Saqqummersitsinermik naliliineq

Aallaqqaasiut:
Isuma saqqummiunneqaqqaarpoq september 2003-mi borgmesterit kommunaldirektørillu ataatsimiinerani Sisimiut Kommunianiit saqqummiunneqarmat Aalborg-imi Aalisarnermut takutitsinermi Sisimiut Kommuniata peqataatitaqartarnermigut misilittagariligai pitsaalluinnartut kommuninut allanut siaruarneqarsinnaannersut. Sisimiut Kommuniata ukiorpaalunngortuni peqataasarnermigut kommunimut takoqqusaarutitut, suliffeqarfinnik aggersaarutitut sulisunillu pikkorissunik ilinniarluarsimasunillu aggernissamik kajumilersitsisartutut nalilerumavaa. Nunatta inuussutissarsiutaata pingaarnersarimmagu aalisarneq, tusaamaneqalersinniarlugu aamma kommunit taamaalillutit peqataasinnaasutut tikkuarneqarput.

Isuma kommunini allanit tigulluarneqarpoq, taamaalillunilu KANUKOKA inanneqarpoq tullissaanut aalisarneq pillugu Aalborg-imi takutitsinissamut Kommunit takutitsinermut ilaatitaqarnissaat pilersaarusioqqullugu.

Pilersaarusiorneq:
2004-p naajartornerani kommunit tamarmik aperineqarput oktoberimi 2005 aalisarneq pillugu takutitsinissamut peqataarusunnersut. Tamarluinnarmik akuersipput. Sisimiut Kommuniat immikkut takutitsiveqarniarnini pissutigalugu ataatsimut takutitsiveqarniarnermut ilaanianngilaq.

Takutitsinissamut pilersaarut marloqiusanngorlugu avinneqarsinnaavoq, tassa natermik toqqavimmik takutitsivissamik attartorneq aamma takutitsinermi atortorissaarutinik attartorneq. Taakku aaqqinneqarput Danfish International aqqutigalugu natermik toqqavimmik 78 kvatratmeterimik annertutigisumik aamma Danish Display aqqutigalugu atortorissaarutinik attartornikkut. Tamakku saniatigut immikkut atuartunik marlunnik takutsitivimmiittussanik pissarsisoqarpoq.

Pilersaarusiornermi KANUKOKA-miit Kommuninut paassissutissiinerit arlalippassuit ingerlan-neqarsimapput, ilaatigut soorlu makkuusut:

- Takutitsivissap toqqaviata titartarnera
- Takutitsivissap titartaganngorlugu assilinera
- Aalborgimi aalisarneq pillugu takutitsinissamut peqataanissamut nalunaarusiaq
- Takutitsinissamut peqataanissamut killiliussanik eqqaatsissutit
- Piareersarnermut naliliineq
- Aalisarneq pillugu takutitsinissamut killiffik paasissutissallu.

Tamakku amerlanertigut Kommunini inuussutissarsiornermut pisortaanut nassiunneqartarput, taakku paasissutissat tigusisut pisariaqarfiissigut siammartertartussaavaat.

Piareersarnermi paasissutissat killiffiillu sapinngisamik KANUKOKA-miit Kommuninut ingerlateqqiniarneqartarput takutitsisussat ajunnginnerpaammik paasissutissaqartikkumallugut.

Takutitsineq:
Takutitsineq ammarpoq 13. oktober 2005 nal. 10.00 matullunilu 15. oktober nal. 16.00. Takutitsinermi Kommunit tamarluinnangajammik inummik(-nik) takutitsivimmi nikorfatitaqarput tamatumallu saniatigut ilinniartut marluk aamma takutitsivimmi nikorfapput.

Takutitsivik aaqqissuuneqarsimavoq kommuneqarfiit takutitsisussat tamaasa iikkamik 1 x 2,5 meterimik takutitsivilerlugut. Iikkat taakku takutitsiviup teqeqquini napasuliaasani inissisimapput. Takutitsivimmi napasuliaasat sisamaasut 16-nik iigartaqarmata kommune ataaseq immikkut iikkamut allaanerusumut inissinneqarpoq. Iikkat saniatigut nerriviit, issiaviit, quppersakkanik ilioraaviit assigisaallu natermi siammarsimapput. Aammattaaq DVD VHF-lu atorlugu TV-kut isiginnaagassanit takutitsiveqarpoq qarasaasiarlu atorlugu iikkamut seqersittakkamik aamma takutitsinissamit periarfissaqarluni.

