|
Imikoorummik maangaannaq maqitsisoqartillugu peqqussuteqarnissamut periarfissaq
Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik nalunaarpoq imikoorummik akuerisamik (qasertoq) maqitsineq avatangiisinut ajornartorsiutaalersillugu peqqussuteqarnissamut inatsisitigut toqqammavissaqartoq. Tamanna allakkatigut 2. juni 2006-imeersutigut erseqqissarneqarpoq, tassa imikoorummik "qasertumik" passussineq pillugu nassuiaasiornermut atatillugu avatangiisit pillugit peqqussummi § 10-mi peqqussuteqarnissaq pillugu peqqussutip qanoq sunniuteqartigisinnaanera nalornissutigineqalersimammat. Peqqussuteqarnissamut periarfissaq pillugu ilitsersuut maani aaneqarsinnaavoq.
Imikoorutip ajornartorsiutaalernerani peqqussut
Nassuiaasiap aamma misiliutitut pilersinniakkap Kalaallit Nunaanni illoqarfinni nunaqarfinnilu imikoorutip qasertup qanoq passunneqarnissaanut tunngasup imaqarniliornera – nalunaarusiaq tamakkerlugu maani aaneqarsinnaavoq. Nalunaarusiaq qallunaatuuinnaavoq.
Imikoorut qasertoq suugami?
Imikoorut qasertoq tassaavoq erssorsinermit, uffarnermit eqqiaanermillu imikoorut, tassa imaappoq illunit najugaqarfinnit imikoorut suugaluartoq anartarfinnit kuutsittakkaneersuunngitsoq (imikoorut qernertoq).
Imikoorummik maangaannaq maqitsisoqartillugu peqqussuteqarnissamut periarfissaq pillugu pisortaqarfiup nalunaaruteqarnera sioqqullugu imatut imaqarniliortoqarsimavoq.
Soormi imikoorut qasertoq immikkut ukkanneqassava?
Pissutigalugu tamanna innuttaasunut kommunillu ingerlatsinerannut pitsaanngitsunik arlalissuarnik sunniuteqartarmat:
Angallannikkut ajornartorsiutit attaaveqaatillu aserukkat
Imikoorut qasertoq nunamut maangaannaq kuutsinneqaraangat tamanna sermip puineratigut aamma/imaluunniit aqqusinerni sermimit qallersimasuni kusserngit aannerisigut angallannikkut ingerlasinnaanermik millisitsilluni ajornartorsiortitsisarpoq. Inuit orlullutik ajoqusersinnaanerata saniatigut imikoorutip qasertup erngup aqqutai sullullit, kiassaateqarfinniit aqqutit imikoorutillu aqqutaat sullullit ajoqusertarpai, tamatuma kingunerisarlugu kommunit ukiuuneri tamaasa aqquserngit erngullu aaqutai sullullit sermiiarniarlugit pillersaatigisaqimmatigik.
Imikoorut nappaatinik tunillaassuutsitsisinnaavoq
Imikoorutip qasertup misissorneqarneratigut paasineqarpoq tamanna sananeqaatit imikoorummi qasertumiikkumaartutut naatsorsuutigineqarsinnaasut saniatigut aamma aammik nersutinik toqoraallunilu pilannermeersumik annanillu nangernik errorsinermeersunik akoqarsinnaasartoq. Taamaattumik timminnermik nappaatit tingukkullu nappaatit hepatitis tuniluussinnaanerat aarlerinarsinnaavoq. Tamakku saniatigut imikoorut ersitsumik kusanaallisaataasarpoq tipiliorsinnaallunilu.
Innuttaasut maalaaraangata kommuni iliuusissaqaneq ajorpoq
Imikoorut qasertoq illunut kabelillu eqiteruffiinut sikaaviusanik puukkanut appasinnerusumiittunut akornusiigajuttarpoq. Tamakku kommunit ingerlatsinerannut ajornartorsiutissanik assigiinngitsunik pilersitsisarput, innuttaasut imikoorutip qasertup maangaannaq kuutsinneqarneratigut akornusersuutaasut pillugit maalaarutaat kommunip isumagisartussaammagit. Kommunimili ingerlatsisut tamatuma tungaatigut inatsisiliortoqarsimannginnera ilaatigut pissutigalugu pissutsit naapertuutinngitsut akuliuffiginissaannut periarfissaqangaartanngillat.
