|
1. Ataatsimut isigalugu Naalakkersuisut aammalu Kalaallit Nunaanni Kommunit Kattuffiata isumaqatigiinniarneranni missingersuusiortarnikkut suleqatigiinneq pillugu isumaqatigiissut 1996-imeersoq toqqammavigineqarpoq. Missingersuusiornermut allaffissornikkut suleqatigiissitat 2002-imi ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissuteqarnissaq siunertaralugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu aningaasatigut ataatsimut soqutigisaat oqallisiginiarlugit 2001-imi majimili akuttusinatik ataatsimiittarsimapput. Missingersuutit pillugit isumaqatigiinniarnerit pisimapput 2000-imi ukiap kingorna naalakkersuinikkut oqaaseqaatigineqartartut aallaavigalugit. Illuatungeriit isumaqatigiipput aningaasarissaarneq inuiaqatigiit kalaallit ukiuni kingullerni nalaassimasaat qaffasinnerpaaffissaminiilereersimasoq, aammalu inuit akileraarutaasa suliffissaqarnerullu qaffakkiartornerat ukiuni tulliuttuni kigaallakkiartulissasoq imaluunniit aallaat appariartulissasoq. Taamaammat inuiaqatigiit aningaasartuutaasa qaffannissaat tunuarsimaarfigisariaqarpoq taarsiullugulu inuiaqatigiit isertitaat amerliartortinniarneqartariaqarlutik. Isumaqatigiissutigineqarpoq kommunit akileraarutitigut isertitaat - suli - kommunit aningaasaqarniarnerisa patajaallisarneqarnerannut atorneqartariaqartut aammalu sanaartugassanut naalakkersuinikkut pingaartillugit salliutinneqartunut atorneqartariaqartut. Tamanna tunngavigalugu Namminersornerullutik Oqartussat namminneq kiisalu kommunit akileraarutitigut isertitarisartagaat qaffanniarsarissavaat ingerlatseqatigiiffiit nalikilliliisarnerat pillugu malittarisassat sukannerisigut. Tamatumunna Landskarsi kommunillu isertitaqarnerussangatinneqarput. Tamanna tunngavigalugu illuatungeriit isumaqatigiipput ukiuni 2002 aamma 2003 tamani ataatsimoortumik tapiissutit 5 mio. kr.-inik ikilineqassasut, kiisalu 2003-imi iluanaarutit naliliiffigeriarlugit isumaqatigiinniartoqaqqissasoq. Isumaqatigiissutigineqarpoq ineqarnikkut iluarsaaqqinneq aqqutigalugu isertitat amerliumaartut inissiaatit iluanaarutitaqartinneqartalernerisigut. Taamaaqataanillu ineqarnikkut iluarsaaqqinneq aningaasartuutit amerlinerannik nassataqassaaq tassami kommunit aammalu Namminersornerullutik Oqartussat ineqarnikkut isumannaallisaatinik tapiissuteqartartussaammata. Illuatungeriit isumaqatigiipput kommunit suut tamarmik ilanngaataareernerisigut aningaasartuutiginerulikkaminnut taarsiiffigineqartariaqartut. Illuatungeriit aamma isumaqatigiipput taamatut ataatsimoortumik tapiissutit aqqutigalugit aningaasartuutinik utertitsineq kommunit akornanni agguataareqqinnermik siunertarineqanngitsumik kinguneqarumaartoq. Taamaammat illuatungeriit isumaqatigiipput naleqqunnerpaassasoq aningaasartuutigisimasanik utertitseriaaseq allanngortinneqassasoq taamaaliornikkut Namminersornerullutik Oqartussat ineqarnikkut isumannaallisaatitut tapiissutit aningaasatigut nammatassartaannik amerlanerusunik nammattussanngorlugit. Naalakkersuisut naatsorsuutigaat annertussusileriikkamik ikiorsiissutit pillugit peqqussut nutaaq 2001-imi ukiakkut ataatsimiinnermi saqqummiutissallugu. Illuatungeriit isumaqatigiipput peqqussutip taassuma kingunerisaanik kommunit aningaasartuutigineruligassaminnut taarsiiffigineqassasut. Illuatungeriit aamma isumaqatigiipput aningaasarsiornikkut ineriartorneq nalaanneqartoq pissutigalugu inatsisit nutaat pisortat aningaasartuutaannik, aamma isumaginninnermut aningaasartuutinik, amerlisitsisussat tunuarsimaarfigineqartariaqartut. Kommunit sorpassuartigut pingaarnerusutigut ingerlatsinermut akisussaasuupput taamaammallu illuatungeriit pingaartutut isigaat suliassaqarfiit kommuninut attuumassuteqartut pillugit aalajangiisoqartinnagu kommunit tusarniarneqaqqaartarnissaat. 