Quppernerup matuma ataani pineqarsinnaapput Danmarkimi kommunit marlussuit suliamik taamaattumik qanoq ingerlatsisimanerannik assersuutissat. Nunatsinnili kommunit qanoq aqutsiniarnerannik paasissutissat takkussuunnerat ilutigalugu, kommunalbestyrelsinillu akuerineqarsimariaraangata, KANUKOKA-p nittartagaatigut saqqummiuttassavavut.
Soorunami Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu kattunnerni pissutsit assigiinngissuteqarput, taamatullu aamma Kalaallit Nunaanni namminermi kommunit kattunnissaanni ataasiakkaani pissutsit assigiinngissuteqassallutik, soorlu kommunit kattuttussat amerlassusii, angissusii angallannikkullullu qanoq atugaqarfiuneri eqqarsaatigalugit. Taamaattumik suliassamik aqutsinerup aaqqissuunnera kommunini kattuttussani pissutsinut naleqqussartariaqarpoq. Allakkiaq manna suliamik aqutsinerup qanoq aaqqissuunneqarsinnaaneranik pissutsit ataatsimut isiginerullugit isumaliutinik sammisaqarfiuvoq.
1. Siunertaq
Kommunit kattunnissaat suliassaavoq annertooq piffissangaatsiamillu atuiffiusussaq, kommunimi ingerlatsivinnik tamanik attuisussaq. Taamaattumik pingaaruteqarpoq suliap sapinngisamik piaarnerpaamik aallartinneqarnissaa. Ikaarsaariarnermi ataatsimiititalianik qinersinissap taakkualu maajimi 2008-mi atuutilernissaata tungaanut piffissaq atorneqartariaqarpoq ataatsimiititaliap aalajangigassaasa tunngavissaannik piareersaanermut.
1. maaji 2009-mi kattunnissap tungaanut kommunit maannakkutut ingerlassapput namminneq politikkikkut allaffissornikkullu aqutsisoqarlutik. Taamaattumik kommunit kattunnissaata piareersarneqarnerata kommuninit suleqatigiissutigineqarnissaa pisariaqarpoq. Aammalu suliaq ataavartumik ingerlassappat pingaaruteqarluinnarpoq politikkikkut allaffissornikkullu erseqqissumik uumarinartumillu aalajangiisarnissamut aaqqissuussinissaq, aalajangigassat qaleriiaaginnaleqqunagit suliarlu unittooqqunagu. Siornatigut ingerlatsiviit assigiinngitsut kattunneranni aaqqissuussinikkut siulersuinikkullu misilittakkat tamarmik takutippaat nukittuumik qitiusumik aqutsisoqartariaqartoq. Aammali kattunneq ima suliassartaqartigisarpoq suna tamarmi immikkuulualuttutigut aqunneqarsinnaasarani. Taamaattumik suliassat ilaannut akisussaaffik allanut agguaattariaqartarpoq.
Tamakkua tunngavigalugit kaammattuutiginarpoq suliamik aqutsisoqarfiliortoqassasoq ingerlatsinermi aqutsisoqarfiit pioreersut ingiaqatigalugit atuuttussamik.
Suliamik aqutsisoqarfik pilersinneqassaaq politikkikkut aqutsisuutitanik qullersalerlugu allaffissornikkullu aqutsisuutitanik politikkikkut aqutsisuutitat aalajangigassaannik piareersaallutillu naammassinnittartussanik inuttalerlugu. Allaffissornikkut aqutsisuutitat ataanni suleqatigiissitat suliassaqarfinnik aalajangersimasunik sammisaqartut pilersinneqassapput, aammali suleqatigiissitanik suliassaqarfinnik arlalinnik sammisaqartunik – soorlu aningaasaqarnermik aqutsineq, sulisoqarneq IT-lu pillugit – pilersitsisoqassaaq.
2. Suliamik aqutsisoqarfiup aaqqissugaanera
2.1 Politikkikkut aqutsisuutitat
Politikkikkut aqutsisuutitat suliassaraat iluarsaaqqinnerup1. maaji 2008-p tungaanut aqunnissaa. Ulloq taanna Ikaarsaariarnermi ataatsimiititaliat qinigaaqqammersut atuutilissapput. Taava isumaavoq suliamik aqutsisut ingerlaqqissasut Ikaarsaariarnermi ataatsimiititaliat politikkikkut qullersaralugit.