Sept. 2006: Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik nalunaarpoq imikoorut qasertoq ajornartorsiutaatillugu peqqussuteqarnis-samut aalajangersakkanik toqqammavissaqartoq. Kommunit kajumissaarneqarput Avatangiisit pillugit peqqussummi § 10 imm. 2 toqqammavigalugu suliassanik misileeqqullugit.
Sooruna kommuni akuliussinnaasanngitsoq?
Pissutigalugu massakkut inatsisaasut imikoorutip qasertup qernertulluunniit maangaannaq kuutsinneqartarneranut malittarisassanik imaqannginnerat. Pissutigalugu nunaminertamik atuinissamut akuersissutit atuuttut allanngortinneqarsinnaanngimmata. Pissutigalugu sullulinnik imikoorummut kuuffilersuineq aningaasanik akeqarmat. Inatsisit ataatsimut isigalugit imikoorutip qasertup nunamut maangaanq kuutsinneqartarneranut atasumik ajornartorsiutit aaqqinneqarnissaannut akornutaapput.
Kommunit inatsisit massakkut piusut aallaavigalugit imikoorutip kuuffiinut sullulinnut attaviliinissaq imaluunniit tankimik imikoorummut eqiteriffissamik/kuuffimmik sullulimmik imikoorummut qasertumut naatsorsuussamik pilersitsinissaq piumasarisinnaanngilaat.
Oqartariaqarpoq kommunit tamatumani taamaallaat Nunaminertanik atugassanngortitsinermut Nalunaarut atorlugu killilersuisinnaasut.
Tamannali taamaallaat nutaamik illuliani atorsinnaavoq, tassa nunaminermik atugassiissutaareersut allanngortitsivigineqarsinnaanngimmata, tassalu illuutip eqqaani pissutsit sanilerisanut akornutaagaluarpata inunnullu nalinginnarnut isumannaassutsikkut peqqinnissakkullu aarlerinaateqaraluarpata apqqutaatinnagu. Aamma nunaminertanik atugassanngortitsissutit tunineqarnerisigut kingornunneqarnerisigulluunniit kommuni nutaanik/allanik piumasaqarsinnaalersinneqarneq ajorpoq, tassa ”inatsisit eqqortillugit atuinerup ingerlaqqinneranik” ingerlatsinikkut tunngaviusoq atuummat.
Avatangiisit pillugit peqqussummi § 10 maangaannaq kuutsitsinermi avatangiisinut ajornartorsiuteqartoq paasineqarpat peqqussuteqarnissamut aalajangersagartaqarpoq. Kisianni paragraffip taassuma qanoq annertutigisumik atorneqarsinnaanera nalunarpoq.
Kommunit taamaalillutik illuutip sumut atorneqarnera allanngortinneqartinnagu piginnittut kuutsitsinerminnik pitsanngorsaanissaat piumasarisinnaanngilaat. Taarsiullugu taama pitsanngorsaatit kommunimut aningaasartuutaalersarput, tassalu imaappoq innuttaasut tamarmiullutik akileraarutimikkut taama aaqqiineq akilertarlugu.
Aamma nalorninarpoq kommunit tankinik imikoorummut eqiterivinnik pilersitsinermut aningaasanik atuinissaat, illumik inissiamik piginnittunut pitsanngorsaatissanik namminneerlutik aningaasaleerusuttunut/aningaasaliisussanut imaluunniit kuutsitsinermik pitsanngorsaaqqullugit peqquneqartunut aningaasanik taarsigassarsisitsinissaat qanoq inatsisinik eqqortitsinerutiginersoq.
Inassutaasut -
Inatsisinik allanngortitsinissat, kommunit ajornartorsiutinik imikoorutip qasertup nassataanik pilersunik aaqqiisinnaalissutissaat:
Attaviliisussaatitaaneq
Imikoorutip aaqutai sullullit illoqarfiup ilaanut anngussimagaluarpataluunnit Kalaallit Nunaanni kommunit inatsisit massakkutut itillugit illuutit imikoorummut eqiterivimmik tankillit imaluunniit imaartakkanik anartarfillit tassunga attavilernissaat piumasarisinnaanngilaat. Tamanna kommuninut ajornartorsiutaavoq, tassami katersuisarnikkut aaqqissuussinerit aningaasartuutigiuartussaammatigik, naak imikoorummut sullulinnik aqqusersuigaluarlutilluunniit. Tamatuma kinguneraa kommunit taama katersuisarnikkut aaqqissuussinerit qaqugukkut atorunnaarsinnissaat pilersaarusiorsinnaanngimmassuk imikoorutillu qasertup maangaannaq kuutsinneqarneratigut ajornartorsiutit aaqqissinnaanagit.