2002-imi januarip aallaqqaataaniit Sisimiut kommuniata Kangerlussuarmi kommunip suliassaasa aningaasartai tigussavai. Isumaqatigiissutigineqarpoq Kangerlussuarmi pissutsit sumiiffinni allani pissutsinut assigilersillugit naleqqussarneqassasut, aamma tamatumani sanaartornikkut aserfallatsaaliinikkullu kinguartoorutaasimasut suliaralugit, aammalu tamanna pissasoq kommuninut allanut aningaasatigut sunniuteqartussaajunnaarlugu. II. 2002-mut aningaasanut inatsisissamut atatillugu isumaqatigiinniutigisassat aalajangersimasut. Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat Namminersornerullutik Oqartussat pisortat akileraarutitigut isertitarisartagaat amerliniarsaraat ingerlatseqatigiiffiit nalikilliliisarnerannut malittarisassat sukannerisigut. Taamaaliortoqarpat naatsorsuutigineqarpoq Landskarsip isertitai 15 mio. kr.-inik amerlissasut aammalu kommunit suli 15 mio. kr.-inik isertitaqarnerulissasut. Illuatungeriit isumaqatigiipput tamanna tunngavigalugu ataatsimoortumik tapiissutit 5 mio. kr.-inik ikilineqassasut ukiuni 2002 aamma 2003 tamani, kiisalu 2003-imi iluanaarutit naliliiffigeriarlugit isumaqatigiinniartoqaqqissasoq. Ineqarnikkut iluarsaaqqinneq Ineqarnikkut iluarsaaqqinneq Inatsisartut akuerisimasaat inuuniarnikkut atukkanik pitsaanerusumik oqimaaqatigiissitsinermik siunertaqarpoq taamaalilluni inuiaqatigiit akornanni aningaasarissaarnerusut annerusumik ineqarnerminnut akiliisussanngorlugit, aningaasarissaannginnerusullu ineqarnermut isumannaallisaatinik tapiiffigineqartarnermikkut ineqarnerminnut appasinnerusumik akiliisartussanngorlugit.
Ineqarnikkut iluarsaaqqinnerup ilaatigut nassatarissavaa kommunit Namminersornerullutik Oqartussallu aningaasaliissutigisimasanit iluanaarutiliinerit amerlanerusunik isertitaqarnerulernerat, ilaatigullu ineqarnikkut isumannaallisaatitut tapiissutinut annertuunik aningaasartuuteqalernerat. Illuatungeriit aamma isumaqatigiipput taamatut ataatsimoortumik tapiissutit aqqutigalugit aningaasartuutinik utertitsineq kommunit akornanni agguataareqqinnermik siunertarineqanngitsumik kinguneqarumaartoq. Taamaammat isumaqatigiinneqarpoq naleqqunnerpaassasoq aningaasartuutigisimasanik utertitseriaaseq allanngortinneqassasoq taamaaliornikkut Namminersornerullutik Oqartussat ineqarnikkut isumannaallisaatitut tapiissutit aningaasatigut nammatassartaannik amerlanerusunik nammattussanngorlugit. Taamaammat Naalakkersuisut Inatsisartunut siunnersuutiginiarpaat ineqarnikkut isumannaallisaatitut tapiissutinik Namminersornerullutik Oqartussat utertitsisarnerat siunissami 60 procentiussasoq. Taamatut allanngortitsinikkut kommunit 5 mio. kr.-inik iluanaaruteqassapput. Taamaammat isumaqatigiissutigineqarpoq ataatsimoortumik tapiissutit 2002-imi aammalu 2003-imi 5 mio. kr.