Kommunit 2003-mi akkumulator-it batteriillu avatangiisinut navianartut 175 tons Mokana-mut nassiussimavaat. ”Kisitsit taanna tulluusimaarutissaraarput”, KANUKOKA-p siulittaasua, Jens Lars Fleischer, KANUKOKA-p aallartitanik ullumi ataatsimiititsinerani oqaluinnarluni nalunaaruteqarnermi oqarpoq. Taassumalu kommunit kajumissaarpai innuttaasut eqqakkanik navianartunik tunniussigaangata akiliisittaqqunagit.
175 tonsit kakkaginaqaat. Sanilliullugu taaneqarsinnaavoq ukiuni 1998-imiit 2002-mut Mokana akkumulatorikunik 182 tons miss. tigusaqarsimammat. Malunnarpoq kommunit ilarpassuisa periarfissaq iluatigalugu eqqakkat, pingaartumik akkumulator-it aqerlortallit, immikkoortitertarsimagaat Mokana-mullu nassiullugit. Taamaammat kajumissaarineq ”Batteriit tunniutikkit” tamatuma tungaatigut iluatsittutut oqaatigisariaqarparput. Akerlianilli kommunit arlallit nalunaarput battereerpassuit avatangiisinut navianaatillit katersorsimagitik Mokana-mulli nassiussimanagit container-i ulikkaaqqaarneqartussaammat. ”Nuanneqaaq avatangiisitsinni qaninnerusumi aatsitassat peqqinnissamut navianaatillit 175 tonsinik annikinnerulersut ilisimallugu. Tamanna avatangiisitsinnut peqqissutsitsinnullu ajunngeqaaq,” Jens Lars Fleischer, KANUKOKA-p aallartitanik ullumi ataatsimiititsinerani oqaluinnarluni nalunaaruteqarnermi oqarpoq.
Kommune immikkoortiterisuuvoq
Kisiannimi batteriit qanoq pineqartarpat? Siullermik kommunip eqqakkanik immikkoortiteriviata batteriit avatangiisinut navianartut avatangiisinullu naviananngitsut avissaartillugit immikkoortitertarpai. Avatangiisinut navianartut immikkoortunut arfineq marlunnut immikkoortiteqqinneqartarput, taakku tamarmik Ålborg-imi tigooraasarfimmut, Mokana-mut, tigooraasussatut kommunit ataatsimoorlutik isumaqatigiissuteqarfigisaannut, nassiunneqartussaapput.
(Kommunit eqqakkanik immikkoortiterisarnissaannut najoqqutassiaq KANUKOKA-p 2003-mi upernaakkut saqqummersippaa. Taanna uani takuneqarsinnaavoq: http://www.kanukoka.gl/4319)
Aatsitassat oqimaatsut atoqqinneqartarput
Aatsitassat akkumulator-init aqerlortalinnit, batterinillu kviksølv-imik, lithiumion-imik, NikkelCadmium- aamma NikkelCandmiumhydrid-imik akulinneersut suliareqqinneqarlutik atoqqinneqartarput, ilaatigut batteriini nutaani. Suliareqqinneqartarnerat Danmarkimi pineq ajorpoq. Batteriit Tyskland-imut, Frankrig-imut, Sverige-mut imaluunniit Holland-imut tunineqartarput, kina akigissaartitsinerusoq apeqqutaatillugu.
Batteriikut pinngitsoortissinnaavavut?
Eqqakkat navianartut passsunneqarnerat kommuninut akisuujuvoq, taamaammallu soorlu assersuutigalugu batteriinik atuinerput millisarniartariaqaluarparput:
Batteriit pillugit avatangiisinut mianerininnissamut siunnersuutit:
1. Pitsaanerpaavoq batteriit atunngilluinnaraanni. Atortussarsisinaavutit innaallagissap aqqutaanut attavilerneqarsinnaallutillu batteriitorsinnaasunik.
2. Batteriit immeqqittakkat atorneqarsinnaapput – kisianni ajunnginneruvoq NiMH-bateriit (NikkelMetalHydrid) toqqaraanni, tassa cadmium NiCD-batteriineersoq toqunartorujussuummat. Aamma NiMH-batteriit imaalitsiaannaq ilaannakortumik immeqqinneqarsinnaapput – NiCD-batteriit taamaalineqarsinnaanatik!
3. Atortut seqinermut sarfaliuutinik, solcelle-nik ingerlatillit batteriitortunut taarsiullugit atorneqarsinnaapput.
4. Batteriit alkalisk-iusut brunstensbatteriinut taarsiullugit atorneqarsinnaapput. Alkalisk-it sisamat-arfinileriaammik sivisunerusumik piusinnaapput.
5. Batterit atorneqarlutillu immerneqartarsinnaapput taakkuninnga nioqqutissiarinnittup inassutigisai malillugit, taava attartunerussammata. Soorlu assersuutigalugu Nikkelcadmium-batteriit immeqqitsinagit imaarutiveqqaagassaasarput.
6. Batteriit ataasiannarlugit atortakkat avatangiisinut nalunaaqqutsikkat pisiarisarsigik. Batterit nunat avannarliit avatangiisinut nalunaaqqutsiuttagaannik “Qussuk”-mik nalunaaqqutsikkat aatsitagssanik oqimaatsunik avatangiisinut navianartunik, soorlu aqerlumik, kviksølv-imik cadmium-imillu, atortuligaaqqusaanngillat.
7. Atortut atavissunik immeqqittakkanik – peerneqarsinnaanngitsunik – battereertaqareersut avatangiisit eqqarsaatigalugit toqqagassaqqissuunngillat. Assersuutissat tassaapput: Pinngussat, sannatit, unngiaatit, igaffimmi atortut, kigutinut saligutit allallu. Inuuvissiortunut pilluaqqussutit nipilersortartut, qilernerusat qullertallit, skuut arpaatit qullertallit il.il. igissagaanni navianartunik battereertalittut tunniunneqartariaqarput.
Paasisaqarneruniaraanni saaffigineqarsinnaapput KANUKOKA-p direktøria Martha Labansen aamma Suliniummi "Kommunini Avatangiisit"-ni suleqataasoq Kitte Vinter-Jensen - telefon 32 21 00.
Uani batteriit, aatsitassat oqimaatsut, kommunit batterinik immikkoortitserisarnerat pillugit paasissutissanik amerlanerusunik aallersinnaavutit avatangiisillu pillugit siunnersorneqarsinnaallutiit
| 
