Sumiiffinni oqartussaasut, tassa kommunit, kattuffiattut KANUKOKA-p ilisimaariva isumaginnin­nerup tungaatigut sinerissami qanoq pisoqartarnersoq. Soorlu isumaginninnermi pisortat ukiu­moortumik isumasioqatigiissittarnerisigut tusartaannarparput isumaginninnermik suliaqartut sulinerminni sunik naapitassaqartarnersut isumagisassatillu qanoq naammassiniartarneraat.

 

Tamatumani misilittakkatigut paasisavut pingaaruteqartut marluupput imminnut ataqatigiilluinnar­tut: Siullermik, meeqqanik sumiginnaaneq akiussagaanni ilaqutariit qitiutillugit suliniartoqartariaqartoq. Aappassaanik, meeqqat atugarliornerannut akisussaassuseq kikkulluunniit – angajoq­qaat pisortalluunniit – qimarratigisinnaanngikkaat!

 

Danmarks Radiop aallakaatitassiaata ”Kalaallit Nunaannit qimarrannerup” malitsigisaanik oqallin­ner­suarmi akisussaassuseq pillugu oqaaserineqartartut ilaat uungaannarpallaaluatsiartarput.

 

Ukiut pingasut matuma siornatigut namminersorneq pillugu oqallinnermut atatillugu taamani KA­NUKO­KA-p siulittaasorisaa ima oqarpoq: ”Namminersornerup qajannaatsup sukarissavai nu­nap immikkoor­­tui ulluni ajunngitsuni ajortuniluunniit ingerlalluartut, innuttaaqataasut eqeersimaartut ilaqutariil­lu nukittuut.”

 

Uani maluginiagassaapput ”ilaqutariit nukittuut”. Tassani eqqarsaatigineqanngillat ilaqutariit ajor­nartorsiutissaqanngitsut – taamaattunimmi inoqanngilaq – pineqarlutilli ilaqutariit ajornartorsiutinik akiuisinnaasut pinaveersaartitsisinnaasullu, meerartatik atuarfimmi ingerlalluarneruniassammata ulluinnarnilu ajornartorsiutaasartunut illersuutissaqarniassammata.

 

Ilaqutariinni nukittuuni – inuiaqatigiinni qanoq ittumilluunniit tunuliaqutalinni – angajoqqaat akisussaassuseqarlutik meeqqamik pisariaqartitaannik pingaartitsisarput, misigissutsikkut (aamma oqarsinnaavugut anersaakkut) timikkullu pisariaqartitat tamaasa eqqarsaatigalugit. Tamatumani kisitsisitigut takussutissanik innersuussuteqartariaqanngilagut. Pissutsimmi taamaapput kom­munit suliffeqarfiini, atuarfinni il.il.sulisut ullut tamarluinnaasa maluginiartagaat.

 

Aamma ilumoorpoq kialuunniit akisussaaffeqarneranik ilisimaarinninnerup pingaaruteqarnera – inuit ataasiakkaat tamarmik immikkut akisussaaffeqarput taamatullu inuiaqatigiit ataatsimoorlutik akisussaaffeqarlutik.

 

Imaappoq pisortat, tassa kommunit aamma Namminersornerullutik Oqartussat, akisussaaffigaat angajoqqaat iluatsitsinngitsoorsinnaanerat sillimaffigalugu isumannaatsumik aaqqissuussinissartik.

 

• Ilaqutariinnut siunnersuisarfeqalernissamik suliniutit pitsaasut tamaasa kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni ataqatigiissarneqartariaqarput siuarsarneqarlutillu ilaqutariikkuutaanik katsorsaaneq annertusarneqaqqullugu. Siunnersuisarfiit Namminersornerullutik Oqartussat tapiissuteqarnerisigut kommunini pilersinneqarsimasut suleriaatsimikkut nalilersorneqartuarnissaat pisariaqarpoq.
   
• Aningaasat suliniutillu pioreersut kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni pitsaanerujussuarmik ataqatigiissarneqartariaqarput ilaqutariinnik nukittorsaanissamik siunertaq ikorfersorneqaqqullugu. Tassunga tunngatillugu uparuartariaqarpoq isumaginninnermik ingerlatsivinni sullissisut piffissaq annertuallaartoq allaffissornikkut suliassanut atortariaqartarmassuk. Tamatumalu peqatigisaanik kommunini sulisukippallaartarpoq meeqqanut, inuusuttuaqqanut ilaqutariinnullu tunngatillugu suliassarpassuarnik sivisuumik ingerlatassanik isumaginnittussanik.
   
• KANUKOKA-p ukiorpaalunngortuni oqariartuutigisarsimavaa paasissutissanik pisortat pi­ngaartumik meeqqanut inuusuttunullu suliniuteqarnissaminni tunngavissaannik katersinissaq pisariaqartoq. Taamaattumik misissuinertigut kingullertigut paasisat atortariaqarput immikkut suliniutinik pilersitsinernut, soorlu sumiginnaaneq akiorniarlugu aningaasaliissutigisartagassanik pilersitsinernut. KANUKOKA siusinnerusukkut neqeroorsimagaluarpoq pilertortumik ikiorsiisarfimmik pingaartumik meeqqanut inuusuttunullu kingu­aas­siuutitigut atornerlugaasimasunut sammisitamik pilersitsinissaminik.
   
• Ilisimatusarnikkut paasisat misilittakkallu avataaneersut narruginagit iluaqutissarsiorfigisariaqarpavut, taamattaarlu periaatsit suleriaatsillu nutaat aaqqissuussamik misiligarneqar­tariaqarput kommunit aamma Namminersornerullutik Oqartussat suleqatigiinnerisigut. 

Kalaallit Nunaanni kommuneqarfiit kattuffiat ukiut ingerlaneranni pisinnaasani naapertorlugu iliuuseqartarsimavoq suliniuteqarfissanik qulaajaalluni aammalu meeqqanik inuusuttunillu isumaginninnermi ajornarnartorsiutinik pitsaaliuinermi akiuinermilu iliuusissanik siunnersuuteqartarluni.

 

Ukiut tallimat matuma siornatigut KANUKOKA misissuivoq meeqqanik inuusuttuaqqanillu paarinerlutanik katsorsaanissamut kommunini pisariaqartitsinerup qanoq annertutigineranik.

 

Misissuinerup inerneri saqqummiunneqartut (qanittukkut DR-ip tv-kkut aallakaatitassiaatulli uitsatigineqartiginngikkaluartut) erseqqissumik takussutissiipput ilaqutariit nukittorsarniarlugit annertuumik iliuuseqartoqartariaqarneranik. Tassami tamanna kikkut tamarmik susassaqarfigaat. Nuannaarutissaavorlu innuttaasut akornanni soqutigisaqaqatigiinnik ajornartorsiutit tamakkua iluarsiniarneqarnissaannik sulissuteqartunik saqqumilaartoqalernera – tamannami pisortat kisimik isumalluutigineqarsinnaannginnerannik paasinninnermik tunngaveqarmat.

 

Inussiarnersumik 

Søren Alaufesen

KANUKOKA-p siulittaasua