-inik ikilineqassasut. Tamakku saniatiguttaaq illuatungeriit isumaqatigiipput ineqarnikkut isumannaallisaatitut tapiissutit nutaat atuutilernerat kommunit allaffissornikkut nammagaqarnerulitsiarnerannik nassataqarumaartoq. Namminersornerullutik Oqartussat ilitsersuutit, paasissutissiisarnerit aammalu kommunit sulisuinik ilinniartitsisarnerit aqqutigalugit allaffissornikkut suliassat amerlissutaat minnerpaatinniassavaat. Kommunit allaffissornermut aningaasartuutaasa amerlissutaat utertinniarlugit 0,3 mio. kr.-it ataatsimoortumik tapiissutitigut tunniunneqassapput. Tamatuma saniatigut Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA suleqatigalugu qarasaasiakkut naatsorsuisaammik atoruminartumik, ineqarnermut isumannaallisaatitut tapiissutinik naatsorsuisinnaasumik, sanassapput. Qarasaasiakkut naatsorsuisaat KANUKOKA-p qarasaasiatigut attaveqaataanut kingusinnerpaamik 1. november 2001 ikkunneqareersimassaaq ineqarnikkut isumannaallisaatit pillugit aaqqissuussinermut nutaamut atugaalersussamut atugassanngorlugu. Illuatungeriit isumaqatigiipput 2003-imi isumaqatigiinniartoqassasoq ineqarnikkut iluarsaaqqinneq naatsorsuutigineqartutut kommunit Landskarsillu naatsorsuutaannut annertuumik sunniuteqarsimannginnersoq paasiniarlugu. Akerlianik pisoqarsimagaluarpat 2004-imi ataatsimoortumik tapiissutit aqqutigalugit iluarsiisoqarumaartoq aammalu 2002 aammalu 2003 pillugit kingumoortumik iluarsiisoqarumaartoq isumaqatigiissutigineqarpoq. Annertussusileriikkamik ikiorsiissutit Naalakkersuisut 2001-imi ukiakkut ataatsimiinnermi annertussusileriikkamik ikiorsiissutit pillugit peqqussutissatut siunnersuummik nutaamik saqqummiussaqarnissartik naatsorsuutigaat. Illuatungeriit isumaqatigiipput peqqussutip taassuma aningaasartuutitigut nassatarisinnaasaannut kommunit taarsiiffigineqartariaqartut. Tamatuma nassatarisaanik 2002-imut aammalu 2003-imut ataatsimoortumik tapiissutit 5 mio. kr.-inik amerlineqarput aningaasartuutit amerlissutaannut akiliutissanik. Suleqatigiissitaliortoqarpoq Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmeersunik aammalu KANUKOKA-meersunik inuttaqartunik, taakku ataatsimoorlutik aningaasartuutit amerlissutaasa nalilerneqartarneranni toqqammavissanik suliaqassapput, ajornanngippallu taakku naatsorsortassallugit. Suleqatigiissitat naliliinerat 2003-ip kingorna aningaasartuutit amerlissutaasa ataatsimoortumik tapiissutinut ilanngullugit naatsorsorneqarneranni toqqammavigineqartassapput. Kangerlussuaq 2002-imi januarip aallaqqaataaniit Sisimiut kommuniata Kangerlussuarmi kommunip suliassaasa aningaasartai tigussavai. Taamaalilluni Sisimiut kommuniata akileraarutitigut isertitat aammalu ingerlatsinermut aningaasartuutit aningaasatigut akisussaaffimmut attuumassuteqartut tigussavai. Namminersornerullutik Oqartussat akileraarutitigut isertitat 26 mio. kr.-it missaat annaassavaat taamaaqataanilli ileqqaassallugit ingerlatsinermut aningaasartuutit 10 mio. kr.-it missigisaat. Taamaalillutik Namminersornerullutik Oqartussat isertitaat 16 mio. kr.