Kapitali 1 Suleqatigiinneq sunniuteqaqataanerlu

Kommunet susassaqarfii ingerlaavartumik eqeersimaartuarnissaminnut, eqaatsumik ingerlatsinissaminnut kiisalu atuisunut sammiveqarnissaminnut qularnaarisussamik allanngoriartortuartuupput. Allanngoriartornermut pisariaqartinneqarput sulisut tunniusimasut, eqeersimaartut pitsaassusissanillu ilitsorisimannissuseqartut. Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq suleqataasut ataasiakkaat piartuaarnernut taamattunut akuusutut nammineerlutik misigisimasinnaanissaat. Pisortaasut suleqataasullu suleqatigiillutik kommunalbestyrelsip anguniagassatut aalajangersartagai piviusunngortinniartartussaavaat.

Kommunep ingerlatsiviini suliffeqarfiutaannilu sulilluarnissamik suleqataasut soqutiginninnerisa nakussassaavigineqarnissaa siunertaralugu aammalu sulinermik iluarisimaarinninneq qulakkeeriffiginiarlugu kommunep suliffeqarfiutaanni assigiinngitsunik qaffasissusilinni tamani siulersueriaatsit sapinngisamik annertunerpaamik suleqataasunut ataasiakkaanut suleqatigiiaanulluunniit akisussaassusermik pisinnaatitsinermillu tunisisunik imaqartut atorneqassapput. Taamaaliornikkut sulisut nammineq sulinerminni suliat aaqqissuunneqarnerannut ilusilersugaanerannullu aalajangeeqataasarnissanut aammalu aalajangiinissat qanilliartorneqarnerinut sunniuteqartarnissanut periarfissinneqassapput. Suleqatigiinnissap sunniuteqaqataanissallu siunertassaannik imassaannillu oqallisiginnissimaneq tunngavigalugu pisortat sulisullu sinniisaasa akornanni isumaqatigiissutigineqassapput suleqatigiinnerup sunniuteqaqataanissallu timitalersorneqarnissaanut periaasissat ilusiliussassallu.

Ulluinnarni suleqatigiinneq aaqqissuussaasumik ingerlanneqaqqullugu inerisaavigineqaqqullugulu Suleqatigiiffiusussanik assigisaannilluunniit (matuma kingornagut Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititalianik taagorneqartussanik) kap. 2 naapertorlugu pilersitsineqassaaq, taannalu inuttaqassalluni (allaffimmi) pisortat suleqataasullu sinniisaannik. Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliap isumaginiagassaraa sulinermi sulianillu ingerlatsinermi pissutsit pitsaasut toqqissisimanartullu piuinnarnissaat aammalu suleqataaffiginiassallugu suleqataasut tamakkerlutik ulluinnarni suleqatigiinnermi tunniusimatinneqarnissaat.

Illuatungeriit pilersaarusiorfigissavaat Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliamut ilaasortat ataatsimoorlutik ilinniartinneqarnissaat aammalu sunniuteqarfigissallugu ilinniartitaanissap taassuma Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliap ilaasortaannut tamarmiusunut periarfissiissutigineqarsinnaanissaa.

Inatsisit, maleruagassat malittarisassallu atuuttut, kommunalbestyrelsep aalajangersagai, allaffeqarfikkut aalajangersakkat kiisalu ataatsimoortumik isumaqatigiissutit ataasiakkaanullu isumaqatigiissutaasut pisortat suleqataasullu suleqatigiinnerminni ataqqissavaat.

