|
Per Rosing-Petersenip inunnik taakkuninnga sisamanik nersornaasiinermini oqalugiaataa imaappoq: Inuiaqatigiit kalaallit ineriartorneranni inuit nuimasut sisamat annertuumik sunniuteqartut Namminersornerullutik Oqartussat nersornaasiuttagaannik Nersornaammik nersornaasersinnaagakkit nuannaarutigeqaara. Taakku sisamat assigiissutigaat inuiaqatigiinnut sullissinermiminni piumassuseqar-luartuunertik suliumassuseqarluartuunertillu. Sulissutigisatik upperaat, namminissarsiortuunngitsumillu inuiaqatigiinnulli pitsaanerpaasussaq pillugu sorsuutiginnittartuupput. Pisariaqarfiatigut malartitassanatik akiuuttarput, isummertarnermikkut sapiissuseqartuupput tamarmillu immikkut tupinnaannartumik piviusunngortitsiniartartuupput. Inuiaqatigiinni kalaallini sulinermikkut maligassiuisuulluartuupput. Kaj Olsen: Namminersornerullutik Oqartussat nersornaasiuttagaat, Nersornaat sølviusoq tunniussinnaagakku immikkut nuannaarutigaara. Taamatut qaqutiguinnaq pisartutut illit Kaj Olsen nunatsinnut inoqatinnullu iluaqutaasumik sivisuumik sulilluarsimanerit pillugu immikkut nersorniarneqarputit. Ataatarsi ilissi meeqqat peqatigalusi siusissukkut kisimiilerpoq, tamannalu pissutigalugu illit inoqatinnut isumassuinikkut akisussaassusermik ukiukillutilli tigusisimavutit. Kingorna Else Lealu katippusi, kikkunnullu tamanut erseqqippoq taamatut aappartaarneq pitsaasuusoq, inoqatinnummi iliuuseqarnissamut tamanna ilinnik aalajaassuseqalersitsisimammat. Ukiuni arlalissuarni SANA-mi varmemesteritut pigaartutullu sulisimavutit, 1960-imilu UNGBO aallartimmat siullermik pisortap tulliatut, kingornalu pisortatut atorfinitsitaavutit, inuusuttunillu, taakku atugarissaartinneqarnissaat isumagilluartuugakku, nuannarineqarluarlutit. Eqqaltuusseqataasartutut toqqarneqarnikkut tatigineqarnermik annertuumik takutitsivigineqarputit, ukiunilumi 40-it missaannik sivisussusilimmi taamatut sulillutit, eqqartuussisorlu peqanngikkaangat tassunga taartaasarsimallutit. Aamma peqatigiiffilerinermi suleqataalluarsimaqaatit, minnerunngitsumillu "Peqatigiinniani" sisorartartullu peqatigiiffianni NSP-mi, siulersuisuni ilaasortatut siulittaasutullu "sisorarnialeqqaatullu" ilaasortanut nutaanut sungiusaasutut, sulinikkut immikkut ilisimaneqarlutit. Peqatigiiffilerinermi akuusarnerit kinguaannut aamma kingornutassiissutigisimavat. Inuittaaq imigassamik ajornartorsiuteqartut annertuumik sullitarisimavatit "Alkohol Amulatoriamilu" ilaatigut ukiuni arlaqartuni imigassamik atornerluisunut, ilaatigut inuusuttunut, siunnersuinermik suliaqarsimallutit. 1983-imi Nuummi suliffissaaleqisoqaraera ima annertutigilerpoq suliffissaaleqineq akiorniarlugu eqqiaasutut suliffimmik aallartitsiumallutit aalajangersimallutit. Sullivik taanna 2000-mi soraarninngornissat tikillugu ingerlatarisimavat. Soqutigissavissuavit ilagaat nipilersorneq, utoqqaallu illuini sullissivinnilu allani akilerneqarnissaq eqqarsaatiginagu inunnik nuannaalersitsiniarlutit nipilersortarsimavutit. Inuit allat nuannaalersinnissaat ilinnut akissarsiatut naammappoq. Sassartaarniartuunallu inuuvutit tunuarsimaartoq avatangiissinnit tamatigut tatigineqarsinnaasoq tulluusimaarutigineqarsinnaasorlu. Margit Motzfeldt: Margit