Nassuiaat taanna Inatsisartut suliamik oqaluuserinninnerminni tunngavigisimavaat, taannalu kommuninut tusarniaassutigineqarsimanngilaq.

 

Sanaartugassat teknikkimullu tunngasut

 

Isumaqatigiissutigineqarpoq sanaartugassanut tunngasut nalinginnaasumik kommuninut tunniunneqassasut kommunit kattunniariarpata.

 

Ineqarneq inissiaatileqatigiiffillu INI kommuninut tunniunneqassapput, tamatumanili ilaatinneqartariaqarput inissianik iluarsaassinermi kinguaattoorutinut matussutissat aningaasarpassuit. Taamatuttaaq ataatsimiittut kissaatigaat nunamik sanaartorfigissaanermut akisussaaffiup tiguneranut atatillugu kommunit suliassariligassaannut angisuunut naapertuuttunik aningaasaliisoqarnissaa.

 

Mittarfiit umiarsualiviillu ingerlanneqarnerannut akisussaaffik kommunit tigorusuppaat, tamatumanili aamma siunissami aningaasaliissutissanut naapertuuttunik iluarsaassinikkullu kinguaattoorutinut matussutaasinnaasunik aningaasartaqartinneqarnissaat piumasaqaataavoq. Aamma Nukissiorfiit kommunit ataatsimoortumik ingerlatassaattut tiguneqarnissaat piumassuseqarfigineqarpoq, soorunami imermut, kiassarnermut innaallagissamullu akit aalajangersarneqartarnerannut akisussaaffik tamatumani ilaasariaqarluni.

 

Assartuinermi pilersuinermilu isumaqatigiissutit isumaqatigiinniutigineqartarnerannut akisussaaffik misissorluarneqartariaqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat suleqatigalugit.

 

Meeqqanik inuusuttunillu isumaginninneq

 

Naalakkersuisut inassutigisimavaat pædagogikkimi psykologiimilu siunnersuisarneq (PPR) suliassaqarfittut kommuninut tunniunneqassasoq, taamaattorli annertusisamik immikkut atuartitsinermut akisussaaffiup tunniunneqarnissaanik Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat inassutaat ilan­ngussimanagu. Kommunit isumaqarput suliassaqarfiit taakku imminnut atasut tamarmillu kommunit kattunniariarpata tunniunneqartariaqarlutik.

 

Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat tamanna inassutigigaluaraat efterskolertitsisarnermut tapiissuteqartarnerup tunniunneqarnissaa Naalakkersuisut ilanngussimanngilaat. Kommunit kissaatigaat suliassaqarfik taanna kommunit kattunniariarpata tunniunneqassasoq.

 

Kommunit isumaqarput kollegiat ingerlanneqarnerat Namminersornerullutik Oqartussat peqatigalugit misissorluarneqartariaqartoq, aammali taakkua ingerlanneqarnerat tigorusussinnaavaat suliassaqarfimmut aningaasaliissutit pisariaqartut malinnaatinneqassappata.

 

Isumaginninneq peqqinnissarlu

 

Kommunit isumaqarput isumaginnikkut suliassat Namminersornerullutik Oqartussanit taarsiiffigineqartartut kommunit kattunniariarpata tunniunneqartariaqartut. Tunniussinermut atatillugu qulakkeerneqartariaqarpoq soorlu innuttaaqataasunut utoqqalinersiuteqartunut aningaasartuutit amerliartortut kommunit aningaasaqarnerannut immikkut artukkiinnginnissaat.

 

Innarluutillit angerlarsimaffii nunamut tamarmut atuuttut aammalu innarlutilinnut Danmarkimiitinneqartunut akisussaaffik qitiusumit isumagineqartuartariaqarpoq, kommunilli kissaatigaat Kalaallit Nunaanni innarluutilinnut akisussaaffik tamaat kommunit kattunniariarpata taakkununnga tunniunneqassasoq.

