2005-imi ataatsimoortumik tapiissutissat

Illua’tungeriit isumaqatigiissutigaat naalakkersuisut Inatsisartut 2005-imi aningaasanut inatsisissaannut siunnersuummi kommuninut 2005-imut ataatsimoortumik tapiissutissatut 798.130.000 kr.-nik aningaasaliissuteqarnissamik siunnersuuteqassasut. Ataatsimoortumik aningaasaliissutit taamaalillutik 2004-mi tapiissutinit 17,8 mio. kr.-nik amerlanerussapput. Ilaliussaq 1-ip takutippaa isumaqatigiissutip ataatsimoortumik tapiissutit 2004-mut naleqqiullugu qanoq allanngortikkai. Isumaqati-giissummi immikkoortut ataasiakkaat matuma ataani eqqartorneqarput.

1. Akinut akissarsianullu iluarsiissutit
Illua’tungeriit isumaqatigiipput 2004-mi ataatsimoortumik tapiissutit 780,4 mio. kr.-usut 2,65 %-inik akinut akissarsianullu iluarsiissuteqarfiginiarlugit, tamannalu 2005-imiit 20.645.000 kr.-nik naleqarpoq.

Illua’tungeriit isumaqatigiipput akinut iluarsiissutissamik (prisindeks) nutaamik pisortat ingerlataannut tamanut atortussamik 2004 naatinnagu pilersitsiniarlutik. Akinut iluarsiissutissap aallaavigisinnaavaa Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup atuisartunut akit iluarsiissuteqarfigineqartarneranni nioqqutissat najoqqutarisartagai, tamannali pisortat nioqqutissanik sullissinernillu atuinerata qanoq katitigaanera najoqqutaralugu sunniuteqartinneqartassalluni. 2006-imi ataatsimoortumik tapiissutissat isumaqatigiinniutigineqarnissaanni akinut iluarsiissutissamik nutaamik, siunissami akit akissarsiallu iluarsiissuteqarfigineqartarnissaanni tunngaviusussamik, illua’tungeriit pilersitsisinnaapput, taavalu aningaasanik pilersaarusiornikkut suleqatigiinneq pillugu isumaqatigiissutissaq tassunga naapertuuttunngorlugu aaqqissorsinnaallugu.

2. Siusinaartumik soraarnerussutisiat
2.1 Siusinaartumik soraarnerussutisiat aningaasalersorneqartarnerata 10/90-imiit 50/50-imut sunniutaa

2001-imi 2002-milu kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissummi illua’tungeriit isumaqatigiissutigisimavaat ataatsimoortumik tapiissutit iluarsineqartassasut siusinaartumik soraarnerussutisiat kommuninit aningaasalersugaanerisa 10 %-imiit 50 %-imut qaffannerannut kommunit qanittoq ungasinnerusorlu isigalugit tamakkiisumik taarsiivigineqartartussanngorlugit. Taamaattumik illua’tungeriit isumaqatigiissutigaat ataatsimoortumik tapiissutit 2005-imiit 3.686.000 kr.-nik qaffanniarlugit.

2.2 Siusinaartumik soraarnerussutisisartut nutaamik nalilersoqqinnissaannut periarfissat
Illua’tungeriit isumaqatigiipput siusinaaartumik soraarnerussutisiallit amerliartornerata, soorlu assersuutigalugu soraarnerussutisiaqarnermut tunngaviusup nutaamik nalileqqinnissaanut periarfissiinikkut, kigaallatsinnissaanut periarfissat misissorumallugit. Illua’tungeriit isumaqatigiipput siusinaartumik soraarnerussutisisartut utoqqalinersiallillu pillugit peqqussutip peqqussutinut immikuullarissunut marlunnut avinneqarnissaata siunnersuutiginissaa isumalioqqutigiumallugu, aammalu siusinaartumik soraarnerussutisisartut soraarnerussutisiaqarnissaannut tunngaviusup nalilersoqqinneqarnissaata allaffissornikkut aningaasatigullu sunniutissaasa misissornissaannut tamanna atatinniarlugu.

2.3 Piginnaanngorsagaaqqinneq

Kommunit siusinaartumik soraarnerussutisianut aningaasartuutit 50 %-iinik 2002-miit aningaasalersuilernerannut atatillugu timikkut piginnaanngorsaaqqittalernissaq atulersinneqarpoq, tamatumani kommunit piginnaanngorsaaqqinnermut aningaasartuutaasa affaat Namminersornerullutik Oqartussat utertillugit akilertarlugit. Illua’tungeriit isumaqatigiipput piginnaanngorsaaqqinnissamut periarfissat piviusut sapinngisamik piaarnerpaamik tikkuartorumallugit, aammalu piginnaanngorsaaq-qinnikkut ilungersuussinerulerneq siusinaartumik soraarnerussutisisartut pillugit peqqussutip allanngortinnissaanik kissaatigisamut atatillugu isigineqassasoq.

3. Utoqqalinersiat
Utoqqalinersiaqalernissamut ukioqqortussusissamut killiliussaq 1.1.2000-imiit 60-inik ukiulinniit 63-inut ukiulinnut qaffanneqarpoq. Illua’tungeriit 1999-imi isumaqatigiissutigaat kommunit allanngortitsinikkut immikkut aningaasartuutigisaat ataatsimoortumik tapiissutini ukiumut 2,0 mio. kr.-nik kommuninut taarsiissutigineqartassasut. Illua’tungeriit isumaqatigiipput 2 mio. kr.-inik taarsiissuteqartarneq, ukioq aningaasanik pilersaarusiorfiusoq 2000 pillugu ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatigiissutikkut ataatsimoortumik tapiissutinut ilanngunneqartut attatiinnarneqassasut.

4. Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat
Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiit pigisaminnik nalikilliliisarnerannut malittarisassat 2001-imi allanngortinnerisigut pisortat akileraarutitigut isertittagaat amerlisissimavaat. Taamaattumik illua’tungeriit 2001-imi isumaqatigiipput ataatsimoortumik tapiissutit ukiuni 2002-mi 2003-milu ukiumut 5 mio kr.-nik ikilisittarniarlugit. Akileraartarnermut Pisortaqarfiup 2003-mi naatsorsorpaa 2002-mi isertitat illua’tungeriit 2001-imi naatsorsuutigisaannit amerlanerusut. Taamaattumik illua’tungeriit 2003-mi isumaqatigiipput ataatsimoortumik tapiissutit 2004-mi suli 5 mio. kr-nik aammalu 2005-imiit suli 5 mio. kr.-nik ikiliseqqinniarlugit. Taamaattumik illua’tungeriit isumaqatigiipput ataatsimoortumik tapiissutit 2005-imiit 5.000.000 kr.-nik ikilisinniarlugit.

5. Meeqqat atuarfiannut ilanngutsitsineq
1995-imi atuarfinnik nutarterinermi illua’tungeriit isumaqatigiissutigaat ikaarsaariarnerup nalaani ukiuni 12-ni kommunit ilinniartitsisut akissarsiaannut aningaasartuutimik amerlissutaannik taarsiivigeqartassasut. 2005-imi kommunit 1.436.000 kr.-nik taarsiivigineqassapput, taakkulu ilanngunneqassapput. Isumaqatigiissut 2006-mi aggustip aallaqqaataani atuukkunnaassaaq, taamaatumillu kommunit 2006-mi ukiumut taarsiissutaasartut 7/12-iinnaanik taarsiivigineqassapput.

6. Atuarfitsialak
Atuarfinnik nutarterineq Atuarfitsialak peqatigalugu klassit aqqarnat atorunnaarsinneqarpoq. Kommunit 2009-p tungaanut ikaarsaariarnermi nalunaaqquttap akunnerinut aningaasartuuteqarnerulerput ataatsimoortumik tapiissutitigut taarsiissutaasartunik. Atuarfitsialak 2009-mi tamakkiisumik ingerlalersimassaaq, tamatumalu kingorna ataatsimoortumik tapiissutitigut taarsiissuteqartarunnaassaaq.

Illua’tungeriit isumaqatigiipput ataatsimoortumik tapiissutit 2005-imi 426.000 kr.-nik qaffanneqassasut. Illua’tungeriit 2006-mi ataatsimoortumik tapiissutit 0,2 mio. kr.-nik appartinniarpaat. Illua’tungeriit 2007-imi ataatsimoortumik tapiissutit 0,3 mio. kr.-nik qaffanniarpaat, taavalu illua’tungeriit 2008-mi ataatsimoortumik tapiissutit 6,3 mio. kr.-nik appartinniarlugit.

7. Meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit
7.1 Meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit pillugit aningaasatigut pilersaarutit

2005-imi ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut aningaasartuutit tamakkerlutik 114.409.000 kr.-inut missiliuunneqarput. Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuutigaat 2005-imi innarluutillit qulit meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinniitinneqarumaartut. Innarluutilimmik ataatsimik meeqqanik inuusuttunillu paaqqinnittarfimmiititsinermut akiliut ukiumut 600.000 kr.-uvoq. Meeqqat qulit ukioq naallugu taama inissisimaneqarnerinut Namminersornerullutik Oqartussat katillugit 6.000.000 kr.-nik akiliuteqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Kommunit aningaasartuutissaat taamaalillutik 2005-imi 108.409.000 kr.-nut missiliuunneqarput, taakkulu 50 %-ii 54.205.000 kr.-usut kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit ikilisinneqarneratigut aningaasalersorneqartussaapput. 2004-miit kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit 40.230.000 kr.-nik ilanngarneqarnerat ingerlateqqinneqarpoq, aammalu akinut akissarsianullu iluarsiissutit 854.000 kr. ingerlateqqitaareerlutik. Taamaattumik kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit 2005-imi 13.121.000 kr.-nik ikilisinneqassapput, taakkulu tassaapput: (54.205.000 – 40.230.000 – 854.000) kr.

Kommunit aningaasartuutaasa tamarmik 108.409.000 kr.-iusut ilaat 3.600.000 kr. ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit avatimikkut silap pissusiinut assiaqutaasa aserfallatsaaliornerinut atorneqartarput, 1.506.000 kr.-llu tarnip pissusiinut tunngasutigut ikiuinermut tunngasunut atorneqassapput.

7.2 Meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni siunissami atuinissamut iluarsiissutit

Illua’tungeriit isumaqatigiipput meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni atuinerussut/imaluunniit atuinikinnerunerussut pillugu ukiumoortumik naatsorsuutit kingornagut, ukiumi naatsorsuiffiusumi aningaasaliissutinut sanilliullugu, ukiut aningaasanik pilersaarusiorfiusut aappaanni iluarsiissuteqarfiginiarlugit. Illua’tungeriit taamaalillutik 2005-imi atuinerussut/imaluunniit atuinikinnerussut tamakkerlugu 2005-imi ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissummi iluarsiissuteqarfiginiarpaat. Naalakkersuisut 2005-imi inatsisissamut siunnersuummi ukiup naatsorsuiffiusup kingornagut aningaasanut ukiut aappaanni meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni nuna tamakkerlugu atuuttuni atuinerussutip/imaluunniit atuinikinnerussutip ingerlateqqinnissaanut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisumut pisinnaatitsissutaasussamik oqaasertaliinissaq siunnersuutiginiarpaat.

