Inatsisartut peqqussutaat nr. 4 1994.

Kalaallit Nunaanni avatangiisit il.il. pillugit inatsit nr. 850, 21. december 1988-imeersoq, inatsisikkut Kalaallit Nunaanni avatangiisit pillugit inatsinik arlalinnik allanngortitsisukkut nr. 921-kkut 25. november 1992-imeersukkut allannguuteqartinneqartoq, tunngavigalugu makku aalajangersarneqarput:

§ 1. Inatsisartut peqqussutaat manna pinngortitap avatangiisillu illersorneqarnissaannut peqataassaaq, taamaalilluni inuiaqatigiit ineriartornerat nungusaataanngitsumik tunngaveqarluni inuillu inuunermi atugarisaat ataqqillugit kiisalu uumasut naasullu nungutsaalineqarnissaat siunertaralugu ingerlanneqarsinnaaqqullugu.
Imm. 2. Inatsisartut peqqussutaatigut matumuuna pingaartumik anguniarneqarpoq imaatigut avatangiisit umiarsuarnit silaannakkoortaatinillu imerpalanngitsunik, imerpalasunik, allanngortitanik allatulluunniit ilusilinnik ikummatilinnit mingutsinneqarsinnaanerisa pitsaaliorneqarnissaat,
1) inuup peqqissusianut ulorianartorsiortitsinnaasumik
2) imaani pisuussutinik uumassusilinnik uumassusilinnillu allanik ajoqusiisinnaasumik
3) pisinnaatitaaffik naapertorlugu immap atorluarneqarneranut akornutaasinnaasumik, imaluunniit
4) sukisaarsaartarfiusinaasutut nalilinnut akornutaasinnaasumik.
Imm. 3. Inatsisartut peqqussutaata matuma imaani umiarsualivinnilu mingutsisinnaanermut akiuinissamut upalungaarsimanerup ataavartinneqarnissaa qulakkiissavaa.

§ 2. Inatsisartut peqqussutaat manna immamut sinerissamiit avammut 3 sømilit avasitsigisoq tikillugit atuuppoq, tamanna imatut paasineqassalluni Kalaallit Nunaata imartaani basisliniamiit nunap tungaanut kiisalu basisliniamiit avammut killeqarfiup killerpiaanut, 3 sømilinik silissuseqartuaannaartoq.

§ 3. Inatsisartut peqqussutaanni matumani umiarsuit silaannakkoortaatillu makku pineqarput:
1) kalaallit qallunaallu umiarsuaataat kiisalu umiarsuit allat Kalaallit Nunaata imartaaniittut,
2) kalaallit qallunaallu silaannakkoortaataat kiisalu silaannakkoortaatit allat Kalaallit Nunaata imartaaniittut imartalluunniit tamatuma qulaaniittut.
Imm. 2. Inatsisartut peqqussutaanni matumani umiarsuit sorsuutit umiarsuillu allat naalagaaffimmit atorneqartut pineqanngillat umiarsuit taakku naalagaaffimmit aningaasannanniutaanngitsuinnarnut atorneqartillugit.

§ 4. Inatsisartut peqqussutaanni matumani "imaarsineq" tassaatinneqarpoq umiarsuit nalinginnaasumik ingerlanneqarnerannut atatillugu atortunik stoffinilluunniit imaanut kuutsitsineq, saavitsitsineq igitsinerluunniit suugaluartoq.
Imm. 2. Inatsisartut peqqussutaanni matumani "eqqaaneq" tassaatinneqarpoq stoffinik atortunillu umiarsuarnit timmisartunilluunniit imaluunniit umiarsuarnik timmisartumilluunniit imaanut eqqaaneq suugaluartorluunniit, matumani stoffinik atortunillu eqqagassatut umiarsuarmiitinneqartunik timmisartumiitinneqartunilluunniit kuutsisineq, saavititsineq eqqaanerlu sunaluunniit - imaarsinertut isigineqarsinnaanngitsoq.
Imm. 3. Imaarsinertut eqqaanertulluunniit isigineqanngillat stoffinik atortussanilluunniit imaanut inissiinerit, inissiineq eqqaanermit allaanerusumik siunertaqarluni pisimappat.

