Asasakka borgmesterit kommunaldirektørillu ataatsimiinneranni peqataasut,
Siullermik KANUKOKA-p borgmesterinik kommunaldirektørinillu ukiumoortumik ataatsmiititsineranut peqataaqqullunga qaaqquneqarnera qujassutigaara. Ullumikkut ataatsimiinnermut peqataanissarput qilanaaraarput, qularinngilarpullu ataatsimiinneq pissanganartumik ingerlajumaartoq, tassami oqaluuserisassaq pilersaarutissinni allassimasoq pingaarutilerujussuuvoq.
Maanna Inatsisartunut qinersisussanngorpugut. Taamaattumik Naalakkersuisut naalakkersuisuugallartutuinnaq maanna atuupput ingerlatsinermut tunngasut kisiisa isumagisassaralugit, taamaattumillu naalakkersuinikkut ingerlatsinermut tunngasunik nutaanik aallartitsisinnaanngillat imaluunniit aalajangersimasumik aamma sioqqullugu oqaluuserilluakkamik nalunaarusiamut ”Pisortat suliassaqarfiinik aaqqissuusseqqinnissaq pillugu isumaliutissiissut”-mik taaneqartumut pissanganaatilerujussuarmut tamatumunnga isummamik aalajangiussamik saqqummiussaqarsinnaannatik.
NAMMINERSORNEQ PILLUGU ISUMALIOQATIGIISSITAT
2003-mi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni Inatsisartut tamarmiusut isumaqatigiillutik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat nalunaarusiaat tusaatissatut tiguaat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat pisortat suliassaqarfiisa allanngortiteriffigineqarnissaannik inassuteqarput. Allanngortiterinermi ilaatigut oqartussaaffinnik akisussaaffinnillu Namminersornerullutik Oqartussaniit kommuninut siaruarterinissaq qulakkeerniarneqarpoq. Aamma Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaanni kommunit suliassaasa aaqqissugaanerisa nutaanik aqqutissiuunneqarnissaat siunnerfigineqarpoq, taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni kommunit ikinnerusunngorlugit aqutsisoqarfiillu anginerusunngorlugit kattussuutsinnissaannik inassuteqarluni.
Namminersorneq pillugu Isumaqalioqatigiissitatulli pingaartippara aningaasarsiornerup imminut napatittup ineriartortinneqarnerani periuseq atorneqartoq pisortat suliassaqarfiinik ineriartortitseqqinnerup qanoq isikkoqarnissaanut tunngaviunissaa. Tamannalu kommunalbestyrelsit ataasiakkaat aningaasarsiornerup imminut napatittup ineriartortinneqarneranut akisussaaqataasutut misigisimanerisigut pisussaavoq.
KOMMUNINI ILUARSAAQQINNEQ AAQQISSUUSSAANERMULLU ISUMALIOQATIGIISSITAMIK PILERSITSINEQ
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaata saqqummiunneqarnerata kingunerisaanik, kingullermillu Qaqortumi september 2003-mi ilissi borgmesteritut kommunaldirektøritullu ataatsimiinnissinni kommunini suliassat nutaanik periaaseqarluni aaqqissuunneqartarnissaannik naammassineqartarnissaannillu kommuninit kissaatigisat saqqummiunneqartut nangillugit, Naalakkersuisut KANUKOKA suleqatigalugu 2003-mi decembarimi Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitaq pilersippaat.
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat 2004-mi januaarimi Nuummi Hans Egedep Illuani saqqummiunneqarpoq. Taamani saqqummiussinermi Naalakkersuisut erseqqissarparput Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni nammagassat suliassallu allatut agguaanneqartalernissaat pillugit Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat suliassat allatut suliarineqartalernissaannik tamakkersorluni sulissutiginnissasoq siunnersuuteqartassasorlu. Taamatuttaaq Naalakkersuisut naatsorsuutigaat Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitami ilaasortat angusaqarniartuussasut, isumassarsiullaqqissuussallutik periaatsinullu nutaarluinnarnut pisortat siunissami suliassaminnik naammassinnittarnissaannut tunngavilersorluakkanik siunnersuusiortassasut.
