Borgmesterit kommunaldirektørillu ataatsimiinnerannut matumunnga tamassi tikilluaritsi. KANUKOKA-p siulersuisui nutaat upernaaq aallartitat ataatsimiinnerata kingorna ataatsimiinnermik siulliit ilaanni aalajangeraluarput ukiaq manna borgmesterinik kommunaldirektørinillu ataatsimiigiaqqusiniarnatik. Kattuffiup siulersuisui taamani isummerput ukiaq manna taamatut ataatsimiinnissaq pinnagu aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissamut nunap immikkoortuini piareersarnerit taamalu kommuneqatigiinngortussat ataatsimeeqatigiinnissaat pingaarnerutittariaqartut.

 

Kisianni ukialeqqaarnerani borgmesterit kommunaldirektørillu arlallit taamatut ataatsimiisinneqaqqullutik kissaateqarneranni tunuliaqutaasut paasilluarlugit aalajangerpugut maanna ataatsimiisitsiinnarniarluta.

 

Soorlu programmimi takuneqarsinnaasoq kommunit kattunissaannut piareersaatit pillugit nunap immikkoortukkuutaarluni oqallittoqartussaavoq aammalu ataatsimoorluni ilisimateqatigiittoqartussaalluni.

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq ataatsimiinnermi matumani qitiusussaq soqutiginaateqarluartorlu ”Kommunerujussuassanut piareersarnerup killiffia” ullumi ullup-qeqqata siorna aallartissavarput. Taanna eqimattakkaarutigineqartussaavoq, kommuneqatigiilersussat suliat qanoq ingerlariaqqinnissaannik akunnerminni oqaloqatigiissuteqassallutik. Aqagulu qanoq nalunaaruteqarumaarnissaat tu­sas­sallugu qilanaarnarlunilu pissanganarpoq.

 

 

 

Ataatsimiinnissamut programmip imarisai allat politikkikkut allaffissornikkullu apeqqutinik pingaar­tunik KANUKOKA-p kommunillu ukioq manna attuumassuteqarfigisimasaannik takussutissiipput.

 

Tamatumani ilaatigut pineqarput akileraartarnermi sulianik qitiusumit maanna ingerlatsilerneq, aam­malu akiliisitsiniartarnermi sulianik 1. apriili 2008-miit qitiusumit ingerlatsilernissamik pilersaarutit. Taamalu aningaasaqarnermut naalakkersuisoq Aleqa Hammond maanga qaaqqusimavarput suliassaqarfiit taakku marluk pillugit killiffiusoq nassuiaateqarfiginiassammagu.

 

Akileraarutinut tunngatillugu aasap naajartulernerani kommunit arlallit KANUKOKA-mut saaffiginnissimapput qitiusumut nuussinerup kingunerisaanik aningaasanik tigoriaannarnik uninngasuutikilliortuulersimallutik. Taamaariarmat suleqatigiissitanik pilersitsisoqarpoq aningaasanik tigoriaannarnik uninngasuuteqarnerup allannguuteqarneranut pissutaasunik misissuisussanik. Aasiaat ”kom­munitut misissuiffittut” atorneqarpoq. Misissuinerup inerneri maanna nalunaarusiarineqarsimapput, tamatumalu kingunerisaanik Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik KANUKOKA-lu ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissummut tapiliussamik isumaqatigiissuteqarlutik, tassa Akileraartarnermut Pisortaqarfik piffissani siornatigut atorneqarsimasuni kommuninut akiliuteqartartussanngorteqqillugu. Kommunillu tigoriaannarnik aningaasaqarniarnikkut ajornartorsiuteqarunik Nam­miner­sor­nerullutik Oqartussat Qitiusumik Naatsorsuuseriffiannit siumoortumik akiliuteqarfigineqarsinnaanermut periarfissaq atuutereersoq eqqumaffigisinnaavaat.

 

KANUKOKA qanittukkut periarfissaq iluatsillugu erseqqissaateqarsimavoq akiliisitsiniartarnerup qitiusumit ingerlanneqalernissaanik pilersaarutinut kommunit qanoq isumaqarnerannik: Tassa Akileraartarnermi Pisortaqarfiup qitiusumit ingerlatseriaasissamik siunnersuutaata iluaqutaasinnaanera qularnartoq. Kommunit kattunnissaat immini akiliisitsiniartarnermut nukittorsaataanngitsoornavian­ngilaq, tamatumani aamma nunaqqatigiinni pissutsinik ilisimaarinninneq taakkununngalu attaveqar­neq attatiinnarneqassammata. Qarasaasiaqarnikkut naammassisaqarluarnarnerusumik aaqqissuussisoqarpat pisortanullu akiligassat tamaasa pillugit paasissutissanik katersuiffeqalerpat suliassaqarfiup kommunerujussuanngortussanut sisamanut siammarlugu inissisimatiin­narnissaa allaffissornikkut akikinnerpaallunilu naammassisaqarluarnarnerpaassaaq.

 

 

 

Taava aamma Siverth K. Heilmann qaaqqusimavarput, taassuma inuussutissarsiornermut naalakkersuisutut nassuiaassinnaaniassammatigut Nukissiorfinnut inuussutissarsiutinullu tapiisarnermut tun­ngatillugu naalakkersuisut qanoq pilersaaruteqarnerannik.