§ 5. Mingutsitsinermik akuiniarnermi ilisimatuussutsikkut misissuinissaq siunertaralugu imaaniluunniit mingutsitsinerup akiorneqarnissaa siunertaralugu stoffinik atortussanilluunniit allanik imaanut kuutsitsisoqassanngilaq Naalakkersuisut taamaaliornissamut akuersissuteqareersimatinnagit.
Imm. 2. Pisuni ataasiakkaani imaluunniit pissutsit immikkut ittut atuutsillugit piffissami erseqqinnerusumik killilerneqarsimasumi imm. 1 malillugu taamaallaat akuersissuteqartoqarsinnaavoq. Akuersissummi oqaatigineqassaaq stoffit atortussalluunniit suut akuersissummi ilaatinneqarnersut, taakku katillutik qanoq annertutigissanersut kiisalu qanoq ililluni toqqortarineqassanersut, piffissanilu aalajangersimasuni nakkutilliinermut atatillugu misissugassanik tigooraasoqartassanersoq nalunaarusiortoqartassanersorlu.

§ 6. Kalaallit Nunaata imartaani avatangiisinik illersuinissaq siunertaralugu malittarisassanik aalajangersaaneq kiisalu pisuussutinik uumaatsunik misissueqqaarnernut, ujarlernernut atuinermullu atatillugu avatangiisinut pingaaruteqartumik aaqqiisarnerit nakkutilliinerlu, matumani aatsitassat ilanngullugit, peqqussummi matumani ilaatinneqanngillat, ingerlatanilli taamaattunik ingerlatsinissamut pisinnaatsisinermut akuersissuteqarnermulluunniit atatillugu inatsisit manna tikillugu atorneqartut tunngavigalugit pisassalluni, kiisalu suliassat taakku oqartussanit ataatsimut suliarineqarnerannut ilaatillugu pisassalluni.

§ 8. Kalaallit Nunaata imataani umiarsuarniit silaannakkoortaatiniilluunniit uuliamik imaarsisoqassan-ngilaq.

§ 9. Umiarsuarni uuliamik assartuutini suniluunniit 150 BRT-itut taannaluunniit sinnerlugu oqimaassusilinni umiarsuarnilu allani tamani 400 BRT-itut taannaluunniit sinnerlugu oqimaassusilinni uuliamik orsersorneqartartumi uuliap atorneqarnera pillugu nalunaarsuusiortoqartassaaq.
Imm. 2. Nalunaarsuusiorneq taassumalu ilusilerneqarnera pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusunik malittarsisassaliussapput Kalaallit Nunaata imartaata avataani malittarisassanut atuuttunut naapertuuttunik.
Imm. 3. Oqartussat § 36-mi taaneqartut naalagaaffimmiluunniit oqartussat pisussaasut umiarsuarniit mingutsitsinermik pitsaaliunissaq pillugu isumaqatigiissummik akuersisimasut piumasaqarnerisigut umiarsuup piginnittaata, atuisup umiarsuulluunniit naalagaata nalunaarsuiffik takutissavaa, taassumalu assilineqarneri akuerisaasut nalunaarutigalugit.

