|
“Nunatsinni atortussanik annertuumik atuisuusut tassapput kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat. Kommunit pisortaqarfiillu nalinginnaasumik avatangiisinut asattuussineq aallaavigalugu tunisassianik piniarnerusalerpata tamanna nunap sinneranut tuniluutussaavoq. Pisortat siuttuusariaqarput eqqagassat amerlassusersuat avatangiisinullu navianaatillit maangaannaq siaruartarnerat anikkillisissagutsigit,” Jens Lars Fleischer KANUKOKA-p siulittaasua, ullumi pisiniartarnermut aaqqissuussamik politikkimut siunnersuummik kommuninut tamanut, oqallisigineqarnissaa akuersissutigineqarnissaalu kommunalbestyrelsinut kaammattuutigalugu nassiussisoq, oqarpoq. “Avatangiisit mingutsitaagaluttuinnarnerat tusartuarparput, takusinnaavarpullu eqqagassat amerliartuinnartut. Tamatumunnga peqqutaasoq tassavoq inuiaqatigiinni tamani atuinerup annertusiartuinnarnera. Mingutsitsineq pinngitsuuinneqarsinnaanngilaq, suullunniit atortussat atorfissaqartinneqartut sananeqassappata naggataatigut iginneqartussaammata. Tunisassialli mingutsitsinnginnerusut uagut toqqarsinnaavavut. Tamannalu tamatigut akisuneruneq ajorpoq.” Pisiniartarnermut politikki KANUKOKA-p kommuninut ilaaffigeqqullugu kaammattuutigisaata nassataraa pisortat pisiniartartuisa pisiniartarnerminni avatangiisinik soqutiginnittuunissaat, soorlu akinik pitsaassutsimik tunniunneqarnissaasa qularnaassusiannik sullissinermillu soqutiginninnertuulli. Tamannali pinngortitamut asattuussisumik piniarneq pillugu ilisimasaqarnissamik piumasaqaatitaqarpoq. Taamaattumik KANUKOKA Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik peqatigalugu Kalaallit Nunaanni pinngortitaq asattuullugu pisiniartarnissamik suliniummi Danmarkimi Miljøstyrelsep aningaasaliiffigisaani, malinnaasussatut suleqatiigissitani inuttaqartitseqataavoq. Suliniut aaqqissussamik piniartarnermut politikkip saniatigut pisiniarnermut ilitsersuutinik kommunip pisiniartartuinit Kalaallilllu Nunaanni innuttaasunit tamanit KANUKOKA-p nittartagaatigut aaneqarsinaasunik peqarpoq. Ilitsersuutini sutigut avatangiisit eqqarsaatigineqarsinnaanerat allaaserineqarpoq, assersuutigalugu computerimik nutaamik, atisanik (sullisinik), pequtinik, qulliit pæriinik, allaffimmi atortunik pappiaqqanik minnerunngitsumillu eqqiaanermut atortunik pisiniarnerni. Tassani aamma avatangiisinut nukinnullu ilisarnaatit qanoq isumaqarnerinut paasissutissat aaneqarsinnaapput. Assersuutigalugu avatangiisit ajornanngitsumik eqqarsaatigineqarsinnaapput pisiassat avatangiisinut ilisarnaatitaqartunik, soorlu Qussummik Naasumillu ilisarnaatitaqartunik, pisisaraanni. “Avatangiisinut asattuussisumik pisiniarneq ajornanngitsuusariaqarpoq. Taamaattumik nioqqutissanik annertuumik nunatsinnut eqqussuisartut kajumissaassavakka pisortani nalinginnaasumillu atuisartut pisiniarnerminnik avatangiisinut tunngasunik qinigassaqartinneqarnissaat isumageqqullugu. Tamatumani nunatsinnut uagullu nammineq eqqarsaatigaluta pisussaaffeqarpugut,“ Jens Lars Fleischer naggasiivoq. |
