.
Sanaluttarfinnut ingerlatanullu tapiissutit 500.000 kr.

Saqqaata assiliartaa: Oktobarimi 2001-imi ujaqqerinermut sungiusartut Thomas Sandgreen, Nuka Pavia Wille, Gert O. Hansen Joel Petersenilu eqqumiitsuliortup Thorvald Odgårdip suliai
isumassarsiorfigalugit pikkorissaasortik Brian ilagalugu qimerluuataaraat.

Ukiuni pilersaarusiornerup atuuffiunerani kommunit tamarluinnangajaasa tikeraarneqarlutillu pikkorissaaviusarsimapput. Ukioq-manna Tasiilap nunaqarfia Kulusuk pikkorissaavigineqartussaavoq. Pikkorissaasartutut ilinniarsimasoq Gunnar Ignathiussen, Tasiilaq, pikkorissaasuussaaq.
Siusinnerusukkut Kangerlummiu Nuka Pavia Wille aamma pikkorissaasartutut sungiusarsimasoq Kangersuatsiaami iluatsilluartumik pikkorissaavoq.

Pikkorissaanerit Pilersaarusiorfimmit ingerlanneqartut nunatsinni eqqumiitsuliornerup oqa-luttuassartaa pillugu oqalugiarnermik aallarnerneqartarput kingornagullu pikkorissaaneqartarluni.
Kiisalu pikkorissaanermi sakkut sungiusarneqartarput pisiffigineqarsinnaasullu najugaat ili-simatitsissutigineqartarlutik.

Ukiut ingerlanerini makku pikkorissaassutigineqartarsimapput:

Ujaqqanik pinnersaasiorneq

Saanernik, kigutinik, tuugaanik
nassunnillu eqqumiitsuliorneq /
kusanartuliorneq

Sølvertalersuineq sølvimillu kuit-
siviliorneq

Ujaqqerineq ilusilersuinertalik

Saviliorneq saviullu puuliorneq

Ululiorneq puuliorneralu

Umimmaap qiviuinik qissineq nuer-
sagassiornerlu
Nanortalimmiup Marie Josefsenip kooriliaa

Ukioq 2002-ip aallartisimalernerani ivigarsuit atorlugit Nanortalimmi kooriliortitsineqassaaq.

Sanaluttarfiit illoqarfinni nunaqarfinnilu assigiinngitsuniittut immikkut sanaluttarfissatut aaq-qissugaanngillat. Nunaqarfinni illut sulliviit ilaatigut sanaluttarfiusinnaasumik immikkoor-tortaqartarput, soorlu Arsummi Alluitsullu Paani.

Illuutilli sanaluttarfiusut eqqortumik atussagaanni pinngitsooratik pujoralammik milluaassu-teqarlutillu eqqanaarsagaasunik atortorissaaruteqartariaqarput.

Pingaartumik pujoralammut milluaassut pingaaruteqarluinnartuuvoq. Naluneqanngitsutummi ukkusissaq arlaqaqisut eqqumiitsuliarisartagaat ilaatigut asbestimik akoqarsinnaasarpoq pu-joraalumi asbestertaqanngikkaluaruniluunniit puammik ajoqusiingaatsiarsinnaasoq.

Tamannarpiaq patsisigalugu sakkunik pisiortornermi tapiissuteqartinnata milluaassummik pissarseqqaarnissaq Pilersaarusiorfimmit piumasaqaatigineqartarpoq. Milluaassummik pi-saarniarneq Pilersaarusiorfimmit tapiissuteqarfigineqarsinnaavoq.

Sannaviit aaqqissorneqarnerini Pilersaarusiorfik aammattaaq ilitsersuisitsillunilu siunnersuu-siorsinnaanermik neqerooruteqartarpoq.

Najugaqarfinni assigiinngitsuni kommunimi akisussaasut Pilersaarusiorfimmit attavigineqartarput, tassani sannaviit piorsarneqarnissaat aammattaaq piorsaanermi tapiissuteqarsinnaaneq eqqartorneqartarluni.
Ukiuni sisamani atuuttuni sannaviit arlalialussuit tapiissuteqarfigineqarsimapput.

Tapiissutit kommuninut peqatigiiffimmulluunniit aningaasaleeqataarusuttunut tutsinneqartar-put. Tapiissuutit annertussusiat kommunip pineqartup aningaasatigut periarfissarititai apeq-qutaatillugit aalajangerneqartarpoq.

Inummut / eqqumiitsuliortumut tapiissuteqartoqarneq ajorpoq, taamaallaalli peqatigiiffinnut, suleqatigiinnut aammalu sannavinnut kommunip ingerlataannut.
Aappaatigulli eqqarsaatigisariaqassaaq siunissami inunnut ataasiakkaanut tapiissuteqartarsinnaanissaq, soorlu pineqartup sanalunnikkut isertittakkamigut inuuniarnermi napaniuteqarsimasutut oqaatigineqarsinnaasimagaangat.