7.3 Meeqqanik inuusuttunillu paaqqinnittarfinni 2003-mi atuinerussutit

Illua’tungerii isumaqatigiipput meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit nuna tamakkerlugu atuuttut 2003-mi atorsimagaat 83.029.000 kr. Aningaasartuutit 50 %-iisa siumoortumik aningaasaliiffiginissaat eqqarsaatigalugu kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit 2003-mi 39.410.000 kr.-nik appartinneqarput. Kommunit 2003-mi akiliutaat 37.674.000 kr.-upput. Kommunit 2003-imi akiliutaat taamaalillutik katillugit 77.084.000 kr.-upput.

Kommunit aningaasaliissutaannut naleqqiullugit 2003-mi aningaasartuutit amerlanerussutaat taamaalilluni 5.955.000 kr.-upput. Illua’tungeriit naatsorsuutigaat taakku ilaat 1.800.000 kr. innarluutilinnut tunngassuteqartut Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasalersugaasut. Taamaattumik illua’tungeriit isumaqatigiipput 2005-imut ataatsimoortumik tapiissutit 4.155.000 kr.-nik appartinniarlugit, taakku naligalugit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut nuna tamakkerlugu atuuttunut kommunit 2003-mi akilinngitsuugaat.

Illua’tungeriit ilimagereerpaat meeqqanik inuusuttunillu paaqqinnittarfiit nunamut tamarmut atuuttunut aningaasanut pilersaarusianut naleqqiullugu 2004-mi atuiffiunerujumaartut. Illua’tungeriit isumaqatigiipput atuinerussut tamanna aningaasanut pilersaarusiorfimmut 2006-imut tunngatillugu ataatsimoortumik tapiissutitigut iluarsiissuteqarfigineqassasoq.

Illua’tungeriit isumaqatigiipput tamatuma tungaatigut pitsaanerusumik ataqatigiissaarineq peqatigiillutik ingerlateqqinniarlugu, aammalu ilaatigut 2006-imut kommunit ataatsimoortumik tapiissuutissaasa isumaqatigiinniutigilinnginnerini malitseqartitsinermi aningaasanut tunngassuteqartut erseqqissarniarlugit.

8. Meeqqat inuusuttullu ikiorneqarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaata nr. 1-ip 15. april 2003-meersup malitseqartinneqarnera

Meeqqat inuusuttullu ikiorneqarnerat pillugu peqqussut Inatsisartut 2003-mi apriilip 15-ianni isumaqatigiissutigaat 2003-mi juulip aallaqqaataani atuutilersussanngorlugu. Tassunga atasumik illua’tungeriit isumaqatigiipput kommunit ukiumoortumik ataatsimoortumik tapiissutitigut 2003-mi 7.927.000 kr.-nik, 2004-miillu 15.854.000 kr.-nik taarsiissuteqarfigineqartassasut. Kisitsisit immikkuutaarlugit meeqqat inuusuttullu ikiorneqarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaannut oqaaseqaatinut ilaliussami takuneqarsinnaapput.

Meeqqat inuusuttullu ikiorneqarnerat pillugu peqqussutip nutaap tamatuma nassataanik kommunit aningaasartuutaat 2006-imut kommuninut ataatsimoortumik tapiissutissat isumaqatigiinniutiginissaannut atatillugu naatsorsorniarlugit illua’tungeriit isumaqatigiipput. Naatsorsuinissami meeqqanut inuusuttunullu tunngasut tamaasa ilanngunneqassapput aammalu kommunit soorlu assersuutigalugu meeqqanik ikinnerusumik paaqqinnittarfinnut inissiinikkut sipaaruteqarsimanersut ilanngullugu isiginiarneqassalluni.

9. Annertussusisamik immikkut atuartitsineq
Illua’tungeriit isumaqatigiipput annertussusisamik immikkut atuartitsinermut taarsiissutissap angissusissaa, ukiumut annertussusisamik immikkut atuartitsinermi nal. akunneri atorneqarsimasut ilisimaneqartut kingulliit 108.150-iusut tunngavigalugit 2005-imi nal. akunneranut atuartitsiviusumut minuttinik 60-inik sivisussusilimmut 469.20 kr.-nut aalajangerniarlugu. Nal. akunneranut akiliummi tassani ilinniartitsisut atorfilinnut (tjenestemandinut) aammalu isumaqatigiissutit tunngavigalugit atorfeqartunut agguaassimanerat aamma naatsorsuutigineqareerpoq.

Annertussusisamik immikkut atuartitsinermut tunngatillugu suliassat nammagassallu agguaanneqarnerata 1.1.1999-imiit allanngortinneqarnerani illua’tungeriit immikkut ittumik annertuumik atuartitsinermi sap. akunneranut nal. akunneranut ataatsimut naatsorsorlugu ukiumut taarsiissutissap angissusissaa naatsorsorpaat. Illua’tungeriit taamanikkut angissusiliipput ilinniartitsisup tjenestemand-itut atorfeqartup ukiuni 37-ni atorfeqarnerani agguaqatigiissitsinikkut, ilinniartitsisup agguaqatigiissillugit akissarsiai aallaavigalugit, tassa taamanikkut isumaqatigiissutit tunngavigalugit atorfeqartunik ilinniartitsisoqanngimmat.

Taarsiissutissat amerlassusissaat KANUKOKA’p ilinniartitsisut tjenestemanditut atorfeqartunut isumaqatigiissutillu tunngavigalugit atorfeqartunut agguataarsimanerat naatsorsuutigalugu naatsorsorsimavai. Massakkut ilinniartitsisut 31 %-iisa missaat isumaqatigiissutit tunngavigalugit atorfeqartuupput. KANUKOKA’p naatsorsuineri aallaavigalugit illua’tungeriit isumaqatigiipput kommunit ilinniartitsisut taama nutaamik katitigaanerannut 2003-mut tunngatillugu 994.000 kr.-nik, 2004-mullu tunngatillugu 786.000 kr.-nik taarsiissuteqarfigineqassasut. Taamaattumik illua’tungeriit isumaqatigiipput ataatsimoortumik tapiissutit ataasiaannarluni akiliutigineqartussanik 2005-imi 1.780.000 kr.-nik qaffanniarlugit.