 

Tassami Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat inassutigisimasaat eqqarsaatigissagaanni maanna suliassaqarfiit taakku qanoq pineqarnissaannik isummersuutaasartut soqutiginarput. Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat inassuteqarsimapput nukissiuuteqarneq kommuninngortussat nutaat akisussaaffigilissagaat. Maanna naalakkersuisut siunnersuuteqarput aktieselskabiliortoqassasoq kom­munit piginneqataaffigilersinnaasaannik. Aamma Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat inassuteqarsimapput inuussutissarsiutinut tapiissuteqartarneq Namminersornerullutik Oqartussaniiginnassasoq. Maanna takornariaqarnermut inuussutissarsiornermullu siunnersuisoqatigiinnut GTE-mut tunngatillugu oqallinnermi taaneqarpoq inuussutissarsiutinut tapiissuteqartarneq kommuninit oqartussaaffigineqalerpat pitsaanerussannginnersoq.

 

 

 

Aqagu sammineqartussat ilagaat aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissamut tunngatillugu inatsisiliassat ataatsimoortitat – aqutsinermut inatsisitaassaq, immikkut inatsisiliassaq kiisalu ”najukkani aqutsisut” pillugit aalajangigassatut siunnersuut.

 

Najukkani aqutsisoqarneq taamalu aaqqissuussinermi nutaassami sumiiffinni oqartussaaqataaneq ataatsimut isigalugu KANUKOKA arlaleriarluni kajumissaarisarsimavoq innuttaasut akornanni oqallittoqaqqullugu. Kommuneqarfiit kattuffiata sumiiffinni oqartussaaqataanermut tunngatillugu tunngavigiuagaa tassaavoq oqartussaaqataanerup imaqarluartuunissaa. Imaappoq kommunalbestyrelse imaluunniit nunaqarfinni aqutsisut oqartussaaffeqartariaqarput. Qinikkat aalajangiisinnaatitaaffeqartariaqarput.

 

Isuma tunngaviusoq taanna aallaavigalugu ”najukkani aqutsisunik” pilersitsisoqarsinnaanera oqallisigineqartariaqarpoq. Najukkani aqutsisut piviusumik sunniuteqarsinnaasariaqarput kommuneqarnikkut aaqqissuussinissami nutaami qanimut oqartussaaqataanerup ineriartortinneqarnissaanut pilersaarutinut ilaassappata. Tamatumunnga tunngatillugu KANUKOKA-p aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissaq pillugu allaffissornikkut aqutsisuutitaasa oqallisissiaat atuarlugu soqutiginarpoq. Oqallisissiami taaneqarpoq najukkani aqutsisoqarneq nunaqarfinni aqutsisoqarnerup isumaanik ineriartortitseqqinnertut ingerlanneqartariaqartoq kommunalbestyrelsit ataanni qanimut oqartussaaqanikkut aaqqissuussinermi, nunaqarfinniinnaanngitsoq aammali illoqarfinni.

 

Taaguutaanut tunngatillugu maluginiarnarpoq naalakkersuisut siunnersuummik saqqummiusseqqaarneranni ”sumiffinni sinniisunik” taagorneqariarlutik maanna ”najukkani aqutsisunik” taagorneqalersimanerat. Pilersinniakkap pingaaruteqartup inunnut saqqummiunnerani oqallisigineranilu pingaaruteqarpoq paatsiveerunnanngitsumik taaguusiinissaq. Aamma isumaliutigilluaqqunarpoq pilersinniakkap imarisaa siunertaalu eqqarsaatigalugit tulluartumik eqaatsumillu taaguusiinissaq.

 

 

 

Pisortat kiffartuussinerat qarasaasiaqarnerlu aamma aqagu sammineqartussanut ilaapput. Tassunga tunngatillugu oqaatigeqqittariaqarpoq pisortat ingerlatsiviisa aaqqissuussaanerannik iluarsaaqqinissami innuttaasunik sullissinerup pitsanngorsarneqarnissaanik neriuutit eqquutissappata qarasaasiaqarnerup ingerlalluartuunissaa pisariaqarluinnassammat.

 

Tassami aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissamik oqalunnitsinni pineqartoq tassaavoq innuttaasunik kiffartuussinermi pisariillisaallunilu pitsanngorsaanissaq. Qarasaasiaqarnikkullu attaveqaatit pitsan­ngorsaaniarnermi pisariillisaaniarnermilu tamatumani kiffaassapput.

 

 

 

Naluneqanngitsutut naalakkersuisut siulittaasuat Hans Enoksen ukiaq manna isumaqatigiissuteqarfigaara suliassaqarfinnik kommuninut nussuinissami aalajangiinernut tunngaviusussanik qulaajaasussanik arlalinnik suleqatigiissitaliornissamik. Aqagu qulequttat ilaat tassunga tunngasuuvoq. Kisiannili qularnanngilaq naalakkersuisut siulittaasuata aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinniarnerup killiffianik erniinnaq nassuiaateqarnissamini tamanna aamma eqqaajumaaraa.

 

 

 

Kiisalu programmimut ilaavoq aluminiuliorfiliornissarsuarmik Alcoap pilersaarutai pillugit nassuiaateqarnissaq. Pilersaarutit taama angitigisut soorunami annertuumik sunniuteqartussaassapput, sumiiffimmi pineqartumi najugaqartunuinnaanngitsoq aammali nunamut tamarmut.

 

Tamassi tikilluaqqoqqippassi ataatsimiilluarnissassinnillu kissaallusi. Ataatsimiinnermik aqutsisussaq maanna sassaqquara.