Kapitali 2. Periusissat ilusissallu

2.1 Ataatsimiititaliap ilusissaa sumiiffinni ataasiakkaani isumaqatigiissutigineqartassaaq, taamaalilluni kommunemi pisariaqartitat isiginiarneqartarniassammata, aammalu suleqataasut suleqatigiinnissamut sunniuteqaqataanissamullu periarfissaat nakussassaavigineqarniassammata, imatullu sanarfisaassalluni suleqatigiinnissamut sunniuteqaqataanissamullu piginnaanngorsaaqataassalluni sunniuteqarnerulersitseqataassallunilu. Kommunep suleqatigiinnissamut sunniuteqaqataanissamullu aaqqissugaaneranut tamakkiisumik ataqatigiissaaraluni aaqqissuussineqassaaq. Aaqqissuussineq kommunep pisortaqarnikkut aaqqissugaaneranut naapertuutissaaq.

2.2 Ilusiliussassaq periusissaliorfigineqassaaq kommunep imaluunniit suliffeqarfiit ataasiakkaat imminni aaqqissugaanerat pissuseqarnerallu isiginiarlugit. Ilusiliussassami ilanngunneqassapput Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliaqarnissaq, sulisut ataatsimeeqatigiittarnissaat il.il.

2.3 Isumannaallisaanikkut suliassat ataatsimiititaliaqarnermut akuliunneqarnissaat isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq. Taamaaliortoqassappat qularnaarneqassapput sullivinni avatangiisit pillugit inatsisip aalajangersagartaasa maleruarneqarnissaat.

2.4 Illua tungeriit kissaatigippassuk imaluunniit ataatsimiititaliap ilusissaa isumaqatigiissutigineqarsinnaanngippat makku atuutissapput:
a. Pisortaasunit suleqataasunillu pissusissamisoorsorineqarpat kommunep suliffeqarfiillu allat iluini suleqatigiinnissamut ataatsimiititaliortoqarsinnaavoq.
b. Kommunemi Meeqqanut Atuarfinni ikinnerpaamik suleqataasut 20-uppata suleqatigiinnissamut ataatsimiititaliortoqassaaq.
c. Suliffeqarfinni suleqatigiinnissamut ataatsimiititalianik pilersitsiffiusimanngitsuni pisortaasut suleqataasullu suleqatigeeriaasissanik suleqatigiinnissamut ataatsimiititaliap siunertaanik isumagisassaannilu isiginiaasumik pilersitsissapput.

2.5 Taamaaliortoqareerpat kommunet ataasiakkaat sulisut sinniisaat peqatigalugit kommunep suleqatigiinnissamut ataatsimiititaliaa malittarisassaliuutissavaat / suleqatigiinnissap sunniuteqaqataanissallu siunertassaa imarisassaalu ilusilersuiffigissavaat. Malittarisassat imarisassaasa minnerpaaffissaat tassaavoq massuma kapitaliini 3-5-mi aalajangersakkat assingi.

Kapitali 3 Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliap isumagisassai

3.1 Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliap isumagisassarai:

1) Paasissutissanik tigooraanissaq kiisalu suliffeqarfiup sulineranut sulisoqarneranullu tunngassuteqartunik pingaaruteqartunik tamanik oqallisiginnittarnissaq, matuma ataani sammisassallugit suliffeqarfiup aningaasaqarnikkut inissisimanera, pisariillisaassuteqarnissat sulianillu allanngortiterinissat annertunerusut kiisalu teknikkikkut atortunik nutaanik pissarsinissaq atuinissarlu.

2) Suliffeqarfiup suliaanut sulisoqarneranullu tunngassuteqartut aaqqissugaanissaannut najoqqutassanik aalajangersaaniarnermi aalajangeeqataasuunissaq.

3.2 Suliffeqarfiup suliaanut sulisoqarneranullu tunngassuteqartut aaqqissuussiffigineqarnissaannut najoqqutassiornissamut killissarititaapput suliffeqarfimmi pineqartumi pisortaasut akisussaaffittut oqartussaaffittullu pisinnaatitaaffii.
3.3 Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami ilaasortat kiffaanngissuseqarlutik ataatsimiititaliami aqqusaarneqarsimasunik tusarliisinnaatitaapput. Ilaasortalli kialluunniit eqqarsaatigisassavai pissutsit Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami ilaasortaanini pissutigalugu ilisimalersimasami saqqummiutinnginnissai, tassa pissusissamisuuginnartumik isertuunneqarnissaat piumasarineqarpat imaluunniit peqqussutigineqarpat. Ilaasortaq Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliamut ilaasortaajunnaaraluarpalluunniit nipangersimasussaatitaaneq unissanngilaq.