Sanalukkanik / eqqumiitsulianik nunatsinni tuniniaaviit arlalissuupput arlaqartullu KNI-imit takornariartitsivinnillu ingerlanneqartuullutik. Taamatuttaarlu mittarfeqarfiit akunnittarfiillu sanaluttartunit pisiaqarluartartuupput.
Islandimi Danmarkimilu kalaallit suliaannik tuniniaasarfeqarpoq.

Qaanaami Ultima Thule aaqqissuulluagaasumik pisiortortutut tuniniaasartutullu oqaatineqar-sinnaasut ilagaat.

Malunnarpoq ukiuni kingulliunerusuni tuniniaaviit kusanassutsimut piumasaqaataat sakkor-tusigaluttuinnartut, tamannalumi kalaallit sanalugaasa kusanartuliaasalu tusaamaneqaqqileraluttuinnarnerannut ilapittuutaalluinnarpoq.

Illuatungaatigut sanaluttartut / kusanartuliortut suliarisaminnik naliliisarnerat aammattaaq i-nerikkiartortutut professionalerpalaaleriartortutullu oqaatigineqarsinnaavoq.

Eqqumiitsuliornerup kalaallit kulturiannik aallaaveqartup taamatut ineriartornera soqutiginarpoq, ineriartornerlu taanna ingerlaannassaapat pisortat ineriartortitsinermi suleqataanerat taamaaginnallaqqunassaaq.

Qeqertarsuaq

Qeqertarsuarmi sannavik immikkukajaaq aaqqissuussaavoq. Pilersaarusiorfiup kommunillu suleqatigiinnerisigut sannavik assigiinngitsunik pitsavinnik periarfissalik ineriartortikkiartuaarneqarsimavoq.
Sannavimmi suliarineqarsinnaasut amerlanerpaat ingerlanneqarsinnaapput, soorlu sølvilerineq, ujaqqerineq saviliornerlu soorunalu aamma sanalunneq.

Siunertarineqarpoq sannavik siunissami nunattaa avannaamiuinut pikkorissartarfittut neqe-roorutigineqartalernissaa. Kiisalu nunani allamiut aammattaaq tassani pikkorissarsinnaanerat internetti aqqutigalugu neqeroorutigineqarsinnaasussaassaaq.

Illu pikkorissartafik aalajangersimasumik Pilersaarusiorfiup tapiissuteqarfigisaanik kommu-nimit nakkutilliisoqartitaavoq.

Qeqertarsuarmut pikkorissariartortut akunnittarfinni ineqarnissamut periarfissaqarluartuupput.

Maniitsoq

Qeqertarsuarmi kommunimik isumaqatigiissut aallaavigalugu Maniitsup kommunia ulluni makkunani Teletoqaq pillugu Pilersaarusiorfimmit isumaqatigiinniarfigineqarpoq. Kommunip aalajangeqqammerpaa Teletoqqap tamakkiisumik eqqumiitsuliortunut pikkorissarfissatut isumaqatigiinniutigineqarnissaa.

Illu pineqartoq eqqumiitsuliortunut ilaatigut piukkunnarsagaavoq assigiinngitsunik atortulerneqarnermigut pikorissarfittut atorneqalersinnaasoq.

Eqqarsaatigineqarpoq illu pineqartoq Kujataani Tunumilu eqqumiitsuliortunut pikkorissarfiusinnaassasoq. Naatsorsuutigineqarpoq illup pikkorissartarfittut piukkunnarsarneqarnera ukioq 2002-mi inaarneqarsinnaassasoq.

Pikkorissartarfiit

Qeqertarsuarmi Maniitsumilu illut pineqartut pikkorissartafittut inaarneqarpata nunarput eq-qumiitsuliortunut pikkorissartarfinnik marlunnik peqalertussaassaaq. Naatsorsuutigineqarpoq aammattaaq eqqumiitsuliortut nunani allaneersut siunissami pikkorissariartoqqullugit neqe-roorfigineqarsinnaalissasut.

Pikkorissartarfiit pineqartut aammattaaq ulluinnarni najugaqarfinni taakkunani eqqumiitsuliortunit atroneqartarput. Oqaatigineqareersutut Qeqertarsuarmiittoq nakkutilliisoqarpoq Maniitsumiittorli nakkutilliisoqarani.

Pikkorissartarfiit taakkua internetti atorlugu siunissami avammut nittarsaanneqarsinnaassapput.

Pilersaarusiorfiup ukiuni kingullerni pingasuni inuit 15-it / 20-it nunatsinni pikkorissaasartussatut nunatsinni Danmarkimilu sungiusartissimavai.

Pikkorissaassutigineqarsimapput sølvilerineq, sølvi atorlugu ilusilersuineq, sanalunneq, u-jaqqanik pinnersaasiorneq, ujaqqerineq, umimmaap qiviuinik nuersagassiorneq saviliorneq saviullu puuliorneq.