Ilisarititsilluni saqqummiussinermi KANUKOKA-p Naalakkersuisullu pingaartillugu erseqqissarpaat, suliassat suliarineqartassasut KANUKOKA, kommunit ataasiakkaat innuttaasullu qanittumik suleqatigalugit.
Ilisimavara Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat innuttaasunik ataatsimiititsinerpassuarnik ingerlataqartartut, aammalu kommunalbestyrelsit tamarmiusut aallartitaannik ataatsimeeqateqartarlutik. Kiisalu aamma Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat 2004-mi martsimi nunaqarfimmiut ataatsimeersuarnerannut peqataavoq. Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat KANUKOKA-p aallartitaasa ataatsimiinnerinut ataatsimeeqataasarput, kiisalu siorna aammalu ukioq manna borgmesterit kommunaldirektørillu ataatsimiinnerannut peqataalluni. Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitap suliai akuttunngitsumik tusagassiuutitigut, radiukkut TV-kkullu eqqaaneqartarput.
Taamaattumik oqaatigissavara Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitap innuttaasut akuutinneqarnissaat pillugu suliassani kusanartumik suliarigaa.
AAQQISSUUSSAANERMUT ISUMALIOQATIGIISSITAT INATSISARTUT 2004-MI UKIAKKUT ATAATSIMIINNERANNI NASSUIAATEQARNERAT
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat 2004-mi ukiap tungaanut sulinini pillugu nassuiaasiaagallartumik suliaqarpoq. Nassuiaasiaagallartoq taanna, inerniliigallarnernik kaammattuutaagallartunillu imaqartoq Inatsisartut 2004-mi ukiakkut ataatsimiinnerminni oqaluuseraat.
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitaq inerniliivoq pisortat suliassaqarfiini suliassat siammasissumik innuttaasullu sapinngisamik qaninnerullugit suliarineqartalissasut suliassallu najukkani pissutsinut naleqqussarneqartassasut.
Inatsisartummi kissaatigaat suliassat sapinngisamik innuttaasunut inornarpallaaratik inissisimalissasut. Inatsisartut aamma pingaartilluinnarpaat siunissami aaqqissuussineq kikkut tamarmik oqartussaaqataallutik nakkutilliisinnaanissaannik, sulianik ilisimasaqarnermik aningaasaqarnikkullu imminut napatissinnaanermik tunngaveqassasoq, kiisalu aningaasartuutissanik aalajangiisinnaatitaanerup taakkuninngalu akiliisussaatitaanerup akornanni tamakkiisumik ataqatigiittoqassasoq.
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutiminni inaarutaasumi inassuteqarpoq, najugaqartut oqartussaaqataasutut sunniuteqarsinnaanerat qulakkeerniarlugu atuisunut siulersuisunik pilersitsisoqassasoq. Tamanna pillugu oqallinnissaq pissanngatigalugu qilanaaraarput.
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitaq aamma nassuiaasiaagallartukkut kaammattuuteqarpoq kommuunit anginerusunngorlugit nunap immikkoortuinut kattussuuttariaqartut, inuussutissarsiornikkut assigiiffiit, nunami sumiinneq, pisortat suliassaasa suliarineqartarneranni pitsaassusissaq aamma assartuinermik pilersuinermillu suliallit eqqarsaatigalugit.
Inatsisartut suliassat pitsaanerpaamik angusaqarfiusinnaaqqullugit inissinneqarnissaannut isuma isumaqatigaat. Taamaattumik ingerlatsivinnik anginerusunik, maanna kommunit ingerlatsiviisa inuttussutsikkut tunngavigisaannit annertunerusunik tunngaveqartunik pilersitsinissaq pisariaqassaaq. Aatsaat taamaaliornikkut suliamut tunngatillugu innuttaasut pitsaasumik sullinneqarnissaat periarfissaqalissammat. Innuttaasut tikillugit sullissinissaq sulianut aningaasaqarnermullu tunngatillugu imminut nammassinnaassutsimut sanilliullugu oqimaalutarluarneqartariaqarpoq.
