Akileraartarnermi sullissinerup qitiusumut katersorneqarnissaa pillugu Namminersornerullutik Oqartussanut isumaqatigiinniarneq.

Kommunit arlaqartut akileraartarnerup qitiusumit ingerlanneqalernissaa pillugu isumaqatigiinniarnerit paasisaqarfigerusullugit saaffiginnittarput, suullu isumaqatigiissutaareernersut nalornissutaasutut isikkoqarpoq, isumaqatigiinniarnermilu suut suli amigaatigineqarnersut saaffiginnissutini paaserusunneqarluni. Matumuuna isumaqatigiissutit immikkuualuttortaat nassuiaateqarfigissavakka.

Akissarsianut aningaasartuutit.

Kommunit neqeroorfigineqarput 1. januar 2007 aallarnerfigalugu atorfiit akileraartarnermik suliaqarfiusut tamaasa Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut nuussagaat, isumaqatigiissutaavorlu atorfiit sorliit pineqarnersut. Aningaasarsianut aningaasartuutit katillugit 18 mio. kr. missaannut angissusilerneqarput, taakkulu tassaapput maanna atorfeqartut akissarsiaannut aningaasartuutit, inuttaqanngitsunut vakantiusunut arlaqanngitsunut aningaasartuutit ilanngullugit, Akileraartarnermut Pisortaqarfimmit uppernarsarneqarsinnaasimasut. KANUKOKA-llu naatsorsuinera naapertorlugu kommunit aningaasartuutaannut naapertuulluarput.

Kommunini akileraartarnerup tungaatigut suliaqartut

Suli paasinarsinngilaq siunissami kommunini akileraaruserinerup tungaatigut sulisunik qassinik pisariaqartitsisoqassanersoq, taamaammallu naatsorsuutigineqarpoq akissarsianut aningaasartuutit appariaataat annikinnerussasoq. Aalajangiunneqareerpoq kommunit tamarmik, taamaallat illoqarfiit qitiusumik ingerlatsiffiusut pinnatik sulisoqarnikkut isumagineqassasut, tamatumanili aalajangiisuussaaq suliassat suut kommunini saaffiginnittarfinni kiffartuussivinnilu suliassaajumaarnersut.

Ingerlatsinermi aningaasartuutit

Ingerlatsinermi aningaasartuutit sinneri oqaluuserineqarsinnaapput, atorfiit nalorninartumik inissisimasut ingerlaannartumik sipaarutissarsiffiusanngimmata. Taamaattumik isumaqatigiinniarnerni agguaqatigiissitsinermik naatsorsuineq aallaavigisimavarput, aningaasartuutit nikerarsinnaanerat aallaavigalugu (soorlu allaffissornermi, angalanerni, sulinngiffeqarluni angalanerit, kisiannili kiassarneq innaallagiaq il.il. pinnagit.). Tamatuma kingunerisaanik kommuninut ukiumoortumik tapiissutit 8 mio. kr. missaanik ikileriartinneqassapput, taannalu aamma aallaavigineqassaaq Namminersornerullutik Oqartussat suliassanik agguaalerpata.

Erniat isertitat

Aningaasat kaaviiaarnerata allanngornerata kingunerisaanik kommunit ernianik isertitanik annaasaqassapput, aningaasat siunissami sivisunerusumik Namminersornerullutik Oqartussat karsianni uninngasalernissaat pissutigalugu. Tamanna illuatungeriit isumaqatigiissutigaat, taamaattorli isumaqatigiissutiginngilarput erniat qanoq annertussusilerneqarnissaat. Taamaattumik isumaqatigiinniarnerit naammassippata aningaasanik nuussisoqassaaq.

Akileraarusiineruneq

Namminersornerullutik Oqartussat akiliisitsiniartarnermi pitsaanerusumik suliaqartoqarsimaneranik tunngaveqartumik akileraarutitigut isertitsinerusoqartillugu isertitat amerlanerussutaat Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu naligiimmik aveqatigiittassagaat siunnerfigaat. Aningaasartuutikillisaanikkut sullisseriaatsillu pitsanngorsarneqarneratigut pissarsiarineqartussat, tassani naatsorsuutigineqarsimapput, isumaqatigiisutilli maanna suliarineqarsimanerata kingunerissavaa iluanaarutit tamarmik kommuninut nakkarnissaat. Isumaqatigiissummi immikkoortoq taanna aallavigalugu KANUKOKA-mi isumaqarpugut isumaqatigiissut tamakkiisumik kommuninut iluaqutaassasoq. Taamaattoq ajornakusuussaaq isertitat sorliit akissarsiat qaffakkiartornerisa kingunerisaannik akileraarnerulernermeernersut, suullu akileraasusiinerunermeernersut naammaginartumik uppernarsassallugu.