Illuutit sullulinnik imikoorummut kuuffilersukkaniittut attavilersussaatitaalernissaat inassutigineqarpoq. Tamanna peqatigalugu kommunit illu qularnaveeqqutigalugu illuutilinnut pissakinnerusunut sullulinnut imikoorutip kuuffiinut attavilernissaannut taarsigassarsitsinissamut periarfissaqalersinneqassapput.
Attaviliisussaatitaanerup attaveqarnermut akileeqataassummik akiliisinneqartarnissannik ilaqartinneqarnissaa inassutigineqarpoq.
Imermik kuuffitsigoortitsinermut akileeqataassut
Kalaallit Nunaanni imikoorummik passussineq pitsaanerusoq ungasinnerusoq isigalugu pilersinneqassappat kommunit ingerlatsinermut, aserfallatsaaliinermut, iluarsartornerinut annertusilerinermullu atugassaminnik ukiut tamaasa nikeranngitsumik akissaqarsinnaanissaat aalajangiisuulluinnartussaavoq. Imikoorutip allatut iliorluni kuutsinneqartarneranut naleqqiullugu illuutit imikoorutip kuuffiinut sullulinnut attavillit ullumikkut akiliissanatik pitsaanerpaamik sullinneqarput.
Illuutit imikoorutip kuuffiinut sullulinnut attavillit erngup kuuffitsigoortinneranut akiliuteqartalersinnissaat inassutigineqarpoq.
Sullulinnut imikoorutip kuuffiinut aningaasaateqarfiit
Erngup kuuffitsigoortinneqarneranut akileeqataassutitut akiliutigitinneqartut kommunip aningaasatigut ingerlatsineranut tamarmut ilanngutiinnarneqaqqunagit sullulinnut imikoorutip kuuffiinut aningaasaateqarfiliortariaqarpoq, tassunga ikineqartassallutik erngup kuuffitsigoortinneranut kuuffinnullu tamakkununnga attaviligaanermut akileeqataassutit. Taamaattoqalerpat imikoornerup tungaatigut atortorineqartut ingerlanneqarnerannut, aserfallatsaalinerannut, iluarsartorneqartarnerannut nutaanillu kuuffilersuisarnermut aningaasartuutit tamarmik aningaasaateqarfimmit taamaattumit akilerneqartalissapput. Akileeqataassutissat ataatsimut isigalugit imikoorutip kuuffitsigut sullulitsigoortinneqarnerani aningaasartuutit tamakkerlutik amerlassusii tunngavigalugit angissusilerneqassapput, tassa imaappoq taamaaliorneq imminut akilersortunngortillugu.
Kommunit sullulinnut imikoorutip kuuffiinut aningaasaateqarfinnik pilersitsinissamut oqartussaassusilerneqarnissaat inassutigineqarpoq.
.
Kommunit imikoorummik qasertumik kuutsitsisarnissamut akuersissuteqarsinnaajuarnissaat
Kommunit imikoorummik qasertumik kuutsitsisarnissamut akuersissuteqarsinnaajuartariaqarput. Piffissaq akuersissutit atuuffissaat killissalerneqarsinnaassanersoq nassuiaasiami matumani naliliiffigineqanngilaq, kisianni inatsisiliorniarumaarnissami naliliiffigineqarumaarluni. Periarfissaq tamanna pingaartumik illoqarfinni nunaqarfinnilu sullulinnik imikoorummut kuuffilersuifiusinnaanngitsuni atorneqarsinnaasariaqarpoq, taamaattuni periarfissaq alla tassatuaammat sullulinnik imikoorutip kuuffiinik pilersuinissaq tamatumalu kinguneranik aningaasartuuteqarnissaq.
Kommunit imikoorummik qasertumik kuutsitsisarnissamut akuersissuteqartarnermik sukannernerutinnissaannut periarfissaat
Imikoorummik qasertumik maangaannaq kuutsitsisarnissamut akuersissutaareersunik sukannernerulersitsinissamut periarfissaat (avatangiisit pillugit peqqussummi § 10), taama kuutsitsineq eqqaamiorisanut attaveqaatinullu il.il. akornusersuutaalersillugu imikoorut pillugu nutaamik nalunaarusiornermi erseqqissarneqartariaqarpoq.