10. Eqqakkat kuuffiinut pingaarnernut aningaasaleeqqissutit

Eqqakkat kuuffiisa iluarsartariaqarnerat illua’tungeriit isumaqatigiissutigaat.

10.1 Eqqakkat kuuffiinut pingaarnernut 2005-imi aningaasaleeqqinnissap 2004-mi piareersarneqarnera

Naalakkersuisut tamatumani suliniutissat piaartumik aallartitinniarlugit Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat qinnuiginiarpaat eqqakkat kuuffiinik pingaarnerit iluarsartornissaata pilersaarusiornissaanut aningaasaliissutit, kommunit 2005-imi suliarititassaat piareersarniarlugit, 2004-mi 1,5 mio. kr.-nik qaffanneqarnissaannut akuerseqqullugit.

10.2 Eqqakkat kuuffiinut pingaarnernut 2005-imiit aningaasaleeqqinnissat
Kommunit eqqakkat kuuffiisa pingaarnerit iluarsartornissaannut ukiuni siusinnerusuni namminneq kisimiillutik suliniutigalugu aningaasartuutigisimasaasa Namminersornerullutik Oqartussanit akilerneqarnissaat KANUKOKA’p kommunit sinnerlugit piumasaqaatigisimavaa. Namminersornerullutik Oqartussat kissaatigisimanngilaat sanaartukkanut, aningaasaliissuteqarfigiumaarlugit Namminersornerullutik Oqartussat siumoortumik neriorsuuteqaatigisimanngisaannut, aningaasartuutit kingumoortumik ataatsimoortumik tapiissuteqarfiginissaat kissaatigisimanngilaat.

Tamakkununnga taarsiullugit illua’tungeriit isumaqatigiissimapput 2005-imiit 2009-mut eqqakkat kuuffiisa iluarsartornissaannut katillugit 85,0 mio. kr. immikkoortikkumallugit. Aningaasat taakku iluarsartuussinermut aningaasartuutinik tamanik matusisussaapput, tassa pilersaarusiorneq misissueqqaarnerlu ilanngullugit. Illua’tungeriit isumaqatigiipput ataatsimoortumik tapiissutit 2005-imi ukiunilu 2006-imiit 2009-mut ukiut tamaasa 17,0 mio. kr.-nik qaffanniarlugit. Ataatsimoortumik tapiissutit 2010-miit aallaavittut isigalugu 17,0 mio. kr.-nik apparteqqinneqassapput, illua’tungeriilli eqqakkat kuuffiisa nutarternissaat pillugit 2010-miit isumaqatigiinniaqqilersinnaapput.

Kommunit imminnut pisussaatipput ilaliussaq 2, ataatsimoortumik tapiissutit pillugit ukiumoortumik isumaqatigiissutaasartuni nutartertarniarlugu malitseqartittarniarlugulu illua’tungeriit isumaqatigiissutigisaat, naapertorlugu aningaasat taakku 2005-imiit 2009-mut eqqakkat kuuffiisa iluarsartornissaannut atorniarlugit. Illua’tungeriit isumaqatigiipput KANUKOKA’p kommunit tamaasa sinnerlugit inassutigisai malillugit agguaattarniarlugit. Eqqakkat kuuffiisa iluarsartornerannut ataatsimoortumik tapiissutitigut angusat atuinerlu pillugit KANUKOKA 2009 naatinnagu nalunaaruteqarumaarpoq.

Naalakkersuisut 2005-imi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi Inatsisartut qinnuiginiarpaat eqqakkat kuuffiisa 2005-imi aammalu 2006-imiit 2009-mut ukiut tamaasa, pilersaarusiornissaq misissueqqaarnissarlu ilanngullugit, taaneqartutut ukiumut 17,0 mio. kr.-nik aningaasaliiffigineqartarnissaannik kommunit neriorsorneqarnissaannut akuerseqqullugit, kommunit tamatumuuna ukiunut arlalinnut pilersaarusiornissaminnut iluarsartuussinissaminnullu aningaasatigut qulakkeerunneqarniassammata.

Illua’tungeriit isumaqatigiipput aningaasat taakku ataatsimoortumik tapiissuteqartarnerup pissuseqataanik pinnatik kommuninut ataasiakkaanut immikkoortiterlugit agguaanneqartassasut, sumi eqqakkat kuuffiisa pingaarnerit iluarsartortariaqarneri nukinginnarnerpaanersut apeqqutaatillugu. Taamaattumik aningaasat kommuninut ataasiakkaanut aaqqissuussaanikkut tapiissutitut agguaanneqassapput. Ukiuni 2005-imiit 2009-mut kommunit ataasiakkaarlugit taakkununnga aaqqissuussaanermut tapiissutit illua’tungeriit ukiut tamaasa iluarsiissuteqarfigisassavaat iluarsartuussiniarnerni ataasiakkaani ineriartornerup nassataanik pisariaqartitsineq naapertorlugu, taakkununnga ilaatillugit iluarsartuussiniarnerni ataasiakkaani ileqqaakkat akitsortoorutillu. Kommunit ukiuni 2005-imiit 2009-mut eqqakkat kuuffiinik iluarsartuussinissamut Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasaliiffigineqarnissaminnik piumasaqaqqinnianngillat.

