Isumasioqatigiinneq Sisimiuni kulturip illorsuani Taseralimmi pivoq ulluni 14.-15. oktobari 2009 Namminersorlutik Oqartussat qaaqqusisoralugit. KANUKOKA-p siulersuisui borgmesterillu Sisimiuni ataatsimiinnertik iluatsillugu isumasioqatigiinnerup ilaanut peqataapput.
Enok Sandgreenip oqalugiaataa imaappoq:
Kalaallit Nunaanni Kommunit Kattuffiat pisortat suliassaqarfiisa aaqqissuussaanerannik iluarsaaqqinnermut tapersersuiuarsimavoq tamanna kommunit aamma Namminersornerullutik, maanna Namminersorlutik Oqartussat ataatsimoorlutik susassaqarfiattut isigalugu. Iluarsaaqqinnissamillu kissaateqarnermi tamatumani siunertaasoq pingaarneq erseqqippoq: Tassa innuttaasunik sullissinerup pitsanngorsarneqarnissaa, uumarinerulernissaa ataqatigiinnerulernissaalu.
Ukiuni kingullerni tallimani-arfinilinni kommunini politikerit atorfillillu aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnissaq pillugu oqallittarnerinit imaqarniliat allakkiallu allat misissuataaraanni siunertaq tamanna uteqqiaffigineqartuarsimasoq nalunanngilaq. Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnerup sananeqaataasa kommunit tapersersuinerisigut pilluaqqusinerisigullu ilanngunneqarsimasut innuttaasullu sullinneqarnerannut tunngassuteqartut tamarmik pingaarnerusutigut siunertaraat pitsanngorsaanissaq, pisariillisaanissaq uumarinerulernissarlu.
Allaammi kommunit kattunnerata siunertaasa pingaarnersaraat innuttaasut sullinneqarnerata pitsanngorsarnissaa pisariillisarneqarnissaalu! Aammalumi Namminersorlutik Oqartussat suliassaqarfiinik kommunerujussuarnut nutaanut nuussinissamik noqqaassutit tamarmik tunngaviusutigut siunertaqarput suliassaqarfinni pineqartuni innuttaasunik sullissinerup ilorraap tungaanut ineriartortinneqarnissaanik.
Tamanna erseqqippoq paasiuminarlunilu. Kisianni tamanna erseqqissartariaqartippara maluginiartarakku aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnermut tunngatillugu oqallinnermi siunertat pingaarnerit alarlugit teknikkimut, administrationimut aningaasaqarnermullu tunngasuinnaat ukkatarineqalersoortartut.
Soorlu politikerit nuimasut ilaat qanittukkut oqarpoq ’aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnermi siunertaq tassaasoq allaffissornikkut sipaaruteqarnissaq.’ Tassa asu!
Allaffissornikkut ingerlalluarnissaq aningaasaqarnikkullu isumatuumik ingerlatsinissaq kommunit tungaannit isigalugit imminni siunertaanngillat, kisiannili siunertap pingaarnerusup, innuttaasunik sullissilluarnissap, anguniarnerani sakkussaapput – nunami maani kommunip ataatsip iluani inoqarfiit sermersuarmik 3.000 meterinik portussuseqartumik avissaaruteqarfianni innuttaaqatigiinni kiffaanngissuseqartuni demokratiskiusunilu.
Aammattaaq Aaqqissuussaanermut Isumalioqatigiissitat taasimasaat marluk tunngavissatut ilanngullugit taasariaqarput, tassa innuttaasut inatsiseqarnikkut isumannaannerusumik pineqarnissaat aamma pisortat ingerlatsiviisa innuttaasunut angujuminarnerulernissaat. Tamatumani pineqartoq tassaavoq sullissinerup pitsaassusiata qulakkeerneqarnissaa innuttaasullu assigiiaamik pineqarnissaat, apeqqutaanani Qaanaami, Sermiligaami, Qaqortumi Napasumiluunniit najugaqarneq – apeqqutaanani kommunip allaffia saaffigisassaq 20-nik imaluunniit ataatsimik sulisoqarnersoq.
Uanga Akunnaami 140-nik inoqartumi peroriartorpunga (taavanilu ukiorpaalussuarni qinikkanut ilaallunga). Aamma Aasianni 3.000-it missaannik inoqartumi ukiorpaalunni najugaqarpunga, maannalu illoqarfiit pingaarnersaanni Nuummi 15.000-it missaannik inoqartumi najugaqarlunga.
Inoqarfiit assigiinngitsut taakku tamarmik immikkut pitsaaquteqarput, naleqarput unganaateqarlutillu. Inuunerup tamatiguussusianik pisuussusianillu tamarmik takussutissaqartitsipput. Tulluusimaarnassaqaarlu ullut ilaanni oqarsinnaalissagaanni nunatsinni inoqarfinni assigiinngitsuni tamani pisortat innuttaasunik sullissinerat assigiimmik pitsaassuseqalerlunilu pissarsiaqarfiusinnaanngorsimasoq ullutsinnut naleqquttumik aaqqissuunneqarnermigut teknikkikkullu atortorissaarutit siunertamut naapertuuttumik atorluarneqalernerisigut.
Tamatuma eqqaasippaatigut qarasaasiatigut attaveqaateqarnikkut aaqqissuussinerit maannamut iluamik ataqatigiissarsinnaasimanngikkivut. Tamanna atuuppoq kommuninut aamma Namminersorlutik Oqartussanut.
Siusinnerusukkut taasimavara qarasaasiatigut atassuteqaqatigiinnikkut periarfissat nutaat takkussortuartut alutorsaatigilluinnartarivut. Kisiannili periarfissat nutaat tamakku nunatsinni isorartoqisumi allaffissornikkut pisariillisaanermut sunniuteqarluartumik atornissaat siunertaralugu ataqatigiissitsipallassinnaaneq kakkaffigisimanngilarput.
Pisortat ingerlatsiviini qarasaasiatigut aaqqissuussinerit assigiinngitsut ”imminnut oqaluussinnaanngitsut” atorneqarnerat ilisimaneqarluarpoq. Tamannalu naapertuutinngilaq qarasaasianik takorluuisarnermut nalinginnaasumut, tassa qarasaasiat pisariinnerusumik sulisinnaalersitsissasut.
Taamaattumik neriuutigalugulu upperaara isumasioqatigiinneq manna qarasaasiaqarnikkut ataqatigiissaarilluarnerunissamut ataatsimoorussamillu aaqqissuussisarnissamut kaamisaataalluassasoq – kommunini Namminersorlutillu Oqartussani qarasaasiaqarnikkut aaqqiissuussinerit immikkuullarissut tallimaasariaqanngimmata.
Isumasioqatigiinneq manna innuttaasunik sullissinerup pitsanngorsarneqarneranut aqqutaalluarilitoq.