Motzfeldt nunatsinnut innuttaanullu sivisuumik sullissilluarsimanerit pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nersornaasiuttagaat Nersornaat sølviusoq ilinnut tunniussinnaagakku nuannaarutigeqaara. Timersorneq, tassungalu ilanngullugu timersuut badminton taaneqaraangat illit Margit siulliullutit eqqaaneqartarputit. Inuuvutit nammineq kajumissutsinnik annertuumik suliniarnikkut timersuutip taassuma ullumikkut taama qaffasitsigisumik pitsaassuslimmik atugaaneranut ineriartortitseqataasimasoq. Nammineq kajumissutsinnik timersomerup silarsuaani annertuumik suliniarsimanerit assigiinngitsorpassuarnut tunngassuteqartuuvoq, oqaatigineqarsinnaavorlu illorsuit timersortarfiit siulersuisuini assigiinngitsuni ilaasortatut siulittaasutullu ilaasortaasarsimasutit. Kalaallit Nunaanni Badmintonnertartut Kattuffianni siulittaasuusimallutillu siulittaasumut tullersortaasimavutit. Team Grønlandittaaq illit siulittaasuuninnik iluaquteqarsimavoq, soorluttaaq piffissap ilaatigut timersorneq pillugu Naalakkersuisunut siunnersuisutut ataatsimiititaliamut siulittaasuusimasutit. Pisariaqanngikkaluarporluunniit oqaatigissallugu badmintonimi ukiuni arlalinni nunatsinni pissartaasarsima-gavit. Inuusuttunut timersortartunut annertuumik maligassiusuuvutit. Ilinniartitsisutut ilinniagaqarsimavutit ilinniartitannillu isumaginnilluartuusutut eqqaamaneqarlutit. Ajornartorsiuteqarnerminni siunnersorneqarnissamik qiimmassar-neqarnissamillu pisariaqartitsigunik ilinnut saaffiginnittuarsinnaasarsimapput. Tamanna nunatsinni ilinniarnertuunngorniarfiit annersaanni rektoriuffigisanni aamma ullumikkut atuuppoq. Margrethe Sørensen: Aammattaaq ilinnut, Margrethe, Namminersornerullutik Oqartussat nersornaasiuttagaat Nersornaat sølviusoq tunniussinnaagakku nuannaarutigeqaara. Landsrådimi, kingornalu Namminersornerulernitsinniit ullumimut piffissaq tamaat atorfilittut nunarput sullitarisimavat. Namminersornerullutik Oqartussani pilertortumik qaffasissumik atorfeqalerputit arlaleriarlutillu allaffeqarfimmi pisortatut pisortamullu taartaagallartutut piffissani arlalinni suliaqarfinnilu arlalinni siuttuusarsimallutit. Tamakku nuannarineqarninnik tamatumalu peqatigisaanik Namminersornerullutik Oqartussani ineriartornermik tamarmiusumik ilisimaarinninnik ersersitsisuupput. Taamaammat Namminersornerullutik Oqartussani ilaatigut ilisimaneqarputit ullutsinni oqaluttuarisaanermut tunnngassutilinnik ilisimasaqarluartutut. Tamanna ukiorpassuarni sulisuusarsimasut ilarpassuisa iluaqutigiuartarsimavaat, soorluttaaq nutaamik atorfinittut ilitsersorneqarneranni annertoorujussuarmik suliaqarsimasutit. Namminersornerullutik Oqartussat taassumalu meriartornera ilisimasarpassuannik sulilluarninnillu iluaquteqartartarsimapput, tamannami illit ilisarnaatigigakku. Naalakkersuisunut ilaasortaasarsimasut paarlagaattut ilinnit pitsaanerpaamik sullinneqartarsimapput. Inuiaqatigiinni pissutsinik annertuumik soqutiginninnerit inuiaqatigiinni ineriartor-nermut minnerunngitsumillu ilinniarfiutitsinnut iluaqutaasumik oqalugiarnerpassuartigut atuagassiatigullu takussusiivigisarsimavatit, arlaleriarlutimmi qaffasissumik ilinniarfinnut ilisimasarpassuannik tunniussaqartarsimagavit.