Politikkikkut aqutsisuutitat ilaasortaat kommunini kattuttussani kommunalbestyrelsinut ilaasortat akornannit toqqarneqassapput. Aqutsisuutitat katiterneqarneranni eqqarsaatigisassat marluk oqimaaqatigiissaarneqartariaqarput. Kattunnissap politikkikkut tunuliaqutaqarluarnissaa pillugu pingaaruteqarpoq aqutsisuutitat parteeqarnikkut aammalu ataatsimiititaliaqarnikkut atituumik tunngaveqarnissaat. Illua’tungaatigulli aqutsisuutitat isumannaarniartussaavaat aalajangiisinnaassuseqarluarnissaq suliallu ataavartumik ingerlanissaa, taamaattumillu aqutsisuutitani ilaasortat amerlavallaarpata tamanna ajornakusoornerulersinnaavoq.
Aqutsisuutitat tamatigoortumik katitikkat anguniaraanni kommunini tamani aningaasaqarnermut ataatsimiititaliat aqutsisuutitanut ilaasortanngortinneqarsinnaapput. Taamatut atituumik aaqqiineq immaqa kommunit marluk-pingasut kattunniarneranni atorneqarsinnaavoq. Kommunilli amerlanerusut kattunniartillugit taama ilaasortaqartigisumik politikkikkut aqutsisuutitaqarnissaq tulluartuunaviarunanngilaq.
Periarfissaq alla tassaavoq ilaasortakinnerusumik aqutsituutitaqarnissaq, immaqa borgmesterit kisimik peqataaffigisaannik, taavali politikkikkut atituumik tunuliaqutaqarnissaq allatut qulakkeerniartariaqassaaq. Tamanna pisinnaavoq kommunini assigiinngitsuni kommunalbestyrelsit oqaluuserisariaqartut aalajangersimasut pillugit ataatsimoortillugit ataatsimiisinneqartarnerisigut. Tamatuma saniatigut aalajangersaasoqartariaqarpoq qanoq ilinerani qanorlu kommunalbestyrelsit ilisimatinneqartarnissaannik akuutinneqartarnissaannillu.
2.2 Allaffissornikkut aqutsisuutitat
Allaffissornikkut aqutsisuutitat isumagisassaat taaneqareersutuut tassaavoq politikkikkut aqutsisuutitat aalajangigaasa piviusunngortinneqarnissaat aammalu teknikkikkut-allaffissornikkut apeqqutinik aalajangiisarnissaq. Politikkikkut aqutsisuutitat suliassaannik piareersaasassapput suleqatigiissitallu suliassaasa allassimaffiinik aalajangersaanissaq akisussaaffigissallugu, immaqalu aamma suleqatigiissitat siulittaasussaannik toqqaasassallutik.
Pissusissamisuussaaq allaffissornikkut aqutsisuutitat sulisut suleqatigiinnermut ataatsimiititaliaannik kommuninut kattuttussanut tamanut atuuttussanik pilersitsinissaq akisussaaffigissappassuk taamalu aamma sulisut tamarmik kattunniarnermut tunngatillugu ilisimatinneqartarnissaannut akuutinneqarnissaannullu periaasissanik pilersitsillutik.
Kommunini kattuttussani kommunaldirektørit allaffissornikkut aqutsisuutitani ilaasortaasariaqarput. Aamma aqutsisuutitani ilaasortat kommunini tamani ingerlatsiviit ilaanni pisortanik ilaneqarsinnaapput immikkut ilisimasalinnik aqutsisuutitani ilaqarnissaq pisariaqartinneqarpat.
Pisariaqartinneqarpat allaffissornikkut aqutsisuutitat allattoqarfiannik pilersitsisoqarsinnaavoq. Immaqalu allattoqarneq kommunit akornanni ataatsimiinnerit akornanni paarlakaallugu tigummineqarsinnaavoq
2.3 Suleqatigiissitat
Suleqatigiissitanik pilersitsinermi siunertat pingaarnersarissavaat kattunnissap piareersarneqarnerani naammassineqarneranilu suliassatigut sapinngisamik pitsaanerpaamik tunngavissaqarnissaq, taamalu aamma ajornartorsiutaasinnaasut pingaaruteqartut tamarmik suussusersineqarlutillu isumagineqarnissaat.
Suleqatigiissitat aamma sulisut kattukkiartuaarnermi akuutinneqarnissaannut kommunillu nutaassap ineriartortinneqarneranut akisussaaqataasutut misiginissaannut sunniuteqaqataasinnaapput.
Siunnersuut manna tunngaveqarpoq suliap marlunnik allaffissornikkut aqutsisuutitanut nalunaaruteqarnermik naggaserneqartunik immikkoortoqarnissaanik.