Kommunit annikitsuinnarmik sullulinnik imikoorummut kuuffilersukkat
Kalaallit Nunaanni kommunit minnerusut ilaanni ullumikkut annikitsuinnarmik sullulinnik imikoorummut aqqusersuisoqarsimavoq taamaattoqanngivilluniluunniit. Imermik kuuffitsigoortitsinermut akileeqataassutit aamma sullulinnut imikoorummut kuuffinnut aningaasaateqarfiliorneq tamakkunani siunertarineqartutut imaaliinnarluni sunniuteqartussaanngilaq. Inuiaqatigiinnguani tamakkunaniittuni sullulinnik imikoorummut kuuffilersuineq annertusarneqassappat kommunit imaluunniit naalakkersuisut taamaatunik kuuffilersuinerup aallartitinnissaannut tapiissuteqartarnissaat pisariaqarpoq.
Kalaallit Nunaanni illoqarfiit tamarmik ukiut tulliit 20-30 ingerlaneranni sullulinnik imikoorummut kuuffilersorneqarnissaannik kissaat salliutinneqarpat kommuninit naalakkersuisunillu ukiualunni aningaasanik sullulinnut imikoorummut kuuffinnut aningaasaateqarfinnut immikkoortitsisoqartarnissaa inassutigineqarpoq
Pingaarnersiuilluni tulleriiaarinissamut ajornartorsiutillu aaqqinneqarnissaannut siunnersuut
Siunnersuutigineqarpoq ajornartorsiutit imikoorummut qasertumut attuumassuteqartut salliutinneqassasut taavalu immikkoortunut marlunnut tulleriissillugit aaqqillugit.
Immikkoortoq 1
Immikkoortumi 1-imiipput ajornartorsiutit kipiluttunarnerpaat inatsisit pioreersut iluanni aaqqinneqartussat.
Immikkoortumi 1-imi ajornartorsiutit innuttaasut peqqissusiannut navianaateqarsinnaasut, angallannikkut ajornartorsiutit imaannaanngitsut kiisalu ajornartorsiutit kommunimut ikittuunngitsunik aningaasartuutaajuartut aaqqinneqassapput.
Ajornartorsiutit immikkoortup 1-ip iluaniittut amerlasoorujussuunngitsut tassaapput ajornartorsiutit aaqqitsikkasuassallugit kommunit soqutigisaat, taamaattumillu taama aaqqiinissaq inatsisit pioreersut killissaliussaasa iluanni pisariaqarpoq. Tassa imaappoq pingaartumik avatangiisit pillugit peqqussummi § 10-p atorneqarneratigut, taanna atorneqarsinnaasaraangat.
.
Kommunit inanneqarput illuutinik ajoqusersuutaasunik piginnittut kuutsiveqarnikkut pissutsit pitsanngorsarniaqqullugit sapinngisaq tamaat isumaqatigiissuteqarfiginiaqqullugit.
Immikkoortoq 2
Immikkoortumi 2-mi – inatsisit allannguutissaattut siunnersuutigineqartut piviusunngortinneqareerpata – ajornartorsiutit sinneruttut aaqqiivigineqassapput. Aaqqiissutissaq tassaagajunnerussaaq sullulinnik imikoorummut aqqusersuineq.
Aningassatigut piffissarlu eqqarsaatigalugu kingunerisassaat
Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu 250 sinnerlugit inullit tamaasa sullulinnik imikoorummut kuuffilersornissaat 3,5 mia. kr.-nik aningaasaliiffigisariaqassasoq ilimagineqarpoq, taakkua ilaat 2,8 mia. kr. kommunit sulluliutaannut imikoorummut kuuffinnut aamma 0,7 mia. kr. illuutiniit taakkununnga attaviliinernut. Taama imermik kuuffitsigoortitsinermut akileeqataassutissaq kommunini akisunerpaani kommunip katersuisitsisarnikkut aaqqissuussinerinut atanermi akiliutigitinneqartartutut (inoqutigiit/ukiumut 3.000 kr. miss.) angissuseqassappat sullulinnik imikoorummut kuuffilersuineq ukiut 60 ingerlaneranni naammassineqarsinnaassaaq imikoorummik kuuffitsigoortitsinermut akileeqataassutit kommunip killeqarfii pitarlugit naligiissarneqarpata. Taakkununnga ilanngullugu naatsorsuutigineqarpoq sumiiffinni qeriuaannartumiittuni imikoorutip aqqutaasa innaallagissamik qerinaveeqquteqartinnerannut ukiumut aningaasartuutaasartussat.
