|
(Oqalugiaat saqqummiunneqarpoq pikkorissartitsinermi siullermi Nuummi pisumi Tunumi nunatta kujasinnerusuani kommunit Maniitsoq ilanngullugu peqataaffigisaanni. Pikkorissartitsinerit aappaat Ilulissani pissaaq ulluni 3. - 6. februaari, tassanilu kommunit Sisimiuniit Qaanaaq tikillugu peqataassapput) Ukiut makku pisortat suliassaqarfiini aaqqissuusseqqinnissap pisariaqartinneqarnera sammineqaleruttorpoq, pingaartullu ilagaat inunnik ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisunik kiffartuussineq, tamatta qinikkatut, sulisutut innuttaaqataasutullu susassaqarfigalugulu soqutigisaqarfigisarput. Isumaginninnikkut peqqussutit ullut makku sammineqartussat ilaat nunatsinni pissutsinut piviusunut naleqqussarneqarnissaat pisariaqalersimasutut KANUKOKA-mit oqariartuutigisarsimavarput, peqqussutillu ataasiakkaat immikkut oqaaseqarfiginngikkaluarlugit nukinginnarnerusorisagut oqaaseqarfigissavakka: Innarluutilinnik sullissineq Ukioq 2000-miilli maannamut innarluutilinnik sullissinermi aalajangiinissamut aningaasanillu aqutsinissamut kommunit piginnaatillugit misiligummik ingerlatsisoqarsimavoq. Ukiut ingerlanerini kommunit amerlanerit misiliinermi peqataasarsimapput kingornali peqataajumajunnaarsimallutik, ullumikkullu kommunit ataasiakkaannguit kisimik misiliinermi peqataapput. Kommunit peqataajumajunnaarsimasut pingaarnertut peqqutigisimavaat innarluutillit tapersersortaannut aningaasartuuteqarnerulerneq, Ilaqutariinnermut pisortaqarfimmit matussuserneqarumanngitsunik, piffimmiit piffimmut assigiinngitsunik periuseqarluni aalajangiisarnerit allallu uani taakkartoqqittariaqanngitsut ukiut arlallit ingerlanerini aaqqiivigisarialittut erseqqissaatigineqartareersimammata. Tamatuma kingunerisaanik ukiut kingulliit suliarpassuit innarluutilinnut tunngasut kommininit Isumaginninnikkut Maalaartarfimmut suliassanngorteqqinneqartarsimapput - tamanna naammaginanngilaq sullitanullu kipiluttunartuulluni. Sullissinermi sullisseriaatsimilu equngassutit qitiusunit aaqqiiviginiarneqanngimmata KANUKOKA-p siulersuisuisa ukioq kingulleq suliat Eqqartuussivik aqqutigalugu ingerlanneqarnissaat siunniussimavaat, kommunillu arlaqartut tamanna suli kissaatigimmassuk maannamut ingerlariaqqinnissami utaqqineqarput suliat maalaarutaasimasut Isumaginninnikkut Maalaartarfimmit aalajangiiffigineqarnissaat. Isumaqatigiissutigisinnaavarput eqqartuussivilersuussisariaqalerneq periusissat pitsaanerpaartarinngikkaat, tamannali tikitsinnagu naammaginartunik aaqqiissuteqartoqarsimasuuppat tamanna killiffiusimassanngikkaluarpoq. Innarluutilinnik sullissinermi aningaasat atugassiissutit aqunnissaannut ilitsersuutit kiisalu qarasaasiakkut najoqqutassianik Ilaqutariinnermi pisortaqarfimmit piviusunngortussatut siorna neriorsuutigineqarsimasut maannamullu utaqqineqartut assersuutit ilagiinnarpaat. Innarluutilinnik sullissinermi ukiut misileraaffiit arfernat ingerlalerpoq suli paasinatigu misiligummik ingerlatsineq qaqugu taamaatinneqassanersoq, qaqugu misiliineq nalilersorneqassanersoq imaluunniit sullissinermi pingaarnerutillugit anguniagassat suut pilersaarutigineqarnersut. Misileraanerup nalaani maannamut equngassutit annertusigaluttuinnartutut isikkullit ingerlaannassanngippata KANUKOKA-mit kaammattuutigaarput misiliineq unitsillugu, kukkussutit ilinniutigalugit aaqqissuussisoqassasoq. Meeqqanik sumiginnakkanik sullissineq Ukiut kingulliit meeqqat angajoqqaaminnit sumiginnarneqartut ikiorserniarlugit suliniutissatut iliuusissatullu siunnersuuterpassuit tunniunneqartarsimapput, maannamut ajoraluartumik annertunerusumik malitseqarsimanngitsut. Assersuutitut ukiut kingulliit Ilaqutariinnermut pisortaqarfiup meeqqanut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiutaannut meeqqat kommuninit inissikkallartarialittut inissarsiuussimasaasa, inissaqartinneqanngitsulli, ataatsimut allattuiffeqalernissaat nalunaarsuiffeqalernissaallu KANUKOKA-p peqataaffigisaanik suliniutigineqarluni piviusunngortinniarneqarsimavoq, taamaaliornikkut kommunit tamani tamaani paaqqinniffiit inissaateqarnerannik paasiniaaqattaartarnerat qassiiliornartoq qaangerneqarsinnaammat. Utaqqisunut