Pikkorissaasartussatut ilinniartut eqqumiitsuliortuupput piginnaaneqarluartut ilaallu atuartit-sinermik sungiusimasaqartut.

Pikkorissaasartussat ilaat illoqarfinni nunaqarfinnilu allani pikkorissaallutik aallartisimalereerput taamaalillunilu ukiup ataatsip ingerlanerani nunaqarfiit illoqarfiillu tikinneqarsinnaasut maannamut naleqqiullugu amerleriartussaassapput.

Taamatut pikkorissaanermi pikkorissaasup angalanera, akissarsiaqarnera, ineqarnera ilaati-gullu ullormusiaqarnera Pilersaarusiorfiup isumagisarpaa.

Pikkorissaasartussatut sungiusarsimasut tassaapput:

Qaanaaq: Qillaq Henson - Ujaqqerineq
Odaq Duneq - Saviliorneq
Putllaq Odaq - Saviliorneq
Peter Duneq - Saviliorneq

Qeqertarsuaq: Thomas Sandgreen - Sølvilerineq / saviliorneq / ujaqqerineq
Kangerluk: Nuka Pavia Wille - Sølvilerineq / saviliorneq / ujaqqerineq

Sisimiut: Marie Nielsen - Sølvilerineq / saviliorneq / ujaqqerineq

Maniitsoq: E. Nuka Lyberth - Sølvilerineq / saviliorneq / ujaqqerineq
Marianne Jessen - Ujaqqerineq / saviliorneq

Qaqortoq: Gert Otto Hansen - Sølvilerineq / ujaqqerineq

Tasiilaq: Gunnar Ignathiussen - Sølvilerineq / saviliorneq / ujaqqerineq
Gedion Qeqe - Saviliorneq / eqqumiitsuliorneq

Ittoqqortoormiit: Birthe Arqe - Saviliorneq
Tage Pike - Saviliorneq

Tasiluk: Paarnannguaq P. Nielsen - Qissineq - nuersagassiorneq

Nunataaq: Navarana Frederiksen - Qissineq - nuersagassiorneq

Maniitsoq: Jensigne Kreutzmann - Qissineq - nuersagassorneq
Ane Skifte - Qissineq - nuersagassiorneq

Sisimiut: Kisto Marie Berthelsen - Qissineq - nuersagassiorneq
Debora Lundblad - Qissineq - nuersagassiorneq
Karen Johanne Olsen - Qissineq - nuersagassiorneq

Kangerlussuaq: Sofie Skifte - Qissineq - nuersagassiorneq

Qeqertarsuarmi ujaqqerillutik pikkorissartut pikkorissartut isumasioreerlugit nunatsinni sa-naluttartut, pinnersaasiortartut allallumi kalaallit assassugaannik suliaqartartut ilisarnaatis-saannik Pilersaarusiorfik suliaqarpoq.
Ilisarnaatip ilusaa sassuma arnaanik aallaaveqarpoq. Tassa “pilersuineq” aallaavigineqarluni.

Ilisarnaat kalaallit assassugaannik tuniniaavinni atorneqartussatut naatsorsuutigineqarpoq.

Allat sanaat kalaallillu sanaavinut assingusuussut nunanili allani isumassarsiaallutillu suliaasut al- lagartamik taamaattumik ivertitsivigineqarsin-
Ilisarnaatisatut piukkussaq naassanngillat.

Ukiumi 2002-mi internettikkut quppernernik kalaallit assassugaannik takutitsisumik ivertitsi-nissaq sulissutigineqalissaaq.

Qupperneq nunatsinni eqqumiitsuliortunit sumiikkaluartunilluunniit atorneqarsinnaanissa ne-qeroorutigineqartussatut naatsorsuutigineqarpoq.

Kiisalu qupperneq taanna atorlugu tuniniaasinnaanissaq aqqutissiuunneqartussaassaaq.

Suliap ingerlalluartutut oqaatigineqarsinnaasup sulilu anguniakkaminik tamakkiisumik ukiu-mi uani angusaqanngitsup nangeqqinnissaa kajumiissaarutiginartuuvoq. Isorliunerusut nuna-qarfiillu pilertornerusumik tikittalernissaat pikkorissaasartoqalernikkut anguneqaqqajaalermat suliap ingerlaannarallarnissaa matumuunna inassutigissavara.

Pilersaarusiornerup nunatsinnilu takornariaqarnerup ineriartortinneqarnera uani suliniummi malinnaaqatigiitsinneqartussaassapput. Takornariartitsisarfiit eqqumiitsuliortut pisariaqartip-paat taamaatuttaarlu takornariat eqqumiitsuliortunit pisariaqartinneqarlutik.

Eqqumiitsuliortut uani nalunaarusiami eqqartorneqartut tassaapput inuinnaat nunatsinnut nu-nat allat aningaasaannik isaatitsisuusut taamaattumillu isaatitaat marloriaammik naleqartuullutik.