Ilaqutariit inuussutissarsiutigalugu paarsaqartartut:
Inatsisartut peqqussutaat aamma Nalunaarut 2003-meersut naapertorlugit meeqqanik ilaqutariinnut inuussutissarsiutigalugu paarsaqartartunut inissiisinnaaneq periarfissinneqarpoq. Ilaqutariit inuussutissarsiutigalugu paarsaqartartut pillugit PIP aamma Naalakkersuisut januarimi 2004 isumaqatigiissuteqarput. Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik maannamut marloriarluni immikkoortutulersukkanik sap. akunneranik ataatsimik sivisussusilinnik ilaqutariinnik inuussutissarsiutigalugu paarsaqartartunngortussanik pikkorissaasitsisarsimavoq. Pikkorissartitsinerni taakkunani perorsaasutut tamatumunngaluunnit assingisumik ilinniarsimasunik peqataasoqartarsimanngilaq. Isumasioqatigiinnermi oqaatigineqarpoq sineriak tamakkerlugu massakkut ilaqutariit inuussutissarsiutigalugu paarsaqartartut marluinnaat atorfeqartinneqartut, isumaginninnermilu pisortat tamatumunnga atatillugu ilisimatitsissutigaat isumaginninnerup iluani ilinniarsimasunik sulisussarsiorneq kommunini ajornartorsiutaareersoq, aammalu piviusorsiornerussanngitsoq isumaqassagaanni taamatut atorfeqareersut ilaqutariittut inuussutissarsiutigalugu paarsaqartartutut, perorsaasutut ilinniarsimasut akissarsiaasa 90%-iisa nalinginik akissarsiaqarlutik aamma ulloq unnuarlu piareersimajuartussaallutik suliumassasut.
Isumaginninnermi pisortat Isumaqatigiissutip 2005-imi isumaqatigiinniutigeqqinnissanut atasumik ersernerluttut nalunaallineqarlutillu ilanngunneqartariartutut kissaatigaat:
Isumaginninnermi pisortat inassutigaat ilaqutariit paarsaqartartut nalinginnaat pitsaanerusunik atugassinneqassasut, meeqqammi amerlanersaat taakkunaniitinneqartarmata. Ilaqutariit paarsaqartartut tamakku pikkorissartittarnerisigut pisinnaanerulersarneqarsinnaapput, aamma paarsaqarnermut akissarsiaat pisinnaasaat/suliaata oqimaassusia najoqqutaralugit assigiinngitsuusinnaapput, aamma paarsaqarnermut akissarsiat tapeqartinnissaannut periarfissaqartariaqarpoq.
Ulloq unnuarlu paaqqinniffiit:
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik nalunaarpoq Ulloq unnuarlu Paaqqinnittarfeqarnermut allaffimmi sinerissami meeqqat nunatsinni ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit arlaannut kommunit inissikkusutaasa Utaqqisut ataatsimoortumik Nalunaarsorfissaat pilersinneqarluinnalersoq. Isumaginninnermi pisortat taama utaqqisut ataatsimoortumik nalunaarsorfeqalernissat nuannaarutigaat, isumaqarlutilli pissusissamisuussasoq Ulloq unnuarlu Paaqqinnittarfeqarnermut allaffik ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ataasiakkaat perorsaanikkut ingerlatsisarnerannik sullitaminillu ilisimaarinninnini tunngavigalugu inissitassanik nalilersuilluni tulleriiaarisinnaassappat. Aamma Isumaginninnermi pisortat isumaqarput Isumaginninnermut Ataatsimiititaliat inissiinissaq angajoqqaat akuersisinnagit aalajangiukkaangassuk meeraq tamatumani pineqartoq utaqqisut allattorsimaffiat nalinginnaasoq avaqqullugu inissarsiuunneqarsinnaasariaqartoq.
Isumaginninnermi pisortat tunngaviusumik isumaqatigiissutigaat ilaqutariinnut pitsaaliuilluni suliniarneq siunissami salliutinneqartariaqartoq ilaatigut meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissittariaqartarnerat annikillisarniarlugu.