IT-TEKNOLOGI SULLISSIVIILLU NUNATSINNUT SIAMMAKKAT ILUAQUTSIULLUGIT INNUTTAASUNUT QANINNERULERNEQ
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaani siunnersuutigineqarpoq nalunaarasuartaatitigut ataveqaqatigiinnerup IT-llu inuiaqatigiit nutaaliaasut piumasaqaataannut pisariaqartitaannullu ineriartortinneqarnerat naleqqussartuarneqarnerallu ingerlatiinnarneqarnissaa, ilaatigut nunap isorartunerujussua pissutigalugu.
Kommunit arlallit ullumikkut saaffiginnittarfinnik sullissigasuartartunik atuillutik pitsaasunik misilittagaqalereerput, taakkunanilu sulisorisat kisimiillutik imaluunniit ikittunnguullutik najukkani innuttaasunut ikiuussinnaasarput. Assersuutigalugu nunaqarfimmiut nunaqarfiup allaffiani ingerlaannaq akineqarsinnaalissapput, tassanimi sulisut kommunip allaffiani paasissutissiisarfinnut attavilerneqarsinnaanngussammata, imaluunniit sulisut kommunip allaffiani sulianik ingerlatsisunut aalajangersimasunut toqqaannartumik oqaloqatiginnitsinneqarsinnaalissammata, apeqqutinik imaaliinnarlugit namminneq akisinnaanngisaminnik sukkasuumik akissutissarsisinnaanngorlutik. Taamaammat nunap immikkoortuinut sinerissamulluunniit suliassanik siammartiterineq aamma nunaqarfimmiut sullinneqarnerannut nukittorsaaqqataasaaq.
Qanissutsimik misigisimaneq innuttaasut naalakkersuinermik sulialinnut pilertortumik saaffiginnissinnaanerannut kisimi atuutinngilaq. Pisortanit sullinneqarsinnaaneq pitsaasumillu sullinneqarnissaq innuttaasunut taamatulli pingaaruteqartigaat. Sullinneqarsinnaanermi ilaatigut kommunip allaffianit nunaqarfimmilu allaffimmit immersuiffissanik innuttaasut aallersinnaasariaqarput, ammasarfiit oqarasuaatinillu atuisinnaanerit naammaginartuusariaqarput, suliakkiissutit sukkasuumik suliarineqarsinnaasariaqarput akissutisiarineqartullu inatsisinut aammattaaq naapertuuttuusariaqarlutik.
INNUTTAASUT PIGINNAATITAAFFII QULAKKEERNEQASSAPPUT: KIKKUT TAMARMIK SUMILUUNNIIT NAJUGAQARALUARUNIK INATSISITIGUT NALIGIIPPUT
Innuttaasut inatsisitigut piginnaatitaaffiisa isumannaatsuunissaat uagut inuiaqatigiinni atugarissaarfiusuni inuunitsinni tunngavissatta ilagaat. Inatsisitigut piginnaatitaaffiit isumannaatsuunerat isumaqarpoq innuttaasut nunatsinni sumiluunniit najugaqaraluarunik inatsisit malillugit aamma eqqortumik, piffissap naappertuuttumik sivisussusillip iluani sullinneqarlutik aalajaangiivigineqartassasut.
Tamakku eqqortinneqassappata pisariaqarpoq uagut tamatta piginnaatitaaffiit pisussaaffiillu inatsisit naapertorlugit malitassarititaasut eqqarsaatigalugit assigiinnik atugassaqarnissatsinnut isumannaariffigineqarsimanissarput. Tamanna aamma imatut oqaatigineqarsinnaavoq: "nunaqarfimmiuugaluaraanni illoqarfeerarmiuugaluaraanni illoqarfissuarmiuugaluaraanniluunniit inatsisinut tunngatillugu tamanut atugassarititaasut naligiissuussasut."