§ 10. Inatsisartut peqqussutaanni matumani "stoffit imerpalasut" tassaatinneqarput stoffit kissassutsimi 37,8E C-imi aalanngorlutik 2,8 kp/cm² sinnerlugu naqitsineqalertaanngitsut.
Imm. 2. Stoffinut imerpalasunut annertoorsuanngorlugit assartorneqartartunut immikkoortillugit nassuiaatit pillugit Naalakkersuisut malittarisassaliussapput, stoffillu imerpalasut immikkoortillugit nalunaarsorneqarfiannik allattuiffiliussallutik Kalaallit Nunaata imartaata avataani malittarisassanut atuuttunut naapertuuttunik.
Imm. 3. Kalaallit Nunaata imartaani stoffinik imerpalasunik annertoorsuanngorlugit assartorneqartartunik imaarsisoqassanngilaq, imeq allamik akoqanngitsoq eqqaassanngikkaanni.

§ 11. Stoffit imerpalasut, uulia § 10 tunngavigalugu immikkoortillugu nalunaarsorneqarsimanngitsoq eqqaassanngikkaanni, Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmit imaluunniit umiarsualivimmut annertoorsuanngorlugu assartorneqannginnerminni utaqqiisaagallartumik immikkoortillugit nalunaarsorneqassapput.

§ 12. Umiarsuarni stoffinik imerpalasunik annertoorsuanngorlugit assartuinissamut naleqqussakkani assartuisuniluunniit (kemikalietankskibe) stoffit imerpalasut § 10 tunngavigalugu ajoqusiisinaasutut immikkoortillugit nalunaarsorneqarsimasut pillugit nalunaarsuusiortoqassaaq.
Imm. 2. Nalunaarsuusiorneq taassumalu ilusilerneqarnera pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusunik malittarsisassaliussapput Kalaallit Nunaata imartaata avataani malittarisassanut atuuttunut naapertuuttunik.
Imm. 3. Oqartussat § 36-mi taaneqartut piumasaqarnerisigut umiarsuup piginnittaata, atuisup umiarsuulluunniit naalagaata nalunaarsuiffik takutissavaa, taassumalu assilineqarneri akuerisaasut nalunaarutigalugit.

§ 13. Imermik tankinut saligutaasumik usingiarneq imaarsinerlu pillugit malittarisassat aalajangersakkallu malinneqarnerinik nakkutilliineq pillugu malittarisassat Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput. Inunnik nakkutilliinermik ingerlatsisussanik toqqaaneq piginnaatitsinerlu pillugit malittarisassat Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput.

§ 14. Kalaallit Nunaata imartaata illersorneqarnissaa siunertaralugu Naalaakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, imaluunniit stoffit atortussallu ajoqusiisinnaasut poortuutissanik assigiinngitsunik, containerinik il.il. poortorneqarsimallutik assartorneqarneri pillugit aalajangiisinnaallutik, matumani siumut ilisimatitsissuteqartarneq ilanngullugu.

§ 15. Kalaallit Nunaata imartaata illersorneqarnissaa siunertaralugu stoffit manngertut annertoorsuanngorlugit assartorneqartartut immikkoortillugit nalunaarsorneqarnissaat pillugu Naalaakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, kiisalu stoffinik ajoqusiisinnaasunik imaarsisoqannginnissaanik imaluunniit immikkut piumasaqaataasut aatsaat eqqortillugit imaarsisoqarsinnaanera pillugu malittarissanik aalaja-ngersaasinnaallutik. Stoffit immikkoortillugit nalunaarsorneqarsimasut pillugit Naalakkersuisut allattuiffiliortitsisinnaapput.

§ 17. Kalaallit Nunaata imartaani igitassanik imaarsisoqassanngilaq, aalisakkat nutaat taakkulu perlukui eqqaassanngikkaanni.

§ 18. Uuliakunik stoffinillu imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik kiisalu igitassanik umiarsualivinni tigooraaviit pilersinneqarneri aaqqissuunneqarnerilu pillugit Naalaakkersuisut malittarisassanik aalajangersaassapput aalajangiillutillu. Matumani ilanngullugu aalajangerneqarsinnaavoq umiarsuarnik orsersuisarfiit, suliffeqarfiit usingiaasartut uuliamilluunniit tigooraasartut, imalluunniit usingiaassartut stoffinilluunniit imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik tigooraasartut kiisalu umiarsuarnik iluarsaassisarfiit imermik uuliakumik kemikalianillu akulimmik imermillu ballasteqarfinnut tankinullu saligutaasimasumik tigooraavissanik pilersitseqqullugit peqquneqassasut.