Innarluutilinnut tunngasut:
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup nassuerutigaa innarluutilinnut tunngasutigut ajornartorsiutit imaannaanngeqisut, tamatumani aningaasatigut aqutsisoqanngilaq, Innarluutillit pillugit Peqqussut Nunap immikkoortuini Allaffinni assigiinngisitaartumik atortinneqarlunilu paasineqartarpoq, qinnuteqaatit il.il. suliarineqartarnerini kinguaattoorujussuarneqartarpoq. Ajornartorsiutit tamakku komunini sivitsortumik ilisimaarineqarsimapput taamaattumillu assut puullaaqissutaasarsimallutik. Ilitsersuusiat tunngaviusut amigartut aamma aningaasaliisarnermi periaatsit assigiinngitsut pissutigalugit innarluutilinnut tunngasunik aqutsiniarneq kommunit ajornartorsiutigereerpaat.
Isumaginninnermi pisortat ataatsimut isiginnillutik isumaqarput aningaasaliisinnaatitaaneq aningaasassaqassuserlu imminnut ataqatigiinngitsut, aningaasassaqassuseq aqutsisuuvoq, innarluutillit ataasiakkaat ikiorneqarnissamik pisariaqartitsinerat pinnani. Kommunit 17-iusut ilaannit 7-init massakkut peqataasunit amerlanerusut Misiliummik aaqqissuussinermi peqataasimagaluarput, tunuararsimallutilli aningaasassaritinneqartut pisariaqartitsinivinnerlu imminnut ataqatigiinngimmata. Misiliummik aaqqissuussineq ataavartussaannginnerarlugu naalakkersuisup oqaatigisaanut isumaqataapput inassutigalugulu taama misiliineq taamaatinneqassasoq, aammalu innarluutillit tunngaatigut aningaasanut tunngasut Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup aqussinnaalerpagit akisussaaffiup kommuninut tunniunneqarnissaa ajunngilluinnassagaluarpoq.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup innarluutilinnut tungasunik elektroniskiusumik nalunaarsuisalernissamik, immikkoortiterisarnissamik, periaasissaliortarnissamik, ilitsersuisarnissamik il. il. pilersaarutai isumaginninnermi pisortat qilanaaraat, periaatsimmi pisariillisarneqarnissaat kommunini pisariaqartinneqaqimmat. Paasissutissanut/ilisimasanut eqiteriveqarnissaq pisariaqartinneqarpoq. Kommunit innarluutilinnut tungasut aqunneqarnerata pitsanngorsarnissaa kissaatigaat, ilanngulluguli oqaatigaat suliassaq kommunit ingerlassinnaassappassuk kommuniniinnaanngitsoq, aammali qitiusumiit assigiinngitsut akornanni suleqatigiittoqarnissaa pisariaqartoq.
Nunap immikkoortuini allaffiit:
Isumaginninnermi pisortat Nunap immikkoortuini Allaffiit tungaasigut puullaaqissuterpassuaqarput. Nunap immikkoortuini allaffiit qinnuteqaatit/suliassat pisariaqanngikkaluamik sivisuallaamik tigummisarpaat, taavalu tamakku akineqallatuaraangata nutaamik naliliisoqartariaqartarpoq imaluunniit kommunip inassutigisaanit allarujussuarmik aalajangiisoqartarluni. Nunap immikkoortuini allaffiit saaffiginnissutinut akissuteqanngilluinnartarnerat akuersaarneqarsinnaanngilaq. Isumaginninnermi pisortat isumaqarput Nunap immikkoortuini allaffiit aamma Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup oqaloqatigiittannginnerat innarluutilinnut ajoqutaasartoq.
Isumaginninnermi pisortat Nunap immikkoortuini allaffiit ataannassappata taakkunannga suliassatigut pisinnaalluartunit siunnersorneqartarnissaq amigaatiginerarpaat, tassa meeqqat inuusuttullu suliassartaat ajornakusoortut, innarluutilinnut tunngasumik suliat suliassallu oqimaatsut allat tungaasigut. Nunap immikkoortuini allaffinni sullissineq sulianillu isumaginnittarneq taamaaginnassappat taakku ataannarnissaat isumaginninnermi pisortat siunertaqarsorinngilaat.
Paarisa:
Maluginiarneqarpoq Pitsaaliuinikkut siunnersortinik Suliniut 1997-2002 naammasillugu nalilersorneqarsimasoq, aamma pitsaaliuinikkut siunnersortit kommunini tamani pisariaqartinneqartut. Taamaattumik isumaginninnermi pisortat inassutigaat pitsaaliuinikkut siunnersortinut 50%-imik tapiissutaasartut siunissami ataatsimoortumik tapiissutit aqqutigalugit kommuninut nuunneqartalissasut.