Kommuninit takutinniakkat tunngaviatigut assigiiaarput, tassa kommuneqarfik avatangiisaallu. Tamatuma saniatigut soorunami kommunit iluini periarfissat suunersut takutinniarneqarput. Iikkani nivingatitani assit saqqumilaarnersaapput. Aamma paasissutissiissutit iikkami takussaapput. Kommunit ilaasa iigaq qarasaasiamik seqersittakkamik isiginnaarfissiarisimavaat.

Assit iikkaniititat kusanassutsimikkut assigiinngitsorujussuupput. Tamanna pissuteqarneruvoq pilersaarusiornermi Qallunaat Nunaanni suleqatitta Danish-Display-ip assinik nivingatitassanik nassitsinisap killigititaanik. Killiliussap iluani nassitsisimasut nassiusaat assit iikkamut akuliullugit ersersarneqarsimapput, killiliussamik qaangiillutit nassitsisut takutitassaat nipputsitassanngorlugit ersersarneqarsimallutik. Kommunit ilarpaaluit assinik namminneq iikkamut nivinngagassaminnik nassarput, taamaalillutillu Qallunaat Nunaanni suleqatit ikkussuinermut aqqutigineqarnatik.

KANUKOKA-miit nerisassatut sassaalliutissat kommuninit tamanit atorneqartussanngorlugit pissarsiarineqqarsimapput raajat panertut, niisarnat nikkui, saarulliit panertut, raajat qalipaajakkat raajallu qalipaajarneqanngitsut. Taakku Arctic Greenfood A/S aamma Royal Greenland A/S-imiit takoqqusaarutitut tunniunneqarput. Kommunit arlaat aamma tuttunik umimmannillu pujuukkanik nassarput. Imeruarsaatittut aamma kommunit arlaat sermitta sikuanik sermittalu imianik vodkaliamik sassaallerput. Puisit amiinnik kusarnartulianik ujaqqanillu nunatsinni nassaasaassunik takutitassanik saqqummiisoqarpoq, pinnersaatinik sakkunillu kalaallit sanaavinik annikikkaluanik saqqummiisoqarportaaq. Malunnarpoq inuit nerisassat mikisunnguakkuuttaarlugit oqummigassiat alutoralugit unerarfigisaraat. Erniinnarlu pujuukkat panertullu nungunneqarput. Sermerput atorlugu vodkaliaq malunnarpoq assut alutorineqartoq, piffssap ilaatigut inuppassuit unerarfigalugu katersuuffigisarmassuk. Aamma puisip amiinnik mersukkat kusagilluinnarneqarput, inuit ilarpassuisa takutitat pisiassaanersut imaluunniit qanoq pisarsiarineqarsinnaannersut apersuutigisarmassuk. Soqutiginarluinnarpoq malinnaaffigalugu inuit takutitsivissuarmi pulaartut misilitassarsiorlutit unikkaanngamik aatsaat paasilersarmassuk takutitsivik nunatsinnut tunngassuteqartoq, taava apersuilersarput.....

Takutitsivik soorlu eqqaaneqareersutut 78 kvatratmeterimik angissuseqarpoq, 13 meterimik takissuseqarluni 6 meterimillu silissuseqarpoq. Teqeqqut tamarmik iikkanik sisamanik kipparissunik iigalinnik napasuliaasaqarput. Iikkat taakku tamarmik qulimikkut kommunit atiinik ilisarnaateqarput aappaluttumik qalipaatilinnik. Takutitsiviup qeqqani inissisimavoq ”iggavik” nerisassiornermut assigisaanullu piareersarfigineqarsinnaasoq. Iggaviup iigai silataatigut TV-kut isiginnaarummik qarasaasimik seqersittakkamillu takutitsivittaqarput. Tamani tamaani takussaapput nerriviit portusuut nikorfalluni oqaloqatigiiffigineqarsinnaasut imaluunniit qasuersaarfigineqarsinnaasut, nivinngaaviit kommunit quppersagaaraanik paasis-sutissanik immerneqarsimasut, assiliarsuit kommunit pillugit pilerusaarutit il.il. Takutitsivik takutitsivinnut allanut naleqqiullugu angisuujummat ”inuit aqqutaat” marluusut aqqutigalugit tikinneqarsinnaavoq. Napasuliaasat portuneri aappaluttumillu qalipaateqarneri pissutaallutit takutitsivik ungasianiit takulertorneqarsinnaavoq. Ornillugu malunnartarpoq ”soqutiginartuusoq” inuillu unerarfigilluartarmassuk ussagartoqapallaffiusarluni.