Illoqarfiit ilaat assaassanik innaallagissamillu qerinaveeqqusertariaqanngitsunik kuuffilersorneqarsinnaasut, ullumikkullu 75 % sinnerlugit sullulinnik kuuffilersorneqareersimasut taama kuuffilersuinertik imermik kuuffitsigoortitsinermut akileeqataassummik illoqarfinni akiliisitsisarnerinnarmikkut (kommuninut allanut naligiissaanertaqanngitsumik) aningaasalersorlugu ukiut 20 missaasa iluanni inaarsinnaassavaat.
Illoqarfiit innaallagissamik qerinaveeqqusikkanik kuuffilersugassat inaarsaaniarnissaat ukiut 40 miss. sivisussuseqassaaq, kuuffilersuisimanerlu 50 % missaanniippat ukiut 60 miss. Illoqarfiit qaasuitsup killeqarfiata kujataaniittut (innaallagissamik qerinaveeqqusigaanngitsunik kuuffilersorneqarsinnaasutut naatsorsuutigineqartut) aamma Ilulissat, Aaasiaat Sisimiullu tamarmik 50 % sinnerlugu kuuffilersorneqareersimasut kuuffilersuinertik imermik kuuffitsigoortitsinermut akileeqataassummik illoqarfinni akiliisitsisarnerinnarmikkut (kommuninut allanut naligiissaanertaqanngitsumik) aningaasalersorlugu ukiut 20-60 ingerlaneranni inaarsinnaassavaat. Nunaqarfiit 250 sinnerlugit inullit qaasuitsup killeqarfiata kujataaniittut aamma imermik kuuffitsigoortitsinermut akileeqataassutinik aningaasalersorlugu ukiut 60 iluanni naammassillugu sullulinnik kuuffilersuisinnaajumaartutut nalilerneqarput.
Illoqarfinni nunaqarfinnilu qaasuitsup killeqarfiata avannaaniittuni silaannaap pissusiata nassatarisaanik annerusumik sullulinnik innaallagissamik qerinaveeqqusikkanik aqqusersuisoqartariaqassaaq, tamakkunanilu innaallagissap akia Kalaallit Nunaanni qaffasinnerpaanut ilaammat tamakkunani sullulinnik kuuffilersuineq annikitsuinnaavoq. Taakkunanngali allaapput Ilulissat, Aasiaat Sisimiullu, ullumikkut 50 % sinnerlugu kuuffilersorneqareersimasut. Innaallagissamik qerinaveeqqusiisariaqarneq innaallagissallu akia pissutigalugit illoqarfiit nunaqarfiillu sullulinnik kuuffilersorneqarsimanngitsut qaasuitsup killeqarfiata avannaaniittut kuuffilersorneqarnissaat allat tungaannit – tassa imaappoq naalakkersuisuniit – tapiissuteqarnikkut aatsaat pisinnaavoq. Taamaattorli Ilulissat, Aasiaat Sisimiullu sullulinnik kuuffilersuinertik imermik kuuffitsigoortitsinermut akileeqataatitsissutit atorlugit naammassisinnaagaat nalilerneqarpoq.
Pilersitsiniarnissamik suliaq Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik, KANUKOKA, Nuup kommunea, Maniitsup Kommunea, Ilulissat kommunea aamma Uummannap Kommunea, imikoorutip qasertup passunneqartarnissaanik nassuiaasiamik 2005-imi naammassinnissimasut, suleqatigalugit ingerlanneqarsimavoq. Taama nassuiaasiornermi aamma ingeniørit suliffiutaat COWI peqataavoq. Suliaq Miljøstyrelsenimit aningaasalersugaavoq, Issittumut Avannarlermut Avatangiisitigut Tapiissuteqartarneq aqqutigalugu.
Nassuiaasiamut aamma misiliutitut pilersinniakkamut Kalaallit Nunaanni illoqarfinnit imikoorutip qasertup qanoq passunneqarnissanut tunngasumut isissutissatut linki 2005-imi oktoberimi naammassineqarpoq .
Nalunaarusiap imaqarniliornera matuma qulaaniittoq Kitte Vinter-Jensenimit, Ingerlassaq kommunini Avatangiisit, KANUKOKA, annikitsumik aaqqissugaavoq.
| 