Kommunit pitsaaliuinikkut siunnersortinut 50%-inik tapiissuteqartarneq tamanna tunngavigalugu Paarisap maannamut piumasarisarpaa kommunit pitsaaliuinikkut siunnersortitut atorfinnik inuttassarsiuinerminni qinnuteqaatit tamaasa nalilersugassanngorlugit nassiuttassagaat, taamaalereeraangat Paarisa kommuninut inassuteqartassammat kikkut atorfinitsinneqartariaqartutut isigineritik nalunaarlugu. Kommunit atorfinitsitsinermut atasumik suliassat tamaasa akisussaaffigereeramikkik pitsaaliuinikkut siunnersortinik siunissami namminneerlutik Paarisamit akuliuffigineqaratik atorfinitsitsisarnissartik kissaatigaat.
Isumaginninnermi pisortat tikkuarpaat nuna tamakkerlugu pitsaaliuiniutit peqqinnerulersaataasullu kommunini suliniutigineqartuni ilaatinneqarmata, kiisalu kommunikkaartumik suliniutit, sumiiffigisami pisariaqartitat aalajangersimasut ilisarnaasigaat. Nuna tamakkerlugu suliniutit tassaapput Paarisap tapiissutit qulaani taaneqartut aqqutigalugit najukkani assigiinngitsuni ingerlatiteqqikkusutai, tamannalumi pissusissamisoorpoq, tassami sammineqartut soorlu imminortarnertit, HIV il.il. nunatsini tamanut tunngassuteqarmata. Illuatungaanili kommunit taamatulli pissusissamisoortigisoraat najukkani ataasiakkaani suliniutissat, piffissat ilaanni immikkut ukkannerusariaqalersartut salliutinneqartarnissaat.
Paarisa ukiut ingerlanerini suliniuteqarfigineqartartut assigiinngitsut tungaasigut ilisimalikkanik misilittagarilikkanillu eqiterisimavoq. Taamaattumik isumaginninnermi pisortat kissatiginartippaat Paarisap kommuninut siunnersuisarnermi saniatigut (Paarisamiit ukioq allortarlugu sinerissamut tikeraartoqartarpoq) siunissami aamma tamakku tungaatigut Isumassarsianik ilisimasanillu eqiterivittut atuutilernissaa, tassa Internet aqqutigalugu Paarisap siunertarisai, nuna tamakkerlugu siunertai il.il. takutiinnarnagit, aammali kommunini ataasiakkaani pitsaaliuinikkut ingerlassat katersorneqarlutillu kikkunnilluunniit takuneqarsinnaanngortinneqassasut.
Isumaginninnermi pisortat ilisimaaraat pitsaaliuinikkut suliniutit atortussallu tungaasigut sinerissami pissutsit assigiinngisitaartorujussuusinnaammata, tamatumani kommunit ilaat Paarisamit ikiorneqarnissaminnik allaninngarnit pisariaqartitsinerusarlutik. Paarisa siunnersortinik tikeraartitsigaangat. tikeraartitsigaangat, imaluunniit pitsaaliuinikkut siunnersortinik pikkorissaagaangat, attavigeqatigiinneq arlalitsigut Paarisap pitsaaliuinikkullu siunnersortit ataasiakkaat akornanni toqqaannartumik pisarpoq. Isumaginninnermi pisortat pitsaaliuineq amerlanerpaatigut akisussaaffigisarmassuk ulluinnarnilu siunnersortinut sulisitsisuusarlutik/qullersaasarlutik, taava isumaginninnermi pisortat pilersaarutinut siunissami akuliutitinneqartarnissartik kisaatigaat.
Pitsaaliuinerup tungaatigut Namminersornerullutik Oqartussani aningaasarparujussuarnik kommunit sunniuteqarfiginngisaannik atugassiisoqartarpoq. Kommuninit qinnuteqaatit ilarpassui itigartinneqartarput Paarisap nammineq suliniutit sorliit tapiiffiginiarnerlugit pingaarnersiorlugit tulleriiaartarmagit. Aningaasat tamakku naapertuilluarnerusumik agguaanneqartarnissaat isumaginninermi pisortat kissaatiginartippaat, tassami nunatsinni sumi tamani suliassat piviusunngortinnissaannut aningaasat atorfissaqartinneqarmata.