3.4 Pisortat pisussaaffigaat suliffeqarfimmi sulinermut sulisoqarnermullu tunngassuteqartut pingaaruteqartut tamaasa ilisimatitsissutigisassallugit. Taamatut aamma sulisut toqqagaasa pisussaaffigaat sulisut isumaasa kiisalu pissutsit sulisunut tunngassuteqartut suleqatigiinnermut pingaaruteqartut Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliamut paasissutissiissutigisarnissaat. Pissutsit tamakkerlutik paasissutissiissutissatut pisussaaffigineqartut illuatungeriit arlaannit kissaatigineqarpat Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami oqaluuserineqartassapput.

3.5 Paasissutissiineq ima siusitsigisumik pisassaaq oqaluuserinnilluarnissaq periarfissinneqarluarluni, taamaalilluni sulisut toqqagaasa isumaat siunnersuutaallu aalajangiinissani tunngavittut ilanngunneqarsinnaasaqqullugit.

3.6 Pingaartumik pisortaasut pisussaaffigaat Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliamut makku oqaluuserineqarnissaat siunnerfigalugu paasissutissiisarnissaq:

1) Pisariillisaanissamut annertunerusumik iliuusaasussat sulianilluunniit allanngortiterinissat sulinermut sulisoqarnermullu kingunissaasa oqaluuserineqarnissaat periarfissaqarfigineqarniassammat. Iliuusissatut eqqarsaatigineqartut annertussusissaat sorpiaanissaallu pillugit paasissutissat pisariaqartut pisortaasut saqqummiuttassavaat. Ajornartorsiutit allanngortiterinissat pilersitassaat tamakkerlutik oqallinnermi ilanngullugit sammineqartassapput, suleqataasullu toqqissisimanissamut pisariaqartitaasa eqqanaarneqarnissaat pingaartinneqartassaaq.

2) Akisussaaffeqarfiup pineqartup aningaasatigut siumut missingersuutissaannut siunnersuutit naatsorsuutillu. Naatsorsuuteqarnermi aningaasaqarnermilu pissutsit annertuumik allanngortiteriffigineqarnissaat pillugit pisortaasut ingerlaavartumik ilisimatitsissuteqartassapput. Paasissutissiineq pisassaaq apeqqutit sulinermut sulisoqarnermullu tunngassuteqartut oqaluuserineqarsinnaasarniassammata.

3) Nutaamik teknikkikkut atortoqalernissamik pilersaarutit, matuma ataani taamaattumik atortoqalernissap siunertaa kiisalu taamaaliornissap kingunerisassaattut naatsorsuutigineqartut. Tassunga atatillugu pisariaqartitsineq naapertorlugu suliassanut allanut sungiusarneqarnerit ilinniaqqinnerillu najoqqutassiorfigineqassapput.

3.7 Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliaq makku najoqqutassiorneqarnerinut aalajangersaaqataasassaaq:

A. Sulinermut tunngassuteqartut, matuma ataani:
1. ulluinnarni suliffiup qanoq inissisimanissaa uninngatsiartarfissallu
2. atugarissaartitsinissamut iliuusaasussat kiisalu taakkua piviusunngortinniarneqartarnissaat
3. pissutsit suleqataasut isumannaallisaavigineqarnerannut tunngassuteqartut
4. illup iluani malittarisassat
5. suliat aaqqissuussiffigineqarnerat
6. suleriaasissat aalajangersaavigineqarnerat
7. init suliffissat piukkunnartut aaqqissuunneqarnerat
8. suliffiit timimut naleqqussarneqarnissaat
9. atortunik, maskiinanik atortussanillu isumatusaartumik atuineq.

