Pissusissamisoortutut isigaara pisortat suliassaqarfiinik aaqqissuusseqqinneq pillugu saqqummiusinissara – maanimi ulluni makkunani suliassasi tupinnanngitsumik tassunga tunngassuteqarluinnartut ullormut oqaluuserisassani takusinnaagakkit.

 

Pisortat suliassaqarfiinik aaqqissuusseqqinnissamut piareersarneq maanna annerpaaffissani tikikkaluttuarpaa. Naalakkersuinikkut suliaqartuusugut tamatta siunnerfitta pitsaasumik angusaqarfiunissaa qularinngilara tamatta kissaatigigipput. Suliarmi tamatsinnut – inuiaqatigiinnut – ulluinnarni atukatsinnut sunniuteqartussaavoq taamaattumillu qinikkatut sulisut tamatta pitsaasumik sukumiisumillu sinaakkutissiuinissarput tikkuussinissarpullu pingaaruteqarluinnarpoq suliaq pitsaasumik kinguneqassappat.

 

Suliaq una aallartikkatsiguli piffissaq ingerlalertungaarmat piniarlerpugut tassa ukiup affaa qaangiuppat kommunerujussuanngortussanut qinersineq pisussanngortoq. Qularinngilara nunatsinni tamani qinersineq annertuumik soqutigineqarluni peqataaffigineqarumaartoq taammaattumillu akornassinni qineqqusaartussat qineqqusaarluarnissassinnik kissaappasi.

 

Ulluni makkunani inatsisartut ataatsimiinneranni aaqqissuusseqqinneq pillugu Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartunut marlunnik siunnersuutinik saqqummiussaqarpunga.

 

Siulleq tassaavoq kommunit aaqqissugaanerata nutarternera pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut (immikkut inatsit) aappaassaatullu aappaagu Inatsisartut upernaakkut 2008-mi ataatsimiinnissaanni najukkani aqutsisut pillugit aaliangigassatut siunnersuut.

 

Immikkut inatsimmut tunngatillugu taasariaqarpoq tassani aaqqissugaanerup nutartigaanerata pisortanut tunngasut tunngaviatigut allanngortittussaammagit. Nutarterisoqareerpat kommunit toqqaannartumik innuttaasunut tunngasut isumagisarilissavaat taamalu innuttaasut pisortat ingerlataannut tunngasunut isertarfiulissalluni. Inatsisissatut siunnersuut kommunini nutaani ikaarsaariarnermi ataatsimiititat qinigaanerannut inissitsiterneranullu pisarialimmik inatsisitigut tungaviliisuussaaq.

 

Taassuma saniatigut inatsisissatut siunnersuutip imarissavai ikaarsaariarnermi ataatsimiititat sulinerisa immikkuualuttortaasa aqunneri aammalu kommunit kattunerat pillugu aaliangersakkat. Maani inatsisissatut siunnersuutip immikkuualuttortai eqqartussanngilakka tunngaviatigulli inatsisissap siunertaa taalaaginnarpakka.

 

Aappassaatut aaqqissuusseqqinneq pillugu inatsisartunut saqqummiussara tassaavoq najukkani aqqutsisut (sumiiffinni sinniisut) pillugit aaliangigassatut siunnersuut.

 

 

Qulaani pineqartut Naalakkersuisut sinnerlugit septembarip 25-ini 26-ianilu 2007 Inatsisartunut saqqummiuppakka.

 

Inatsisartuni oqallinnerup takutippaa inatsisartut saqqummiunneqartunut isummersornissartik siunnersuuteqarnissartillu pisariaqartikkaat. Taamaattumik aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut Aaqqissuussaaneq pillugu ataatsimiititaliaanut suliassanngorlugu ingerlateqqippaat. Naalakkersuisut sinnerlugit qulaani pineqartut pillugit Inatsisartullu pitsaasumik paasinniffiusumillu angusaqarnissarput neriuutigaara. Suliarmi ima inuiaqatigiinnut pingaaruteqartigisoq tamatta paaseqatigiilluarluta inaarniartariaqaratsigu.