Nunatsinni inatsisit nunarsuarmi allanisulli annertusiartorlutik paasiuminaalliartuinnarsimapput. Kommuninik kattussuineq immikkut ilisimasalinnik amerlanerusunik atorfinitsitsinissamut periarfissiissaaq, taamaalillunilu innuttaasut piginnaatitaaffii isumannaannerulersinnaapput, inatsisitigullu naligiinnerulersinnaallutik. Isumaliutersuutit taamaattut isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaanni ilanngunneqarsimasut nassuiarneqarsimasullu takusinnaavarput.
SULIASSAQARFIIT AALAJANGERSIMASUT KOMMUNINUT SULIAKKIISSUTIGINEQARTUSSATUT SIUNNERSUUTIGINEQARTUT
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaani kapitalit 14-iupput, taakkunanilu suliassaqarfiit suliassaat nalilersorneqarput, ataatsimiititaliarlu suliassaq kommuniniiginassanersoq, Namminersornerullutik Oqartussaniiginnassanersoq imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussaniit kommuninut angisuunut nutaanut nuunneqassanersoq siunnersuuteqartarpoq.
Sulianik allanngortitsinissamut siunnersuutinut aalajangersimasunut tunngatillugu isumaqarpugut Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitap siorna Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerminni aalajangigaat malissimagaat, tassanilu Inatsisartut ilaatigut tunngavissatut uku akuersissutigaat
1. Namminersornerullutik Oqartussat tunngaviusumik taamaallaat inatsisiliornerit kiisalu kommuninik nakkutilliinerit suliarissagaat.
2. kommunit angisuunngorlugit kattussuunneqassasut, taamaalilluni suliat isumagineqarneranik pitsannguisoqassasoq.
3. sanaartorneq kommuninut teknikikkut pisariaqartinneqartumik immikkut ilisimasalinnut nuunneqassasoq.
4. akileraartarnermi suliassat qitiusumut imaluunniit nunap immikkoortuinut katersuutsinneqassasut.
Isumaliutissiissummi inassutigineqarpoq isumaginninnermi suliassat tamarmik kommuninit angisuunit nutaanit isumagineqalissasut. Tamatumanissaaq suliffeqarnermi suliniutit ingerlanneqarnerat, inoqarfiit avataanni nunaminertanik atugassiisarnermut oqartussaaneq kiisalu innaallagissamik, kiassarnermik imermillu pilersuineq, umiarsualiviit ineqarnerlu eqqarsaatigineqarput. Aamma inassutigineqarpoq peqqinnissaqarfik Namminersornerullutik Oqartussat ataanniiginnassasoq, taamaattorli imerajuttunik katsorsaaneq, peqqissaaneq, napparsimasunik angerlarsimaffinni isumaginninneq pinaveersaartitsinermullu tunngasut ilaat kommuninut nutaanut nuunneqassallutik.
Kiisalu aamma inassutigineqarpoq atuartut angerlarsimaffiinik kollegianik ingerlatsineq sanaartornerlu, meeqqat atuarfiinik sanaartorneq, perorsaanermik tarnillu pissusaanut tunngasunik siunnersuisarfik PPR najukkanilu inuussutissarsiutinut ilinniarfiit kommuninut nutaanut nuunneqassasut. Taamatuttaaq siunnersuutigineqarpoq nioqqutissanik pilersuinermut, umiarsuartigut angallassinermut timmisartukkullu angallannermut tapiissutissanut isumaqatiginninniarsinnaanermut akisussaaffik kommuninut nutaanut nuunneqassasut.
Tassalu Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitap siunnersuutai Inatsisartut malissappatigit, tamatumani suliassat angisuut oqimaatsullu siunissami kommuninit isumagineqartussat pineqarput.
