Jens Lars Fleischerip radiukkut oqalugiaataa

Kaassassummik oqaluttuaq ukioq manna arlaleriarlunga assersuutitut atorpara inuiaqatigiit naalakkersuinikkut allaffeqarnikkullu aaqqissuussaanerat pillugu oqaaseqartarninni. Tamatumuuna aamma taamaaliussaanga.

”Kaassassorujunnguarooq allineq ajuliinnarujoq,” taalliortutta ilaata erinarsuusiaa nalunngilluagarput ilaatigut taama oqaasertaqarpoq.

Qanorli ililluni Kaassassuk ingerlaqqissinnaanngorsimava inuttullu ineriartorsinnaanngoqqilluni, allaallumi pissarsuanngorluni? Tassa Pissaap Inua ikiortigalugu pinngussanik alliseequtiminik piiaanermigut.

Inuiattut oqaluttuarisaanitsinnut kingumut qiviarutta soorunami oqallisigineqarsinnaavoq inuiattut ataatsimut isigaluta Kaassassuttut allisiitsigilersimanersugut. Kisianni Kaassassuup alliseequtiminik piiaasimanera taanna soqutiginarluinnarpoq. Taamattaarmi uagut ”alliseequtitsinnik” – tassa aaqqissuussinernik kigaalaqutaasunik, oqimaaqutaasunik, pisoqalisimasunik qerattartoorsimasunillu – piiaanitsigut nukivut pitsaanerusumik atorsinnaalissagivut qularnanngivippoq.

Allaffissornermi aaqqissuussinerit oqimaatsut qerattartoorsimasullu 1970-ikkunnili atorneqalersimasut ullumikkullu ”alliseequtigilersimasavut” periaatsinik nutaanik taarserneqarlik. Allaffissornermi suleqatigiinnerulertoqarli ataqatigiissaarisoqarlunilu. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu ataatsimoorussamik pilersaarusiorlik atortorissaarutitigut periarfissat nutaat sulisullu pisinnaassusii atorluarneqarnerusinnaaqqullugit.

Ukioq manna kommunit sinniisaasa ataatsimiittarnerini kommunit siunissami qanoq aaqqissuussaanissaat oqallisaangaatsiarpoq – siullermik upernaaq Ilulissani kommuneqarfiit kattuffiannut aallartitat katersuunneranni, taavalu ukiarmi borgmesterit kommunaldirektørillu Qaqortumi ataatsimiinneranni.

Qaqortumi ataatsimiinnermi isummat tunngavilersuutillu assigiinngitsut saqqummerarput. Uanga aasalernerani oqallisissiatut saqqummiussimasara – nunatsinni kommunit tallimanngorlugit kattussuunneqarsinnaanerannik imaqartoq – soorunami eqqaaqqajaaneqarpoq, malunnarporlu tunngavilersuutaasut isumaqatigineqaraluarlutik saqqummiussaq ilusaatigut imaaliinnarlugu akueriuminaatsinneqartoq. Tamanna uggorinngilara, tassami erseqqissareersimagakku aaqqiissutissamut aalajangersimasumut pituttoreernianngitsunga. Tassami kommunit tallimaannanngorlugit kattussuunneqanissaannik oqallisissianni siunertaavoq aaqqiissutissaasinnaasut assigiinngitsut pitsaaqutigisinnaasaasa ajoqutigisinnaasaasalu qaffakaatillugillu nalilersorneqarnissaat – tamannalu aallartippoq.

Ilumoortorli unaavoq, manna tikillugu nunatta kommuninut agguataarsimanera oqaluttuarisaanermik qangalu aningaasarsiornikkut attaveqaqatigiinnikkullu aaqqissuussinernik tunngaveqartoq.

Ukiorpassuarni tamakku pissusissamisoortumik ajunngitsumillu atuussimapput. Ullumikkulli pissutsit periarfissallu allanngorput – aamma namminersulernissarput piareersarneqalerpoq – taamaattumillu piffissanngorpoq nutaamik aaqqissuussinissamut.

Nunarput allanngorani taamatut angitigiuaannaraluarpoq, kisiannili oqarasuaatitigut qarasaasiatigullu attaveqaqatigiinnikkut ineriartorneq periarfissanik nutaanik ammaavoq ungasissuseq ilaatigut utoqqatsissutissaajunnaarsillugu. Nalunanngivipporli qarasaasiaqarnikkut periarfissat suli ilaannamininngui atorivut. Qarasaasiaqarneq skrivemaskiinatut regnemaskiinatullu atorneruarput, naak illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit sumiinneq apeqqutaatinnagu kiffartussinermut attaveqaqatigiinnermullu annerungaartumik atorneqarsinnaagaluartoq innuttaasut assigiinnerusumik periarfissaqaleqqullugit.