B. Sulisunut tunngasut, matuma ataani
1. atorfinitsitsinerit
2. soraarsitsinerit
3. qaffatsitsinerit
4. suleqataasunik illup iluani ilinniartitsinerit
5. sulisunik allanut inissiinerit, suliassanut allanut sungiusarneqarnerit ilinniaqqinnerillu
6. ilisarititsisarnermut pilersaarummik ilusilersuineq piviusunngortitsinerlu
7. atorfiit allaaserineqarnerat
8. sulisut naliliivigineqarnerat
9. arnat angutillu naligiissitaanerat

3.8 Illuatungeriit arlaat kissaatigisamik saqqummiussaqarpat najoqqutassiornissaq siunnerfigalugu Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami tamatuma oqallisigineqarnissaa sapinngisamik piaarnerpaamik aallarnerneqassaaq. Najoqqutassat Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami aalajangersarneqarnissaannut illuatungeriit isumaqatigiillutik aalajangersaaniarnissaat piumasaqaataavoq. Oqallinnerni ajunngitsumik isumaqatigiinniarusussuseqarneq ersersinneqartassaaq.

3.9 Najoqqutassat aalajangersaavigineqartut Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliap ataatsimiissutaasa imaqarniliorneqarneranut allallugit ilusiliivigineqarsimassapput imaluunniit allatut iliorluni allanneqarsimassallutik, soorlu illuatungeriit atsiugaannik immikkut allakkiuullugit. Najoqqutassiat pisortaasunut sulisullu sinniisigisaannut qilersuisuupput, tassalu timitalinnik pisoqartillugu pisortaasut sulisullu sinniisigisaat pisussaapput najoqqutassat aalajangersaavigineqartut taakku illersortassallugit atuutsittassallugillu.

3.10 Illuatungeriit tamarmik immikkut najoqqutassatut aalajangersaavigineqarsimasut atuukkunnaartinniarsinnaavaat qaammatinik marlunnik piffissaliillutik. Unitsitsiniaasoqartinnagu Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami nalinginnaasumik oqallisiginninnikkut najoqqutassiat atuuttut illuatungeriinnut iluarinartunngortinniarlugit allanngortinniarneqartassapput.

3.11 Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliap pisussaaffigaa isumagissallugu suleqataasut tamakkerlutik ataatsimiititaliap suliai pillugit – allakkiatigut imaluunniit oqaatsitigut – ingerlaavartumik ilisimatinneqartarnissaat. Pitsaanerusutut isumaqarfigineqaraangat pisortaasut suleqataasullu suleqatigiillutik paasissutissiillutik ataatsimiititsisarsinnaapput sammisassat immikkut ittut pkt. 3.3-imit pkt. 3.6-imut isumagisassatut eqqartorneqartut oqaluuseritinniarlugit.

3.12 Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliap pisussaaffigaa ilaasortaminut ilinniarfissatut pisariaqartut aqqutissiuussiffiginiassallugit.

Kapitali 4 Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliap katitigaanissaa

4.1 Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami sinniisuullutik issiasussat amerlassusissaat aalajangerneqartassaaq suliffeqarfiup pisortaasa sulisullu sinniisaata/-sa / suliffeqarfimmi sulisunut sinniisaatitaasup/-sut isumaqatigiissuteqarnerisigut. Suliffeqarfiup sulisui suleqatigiiaat qassiiuppata imalluunniit immikkoortortat qassiiuppata sulisut sinniisigisamittut issiatitassaat suleqatigiiaat akunnerminni isumaqatigiissuteqarnerisigut ajornanngippat aalajangerneqartassaaq. Isumaqatigiittoqarsinnaanngippat sulisut sinniisutut issiatitassaasa pingasuunissaat aalajangiivigineqartassaaq.