11. Annertussusileriikkamik ikiorsiissutit

Annertussusileriikkamik ikiorsiissutit akileraarutaasussanngornissaat aammalu SIK malillugu akissarsiat minnerpaaffissaasa 90 %-iannut qaffanneqarnissaat Naalakkersuisut Inatsisartut ukiaru ataatsimiinnissaanni siunnersuutiginiarpaat. Isariaqavissuinnarnut ikiorsiissutit isertitat akileraarutaasussat naatsorsorneranni ilanngutassaapput, kisiannili akileraarutigitinneqassanatik.

Allanngortitsinissaq Inatsisartut akuerissappassuk illua’tungeriit ilimagaat allannguut ataatsimut isigalugu pisortat karsiinut aningaasatigut sunniuteqassanngitsoq. Annertussusileriikkamik ikior-siissutit allanngortinneqarneratigut kommunit ataasiakkaat akileraarutitigut isertitaqarnerulissapput, kisiannili annertussusileriikkamik ikiorsiissutit suli amerlanerussunik aningaasartuuteqalissallutik. Allanngortitsineqassappat tamanna kommunit aningaasanik annaasaqaatigissanngikkaat Naalakkersuisut naatsorsuutigaat.

Allanngortitsinissaq Inatsisartut akuerissappassuk illua’tungeriit peqatigiillutik naatsorsukkatik tunngavigalugit ilimagaat kommunit aningaasartuutaasa amerlissutaasa isertitaasalu amerlissutaasa nikingassutaat suliffeqanngitsut 2,500-utillugit ukiumut 3,5 mio. kr.-iussasut, takukkit suliffeqanngitsut agguaqatigiissillugit qassiunerinik Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsugai. Taamaattumik allannguutissaq Inatsisartut akuerissappassuk illua’tungeriit isumaqatigiipput ataatsimoortumik tapiissutit 2005-imiit 3.500.000 kr.-nik qaffanneqassasut.

Allannguineq kommunini ataasiakkaani assigiinngisitaartumik sunniutissaaq, suliffeqanngitsut qassiunerat apeqqutaalluni. Taamaattumik allannguinissaq Inatsisartut akuerissappassuk illua’tungeriit isumaqatigiipput 3,5 mio kr. taakku kommuninut ataasiakkaanut aaqqissuussarnermut tapiissutitut agguaattarniarlugit, taamaalilluni kommunenut ataasiakkaanut allannguut 2005-imut ataatsimoortumik tapiissutitigut matussuserneqartassalluni ilaliussaq 3-mi takutinneqartutut.

12. Kommuninut ataatsimoortumik akileraarutip, inummut ilanngaatip, nalinginnaasumik ilanngaatip aamma assigiimmik akeqartitsinerup allanngortinnissaat

Inatsisartut aalajangerput kommuninut ataatsimoortumik akileraarut 2005-imiit 2 procent-imik qaffanniarlugu. Inatsisartut aalajangerput tamanna peqatigalugu ilanngaatit 2005-imiit 10.000 kr.-nik qaffanniarlugit. Naalakkersuisut siunnersuutiginiarpaat innaallagissamut, imermut kiassarnermullu akit illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani assigiimmik akigitinneqartup 50 %-ianut appartinneqarsinnaasut aningaasartuutit akinut assigiissunut aalajangersumik akinut naatsorsornerannit annikinneruppata. Paarlattuanik illoqarfinni nunaqarfinnilu aningaasartuutit assigiimmik akigitinneqartup aalajangersumik akinut naatsorsorneranit qaffasinneruffiini akit qaffassapput. Akit assigiimmik akigitinneqartup aalajangersumik akinut naatsorsornerata 10 %-ia sinnerlugu ukiumut qaffassinnaassanngillat. 2009-mi akiat assigiimmik akigitinneqartup aalajangersumik akinut naatsorsorneranit annerpaamik 50 %-imik qaffasinnerusinnaavoq.

Naalakkersuisut naatsorsuutigaat allannguutit ataatsimut isigalugit innuttaasut akileraarutit millinerisigut aammalu innaallagissap, erngup kiassarnerullu akikillinerisigut 2005-imi 100 mio. kr. sinnerlugit pissarsissutigissagaat, taakkunannga 37 mio. kr. akileraarutit millinerinut tunngasuullutik. Namminersornerullutik Oqartussat taamaalillutik isertittakkamik ilaat 100 mio. kr. sinnillit annaassavaat. 2005-imi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi naalakkersuisut siunnersuutiginiarpaat annaasassat taakku tapiissutitigut ingerlatsinermullu aningaasaliissutitigut ileqqaaruteqarnikkut, aamma Namminersornerullutik Oqartussat 2005-imi aningaasanut inatsimmi sinneqartoorutissatut siunniunneqartut ikilisinnerisigut aningaasalersorneqassasut. Tamakku saniatigut naalakkersuisut siunnersuutiginiarpaat pisortat suliffeqarfiutaat taamaasa ataasiakkaarlugit tapiissutigisartakkat assigiimmik akeqartitsinerup nutarterneratigut aningaasartuutaasa amerlissutaat ikilissutaallu iluarsiissuteqarfigisarniarlugit, aammalu kommunit ataasiakkaarlutik tamarmik ataatsimoortumik tapiissutisiaat iluarsiissuteqarfiginiarlugit, taamaalillutik kommunit allannguutitigut annaasaqassanatik iluanaaruteqassanatilluunniit. Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut aningaasaliissutit tamatuma pissuseqataanik iluarsiissuteqarfigineqassapput.

Allannguutissat ilaatigut aningaasaqarnikkut politikkikkut qasukkaallatsitsinermut, aningaasarsiornermi namminersortut ingerlatsinerata allineranik kinguneqarniartussamut atasuupput. Taamaattumik naalakkersuisut siunnersuutigaat aningaasat innuttaasut pisiutigisinnaasaasa allannguutaat aningaasanngorlugit, soorlu assersuutigalugu soraarnerussutisialinnut inummut tapiissutinik tunniussisarnerni kommunit ilanngaatigisassanngikkaat.