-it missaannik ikilissapput. Sisimiut Kommuniat taakku amerlaqataannik iluanaaruteqassaaq. Illuatungeriilli isumaqatigiipput ukiuni aggersuni aningaasarpaalussuit pingaartumik attaveqarnermut pilersuinermullu atortunut aningaasartuutigineqartariaqarnissaat naatsorsuutigineqartariaqartoq. Isumaqatigiissutigineqarpoq Sisimiut kommuniata aammalu Namminersornerullutik Oqartussat - ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiinniarnerit apeqqutaatinnagit - Kangerlussuarmi sanaartukkat aningaasalersorneqarnerini aammalu avatangiisinik saliinermi Namminersornerullutik Oqartussat aningaasatigut peqataanerat pillugu oqaloqatigiikkumaartut. Oqaloqatigiinnerit piumaarput suleqatigiissitat, Kangerlussuup Sisimiullu kattunneqarnerat pillugu pilersinneqarsimasut, suliartik naammasseriarpassuk. Sisimiut Kommuniat kommuninut ataatsimoortumik tapiissutinik amerlanerusunik pissarsisalissaaq kommunip inui 500-inik amerlisussaammata. Sisimiut Kommuniat ataatsimoortumik tapiissutinik 5. mio. kr.-inik amerlanerusunik pissarsisalissaaq. Kommunit akornanni nalimmassaasarneq aqqutigalugu kommunit allat isertitaqarnerussapput 2002-imi 2 mio. kr.-inik, 2003-imilu 4,3 mio. kr.-inik. Kommunit allat ilanngaaseereernikkut annaasaat utertinneqassapput ataatsimoortumik tapiissutit 2002-imi 3 mio. kr.-inik amerlinerisigut aammalu 2003-imi siunissamilu 0,7 mio. kr.-inik amerlinerisigut. Sanaartugassat. Illuatungeriit isumaqatigiipput kommunit ataasiakkaat aammalu Namminersornerullutik Oqartussat akornanni immikkut isumaqatigiissusiornissamut periarfissaqartoqartariaqartoq. Naatsorsuutigineqarpoq sanaartornikkut suut tamaasa ataatsimut isiginerullugit ingerlanissaq siunertaralugu ukiunut qassiinut isumaqatigiissusiortoqassasoq, taamaalilluni kommunit taakku aningaasatigut amerlanerusunik isumagisaqarnermikkut kiffaanngissuseqarnerulersillugit aammalu sanaartugassanut tamarmiusunut sunniuteqarnerulersillugit. Kommunit aningaasalersueqataanerat soorlu pisarsinnaavoq inissialiortiternermi, sanaartorfigissaanerni pingaarnerusuni sanaartorfissat nutaat ilanngunneqaraangata, ulluunerani paaqqinnittarfiliortiternerni aammalu avatangiisinut tunngasuni sanaartukkat aningaasalersorneqarnerini. Illuatungeriit isumaqatigiipput isumaqatigiissutit aalajangersimasut taama ittut isumaqatigiinniutigineqarneri Namminersornerullutik Oqartussat kiisalu kommunit ataasiakkaat KANUKOKA-imik ikiorteqarlutik ingerlattassagaat. Siusinaarluni pensionisiat aningaasalersorneqarnerat allanngortitaq kiisalu sulisinnaanikkut piginnaangorsaaqqinnermi suliniutit nutaat. Sulisinnaanikkut piginnaanngorsaaqqinneq pillugu peqqussut nutaaq 1. juli 2001 atuutilinngilaq 2001-imi ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissummi tunngavigineqarsimagaluartutut, aatsaalli 2002-imi januarip aallaqqaataaniit atuutilissalluni. Taamaalilluni aningaasalersuisarnerup allanngortinneqarnera aatsaat 1. januar 2002 sunniukkumaarpoq. Naalakkersuisut 2002-mut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuummi missingersuusiorsimavaat pensionisiat 1. januar 2002 tunniuttaganngortinneqartut aningaasartuutitaannik Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu tamarmik 50%-imik akiliisassasut. Taamaaqataanillu Naalakkersuisut 2002-imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuummissaaq missingersuusiorsimavaat Namminersornerullutik Oqartussat sulisinnaanikkut piginnaanngorsaaqqinnermut aningaasartuutit 50%-iinut akiliuteqartassasut. Kommunit ataatsimoortumik tapiissutisiaat amerlineqassapput taamalu kommunit allanngortiterinikkut siunissami qaninnerusumi ungasinnerusumilu tamakkiisumik annaasaminnik utertitsiffigineqassallutik. Taamaammat ataatsimoortumik tapiissutit 2002-imi 3,8 mio. kr.-inik, 2003-imi 9,1 mio. kr.-inik aammalu 2004-imi 11,1 mio. kr.