 

Naalakkersuisut siunnersuutaannut maanna Inatsisartut Aaqqissuussaaneq pillugu ataatsimiititaliaa qulaani pineqartut aappassaanerlugit oqaluuserineqarnissaannut  isumaliutissiisummik Inatsisartunut saqqummiussaqarniarput. Siulleq tassaavoq kommunerujussuanngortussani kommunalbestyrelsissat amerlassussissaannut tunngasoq. Ataatsimiititaliaq partiinit tamaginnit peqataaffigineqartoq isumaqarpoq kujataata kommuniani Qeqqatalu kommuniani kommunalbestyrelsinut ilaasortat 15-inik amerlanerussanngitsut aammalu Avannaata kommuniani taavalu Kangiata/Kitaata kommuniani 21-init amerlanerunnginnissaat innersuussutigaat. Innersuussutigineqartup siunertaraa kommunerujussuanngortussat sisamaasut innuttaqassutsimikkut il.il. assigiinngissuteqarnerat ilanngullugu sillimaffigineqarnerat.

 

Kiisalu ataatsimiititaliap innersuussutiginiarpaa Nunaqarfinni Aqutsisut attatiinnarneqarnissaat kisiannili nutarterneqarlutik pisariillisaavigineqarnissaat piumasaralugu. Ataatsimiititaliap naatsorsuutigaa Nunaqarfinni Aqutsisut affaannanngortinneqarnissaat tassa nunaqarfiit sanileriit ataatsimoorussamik aqutsisunik pilersitsinissaminnut periarfissinneqarnermikkut. Ataatsimiititaliap taamatut siunnersuuteqarnermigut tunngavigaa Nunaqarfinni Aqutsisut attatiinnarneqarnissaannik aammalu kommuniusut kommunerujussuanngortussat kommunalbestyrelsiinni ilaasortaatitaqarnissaannik qulakkeerinninneq tunngavigalugu najukkani aqutsisunik pilersitsinissamik naammattumik tunngavissaaruttoq.

 

Ataatsimiititaliamit saqqummiunneqartussat Naalakkersuisut tusaatissatut tiguniarpaat. Soorlu oqaatigereeriga suliaq manna annertooq peqqissaarluni paaseqatigiiffiusumillu inaarneqarnissaa Naalakkersuisut pingaartippaat. Taamaattumik Naalakkersuisut qilanaaraat Inatsisartuni aappassaaneerlugu oqallissigineqarnissaanut peqataanissaminnut.

 

Qulaani pineqartut saniatigut aaqqissuusseqqinnermut atatillugu kommunerujussuanngortussanut Namminersornerullutik Oqartussaniit suliassanik nussuinissamut piareersarneq ingerlallualersutut taasariaqarpoq. Septembarip 12-ani 2007 KANUKOKA’p siulittaasualu oqartussaaffiit tiguneqarnissaannik isumaqatigiissummik atsioqatigiippugut.

 

Atsioqatigiinnerup siunertaraa Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu susassaqarfiit Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni nunneqarsinnaasut qulaajassammatigit. Suliassat pitsaanerpaamik suliarineqarsinnaaffianni inuiaqatigiinnullu iluaqutaasumik akikinnerpaafigisinnaasaani isumagineqarsinnaanissaat anguniarneqassaaq. Tassani suleqatigiinnermi Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa tunngavineqarpoq.

 

Isumaqatigiissummut ilaavoq Namminersornerullutik Oqartussat pisortaqarfii aammalu KANUKOKA’p akornanni oqaloqatigiinnerit aallartinneqassasut suleqatigiissitaliornikkut. Suleqatigiissitat pilersinneqariarpata suleqatigiissitat malitassaat tunngavigalugit sulisoqassaaq piffissaliunneqartoq naapertorlugu. Oqaloqatigiinnerni suliassaqarfiit nuunneqarsinnaanerannut inatsisitigullu tunngavissat suussusersineqarnissaat pissaaq.