Suliap immikkoortuani siullermi pissutsit killiffiat misissorneqassaaq, kommunini pissutsit atuuttut qulaajarneqarlutik ajornartorsiutaasullu kattunneq iluatsissappat isumagineqartariaqartut suussusersineqarlutik. KANUKOKA-p siunnersuutigaa suliaq tamanna novembarimi 2007 inerneqassasoq.
Suliassaqarfinni ataasiakkaani ajornartorsiutit suussusersineqarsimasut qanoq iluarsineqarsinnaanerat suliap immikkoortuata aappaani qulaajarneqassaaq. KANUKOKA-p siunnersuutigaa suliaq tamanna januaarimi 2008 naammassineqassasoq. Suliami tamatumani siunertaassaaq Ikaarsaariarnermi ataatsimiititaliat atuutilerpata taakkua aalajangiinissaminni tunngavissaannut siunnersuusiornissaq.
Suleqatigiissitat immikkoortut qassit pilersinneqassanersut sumiiffimmiit sumiiffimmut assigiinngisitaassagunaqaaq. Periarfissat qanoq nalilerneqarnerat suullu pingaarnerutinneqarnerat apeqqutaassajunnarsivoq.
Suleqatigiissitaalerumaartussat taakku ikiorniarlugit qitiusumik suleqatigiissitat assigiinngitsut kommuninit KANUKOKA-millu peqataaffigineqartut pilersinneqarsimapput. Taakkua ilaatigut isumagisassaraat suliassaqarfiit aalajangersimasut pillugit ilisimasassanik ilitsersuutinillu suleqatigiissitanut pilersuinissaq.
2.3.1 Suleqatigiissitat arlalinnik sammisaqartut
Suliassat suliassaqarfinnik assigiinngitsunik arlalinnik attuisut soorlu tassaapput aningaasaqarneq, IT, kommunip nutaassap siulersuinikkut aaqqissugaanissaa, sulisoqarneq, paasissutissiisarneq attaveqaqatigiinnerlu, avataaniittunik isumaqatigiissutit kiisalu kommunip aaqqissuussaanerani pisoqqamiit nutaamut isumannaatsumik ikaarsaariarnissaq. Pineqarportaaq kommunit kattunnissaannut atatillugu eqqarsaatigisassat immikkuulualuttorpassuit qanoq pineqarnissaat. Tamatumani soorlu pineqarput pequtinik nussuinissaq, telefonikkut saaffiginnittarfimmik pilersitsinissaq, kommunip ilisarnaatitaarnissaa allakkanullu pappialat naqitertinneqarnissaat.
Suliassat suliassaqarfinnut assigiinngitsunut tunngassuteqartut pillugit suleqatigiissitat amerlanerusut ikinnerusulluunniit pilersinneqarsinnaapput. Pingaarnerpaavoq suliassat tamarmik suliamik aqutsisoqarfimmi erseqqissumik inissisimanissaat. Suliassat suliassaqarfinnut arlalinnut tunngasut ilaat allaffissornikkut aqutsisuutitanut tunniunneqarsinnaapput, soorlu kommunip nutaassap siulersuinikkut aaqqissugaanissaa, paasissutissiisarneq attaveqaqatigiinnerlu kiisalu pisoqqamiit nutaamut ikaarsaarnermi isumannaatsumik ingerlatsinissaq.
2.3.2 Suleqatigiissitat suliassaqarfinnik ataasiakkaanik sammisaqartut
Suleqatigiissitat suliassaqarfinnik ataasiakkaanik sammisaqartut suliassaqarfinni tamani suleriaatsit assigiinngitsut misissussavaat pissutsinilu nutaani atortuulersinneqarnissaat piareersassallugu. Pisariaqartitsineq naapertorlugu amerlassusilinnik suleqatigiissitaliortoqarsinnaavoq isumaginninneq, meeqqat kulturilu, teknikki avatangiisillu, akiliisitsiniartarneq il.il. pillugit.
3. Suleriaaseq periaatsillu
Suliamik aqutsineq ataatsimiikulaarnartorujussuussaaq aammalu kommunini assigiinngitsuni politikerit ingerlatsiviillu akornanni suleqatigiinnissamik piumasaqarfiussalluni. Kattukkiartuaarnermilu aningaasartuutissat killilersimaarniarlugit attaveqaqatigiinnikkut atortorissaarutit nutaaliat atorluarniartariaqassapput, internetikkut videotelefoneqarnerup imaluunniit videokonferencep atorluarniarneratigut.