-inik amerlineqassapput. Aningaasalersuisarnerup allanngortinneqarnerata kinguartinneqarnera pissutigalugu 2001-imi ataatsimoortumik tapiissutit 1.795.000 kr.-inik ikilineqassapput. Siusinnerusukkut isumaqatigiissutigineqarsimasutut isumaqatigiissut 2004-imi naliliiffigeqqinneqarumaarpoq. Allanngortiterinerup siornagut inunnut siusinaarluni pensionisianik pissarsisalersunut nammatassat agguataarnerat pillugu aaqqissuussineq maannamut atuuttoq atuutiinnassaaq, tassa Namminersornerullutik Oqartussat 90%-imik aammalu kommunit 10%-imik akiliisassapput. Illuatungeriit isumaqatigiipput sulisinnaanikkut piginnaanngorsaaqqinneq iluatsissappat kommunini piginnaanngorsaaqqinnermut periarfissat piusariaqartut. Sulisitsisut tamatumuunakkut inooqatigiinnikkut akisussaaffimmik tiguseqqullugit paasitinniarneqarnissaat Namminersornerullutik Oqartussat suleqataaffigissavaat. Peqqussut atuutilersinnagu Namminersornerullutik Oqartussat ilitsersuutit pisariaqartut suliarissavaat aammalu isumassarsiorfissanik suliaqassallutik kiisalu isumaqatigiissutinik kikkunnilluunniit atorneqarsinnaasunik siunnersuusiussallutik. Namminersornerullutik Oqartussat kommunit sulisuinik pikkorissartitsisassapput, aamma paasissutissanik kommunineersunik katersuissapput kiisalu peqqussutikkut misilittagarineqartut pillugit paasissutissanik allanut ingerlatitseqqittassallutik. Akinut akissarsianullu iluarsiineq Isumaqatigiissutigineqarpoq kommunit ataatsimoortumik tapiissutisiaat 2002-imi akit akissarsianullu iluarsiissutaasussat 18,5 mio. kr.-inngorlugit siumut naatsorsorneqassasut. Aningaasat taakku akit akissarsiallu nalinginnaasut siumut naatsorsornerinut matussutaassapput, taakkulu 2,7%-inut naatsorsorneqarsimapput. Aamma isumaqatigiissutigineqarpoq akit akissarsiallu siumoortumik naatsorsorneqarnerini akit akissarsiallu qaffaataat paasineqartut tunngavigineqartassasut. Akit qaffaataat naatsorsorneqartassapput atuisartut akiliutigisartagaannut naleqqersuut tamanut saqqummersinneqartoq kingulleq tunngavigalugu. Meeqqanik inuusuttunillu paaqqinnittarfiit
Illuatungeriit isumaqatigiipput meeqqanik inuusuttunillu paaqqinnittarfiit akinut akissarsianullu siumoortumik siunissami iluarsiivigineqartassasut kommuninut ataatsimoortumik tapiissutinisulli procentitalimmik. Tjenestemandit pensionisiaat Naalagaaffiup kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissutaanni isumaqatigiissutigineqarpoq maanna tjenestemandiusut soraarnerussutisiassaannut ikineqartartut allanngortinneqassanngitsut. Taamaammat tamatumunnga atatillugu 2002-imi kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit qaffanneqassanngillat. Atuarfeqarnermut tunngasutigut akiliutit
Annertusisamik immikkut atuartitsinermut akiliutit 2001-imi ilinniartitsisup nal. ak. atuartitsineranut ataatsimut ukiumut 12.755 kr.-iussasut aalajangiunneqarpoq. Eqqakkanut kuuffinnut aammaarluni aningaasaliineq Eqqakkanut kuuffiit piusinnaasusiinik misissuineq arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit ingerlanneqartoq kingusinaarpoq, taanna kommunit aningaasartuutiminnik utertitsinissaat pillugu isumaqatigiinniaqqinnissamut tunngaviusussaagaluarpoq. Taamaammat isumaqatigiissutigineqarpoq isumaqatigiinniaqqinnerit aatsaat 2003-imi ataatsimoortumik tapiissutit isumaqatigiinniutigineqarnerini piumaartut. Isumaqatigiissutigineqarpoq isumaqatigiinniaqqinnerni ukiut siusinnerusut pillugit aammalu Kangerlussuaq pillugu isumaqatigiinniartoqarumaartoq. 