4.2 Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami pisortaasut sinniisigisassaat sulisut sinniisigisaannit amerlanerusinnaanngillat.

4.3 Anguniarneqallaqunarpoq ataatsimiititaliat tunuliaqutaqarluartumik katitigaasarnissaat.

4.4 Suliffeqarfiup pisortaasa Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami sinniisigisassatik akunnerminni toqqartassavaat. Akisussaalluni pisortaasoq ataatsimiititaliamut siulittaasuussaaq. Ajornanngippat pisortaasut ataatsimiititaliami sinniisigisaasa sinniisussaannik toqqaaneqartassaaq.

4.5 Suleqataasut sinniisigisassaat suliffeqarfimmi atorfeqartut akornanni sulisunit qinerneqartassapput. Suleqatigiiaalli iluminni Sulisut Sinniisaannik qinigaasimasortaqarpata qinersineq taakku akornanni pisassaaq. Siulittaasup tullia Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami sulisut sinniisigisaannit toqqarneqartassaaq. Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami toqqagaallutik ilaasortaasut sinniisussaannik toqqaasoqartassaaq taakkuninnga toqqaanermi najoqqutassat ma-
leqqissaarlugit. Ilaasortaviusut pisinnaanngikkaangata sinniisussat taartaallutik Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami ataatsimeeqataasassapput.

4.6 Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami ilaasortat Sulisut Sinniisiginngisaat Sulisut Sinniisaattulli soraarsitaanissamut illersugaapput.

4.7 Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliap ataatsimoorluni ataatsimiititaliamut allattaasussaq toqqartassavaa, taassumalu ataatsimiititaliamut ilaasortaanissaa pisariaqanngilaq.

4.8 Ilaasortat sinniisussallu ukiut marlukkaarlugit toqqarneqartassapput. Tunngavissaaruppat toqqagaasimasoq tunuassaaq.

Kapitali 5 Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliap suleriaasissaa

5.1 Siulittaasup tulliataluunniit pisariaqartitsinera naapertorlugu ataatsimiinneqartassaaq, minnerpaamilli ukiup sisamararterutaata iluani ataasiarluni. Aammattaaq ataatsimiittoqartassaaq sulisut sinniisigisaasa amerlanerussuteqartut siulittaasumut tullianulluunniit taamaaliortoqarnissaa apeqqutinik oqaluuseritikkusutaminnik nalunaaruteqarlutik kissaatigigaangassuk.

5.2 Ataatsimiigiaqqusinerit pisassapput sapaatit akunerinik pingasunik piffissaliilluni. Oqaluuserisassatut siunnersuutit ataatsimiinnissaq sapaatit akunnerinik marlunnik sioqqullugu siulittaasumut tullianulluunniit tunniunneqareersimassapput. Oqaluuserisassat siulittaasup tulliatalu peqatigiillutik piareersartassavaat, oqaluuserisassallu ataatsimiinnissaq sapaatip akunneranik ataatsimik sioqqullugu agguaanneqartassapput. Piffissaliussatut taaneqartut immikkut pisoqartillugu saneqqunneqarsinnaapput, tamanna siulittaasup tulliatalu isumaqatigiissutigippassuk.

5.3 Ataatsimiititaliap allattaata ataatsimiinneq imaqarniliortassavaa. Imaqarniliaq siulittaasumit tullianillu akuerineqareeraangami agguaanneqartassaaq tullianilu ataatsimiinnissami akuerineqartussanngorlugu saqqummiunneqartassalluni.

5.4 Aningaasartuutit ataatsimiititaliamut attuumassuteqartut suliffeqarfimmit aningaasartuutigineqartassapput.

5.5 Ataatsimiinnerit suliffiup nalaani ingerlanneqarajunnerusassapput. Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliami suliassaminnut piffissamik pisariaqartitaminnik ilaasortat periarfissiivigineqartassapput, akissarsiatillu taamatut sulinerminni pigiinnartassavaat.