12.1 Kommuninut ataatsimoortumik akileraarutip, inummut ilaanngaatip nalinginnaasumillu ilaangaatit qaffannissaat

Inatsisartut aalajangerput kommuninut ataatsimoortumik akileraarut 2005-imiit 2 procent-imik qaffanniarlugu. Inatsisartut aalajangerput tamanna peqatigalugu inummut ilanngaat 2005-imiit 8.000 kr.-nik, nalinginnaasumillu ilanngaat 2005-imiit 2.000 kr.-nik qaffanniarlugit. Taamaalineratigut kommuninut ataatsimoortumik akileraarut 2005-imi 6 %-inut aalajangerneqassaaq. Tassuuna aningaasartuutit peereerlugit isertitarineqartussat 300 mio. kr. missaat, inuttussuseq tunngavigalugu agguaallugit 2005-mi akileraarutitigut naligiissaarinermi naatsorsuutigineqassapput. Ilanngaatit kommuninullu ataatsimoortumik akileraarutip allanngortinnerisigut kommunit ilaat, akileraarutitigut naligiisaarereernermi, akileraarutitigut isertitakinnerulissapput, kommunillu allat akileraarutitigut isertitaqarnerulissallutik. Naalakkersuisut isumaqarput kommunit isertitaqarnerulernikkut isertitakinnerulernikkulluunniit annaasaqaratillu pissarsissanngitsut.

Illua’tungeriit peqatigiillutik naatsorsuinermikkut naatsorsuutigaat allanngoortitsinikkut kommunit isertitaqarnerulissutissaat 2005-imiit katillutik minnerpaamik 4,9 mio. kr.-ujumaartut. Taamaattumik illua’tungeriit isumaqatigiipput ataatsimoortumik tapiissutit 2005-imiit 4.932.000 kr.-nik appartinniarlugit.

Allanngortitsineq kommunini ataasiakkaani isertitaqartarnikkut pissutsit apeqqutaatillugit kommunini ataasiakkaani assiginngitsumik sunniutissaaq. Taamaattumik illua’tungeriit isumaqatigiipput 4,9 mio. kr. taakku kommunit ataasiakkaarlugitt aaqqissuussaanerannut tapiissutitigut agguaanniarlugit 2005-imut ataatsimoortumik tapiissutini kommuninut ataasiakkaanut allannguutit ilaliussaq 3-mi takutinneqartutut naligiissarniarlugit.

12.2 Assigiimmik akeqartitsinerup allanngortinnissaa

Naalakersuisut siunnersuutiginiarpaat innaallagissap, erngup kiassarnerullu illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani 2005-imiit akii assigiimmik akigitinneqartut aalajangersimasumik akinut naatsorsornerisa 50 procentiinut apparsinnaassasut, aningaasartuutit assigiimmik akigitinneqartut aalajangersimasumik akinut naatsorsornerinit annikinnerusimappata. Paarlattuanik illoqarfinni nunaqarfinnilu aningaasartuutit assigiimmik akigitinneqartup aalajangersumik akinut naatsorsorneranit qaffasinneruffiini akit qaffassapput. Akit assigiimmik akigitinneqartup aalajangersumik akinut naatsorsornerata 10 %-ia sinnerlugu ukiumut qaffassinnaassanngillat. 2009-mi akiat assigiimmik akigitinneqartut aalajangersumik akinut naatsorsornerannit annerpaamik 50 %-imik qaffasinnerusinnaavoq.

Aallannguineq kommunit ilaannut innaallagissamut, imermut kiassarnermullu aningaasartuutaanerulissaaq kommuninullu allanut aningaasartuutikillissutaassalluni. Naalakkersuisut isumaqarput kommunit allannguinikkut aningaasartuuteqarneruleratillu aningaasartuutikillissanngitsut.

Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuinerat tunngavigalugu illua’tungeriit naatsorsuutigaat kommunit innaallagissamut, imermut kiassarnermullu aningaasartuutaat tamakkerlutik 2005-imi allannguinerup nassataanik 8,3 mio. kr.-nik ikileriarumaartut. Namminersornerullutik Oqartussat ilisimatitsissutigaat pilersuutit tapiissutitigut aningaasalersugaasut pigisanik nalikilliliisarnerinut tunngasumik aningaasartuutit naammasissutaasumik naatsorsorneri Nukissiorfinnit taassumalu kukkunersiuisuanit suli tiguneqarsimanngitsut.

Naalakkersuisut assigiimmik akeqartitsinerup nutarterneqarnissaanik siunnersuut Inatsisartut 2004-mi ukiakkut ataatsimiinnissaanni saqqummiunniarpaat. Illua’tungeriit isumaqatigiipput assigiimmik akeqartitsinerup nutarterneqarnissaa Inatsisartut akuerissappassuk taava kommuninut ataatsimoortumik tapiissutissat isumaqatigiinniutigeqqinneqassasut, taamaalillutik kommunit ataasiakkaarlutik assigiimmik akeqartitsinerup nutarterneratigut atuinertik allanngortinnagu 2005-imi aningaasartuutaasa allissutissaat millissutissaallu ataatsimoortumik tapiissutitigut naligiissarneqarniassammata.