2002-imi aningaasartuutinik utertitsinerit allanngoratik 1,5 mio. kr.-iussasut aalajangiunneqarpoq (1998-imi akiusut najoqqutaralugit). Meeqqanut akilersuutitigut kinguaattoorutit Illuatungeriit isumaqatigiipput meeqqanut akilersuutitigut kinguaattoorutit amerliartuinnartut kommuninut ajornartorsiutaasut. Taamaammat tamanna pillugu sukumiinerusumik misissuisussanik suleqatigiissitaliorniarlutik illuatungeriit isumaqatigiipput. Isumaqatigiissutigineqarpoq misissorneqassasoq isumaginninnermut inatsisit allanngortittariaqarnersut meeqqanut akilersuutit pisortat ikiorsiissutaat/annertussusileriikkamik ikiorsiissutit aqqutigalugit ingerlaavartumik akilersorneqarsinnaasunngorlugit, aammalu meeqqanut akilersuutit qaqugukkut nalikilliliissutigineqartassanersut pillugit erseqqissunik malittarisassaqarnissaata pisariaqassusia isumaqatigiissutigineqarpoq. Aamma isumaqatigiissutigineqarpoq meeqqanut akilersuutit akilersinniarneqarnerini akiliisitsisoqartarsinnaanera erseqqinnerusumik naliliiffigineqartariaqartoq. Suleqatigiissitat inuttaat tassaassapput Namminersornerullutik Oqartussaneersut aammalu KANUKOKA-meersut. KANUKOKA-p suleqatigiissitat allattoqarfeqartissavai. Aqquserngit eqqakkanullu kuuffiit pillugit malittarisassat. Isumaqatigiissutigineqarpoq suleqatigiissitaliortoqassasoq aqquserngit aammalu eqqakkanut kuuffiit pillugit malittarisassanut siunnersuusiortussanik. Suleqatigiissitamiissapput IAAP-ip aammalu KANUKOKA-p sinniisai. IAAP suleqatigiissitanut allattoqarfeqartitsissaaq. Utoqqalinersiutit Ukiumi missingersuusiorfiusumi 2000-imi ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiinniarnerit malitsigisaattut kommunit aammalu Namminersornerullutik Oqartussat pensionisiat pillugit malittarisassat allanngortitat kingunerisaannut malinnaaqqissaarput, aamma innarluutillit pillugit peqqussutip allannguutai ilanngullugit. Illuatungeriit naatsorsueriaatsimik isumaqatigiissuteqarput, taassuma malitsigisaanik kommuninut sunniutit tamarmiusut aatsaat naatsorsorneqarsinnaalissapput malittarissatigut tunngavissat allanngornerat tamakkiisumik sunniusimaleriarpat. Kommunit aningaasartuutaat utertitassat taamaalillutik aatsaat ukioq 2003-imi inaarutaasumik naatsorsorneqarsinnaalissapput allanngortiterineq tamakkiisumik naammassineqarsimaleriarpat.
Isumaqatigiissutigineqarpoq ukiuni 2000 aamma 2001-imi aningaasartuutit utertitassat 1,5-2 mio. kr.-iussasut aammalu kommunit aningaasat 1.796.000 kr.-inik 2001-imi uterteriissagaat. CopyDanimut isumaqatigiissut Inatsisit naapertorlugit kommunini meeqqat atuarfii atortussanik assilillugit nuutsiterisarnerminnut atatillugu piginneqqaartussaanermut akiliisartussaatitaapput. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup CopyDan aamma KANUKOKA isumaqatigiissuteqarfigai, taannalu naapertorlugu kommunit ilinniartumut ataatsimut ukiumut aalajangersimasumik CopyDanimut akiliuteqartarput meeqqat atuarfianni assilillugit nuutsitikkat eqqoriarneqarnerat naapertorlugu. Suleqatigiinnit pingasunit tamanit kissaatigineqarpoq akiliutit ataatsikkut akilerneqartassasut kommunit ataasiakkaarlutik akiliisarnerannut taarsiullugu. Isumaqatigiissutip kingunerisaanik kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit 2002-imi siunissamilu 630.000 kr.-inik ikilineqassapput.
Paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfimmut Katersugaasiviit Katersugaasivinnut ataatsimoortumik tapiissutit tapiissutit allat ataanni ataatsimoortumik tapiissuteqariaatsimut ilanngunneqassapput. Tamakku kingunerisaannik tunngaviusumik tapiissutit iluarsiivigineqassapput. Tunngaviusumik tapiissutit maannakkumiit kommuninut 1.000-t inorlugit inulinnut 1 mio. kr.-nngussapput, kommuninut 1.000-t 2.000-llu akornanni inulinnut 2,5 mio. kr.-nngussapput, kommuninut 2.001-it 10.000-llu akornanni inulinnut 3,5 mio. kr.-nngussapput kommuninullu 10.000-t sinnerlugit inulinnut tunngaviusumik tapiissutit 0,5 mio. kr.-nngussapput. Atuarfinnik nutarterineq Illuatungeriit pingaartippaat 9 mio. kr.-it kommunit atuarfiit nutarterneqarnerinut aningaasaliissutaasa qanoq atorsimanerisa erseqqissarneqarnissaat. Namminersornerullutik Oqartussat august naatinnagu ulloq mannamut suut naammassineqarsimanersut aammalu ilaatigut suliamut Atuarfitsialammut atatillugu ukiunilu aggersuni suut pilersaarutigineqarsimanersut pillugit paasissutissiussapput. III. Siunertat pillugit nalunaarutit Siunertat pillugit nalunaarutit uku illuatungeriinnit isumaqatigiissutigineqarput: Akissaatit pillugit Ataatsimiititaliaq Maanna suleqatigiissitaliortoqarpoq Akissaatit pillugit Ataatsimiititaliaq pillugu siunnersuusiortussanik. Illuatungeriit isumaqatigiipput Akissaatit pillugit Ataatsimiititaliaq 1. januar 2003 atuutilersumik pilersinneqassasoq. Kommunit illuutaannik aserfallatsaaliineq annertusisaq Isumaqatigiissutigineqarpoq kommunit aserfallatsaaliinerminnik annertusisitsinissaannik aammaarlugit kaammattorneqassasut. Inuiaqatigiit pigisaat eqqanaarniarlugit, illuutit piunerat sivitsorumallugu aammalu siunissami nutartigassat ikilisarniarlugit kommunit illutaannik aserfallatsaaliinermut kvadratmeterimut 150 aamma 200 kr.-it akornanniittut immikkoortinneqarsimasariaqarput. Inatsisit nutaat Illuatungeriit isumaqatigiipput inatsisit nutaat atuutilersinneqartinnagit kommuninut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu qanoq kinguneqarnissaat qulaajarneqaqqaartassasoq. Taamaalillutillu Namminersornerullutik Oqartussat ukiumoortumik Suliniutissanik Inatsisiliassanillu Pilersaarusiornermikkut naalakkersuinikkut suliniutissat pingaarnerit nukittorsartarlugillu erseqqissartassavaat. Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA suliami peqataatittassavaat 2002-imi inatsisiliassanik pilersaarusiornerminni. Peqqussutissatut inatsisissatullu siunnersuutit 2001-imi Inatsisartut Ataatsimiinneranni oqallisigineqartussat aammalu 2002-imi kommuninut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kinguneqartussat qanoq sunniuteqarnissaat pillugit immikkut isumaqatigiinniartoqassaaq. Aningaasarsiornerup allanngoriartornera Illuatungeriittaaq isumaqatigiipput 2003-imut ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiinniartoqarnerani aningaasarsiornerup ingerlanera aammaarluni naliliiffigineqaqqissasoq. Missingersuusiortarnikkut suleqatigiinneq Illuangeriittaaq isumaqatigiissutigaat 2001 naatinnagu Namminersornerullutik Oqartussat aamma KANUKOKA-p 1996-imi missingersuusiortarnikkut suleqatigiinneq pillugu isumaqatigiissutigisimasaata taartissaa pillugu siunnersuusiortoqassasoq.
Inatsisartut akuersissuteqarnerat Nuuk, ulloq 12. juuli 2001 Josef Motzfeldt, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq Hans Enoksen, Kalaallit Nunaanni Kommunit Kattuffiata siulittaasua |