5.6 Immikkut ilisimasallit ataatsimiinnernut aggersarneqarsinnaapput, tassa tamanna ataatsimiititaliami isumaqatigiissutigineqarpat.

5.7 Isumaqatigiissutigineqarpat Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliaq suliassanik aalajangersimasunik samminnittussanik ataatsimiititaliaaqqanik pilersitsisarsinnaavoq. Ataatsimiititaliaaqqat Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliamit inuttalersorneqartassapput, tassaasinnaallutillu suliffeqarfiup iluani sulisut allat. Ataatsimiititaliaaqqat Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliaq suliaminnik paasissutissittassavaat.

5.8 Illuatungeriit isumaqatigiinnissaq anguniartassavaat, ajunngitsumillu isumaqatigiinniarusussuseqarneq saqqummersinneqanngikkaangat tamanna isumaqatigiissummik unioqqutitsinertut isigineqartassaaq. Isumaqatigiinnissap ilungersuutiginerani illuatungeriit KANUKOKA-mit sulisullu kattuffiinit attuumassuteqartunit ilitsersoqqusinnaapput.

Kapitali 6 Isumaqatigiinngissutit aaqqiivigineqartarnissaat

6.1 Ataqatigiissaarinermut Ataatsimiititaliamik illuatungaani KANUKOKA-mit sinniisuuffigineqartumik illuatungaanilu Kattuffinnit sinniisuuffigineqartumik pilersitsineqassaaq, illua tungeriillu tamarmik immikkut marlunnik ilaasortaatitaqassallutik. Kattuffiit nammineerlutik isumaqatigiissutigissavaat kikkut ataatsimiititaliamut sinniisigissanerlugit.

6.2 Ataqatigiissaarinermut Ataatsimiititaliaq makkuninnga isumagisassaqarpoq:

1. Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititaliat sulinissaat siuarsaavigissallugu, matuma ataani Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititalianik pilersitsiniarnerni ilitsersuisuussalluni
2. Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititalianut pilersinneqareersimasunut ilitsersuussisartuussalluni
3. Kapitali 1-mit 5-mut aalajangersakkanik isumasiuisassalluni
4. Isumaqatigiinngissutaasut Suleqatigiinnissamut Atatsimiititalianit saqqummiunneqartut suliarisassallugit, tak. 6.2.3.

6.3 Ataqatigiissaarinermut Ataatsimiititaliamut siulittaasuussaaq KANUKOKA-p ataatsimiititaliami sinniisigisaata aappaa. Siulittaasumut tulliussaaq Kattuffiit sinniisigisaasa arlaat. Allatseqarneq KANUKOKA-mit isumagineqassaaq. Illuatungeriit tamarmik immikkut aningaasartuutit ataatsimiititaliamut attuumassuteqartut aningaasartuutigisassavaat.

6.4 Siulittaasup tulliataluunniit apeqqutinik oqaluuseritikkusutanik nalunaaruteqarlutik kissaateqarnerisigut ataatsimiittoqartassaaq. Ataatsimiigiaqqusinerit Suleqatigiinnissamut Ataatsimiititanik ataatsimiigiaqqusisarnertulli ingerlanneqartassapput, tak. pkt. 5.2.

6.5 Ataqatigiissaarinermut Ataatsimiititaliap pisussaaffigaa qularnaassallugu Ataqatigiissaarinermut Ataatsimiititaliap suliaannik Kommunet tamakkerlutik ilisimatinneqartarnissaat.

Kapitali 7 Atuutilerfissaa

7.1 Isumaqatigiissut manna atuutilissaaq 1. januar 2001-imi, qaammatillu pingasut siumut ilimasaarutigeqqaarlugu marsip 31-anut unitsinniarneqarsinnaalluni, siusinnerpaamik 31. marts 2002-mi.

Nuummi, ulloq 5.1. 2001.

Kanukoka: Edvard Møller