Kommunit amerlanerpaartaat takutitsiviminni nikorfatitaqarput. Taakku kommuniminnut pissutsinik immikkut nassuiaasinnaallutillu pilerisaarisinnaapput. Ajoraluartumik kommunit tamarmik takutitsivimminni nikorfatitaqanngillat, taakku apersuisunut sapinngisamik nalinginnaasunik nassuiaaneqartarput immikkullu illuinnartunik pulaartuniik apeqquteqartoqaraangat tamakku akisinnaaneq ajorpagut. Takutitsivimmi pisoqartuaanarmat sassaaliutit assigisaallu immersorneqartuarnissaat pisariaqarput. Aamma pisariaqarpoq takutitsiviup sapinngisamik takujuminartuunissaa takutitsivimmilu inoqartuarniissaa. Tamaammat ilinniartunik marlunnik ikiorteqarneq assut qujanarpoq. Taakku kalaallit Nunaatta takutitsivikkut nittarsaannerat sulilluarnermikkut assut takutitsilluarput. Aamma takutitsivimmi nikorfasut allanit susassaqarlutik ilaatigut qimagukkallatarmata taartaagallartariaqartarneri ikorfartuuttaal-luartarput.

Naggasiilluni naliliineq:
Aalisarneq pillugu takutitsinersuarmi Nunatsinni kommunit peqataasimanerat tunngaviatigut ataatsimut isigaligu iluatsittutut oqaatsigineqarsinnaavoq. Takutitsinermut peqataanissaq anguneqarpoq, Kommunit tamarmik peqataapput, takutitsivik ilimagisaq malillugu isikkoqarpoq ullullu pingasut takutitsinerup ingerlanerani annerusumik minnerusumilluunniit perlasisoqanngilaq.

KANUKOKA takutitsinermi naliliinissaq siunertaralugu kommuninut takutitsinermut peqataatitaqartunut apersuisimavoq. Apersuinermi qulequttat makku aallaavigalugit peqataasut isummeqquneqarput:

Takutitsinissamut piareersarneq, takutitsiviup nallilivinnerani piareersaatit, takutitsinerup nalaani, takutitsereernerup kingorna allallu.

Peqataasuniit akisut sisamaanaammata akissutit takutitsisuniit tamanit akissutitut isigineqarsinnaannersut nalileruminaapput, taamaattorli pingaarnerit uani naliliinermi ilannguppavut.

Makku KANUKOKA-p ilaatigut nalilersugassatut isumaqarfigivai:

- Piareersarneq pillugu:
- Isumaqarnarpoq piareersarnermi paasissutissiineq naammattoq, tassa piareersarnerup killiffii ingerlaavartumik nalunaarutigineqartarmata. Malunnarpoq kommunit tamarmit KANUKOKA-miit pilersaarusiornermi killiffinnik tigusaqartarsimanngitsut.
- Suut saqqummersineqassanersut ersarunnerusariaqarsimagaluarput.
- Takutistivimmi nikorfasussat kikkuunerisa allattorsimaffii siusinnerusukkut nalunaarutigineqartariaqarput. Pilersaarutip naammasilivinnerani apeqqutit saqqummersut Qallunaat Nunaanni attavitta akissutissaasa paarmaarunneqartarneri tassani pissutaaqataapput, soorlu nikorfasussat allattorsimaffii, iikkami nivingasussat assersuussiorlugit assilineri, piumasaqaatit immikkuullarissut akuerineqarnersut akuerineqannginnersulluunniit, takutitsivissap Qallunaat Nunaanni suleqaterput ilagalugu takutitsiviup ammarneqanninngerani umerualaaqqatiginissaaa, kingusinnaarluni takutitsivissap suliarineqarnera il.il.
- Pisussat marloqiusaaneri - piffissami tassani borgmesterit kommunaldirektørillu ataatsimiineri - pissutigalugit ilaatigut paatsuunganartarsimavoq kiap suut pisussat pilersaarusiussanerai.
- Takutitsinerup nalaani:
- Aaqqissuussinerit imminnik qaleriittarneri, soorlu takutitsivimmi peqataasut ilarpassuisa oqalugiartunik tusarnaariarnerit pissutigalugit qimaguttarneri takutitsivik inuerutaasavillugu. Tamanna immaqa aaqqinneqarsinnaagaluarpoq suleqatigiinnermik aaqqissuusinikkut.
- Kommunit ilaasata takutitsiviisa inuttaqannginneri.
- Nerisassanik sassaalligassanik agguataarinerup aaqqissuussaanerunissaa, soorlu isumaqatigiissutigereerlugu kikkut nerisassanik sorlernik nassassanersut. Takutitassat nerisassaanngitsut aamma taamma pineqarsinnaapput.
- Qallunaat Nunaanni suleqatitsinnut isumaqatigiissutinik tamanik eqquutititsisimannginnerit, soorlu KANUKOKA’p kalaallisut qallunaatullu allagartarsua nivinganngilaq, kalaaliminernik tunisisut ilisarnaataasa saqqumissinneqar-nisaat eqqortinneqarsimanngilaq, kommunip ataatsip takutitassai peqanngillat, igaffik nerisassanik piareersarfissatut atortussanngorlugu sananeqarsimanngilaq. Sutugassanik atortut, soorlu kaffit, tiit, kaagiaqqat, sukkut, taratsut, tiitotfiit, allequttat assigisaallu nammineq pisiarisariaqarsimasut eqqarsaatigineqarsimanngillat.
- Arlaannik amigaateqartoqartillugu aperisassaaleqineq, soorlu innaallagissamut amigaataasut pissarsiariniarneri assigisaallu.
- Allat:
- Najugarisamiit takutitsivimmut ungasinnera ajuusaarnarpoq aamma angallassissutinik ataatsimoorusassanik aaqqissuussisoqarsimannginneranik oqariartuut tusaatissatut tiguneqarpoq.
- Kommunit Aalisarnermut takutitsinersuarmut peqataatitaqarnerat imminut ajunngikkaluarluni Kommunit ataatsimut isigalugit nittarsaaneqarmata - aalisarneq kisimi pineqarani, eqqarsaatigineqartariaqarpoq siunissami kommunit takutitsinermut taamaattumut ilaatitaqartuaanarnissaat imaluniit takutitsinermut periarfissat allat kommuninut naleqqunnerusut suunersut.
- Takutitsinermut aningaasartuutit naapertuunersut isummerfigisariaqarput. Aningaasartuutit soorlu siusinnerusukkut taaneqareersoq marloqiusaapput, siulleq natermik attartorneq, tullia atortorissaarutinik sullinneqarnermullu attartorneq. Takutitsinermut misilittagalinnik paasitinneqarnerput naapertorlugu takutitsivimmik attartorneq – immaqa attartorfiit marloqiusaanerit pissutaallutit, akisuneruvoq. Uani attartoriaatsit qanoq ittuuneri eqqartorneqarsinnaapput, tassa natermik attartorfitta neqeroorutigisimagaluarmagu aamma sullinneqarneq isumagisinnaallugu. Marloqiusaassunik qinersisimaneq sullilluarneruneqarnissamik pissuteqarpoq, tamannalu soorlu eqaaneqareersutut ajuusaarnaraluartumik iluatsippallaanngilaq.

Takutitsinermut peqataanissamut isuma aallartinneqarpoq Sisimiut Kommuniata ukiorpaalunngulersuni takutitsinermut misilittagaqareernermigut kajumissaarutigimmagu kommunit tamarmiullutik ataatsimut takutitsivilerlutit takutitsinermik misiliinissaat, kommunimi isumaqarami taamaaliorneq avataanersunik suliffeqarfinnik pilersitsinissamik kajumilersitsisinnaasoq taamaalillunilu aamma suliffeqarfinnik allanik attaveqalersitsisinnaalluni, tamatumalu aamma kingunerissagaa inunnik pikkorissunik ilinniarluarsimasunillu kommuneqarfimmut suliartornissamik pilerinarsisitsinermik. Taamaaliorneq ataasiaanarluni takutitsinermi iluatsinnersoq iluatsinnginnersorluunniit uppernarsineqarsinnaangilaq, tamakku aatsaat arlaleriarluni misilee-reernermi takuneqarsinnaalersarmata. Taamaakkaluartoq siullermik misiliineq tikkuusisinnaavoq sumut ingerlariaqqinissamik iluarsisassanillu tullissaannut aaqqitassanik, imaluuniimmi tamaaliorneq iluatsiffissaqarnersoq apeqqusereerneqarsinnaavoq, imaasinnaavormi kommunit aalisarnermut atasumik takutsitsinerat pissusissamissuunngitsoq allanullu takutitsinernut immaqa ilaatitaqaruni tuuluarnerussasoq. Tamanna kommunit namminneq aaliangigassaraat.