Allannguineq kommunini ataasiakkaani atuineq tassanilu innaallagissamik, imermik kiassarnermillu atuinermut ataatsimoortumik aningaasartuutit apeqqutaallutik assigiinngitsumik sunniuttussaavoq. Taamaattumik illua’tungeriit isumaqatigiipput kommuninut ataasiakkaanut 2005-imut ataatsimoortumik tapiissutit allannguutissaat naligiissarsinnaajumallugit ataatsimoortumik tapiissutissat allannguutissaat kommunit ataasiakkaarlugit aaqqissuussaanermut tapiissutisiaannut immikkoortiterlugu agguaattariaqassasoq. Ilaliussaq 3-p takutippaa Namminersornerullutik Oqartussanit naatsorsukkat maannakkut pigineqartut tunngavigalugit naatsorsuinissamut assersuut.

Illua’tungeriit 2009 tikillugu kommuninut, assigiimmik akeqartitsinerup nutarterneqarneratigut aningaasartuuteqarnerulersunut, ataatsimoortumik tapiissutit qaffattariaqartassavaat. Naalakkersuisut Inatsisartunut siunnersuutiginiarpaat assigiimmik akeqartitsinerup nutarterneqarnerata sunniutai 2007-imi nalilersoqqullugit, aammalu kommuninut sunniutaat nutarterinerup Inatsisartunit nalilerneqarnissaanut tunngavissanut ilanngunneqassasut. Naalakkersuisut Inatsisartunut siunnersuutiginiarpaat tamatuma kingorna isummerfigeqqullugu nutarterineq 2009-p kingornagut qanoq ingerlateqqinneqassanersoq.

Assigiimmik akeqartitsinerup nutarterneqarnissaa Inatsisartut akuerissappassuk illua’tungeriit isumaqatigiipput assigiimmik akeqartitsinerup nutarterneqarnerata nassataanik ataatsimoortumik tapiissutit siunissani iluarsiissuteqarfigineqartarnissaata naatsorsornissaannut tunngavissanut ilanngullugu, kommunit pilersuissutinik 2004-mi atuinerat naatsorsorlugu kommunit atuinerat malitseqartinniarlugu. Illua’tungeriit aamma isumaqatigiipput pisariaqavissuinnarnut ikiorsiissutinut aningaasartuutinut sunniutit, assigiimmik akeqartitsinerup nutarterneqarneranik toqqaannartumik peqquteqartinneqarsinnaasut, misissorumallugit.

13. Ikuallattoqarnissaanut upalungaarsimaneq

2004-mut ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissummi allassimavoq: ”1996-imi suleqatigiissitat Kalaallit Nunaanni ikuallattoqarnissaanut annaassiniarnissamullu upalungaarsimaneq pillugu nassuiaammik saqqummiussipput. Suleqatigiissitat ilaatigut ima inerniliipput: ”Inatsisit ullutsinnut naleqqukkunnaarsimasutut aammalu pissusiviusunut naapertuutinngitsutut isumaqarfigineqarput. Assersuutigalugu qatserisartut ikuallattoqarnissaanut killeqarfiliussat avataanni qatserisariaqartarput aammalu suliassanik inatsisiliuunneqanngitsunik suliaqartarlutik, tassunga ilanngullugit annaassiniartarnerit, qatserisartoqarfiit aningaasaliiffigineqaatiginngisaat, aammalu naammattumik atortussaqarfiginagillu ilinniartinneqaatigisimanngisaat.”

Illua’tungeriit isumaqatigiipput ikuallattoqarnissaanut upalungaarsimanissamut nutaamik peqqussusiorluni suliaq ingerlateqqinneqassasoq, aammalu peqqussusiassamut siunnersuutip aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerisassai, tamatuma nassataanik nalunaarutissat ilanngullugit, peqqussutissamut siunnersuutip naalakkersuisunit Inatsisartunut saqqummiunneqannginnerani qulaajarneqassasut.

Naalakkersuisut nutaamik inatsisiliornerup nassataanik kommunit 2005-imiit ikuallattoqarnissaanut upalungaarsimanermut aningaasartuutaasa amerlissutissaannut sillimmatissanik 2004-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummili immikkoortitsisimapput.

Tamanna tunngavigalugu illua’tungeriit isumaqatigiipput peqqussutissamut siunnersuut 2005-imiit atuuttussanngorlugu Inatsisartut akuerissappassuk ikuallattoqarnissaanut upalungaarsimanermut tunngasutigut 2005-imut ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatigiinniarnerit nanginniarlugit.

14. Eqqakkat pillugit iliuusissanut pilersaarut

Eqqakkat pillugit iliuusissanut pilersaarusiassamut siunnersuummik naalakkersuisut Inatsisartunut saqqummiussisimanngillat. Inatsisiliortoqareerpat nalunaarusiortoqareerpallu aatsaat pilersaarut pillugu ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatigiinniartoqassaaq.

Illua’tungeriit isumaqatigiipput nutaamik inatsisiliornerup aningaasatigut allaffissornikkullu kommuninut kingunerisassai aamma peqqussutissamut siunnersuutip nassatarisassai inatsisit nutaat atuutilersinnagit nalunaallineqarsimassasut, aamma tamatumunnga tunngasut 2006-imi ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit isumaqatigiinniarnerit nangeqqinneqassasut.

15. Illuliorfissanik piareersaaneq – aqquserngit, eqqakkat kuuffii imerlu

Naalakkersuisut KANUKOKA’lu illuliorfissanik piareersaaneq pillugu suliassanut tunngatillugu suliassat nammagassallu agguaanneqarnissaat pillugu nutaamik 1998-imi jannuaarip aallaqqaataaniit atuutilersussamik 1997-imi ukiakkut isumaqatigiissuteqarput. Suleqatigiissitat kommunini illuliorfissanik piareersaasarnerup immikkoortuisa ilaat 2003-mi sammisimavaat. Kommunit illuliorfissanik piareersaanermut akileeqataasitsinissamut aalajangersakkatigut ullumikkut tunngavissaqannginnerarlugit suleqatigiissitat inerniliigallarnerat illua’tungeriit isumaqatigiissutigaat.