 

Sussusersineqartussatut suleqatigiissitat naammassisaat suleqatigiissitat saqqummiutissavaat oqaluuserissallu killiffiat pillugu nalunaarusiaq Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu allaffissornikkut aqutsisoqatigiivinut kingusinnerpaamik februaarip 1-ni 2008 tunniunneqassapput.

 

Taamatut isumaqatigiissuteqarneq isumaqarpunga pitsaasuusoq sulinerullu patajaatsumik ingerlanissaanik neriunaateqarluarluni. Siusinnerussukkut arlaleriarlunga Inatsisartuni oqaluttarfikkut oqaatigisarpara kommuninut suliassanik nussuinissamut atatillugu peqqissaartumik ingerlanneqartariaqartoq. Eqqaamassavarput innuttaasut pisortanit sullinneqarnerat pitsanngorsarniaratsigu taammaattumillu kommunit suliassanik tigusinissaminnut piareersimalluarnissaat pisariaqarpoq taammaattumillu jannuaarip 1-iata 2009-p kingorna nussugassat peqqissaartumik piareersarneqarnissaat pisariaqarluinnarpoq. Pilersaarut malillugu suliassaqarfiit kommunerujussuanngortussat 2009-miit 2013-p tungaanut piffissaralugu ingerlanneqarnissaat naatsorsuutigineqarmat pisariaqassappalli ukiut nussuiffissat sivitsorneqarsinnaanerat Naalakkersuisut ammaffigimmassuk assersuutigalugu 2015-ip tungaanut.

 

Naggataatigut saqqummiutissavara kommunit aaqqissuusseqqinneq pillugu suliaqarnermi tikkuarsimasaat – tassalu isumaqatigiissutit nutarternerini aammalu akissarsiat pillugit isumaqatigiinniartarnerit kommunerujussuanngortussat pisariaqartikkaat akisussaaffigilernissaat.

 

Siunissami sumiiffinni ineriartorfiusussat annertuut 4-it pilersinneqartussaapput tamatumunngalu atatillugu periarfissaq tamanna eqqaaneqarsimammat pissusissamisuuginnarpoq. Tassunga atatillugu aaliangiisuulluinnassaaq taamatut aaqqiineq qanoq inuiaqatigiinnut kinguneqarsinnaasoq tassanimi eqqaamassavarput anguniakkatta ilagimmassuk nunarput imminut napatittoq namminersulernissarput siunertaralugu.

 

Nunarput isorartoorsuuvoq kisiannili inuit ikittuinnaalluta taamaattumik kommunerujussuanngortussat 4-it immikkut akissarsianut isumaqatigiinniarsinnaanermik pisinnaaffilerutsigit taava akissarsiat assigiinnginnerujussuanik pilersitsisoqarsinnaanera ersissutigineqarsinnaavoq, tassami sulisut kattuffii assigiinngitsut Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu imminnut unammillertinniarlersinnaammatigit.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit isumaqarpunga nunatsinni arlalinnik isumaqatigiinniartartunik pilersitsissagaluarutta tamanna inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerat isigalugu nammakkuminaatsuussasoq.

 

Taamaakkaluartoq nuannaarutigalugu oqaatigissavara Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup isumaqatigiinniarnermut immikkoortortaqarfia, Naalakkersuisut sinnerlugit isumaqatigiinniartartoq kommunerujussuanngortussani aningaasarsiat assigiinngissitaartumik aaliangersarsinnaanerat ammaffigimmagu. Tamanna pillugu ilisimatinneqarsimavunga taamatut ineriartortitsinissaq KANUKOKA peqatigalugu ingerlanneqarumaartoq qularinngilaralu ajunngitsumik taanna inaarneqarsinnaajumaartoq.

 

Ataatsimiinnissinni angusaqarluarnissassinnik kissaappassi.

 

Hans Enoksen

Naalakkersuisut siulittaasuat