|
Tigooraavinni kommunillu eqqakkanik passusiviini allani sulisut elktronikikut qanoq isaterneqartarnissaannik immikkoortiterneqartarnissaannillu DVD-liami sukumiisumik ilitsersuunneqarput.
DVD-liaq ilinniartitsinermi atortussiat ataatsimoortut eqqakkanik passussivinni sulisut eqqakkanik navianartunik elektronikikunillu kommunit tigooraaviini passussinissamut Mokanap* pikkorissaasarnerini ilisimalersimasaminnik piginniinnarsinnaanissaannut iluaqutissat ilaattut suliarititat naammassisut siullersaraat. Taanna KANUKOKA’p kommunini Avatangiisit pillugit pilersinniagaanit Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik sullillugu suliaavoq Infodesignimit Nuuk-TV-millu aaqqissuussaalluni.
DVD-liap aallaqqaataani isumannaallisaanermi atortut pingaarnerit, sakkut suut pigisariaqartut suliffillu qanoq pitsaasumik aaqqissuuttariaqartoq takutinneqarput. Tamatuma kingornagut eqqakkat immikkoortut TV-kkut isiginnaarut, qarasaasiaq, kopimaskinat nillataartitsiviillu qanoq isaterneqassasut passunneqassasullu sukumiisumik sammineqarput.
Najoqqutassiaq aamma pikkorissarnermi atugassatut atuagaaqqiaq videoliami eqqartorneqartut uani aaneqarsinnaapput http://www.kanukoka.gl/5311
Elektronikikut suugamik?
Elektronikikut tassaapput nioqqutissiat innaallagissap sarfaanik atuisut elektroniskiusulluunniit, sarfamut ikkunneqarsinnaasut imaluunniit batteriilerlugit atorneqarsinnaasut. Tamakku tassaapput soorlu TV-kkut isiginnaarutit, radiokkut tusarnaarutit, båndimut immiussissutit, oqarasuaatit angallattakkat, qarasaasiat isiginnaarutitallit allattaatitallillu, nutsanut panersiissutit, pinngussat nipillit aamma/imaluunniit aalasinnaasut suulluunniit, igaffimmi atortut sarfatortut, sakkut sarfatortut, qulliit pærii sarfamik atuinikitsut, il.il.
Elektronikikut sooq avatangiisinut ajoqutaasinnaappat?
Atortussianik atuinartorujussuit
Nioqqutissiat sarfatortut elektroniskiusulluunniit maani nunatsinni nunarsuarlu ataatsimut isigalugu atugaanerujartuinnarput. Tamatuma atortussianik atuineq annertunerulersippaa. Nioqqutissiat elektroniskiusut amerlanerit assigiinngitsorpassuarnit katitigaasarput. Taamaammat atortussiat tamakkunani atorneqarsimasut atoqqillugit iluaqutiginiarnissaat ajornakusoorsinnaasarpoq. Amerlanertigut assaat atorlugit immikkoortiterutiniluunniit immikkorluinnaq sanaani isatertariaqartarput.
Sananeqaatinik avatangiisinut navianartunik akulerujussuupput
Atortussiat sarfatortut elektroniskiusuluunnit igitat (EE-skrot) sananeqaatinik avatangiisinut navianartunik akoqarnertik pissutigalugu passukkuminaatsuupput. Tamatumani pingaartumik aatsitassat oqimaatsut pineqarput – soorlu kviksølv, aqerloq, cadmium aamma chrom – aamma sananeqaatit halogenertallit soorlu CFC, ikuallannaveersaatit bromertallit, PCB aamma PVC.
Atortussianik nalituunik akulerujussuupput
Elektronikikut isaterlugillu atortui immikkoortitertariaqarput atortussianik nalituunik, atoqqitassatut tunineqarsinnaasunik akulerujusuummata. Tamanna suliffissanik amerlanerusunik pilersitsissutaassaaq, aamma taamaaliorneq siornatigut eqqaavissuarnut ikuallaavinnullu eqqarneqartarnerannut naleqqiullugu avatangiisinut ajoqutaangaanngilaq.
Ikuallaannassallugit aaqqiissutissaqqinngilaq
Elektronikikut ikuallanneqarpata taakkua aatsitassartaat oqimaatsut aamakuni, pujuata gassertaani nakkartitsissutinilu unerartortaanni uneraannassapput. Aatsitassat oqimaatsut kviksølv, aqerloq cadmiumilu avatangiisinut peqqissutsimullu ajoqutaasut uppernarsarneqarsimavoq. Halogenit soorlu ikuallannaveersaatit bromitallit, PCB aamma PVC ikuallanneqarnermikkut dioxininik furaninillu sakkortuumik maangaannaq aniatitsisarput. Nioqqutissiani sarfatortuni elektroniskiusunilu kanngussa dioxinimik pilersitsinermut sakkortusaataasinnaavoq. Elektronikikut nunami eqqaavissuarmiitinneqarpata aatsitassat oqimaatsut akoorutissallu ungasinnerusoq isigalugu kuugunneqarlutilluunniit aalannguullutik maangaannaq ingerlasinnaapput.
Kommunit elektronikikut qanoq pivaat?
Kommunit eqqakkanik katersueriaasii assigiinngillat. Arlalinni immikkut aaqqissuussisoqarsimanngilaq. Illoqarfinni tigooraaveqarfiusuni, tassa Qaqortumi, Sisimiuni, Aasianni, Ilulissani, Maniitsumi Nuummilu innuttaasut elektronikikuutitik tigooraavinnut tunniussinnaavaat, imaluunniit atortut sarfatortut elektroniskiusulluunniit atorunnaarnikut kommunit aqqusernup sinaanut iliorarneqarpata/eqqakkat angisuut katersorneqarnerannut atasumik katersortittarpaat.
Avatangiisinut ajoqutaanngitsumik nungutitsineq namminneq piumassuseq malillugu pisarpoq
Nioqqutissiat sarfatortut elektroniskiusulluunniit amerlanerpaat nungutinneqarnissaat ajornanngippat immikkoortiterlugit katersuinikkut atoqqiinikkullu pisariaqarpoq. Tamanna ullumikkut inatsisitigut piumasarineqanngilaq, kisianni KANUKOKA’p kommunit kajumissaarpai elektronikikut sapinngisamik annertunerpaamik katersortaqqullugit, isatertaqqullugit atoqqitassiarisaqqullugillu. Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 28-imi 1993-imi septembarip 17-ianneersumi § 10 naapertorlugu ”Kommunalbestyrelsi immikkoortunik avissaartitikkanik eqqakkanillu nalinginnaasumik eqqakkanit allaasunik nammineq piumassuseq naapertorlugu katersuisitsisarnermik pilersitsisinnaavoq”.
Inussiarnersumik
Med venlig hilsen
Lars Karl Jensen
Siulittaasoq
* Mokana I/S kommunit ataatsimoorlutik ingerlatseqatigiiffiutigaat, Jyllandip avannaani kommuninit 26-nit pigineqartoq. Kalaallit kommunii 18-it suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarsimapput, kalaallit kommuniinik qallunaat kommuniinut naligiissitsilersumik. | 