allattuiffik Ilaqutariinnermut pisortaqarfiup ataaniittussaq Nalunaarsuinermut maleruaqqusanik (Registerforskrifter) unioqqutitsinngitsoq qulakkeereerlugu atuutilernissaminut piareersimasoq februar 2005 Ilaqutariinnermut pisortaqarfimmit nalunaarutigineqarsimagaluarpoq, maannamulli piviusunngortinneqarani. Sinerissami ilaqutariinnik sullissinermi meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiigallartariaqalersarneq meeqqanut angajoqqaajusunullu imaannaanngitsuusarpoq, inissiigallarnissarlu avaqqunneqarsinnaajunnaaraangat pingaaruteqarluinnartarpoq aalajangiinerup malitsigisaanik inissiivissaqarnissaq, inissiivissaaleqisarnerlu peqqutigalugit kommunit ilaat ulloq unnuarlu paaqqinniffinnik pilersitsimapput. Kommunit periarfissanik taama ittunik namminneq aningaasatigut allatullu pilliuteqarlutik pilersitsisariaqartut pilersitserusuttullu qitiusunit tapiiffigineqarsinnaanerat aqqutissiuullugulu aammaanneqartariaqarpoq. Meeqqat sumiginnarneqartut ikiorserniarlugit sullissinermi angajoqqaat/ilaqutariit ataatsimut isiginnittumik sullinneqarnissaanni perorsaasutut siunnersortitullu ilinniarsimasut nunatsinni amigaataalluinnarput, nunagisaq qimannagu ilinniarsinaaneq aqqutissiuunneqartariaqarluni aammalu sulisooreersut piginnaasamikkut qaffassarnissaannut pikkorissarnerit annertuut ingerlanneqarnissaat pisariaqartinneqarluni. Ilaqutariit inuutissarsiutigalugu meeqqanik paarsisartut Meeqqat sumiginnarneqarsimasut allatulluunniit immikkut ittumik ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisut aammalu Ilaqutariinnermut pisortaqarfiup ulloq unnuarlu paaqqinniffiini inissaqartinneqanngitsut periarfissikkumallugit immikkut ittumik ukioq 2004-mi ilaqutariinnik inuutissarsiutigalugu paarsisartunik pilersitsinissamut periarfissaqalerpoq. Inuutissarsiutigalugu paarsisartut ilaqutariit meeqqanik paarsisartut nalinginnaat aningaasalersorneqarnerannit qaffasinnerusumik aningaasarsiaqartinneqarnissaat pisariaqartinneqarmat ataatsimoortumik tapiissutinik isumaqatiginninniarnermi ilaatigut toqqammaviusimavoq Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut Peqqussutaata 2003-mi atuutilersoq, meeqqanik sullissinermi kommunit aningaasartuuteqarnerulernerannik nassataqarsimasoq. Nuna tamakkerlugu kommunit meeqqanut isumaginninnermut 2004-mi atugassatut missingersuusiarisimasaat katillugit 81,6 million-iusimapput, ukiulli naanerani naatsorsuutit 97 million-iusimallutik, tassa meeqqanut isumaginninnermi aningaasartuutit ilimagisamit 15,3 million-nik amerlanerusimallutik. Inuutissarsiutigalugu paarsisartutut akuerineqassagaanni piumasaqaataavoq perorsaasutut tassungaluunniit nallersuunneqarsinnaasumik ilinniagaqarsimasuunissaq imaluunniit immikkut akuerineqassagaanni perorsaanermik inulerisutulluunniit suliaqarluni misilittagaqarsimanissaq. Nalunngisatsitut kommunit pinngitsoqaratik perorsaasutut ilinniarsimasunik amigaateqarput – ullumikkullu sinerissami inuutissarsiutigalugu paarsisartutut atorneqartuni sisamaasuni ataaseq perorsaasutut ilinniarsimasuuvoq. Piumasaqaatit ilagigujaat perorsaasutut ilinniarsimanngitsut inuutissarsiutigalugu paarsisartutut atorneqassagunik PIP-p akuersissuteqarneratigut aatsaat tamanna pisinnaasoq – tassa kommunit Isumaginninnermi Ataatsimiititaasa ilaqutariit paarsisinnaasutut naliligaat PIP-mit suliamik ilaqutariinnillu ilisimaarinninngitsumit itigartinneqarsinnaallutik – itigartinneqartarlutillumi. Periarfissaq taanna ingerlaannassappat KANUKOKA-mit pissutsinut naleqqussarlugu iluarsiivigineqarnissaa kissaatigaarput. Naggataatigut inunnik sullissinermi meeqqanut, utoqqarnut, innarluutilinnut sullissanullu allanut kommunit qitiusunit kaammattorneqartuarput anguniagassanik politikkilioqqullugit – kommuninili amigaatigineqarpoq qitiusut namminneq sullissanut taaneqartunut anguniagassaminnik politikkeqarnissaat – qitiusunit ukiuni aggersuni suut pingaarnerutillugit qanorlu tulleriinnilerlugit suliniutiginiarneqarnersut kommunini paasissallugit pingaaruteqarmat, minnerunngitsumik ukiuni aggersuni qitiusunit suliat sorliit kommuninut tunniunneqarsinnaasut isummersorfigineqarnissaat.
Lars Karl Jensen |