Misilittakkanik paarlaassueqatigiinneq – isumaginninnermi pisortat:
Upernavik – Ulloq unnuarlu paaqqinniffik nutaaq kommunip ingerlataa
Naqqaniit aallartinniarluni piffissarujussuaq atorneqarsimavoq meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinniffinnik kommunit ingerlataannik misilittakkanik pissarsiorfiusinnaasunik peqanngimmat. Suleqatigiilluarneqarsimavoq, kommunip iluani aamma assigiinngitsunik suliallit akornanni. Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit akuersissummik pissarsiniarneq sivisusimavoq Malittarisassat kiisami akuerineqarsinnaalernissaannut.
Ulloq unnuarlu paaqqinniffik arfinilinnut inissaqarpoq, tallimat aamma nukinginnartumik inissiiviusinnaasoq ataaseq. Inunnik isumaginnittoqarfiup iliuusissanut katsorsaanissanullu pilersaarusiai ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisut suleqatigalugit suliarineqarput. Ungasinnerusoq isigalugu meeqqanut qulinut inissanngorlugu allilerinissaq eqqarsaataavoq.
Ulloq unnuarlu paaqqinniffik pillugu paasissutissat pissarsiarineqarsinnaapput Upernavimmi isumaginninnermi pisortap attavigineratigut.
Qeqertarsuaq – Assigiinngitsunik suliallit suleqatigiisillugit ilaqutariinnik suliamik Ingerlassaq
Ukiut kingulliit sisamat Qeqertarsuup kommunia kiisalu Ilulissani Qaqiffik ilaqutariit annerusumik annikinnerusumilluunniit atornerluinermik ajornartorsiuteqartut suleqatigiiffigisimavaat. Ukiut siulliit marluk kommunimi ilaqutariinnut katsorsaaneq pillugu pikkorissaasarsimapput Isumaginnittoqarfiup sulisuinut, paaqqinniffiit sulisuinut, utoqqaat illuanni sulisunut, isumaginninnermi ataatsimiititap ilaasortaanut allanullu. Nunaqarfimmiittaaq pikkorissaasoqartarsimavoq. Ukiumut arlaleriarluni pikkorissaanerit ingerlanneqartarsimapput.
Atornerluisut katsorsartittarsimapput, ilaqutaasunut katsorsaanerit ingerlasimapput, kommunimi pikkorissaanerit il.il. Ilulissani Qaqiffik peqatigalugu ingerlasimallutik.
Taakku saniatigut meeqqanik inuusuttunillu kingusiaassiuutikkut atornerluisoqarsimatillugu suliffeqarfiit attuumassuteqartut Isumaginnittoqarfik, Politiiit Peqqinnissaqarfillu suliat qanoq kimillu ingerlanneqarnissaannik periusissanik isumaqatigiissusiorsimapput.
Ilaqutariinnik sullissineq pillugu paasissutissat pissarsiarineqarsinnaapput Qeqertarsuarni isumaginninnermi pisortap attavigineratigut.
ISI – Isumaginninnermi siunnersortitut ilinniartarneq:
Siunnersuinermi ikiortitut ilinniartarneq kommunimi sulianik ingerlatsisartunut, soorlu hk-assistentinut, isumaginninnermi peqqinnissakkullu ikiortinut allanullu isumaginninnermi siunnersortitut ilinniarsimanngitsunut ilinniartitseqqinneruvoq.
Isumasioqatigiinnermi isumaginninnermi pisortat oqaatigaat siunnersuinermi ikiortitut ilinniartarnermi, aammali isumaginninnermi siunnersortitut ilinniartarnermi innarluutilinnut tunngasunuik ilisimasaqarnerunissaq pisariaqartinneqartoq.
Isumaginninnermi pisortat ilinniartarneq nutaaq, inunnik isumaginnittoqarfinni sulianik ingerlatsisartunik pikkorinnerulersitsissutaasartoq nuannaarutigaat. Kommunit periarfissamik tamatuminnga suli atuisimanngitsut soqutiginnipput, neriuutigaallu aamma 2005-imi AEB-mit aningaasaliisoqarumaartoq ilinniartitsisarneq ingerlaqqissinnaaqqullugu.