 

Meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffii nunamut tamarmut atuuttut kommuninit tamakkiisumik aningaasalersorneqareerput, sullissinikkullu periarfissat kommuniniittut nukittorsarneqanngitsoornavi­an­ngillat kommunit kattunniariarpata suliassaqarfik kommuninut tamakkiisumik tunniunneqarpat.

 

Pitsaaliuinerup, peqqissaanerup angerlarsimaffimmilu napparsimasunut ikiuinerup suliassaqarfittut misissorluarneqarnissaa kissaatigineqarpoq.

 

Kommunit isumaliornartoqartittorujussuuaat suliassaqarfiup tunniunneqarnissaanut piffissaritinniagaq nalerorlugu aningaasaliissutit ikilisinniarneqarnerat.

 

Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnerup kingorna pisariillisaanerit

 

Iluarsaaqqinnissap kingunerisaanik pisariillisaataasinnaasunik nalilersuinerminni Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat tunngavigisaasa ilagisimavaat inatsisartunut ilaasortat, naalakkersuisunut ilaasortat inatsisartullu allattoqarfianni atorfillit ikilinissaat. Tamanna Naalakkersuisut Inatsisartunut nassuiaataanni eqqaaneqanngilaq, taamaattumillu sipaarutaasinnaasut 25 mio. kr.-inik ikilipput.

 

Innuttaasut qinigaasa 350-iniit 68-inut ikilinissaat aamma tunngavissatut atorunnaarpoq. Taamaalillutillu sipaarutaasinnaasut 25 mio. kr.-inik ikilipput.

 

Politikerit ikilinissaat isumaqatigiissutitigullu aqutsinerulernikkut suliassaqarfinnik siammaasinnaaneq allaffissornermi 50 mio. kr.-inik sipaarutaasinnaasutut tunngaviusimavoq. Tunngavissaq taanna taaneqanngilaq, taamaammallu sipaarutaasinnaasut 50 mio. kr.-inik ikilipput. Tunngavissaq alla tassaasimavoq marloqiusamik allaffissorunnaarnissaq, tassalu Namminersornerullutik Oqartussat suli­assaqarfinnik kommuninut tunniussinerisigut allaffissornikkut sipaaruteqarneq pisussaagaluarpoq.

 

Ataatsimiititalianik maalaaruteqartarfinnik ikilisaaneq ombudsmandeqarfiullu annikillilerneqarnissaa 5 mio. kr.-inik sipaarutaasinnaagaluarpoq. Tunngavissaq taanna atorunnaarpoq, taamalu sipaarutaasinnaasut 5 mio. kr.-inik ikilipput.

 

Allaffinnik automatiseeriineq aammalu aningaasarsiassanik automatiskimik tunniussisarnissaq pisariillisaataasinnaagaluarputtaaq, IT-mulli pisariaqartutigut aningaaliisoqassamaanngimmat tamatumani sipaarutaasinnaasut 10 mio. kr.-inik ikilipput.

 

Akileraartitsisarnikkut suliassat qitiusumut eqiterneqareerput, tamatumanilu sipaarutaasinnaasut 16 mio. kr.-inik ikilipput.

 

Tunngavissat allanngornerisigut qularnarsivoq sipaarutaasinnaasutut tikkuarneqartut 131 mio. kr.-iusut ilumut pisariillisaanikkut iluanaarutaasinnaanersut, tamatumunngalu ilannguttariaqarput sanaartornermi pisariillisaanikkut iluanaarutaasinnaasutut taaneqarsimasut 70 mio. kr. nalorninartulerujussuit. Kommunit toqqissisimanartinngilaat Naalakkersuisut iluarsaaqqinnissap killiffianik nassuiaamminni Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat sipaarutissatut missiliuutaat 218 mio. kr.-iusut innersuussutigiinnarmatigit, tunngaviusut allannguuteqarnerat iluamilluunniit nassuiarnagu.

 

Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissaq tamakkiisumik tapersersorneqarpoq, kommunilli Inatsisartunut ataatsimiisitaliamullu suligasuartussamut kajumissaaripput paasissutissat makku suleqqinnissaminni maluginiaqqullugit.

 

KANUKOKA