Ukiorpassuarni sulilluarsimanerit pillugu qujassutissaqarfigaatsiit. Kalaallit arnat imaannaanngitsut sallerpaat ilagaatsit, illit Martha Labansen. Inuuninni suliffioqisumi maligassiuisuulluartutut nunatsinut pitsaanerpaasumik suliarisimasarpassuatit pingaaruteqaqisut tamakkerlugit taagussagaluarukkit piffissarujussuaq atortariaqassavara. 1987-imi tusagassiortumit apersorneqarlutit oqarputit suleqativit akornanni "akillorinnerpaasutit." Taamani oqarnerit ilumoorluinnarpoq. Taamani taamaappoq, soorluttaaq pissutsit paasisimaqarluarlutit oqaaseqarfigisaritit. Inuiaqatigiiussutitsinni pissutsinik nammineerlutit isorisannik oqaaseqarfiginninnissamut qununngisaannarsimavutit. Maluginiagassaasorlu tassa, pineqartumut tunnga-tillugu ilisimaqarnikkut paasisimasaqarluarnikkullu tunngavilersorluakkamik siunnersuutitalimmik isornartuisaravit. Ukiut ingerlanerini illit immikkut atuuffigisanni sutigut tamatigut qaammaasaqarluartutut isummertarnikkut naalakkersuinikkut oqartussaasusunut nunatsinnilu innuttaasunut pisussaaffeqartutut isigiuarputit. Tamanna pisussaaffimmik misigisimaneruvoq nalinginnaasumit annertunerusumik ataqqiniarneqartariaqartoq. Tamannami naalakkersuinermik suliaqartunit innuttaaqa-taasunillu, isummanik immaqa akerleriissutigineqarsinnaasunik paasinninnissamut naammattumik tunngavissaqanngitsunit, inuttut nammineerluni akerliliivigineqarnermik nalaataqarnissamik kinguneqarsinnaammat. Taamatut pisussaaffeqarnermik malinnissagaanni sapiitsuusariaqarpoq, taamatullu illit Martha Labansen sapiissuseqarputit. Inuiaqatigiiusutsitta inuinnaallu naalakkersugaanikkut oqalliseqataanerata ineriartorneranni tamanna annertoorujussuarmik tunngaviusumillu naleqarpoq. Periaatsit nutaat nunarsuullu sinneranit misilittakkat Kalaallit Nunaanni atorneqaler-sussanngoraangata sulininni sulianut tunngatillugu paasisimasaqarnerit ilisimasaqarnerillu isumatuumik iliuuseqarsinnaanermik inuttullu peqataanikkut atuisinnaanermik akullugu immikkuullarissumik piginnaaneqarnitit atortarsimavatit. Taamatut immikkut piginnaaneqassagaanni nunatta oqaluttuarisaanikkut kulturikkullu immikkut atugarisaanik pissutsinik paasinnissimasariaqarpoq, inuiaqataaffigisatsinnimi inuup unammilligassanut inooqataaffiginnissinnaasuunissaa minnerunngitsumik piumasarineqartarmat. Inuiaqatigiinni ineriartortualtut allanngoriartorflujuartullu aallaavigalugit tamatta ataasiakkaarluta unammilligassat naammassiniarsinnaasariaqaratsigit. KANUKOKA-mi pisortatut sulininni piginnaanitit misilittakkatillu tamaasa tamakkiisumik atorluarpatit. Atuunnerit tamanna sunnguamilluunnit ernumanartoqanngilaq. KANUKOKA-mut kisimi iluaqutaanani inuiaqatigiinnulli kalaallinut iluaqutaavoq. |