§ 19. Kalaallit Nunaata imartaani stoffinik atortussanillu eqqaasoqassanngilaq. Taamaattorli aalisakkanik aalisakkallu perlukuinik immallu naqqaneersunik qaqitanik eqqaaneq, kiisalu nakkutigineqartumik angallatinik kiversaaneq Naalakkersuisut akuersissutigisinnaavaat.

§ 20. Aalisakkanik aalisakkallu perlukuinik eqqanissamut akuersissuteqartoqartassaaq eqqaavigineqartussami pissutsit erseqqissumik naliliivigineqareernerisigut.
Imm. 2. Angallatit imaanut kiversarneqarnissaannik taamaallaat akuersissuteqartoqarsinnaavoq pissutsit immikkut ittut atuutsillugit, pisuni erseqqissuni ataasiakkaani, angallatillu kiversarneqartussat stoffinik a- vatangiisinut ulorianarsinaasunik tamanik imaarneqa-reersimappata.
Imm. 3. Immap naqqanit qaqitanik eqqaanissamut akuersissuteqartoqartassaaq qinnuteqaatip naliliiffigineqareerneratigut, qinnuteqaatillu ataasiakkaat tamarmik immikkut erseqqissumik naliliiffigineqareernerisigut.
§ 21. § 20 tunngavigalugu akuersissummi nalunaarsimassaaq stoffit atortussalluunniit suut akuersissummi ilaatinneqarnersut, taakku annertussusiat kiisalu eqqaavissap sumiissuserpiaa. Qanoq periuseqarluni eqqaanissaq eqqarsaatigalugu aamma piumasaqaateqartoqarsinnaavoq, matumani nakkutilliineq isumannaallisaanerlu, iliuusissat nalunaaruteqarnissarlu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.
Imm. 2. § 20 tunngavigalugu akuersissut allakkatigut qinnuteqartumut kiisalu oqartussanut suliap suliarineqarnerani peqataatinneqarsimasunut nalunaarutigineqassaaq. Akuersissummik nalunaaruteqarneq inuinnarnut aalajangiinermut annertuumik soqutigisaqarsinnaasorinartunut aamma nalunaarutigineqassaaq, tamannalu tamanit atuarneqarsinnaasumik annonceliinikkut pisinnaavoq.

§ 22. Eqqaanissamut akuersissummik tunniussisoqa-reersimatinnagu stoffit atortussalluunniit eqqaanissaq siunertaralugu assartugassanngorlugit tunniunneqarnissaat, assartorneqarnissaat usilersuunneqarnissaalluunniit inerteqqutaavoq.

§ 23. §§ 19 - 22 tunngavigalugit eqqaaneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

§ 24. Kalaallit Nunaata imartaani stoffinik atortussanilluunniit ikuallaasoqassanngilaq.
Imm. 2. Imaani ikuallaanissaq siunertaralugu stoffit atortussalluunniit assartugassanngorlugit tunniunneqarnissaat, assartorneqarnissaat usilersuunneqarnissaalluunniit inerteqqutaavoq.
Imm. 3. Imm. 1 - 2-mi aalajangersakkat umiarsuit nalinginnaasumik ingerlanneqarneranni eqqagassanngortut ikuallanneqarnertarnerat eqqarsaatigalugu atuutinngillat.
Imm. 4. Imm. 3-mi pineqartunut malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

§ 25. Kalaallit Nunaata imartaata illersorneqarnissaa siunertaralugu umiarsuarnit silaannarmik mingutsitsinerup killilersimaarneqarnissaa siunertaralugu immikkut iliuusissat pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, matumani orsussaq eqqarsaatigalugu piumasaqaatit ilanngullugit.