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa malinneqassappat kommuninngortussat inuiaqatigiit ineriartornerannut tamakkiisumut ima annertutigisumik sunniisinnaalissapput, allaat kommunalbestyrelsinngortartussani suliassat allaanngorujussuartussaassallutik. Taamatuttaaq suliassanik kommuninut nuussinissamut siunnersuut aamma kommunit aaqqissugaanerannik allannguinissamut siunnersuut akuerineqassappat Inatsisartuni suliassat annertuumik allanngortussaapput.
PITSANNGORSAANERIT ANINGAASAQARNERLU PISORTAT AAQQISSUGAANISSAANNUT SIUNNERSUUTEQARNERMUT TUNULIAQUTAASUT
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat sulinermini malitassaani ilaatigut allassimavoq, pisortat suliassaqarfiisa tamakkiisut iluanni suliassanik pitsaasumik isumagisaqarnissaq tassaasoq anguniagassatut aalajangikkat pitsaanerpaamik akikinnerpaamillu anguniarneqartarnissaat.
Isumaliutissiissummi erseqqissarneqarpoq pisortat sullissiviisa ilusilersorneqarnerini atugarissaarnissamut tapiissutaasartut nalinginnaasut inissaqartinneqassasut, tamatumalu peqatigisaanik inuussutissarsiornerup ineriartortinneqarnera uummaarinnerussunngortinneqassalluni. Tamanna suliassaqarfiit arlallit pisariillisaaffigineqarnissaannik piumasaqaateqarfiuvoq, tamatumunnga pisortat allaffissornerat ilaalluni.
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitaq naliliivoq pisortani aaqqissuussaanerup iluarsartuuteqqinneqarneratigut suliassaqarfiit arlalissuit pisariillisaavigineqarnissaat anguneqarsinnaasoq. Pisariillisaanermili iluanaarutissat aatsaat piffissap ikaarsaarfiusup, sulisorisat ineriartortinneqarnerannut siumullu isigaluni IT-mut aaqqiissutissanik aningaasaliissuteqarfiusup kingorna anguneqarsinnaapput.
Isumaliutissiissummi erseqqissarneqarpoq aaqqissuussaanernik allannguinissamut aalajangiisoqartinnagu pisortani aningaasartuutit amerliartuinnassasut, taamaalillunilu aningaasaqarnikkut piginnaaneqassuseq tamakkiisoq annertuumik killilersimaarneqassalluni.
Kiisalu aamma isumaliutissiissummi erseqqissarneqarpoq naalakkersuinermik suliaqarnerup allannguiffigineqarneratigut kommunini qinikkat 350-it sinnerlugit amerlassuseqartut 70-it inorlugit amerlassuseqalersillugit ikilisinneqarsinnaasut, tamatumanilu akissarsiaannaat eqqarsaatigalugit 20 mio. kr.-it missaat pissarsiarineqarsinnaallutik. Tamatuma saniatigut suliassat kommuninut nussorneqarnerisigut Inatsisartut Naalakkersuisullu taakkulu allaffeqarfiisa naleqqussarneqarnerini 25 mio. kr.-it missaasa pissarsiarineqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, Inatsisartut Naalakkersuisullu suliaat annikillisussaammata.
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitaq naliliivoq kommunini qinikkat ikilinerisa nassatarisaanik aamma aningaasartuutit, allaffissornikkut naalakkersuinermik suliaqartut sullinneqarnerannut attuumassuteqartut ikilissasut, taamatullu suliassanik nammagassanillu agguaasarnerit ersarinnerulernerisigut marloqiusamik allaffissornikkut suliaasartut amerlasuut atorunnaassallutik. Eqqoriarneqarpoq suliassaqarfinnik taakkuninnga pisariillisaanermi Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu ataatsimut iluanaarutigisinnaasaat katillugit 50 mio. kr.-it missaanniissasut.
Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitap pilersinneqarnissaanut tunngavilersuutitut erseqqissarneqarpoq, 2003-mi kisitsisit pingaarnerit takutikkaat kommunit suliassaqarfii kisiisa eqqarsaatigalugit allaffissornermut 506 mio. kr.-it missingersuutigineqartut. Taamani erseqqissarneqarpoq kommunini qinikkanut aningaasartuutit 45 mio. kr.-inik amerlassuseqartut, tassalu allaffissornermi aningaasartuutit 9 %-iinik amerlassuseqarlutik. Aamma allaffinni allani allaffissornermut aningaasartuutit annertupput. Aningaasartuutillu taakku tamaasa akileraartartut akileeqataaffigisarpaat.
Akunnitsinni immitsinnut allaffisorfigaluta pisuujunerulernavianngilagut. Allaffissornikkut ingerlatsinermi maannakkut atuuttumi sutigut sipaaruteqarsinnaanerluta ammasumik oqallisiginiartigu, sipaakkagullu soorlu ilinniartitaanermut inuutissarsiornermullu atorlugit. Kommunini aammalu Namminersornerullutik Oqartussani akikinnerusumik pitsaanerusumillu ingerlatsisinnaagutta tamatumunnga periarfissiuussissalluta uagut naalakkersuinermik suliaqartuusugut pisussaaffeqarpugut. Kommunilli siunissami aaqqissugaanissaat aningaasaqarnikkut pissutsit kisiisa aallaavigalugit ilusilersussanngilarput. Pingaaruteqaqaaq – ilami pingaaruteqarluinnarpoq – inuk qitiutissallugu. Isumaqarpungalu tamannattaaq Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutimini kusanartumik ilanngussimagaa.
NAGGASIUT
Nunatsinni innuttaasut Namminersornerulluni Oqartussaaneq pillugu aaqqissuussineq maanna atuuttoq ineriartortillugu ingerlappaat aamma Namminersoneq ukiuni aggersuni eqqunniarpaat.
Namminersorneq pillugu suliap ingerlanera pillugu aamma Nunatsinni tamarmi aningaasarsiornerup imminut napatittup pilersinneqarnissaa siunertaasoq pillugu paasisitsiniaanermut oqallitsitsisarnissanullu atasumik Namminersorneq pillugu Pisortaqarfiup kommunit suleqatiserai Namminersornerup sapaatip akunneranik taasamik ingerlatseqataanissamut. Namminersorneq pillugu sapaatip akunnerata ingerlanneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq aaqqissuunneqarluni aamma pilersaarusiorneqarluni ingerlanneqassasoq 2006-imi qaammatit siulliit pingasut qaammataasa ilaanni.
Sumiiffinni sorlaqartumik ingerlanneqarnissaa qulakkeerumallugu Pisortaqarfiup neqeroorutigaa sumiiffinni ataqatigiissaarisussanik november 2005-ip ingerlanerani pikkorissartitsinissaq, kommunillu ataasiakkaarlugit qinnuigineqarput taakku piffissami qaninnermi toqqaqqullugit.
Namminersorneq pillugu Pisortaqarfip qilanaara kommunit suleqatiginissaat, taamaalilluta tamatta peqatigiilluta Namminersorneq pillugu sapaatip akunnerata ingerlanerani namminersornissaq pillugu suliaq erseqqissumik qitiutillugu sammissinnaassagatsigu.
Taamatut oqaaseqarlunga naggasiutigalugu sulilluarnissassinnik kissaappassi, kommunillu siunissaat pillugu pingaarutilinnik saqqummiussinissamut periarfissinneqarnerput qujassutigalugu. Maanna kommunalbestyrelsinut Inatsisartunullu qinigaasussat Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitap siunnersuuterpassui pillugit Inatsisartut 2006-imi upernaakkut ataatsimiinnissaasa tungaanut oqallisiginninnissaat apeqqutaalerpoq, ataatsimiinnermi tassani pisortat sullissiviisa tamarmiusut qanoq ilusilerneqarnissaanut aalajangigassat pingaarutillit aalajangerneqartussaammata.
Tamassi ataatsimiilluarnissassinnik kissaappassi.
