Aallarniut
Allakkiaq kontoplan-imut naapertuuttumik suliaavoq. Kontot ataasiakkaarlugit kommunini suliassaat allaaserineqarput.
Suliassat aamma immikkoortitsigaapput inatsisini allaaserineqarneri naapertorlugit, aammalu kiffartuussinerup assigiissaarneqarnissaata pisariaqassusia.
Akigititat akilersuutillu inatsisitigut tunngavigisaat immikkoortunut imaattunut pingasunut immikkoortitserneqarput:
1. Inatsisinik tunngavillit naliliinertaqanngitsut
Taaguut atorneqarpoq, nalingata/naatsorsuinermi tunngavissap tapiissutit/angissutsit aamma sullitassat ersarissumik inatsimmi aalajangersarneqarsimagaangata, taamalu kommuni allaffissornikkut naliliinissamut pisussaanani.
2. Inatsisinik tunngavillit, naliliinertallit
Taaguut atorneqarpoq, inatsisini aalajangersarneqarsimagaangat kommuni pisussaasoq akiliuteqassalluni/aalajangersaassalluni akigititamik, kisiannili kommuni politikkikkut aalajangiisinnaalluni imaluunniit allaffissornikkut aalajangersaasoqarsinnaasoq:
a) akiliutissap/akigititap annertussusissaanik,
b) akigititap naatsorsornissaani tunngavissanik,
c) naliliinermi pissutsit tunngavigineqartut.
3. Inatsisinik tunngaveqanngitsut
Taaguut atorneqarpoq, kommuni politikkikkut aalajangersaaneq imaluunniit allaffissornikkut naliliineq tunngavigalugu akiliutissamik/akigititap annertussusissaanik aalajangersaasinnaagaangat, aammalu kommuni politikkikkut aalajangiisinnaagaangat imaluunniit allaffissornikkut naliliisinnaappat:
a) akiliutissap/akigititap annertussusissaanik,
b) akigititap naatsorsornissaani tunngavissanik,
c) naliliinermi pissutsit tunngavigineqartut.
Assigiissaarinissamik pisariaqartitsineq immikkoortunut pingasunut agguarneqarpoq, tamarmik immikkut qalipaasikkanut:
1. Assigiissaagassat
Taaguutit atorneqarput nalingata/naatsorsuinermi tunngavissap tapiissutip/angissutsit imaluunniit allaffissornikkut naliliinissamut tunngavissat, - imaluunniit nalingalu, naatsorsuinermilu tunngavissat assigiissaartariaqarpata.
2. Assigiissaarneqarsinnaasut
Taaguutit atorneqarput nalingata/naatsorsuinermi tunngavigisat tapiissutip/angissutsit imaluunniit allaffissornikkut naliliinissamut tunngavigisat kommunimiit kommunimut assigiinngippata, kisiannili assigiinnginnerannut pissutaasut tunngavilersorluagaappata,
taamaalillutillu assigiimmik pinnittussaatitaanermut akerliunatik aamma aaqqissuusseqqinnerup kingorna assigiinngissutsit ingerlatiin narneqarsinnaanerannut.
3. Allaffissornikkut taamaallat naleqqussagassat
Taaguutit atorneqarput nalingata/naatsorsuinermi tunngavigisat tapiissutit/angissutsit aammalu allaffissornikkut naliliinissamut tunngavigisat kommunimiit kommunimut assigiippata, kommunini katiterneqartuni, kisiannili allaffissornikkut kiffartuussinermilu periutsit assigiinnatik.
Aammali oqaatigisariaqarpoq allaffissornikkut naleqqussaanissaq pisariaqassasoq susassaqarfinni imm. 1-imi aamma 2-mi pineqartuni.
Najoqqutassiat suliarineqarneranni uku peqataapput:
Aasiaat Kommune: Kristine Reimer.
KANUKOKA: Kisea Bruun, Søren Rasmussen, Claus Stensgaard Jensen, Jan M. Ebbesen, Lars Jørgen Kleist aamma Jacob Hinrichsen.
Nuuk Kommune: William Kriegel aamma Jette Krag.
Najoqqutassiat Uummannap Kommunianut suliarineqaqqaarsimapput t&h Skoleudvikling-imit.
Akigititat akilersuutillu kontoni ataani saqqummiunneqartut assigiissaagassaapput:
Kontop normua: Kontop atia:
51 01 Kommunip atuarfia