Inatsisitigut tunngavissamut siunnersuut, illuliorfissanik piareersaasarnermut atuisunik akileeqataatitsisarnissamut 2005-ip ingerlanerani kommuninut inatsisitigut tunngavissiisussaq naalakkersuisut Inatsisartunut saqqummiuttussaavaat.

16. Innarluutillit tungaatigut aningaasartuutit amerliartornerisa misissorneqarnera

Inuit annertuumik innarluutillit ikiorneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 7 1994-imi novembarip pingajuanneersoq naapertorlugu ikiuutisisartut piffissami 1998-imiit 2003-mut amerliartorsimapput. Taamaattumik pisortat innarluutilinnik ikiuinermut aningaasartuutaat piffissami tassani misinnartumik amerlisimapput.

Innarluutillit pillugit peqqussut naapertorlugu innarluutilinnik sullissineq Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasalersugaavoq, taamaattorli kommunit tamakkunatigut allaffissornermut aningaasartuutaat kommuninit namminernit akilerneqartarlutik.

Innarluutilinnut tunngatillugu aningaasartuutaasut pingaarutillit ilagaat nal. akunneri inunnut tapersersortaasunut atorneqartartut, innarluutilinnut namminneq najukkaminni nammineersinnaanngornissamut perorsaanikkut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisunut atortinneqartartut. Nal. akunneri inunnut tapersersortaasunut atugassanngortitat Namminersornerullutik Oqartussanit tunniunneqartarput taarsiissutigineqarnissaat neriorsuutigalugu, tamatumalu aningaasartuutit neriorsuummut attuumassuteqartut taarserneqarumaarnissaannik kommunit qulakkeerisittarpaat, tak. nal. akunneri inunnut tapersersortaasunut taarsiissutissat pillugit Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup najoqqutassiaa 2001-imi maajip pingajuanneersoq. Kommunit innarluutillit tungaatigut misiligutitut aaqqissuussinermi peqataasut taarsiissutinik pineq ajorput, kisiannili aningaasartuuteqartarlutik aningaasaliissutit tapiissutitut aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutigineqareertartut iluanni.

Kommunit naatsorsuutaasa takutippaat kommunit misiligutitut aaqqissuussinermi peqataagaluartut innarluutilinnut tunngasutigut aningaasartuutaat tamakkerlugit taarsiissutitigut imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussanit tapiissutitigut matussutissineqarneq ajortut, tak. nal. akunneri inunnut tapersersortaasunut taarsiissutissat pillugit Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup najoqqutassiaa 2001-imi maajip pingajuanneersoq.

Illua’tungeriit isumaqatigiipput innarluutillit tungaatigut aningaasartuutit ukiuni 1998-imiit 2005-imut qaffannerannut pissutaasoq misissorniarlugu. Aamma illua’tungeriit suleqatigiillutik innarluutillit tungaatigut siunissami aaqqissuussinissamut siunnersuusiorniarput, tassuuna siunertaralugu tamatuma tungaatigut allaffissornikkut ingerlatsinerup akikinnerulernissaa qulakkeerneqassasoq, aammalu aningaasartuutissanik atugassanngortitsisinnaatitaanerup aamma aningaasartuutissanut aningaasaliisussaatitaanerup sapinngisamik ataatsimoortumik inissinneqarnissaat. Tamatumani aal- laaviuvoq aningassaliissuteqartarnerup agguataarneqarnera, inuit annertuumik innarluutillit ikiorneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 7 1994-imi novembarip pingajuanneersumi aalajangersarneqartoq.

17. 2006-imiit tamanut tunngatillugit nutaamik pingaarnersiuinissat

2005-imi aningaasanut inatsisissami Naalakkersuisut siunnersuutiginiarpaat Namminersornerullutik Oqartussani suliassaqarfinni allani sipaarniuteqarnikkut inuutissarsiornikkut ilinniartitaanikkullu suliniutissat nutaat aningaasaliiffigineqassasut. 2004-mi aningaasanut inatsimmi Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutinut allaffissornermullu aningaasartuutinut 2007-mi 100 mio. kr.-it missaannut qaffattussanut sipaarniuteqassamaarput. Tamatumunnga ilagitillugu Namminersornerullutik Oqartussani allaffissornermut aningaasartuutinik ikililerinissamik Naalakkersuisut siunnersuuteqassapput, taamatullu siunnersuuteqassamaarlutik ingerlatsinermut aningaasartuutit suli annerusumik sipaarniarfigineqarnissaannik, ilaatigut suliniutit taaneqartut akissaqartinneqarsinnaaqqullugit.

Naalakkersuisut naatsorsuutigaat 2005-imi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut ilanngunneqassasoq kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit 2006-imi 25 mio. kr.-inik, 2007-imi 50 mio. kr.-inik aammalu 2008-mi 75 mio. kr.-inik ikilineqarnissaat suliniutissat aningaasassaqartinneqarniassammata nunamut tamarmut kommuninullu iluaqutaaniartussanik.

Taamaattumik Naalakkersuisut siunnersuutigaat kommunit Naalakkersuisullu suleqatigiissasut ilinniartitaanermi, suliffissaqarnermi inuutissarsiornermilu iliuuseqarnerunissaq akissaqartikkumallugu.

Naalakkersuisut kommunillu tamanna pillugu oqaloqatigiinnissartik aallartikkumaarpaat septembarimi 2004-mi borgmesterit kommunaldirektørillu ataatsimiinnissaanni, 2006-imi ataatsimoortumik tapiissutissat isumaqatigiinniutigineqarnissaat eqqarsaatigalugu.

Nuuk, juunip 22-at 2004