Tassami aamma inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut imminnut napatissinnaanerulernissaminnik kissaateqarneratigut pisariaqalerpoq allaffissornikkut pisariillisaanissaq. Marloqiusamik allaffissorneq illersorfissaqangilaq.

Soorunami Bornholmimi kommunit tallimaasimagaluartut ataasiinnanngorlutik kattunnerat imaaliinnarlugu uuttuutissatut maligassatullu atorsinnaanngilarput, nunarput isorartoqimmat illoqarfiillu akornanni aqqusineqarani.

Kisianni ingerlatseriaatsinik aaqqissuusseqqinnissaq nalitta piumasaraa – tamanna ungaqqunneqarsinnaanngilaq. Taavalu apeqqutaalerpoq piumasaq tamanna qanorpiaq piviusunngortinneqarsinnaanersoq inuit oqartussaaqataanerat mianeralugu aammalu peqatigiinneq nammaqatigiinnerlu tunngavigalugit – kommuneqarnerummi isumaa tassaammat innuttaasut qanimut oqartussaaqataanissaat (tamatta erligisarput) qanimullu sullinneqarsinnaanissaat (tamatta pingaartitarput).

Imaanngilarli ingerlatseqatigiinnikkut atorluaanerunissaq pillugu kommunit akornanni iliuuseqartoqarsimanngivissoq. Ukiuni kingullerni kommunit imminnut qanittut akornanni suliniutinik aallartitsisoqartarsimavoq aallartitseriartoqartarsimalluniluunniit: Qaqortup Narsallu kommunitut kattussinnaanerat oqaloqatigiissutigineqartarsimavoq. Uummannap, Ilulissat Qasigiannguillu arlalitsigut ingerlatseqatigiissinnaanerat pilersaarusiorneqarpoq. Aammalu Qeqertarsuaq, Aasiaat Kangaatsiarlu 2004-mi januaarip aallaqqaataaniit allaffissornikkut kattussuinissamut alloriarnertut siullertut taasaminnik isumaqatigiissuteqarsimapput.

Pisariaqarporli kommunit aaqqissugaanerata nutarterneqarnissaanut nuna tamakkerlugu atorneqartussanik najoqqutassiornissaq inatsisitigullu tunngavissiuinissaq.

Tamanna borgmesterit ukiarmi ataatsimiikkamik piumasaraat. Suliarlu tamanna erniinnaq aallartinneqartussanngorpoq, tassa ”kommunit aaqqissuussaanerat pillugu isumalioqatigiissitanik” ukiortaamiit pilersitsinissaq Namminersornerullutik Oqartussani kommuneqarfiillu kattuffianni KANUKOKA-mi atorfilittatta piareersarlugu aallartimmassuk.

Isumaqarpunga naggataatigut erseqqissassallugu pingaaruteqartoq una: Kommunitigoortumik innuttaasut oqartussaaqataanerannik aaqqissuussinernik immersuisussat isumalersuisussallu tassaapput innuttaasut namminneq. Aaqqissuussinernik periarfissanillu tamakkuninnga atorluaanermikkut innuttaasut silarsuarmi allanngorartumi qanimut oqartussaaqataanermik attassillutillu ineriartortitsisinnaasariaqarput. Tamatumani partiit kattuffiillu assigiinngitsut siuttuusinnaapput naalakkersuinikkut anguniakkanik tunngaviusunik naalakkersuinermilu suleriaatsinik sunniuteqarnissamullu periarfissanik inuit akornanni qaammarsaaniuteqartuarnermikkut.

Tamatumani inuit namminneerlutik imaluunniit suleqatissarsioriarlutik iliuuseqarsinnaassusiat aammalu periarfissanik ujaaserusussusiat itsaq siulitta nappatigisimasaat pingaaruteqaluinnarput malinniassallugit. Iliuuseqarusussuseq periarfissarsiortuarnerlu tamanna immaqa tassa nalitsinni ”Pissaap Inua”, itsaq Kaassassuup alliseequtiminik piiaanermini ikiortigisimasaa!

Oqaasersiaq ullormut arlaleriaqaluta tusarlugulu atortagarput ”kommune” nagguimmigut peqatigiinnermut tunngassuteqarpoq. Taamaammat kommuneqarfiit kattuffiannut aallartitat upernaaq ataatsimiimmata peqatigiinneq nammaqatigiinnerlu – imaluunniit ”peqatigiilluarneq” – sammilaarpakka. Tassami inuiaqatigiinnik isiginneriaasera naapertorlugu peqatigiinnermi pitsaasumi sumiluunniit inuk qitiusussaavoq inuillu qanimut oqartussaaqataanerat tunngaviusussaalluni.