§ 26. Nukissamik, stoffinik atortussanilluunniit kapitalini 2-7-imi, 9-mi kiisalu kapitali 10-mi ilaatinneqanngitsunik Kalaallit Nunaata imartaanik mingutsisinaveersaarnissaq mingutsitsinnginnissarlu siunertaralugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

§ 27. Kalaallit Nunaata imartaani uuliamik akoorutissanillu (kemikalier) mingutsitsinermik akiuineq Naalakkersuisunit oqartussanillu allanit Naalakkersuisunit tamatumunnga piginnaatinneqartunit isumagineqartussaavoq.
Imm. 2. Uuliamik akoorutissanilluunniit mingutsisisoqarsimatillugu sinerissamik saliineq kommunalbestyrelsimit ingerlanneqassaaq.
Imm. 3. Imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqartut Kalaallit Nunaata imartaani pisuussutinik uumaatsunik misissuinermut atuinermullu atatillugu uuliamik akoorutissanillu mingutsitsinermik akiuinermi atuutinngillat. Taamatut pisoqartillugu pisariaqartunik iliuuseqarnissaq Energiministerip isumagissavaa.
Imm. 4. Imm. 1 tunngavigalugu upalungaarsimanissamut pilersaarutit Naalakkersuisut suliarissavaat, imm. 2-milu oqartussat taaneqartut upalungaarsimanissamut pilersaarusiioqqullugit peqqusinnaallugit.

§ 28. Umiarsuit uuliamik assartuutit 150 BRT-itut tassanngaluunniit oqimaannerusut tamarmik umiarsuillu allat 400 BRT-itut tassanngaluunniit oqimaannerusut tamarmik umiarsuarmi ajutoornikkut uuliamik mingutsitsisinnaanermut upalungaarsimanissamut pilersaarummik akuerineqarsimasumik peqassapput.
Imm. 2. Umiarsuit 150 BRT sinnerlugu oqimaassusillit stoffinik imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik annertoorsuanngorlugit assartuinissamut aaqqissuussat stoffinilluunniit taamaattunik annertoorsuanngorlugit assartuisut upalunaarsimanissat pilersaaruteqarnissaat pillugu Naalaakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

§ 29. Kapitalinut 2-7-mi aalajangersakkanik unioqqutitsisumik imaluunniit § 40-mi ilaatinneqartunik imaarsisoqarpat umiarsuarmik piginnittut, atuisut, umiarsuit naalagaat kiisalu ilisimasortat Naalakkersuisunut ingerlaannartumik nalunaaruteqassapput. Kiisalu qanorluunniit ittumik ikkarlittoqartillugu, imaluunniit allamik patsiserqartumik imaarsinissaq ilimagineqarpat tamanna ingerlaannaq aamma nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 2. Inuit imm. 1-imi taaneqartut kiisalu silaannakkoortaatini naalagaasut uuliamik imaluunniit stoffinik imerpalasunik ajoqusiisinaasunik mingutsitsisoqarneranik umiarsuarmiit silaannakkoortaammilluunniit malugisaqarunik ingerlaannaq Naalakkersuisunut nalunaaruteqassapput.
Imm. 3. Umiarsualivimmi uuliamik stoffinilluunniit imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik annertuumik maangaannaq kuutsitsinermik malugisaqaruni umiarsualivimmi oqartussaasoq Naalakkersuisunut ingerlaannaq nalunaaruteqassaaq.
Imm. 4. Imm. 1-3-imi taaneqartutut pisoqartillugu tassani inuit taaneqartut Naalakkersuisunit § 27-imilu oqartussanit taaneqartunit piumaffigineqarnermikkut immamik mingutsitsinissaq pinngitsoortinniarlugu mingutsitsinerluunniit akiorniarlugu iliuuseqarnissanut paasissutissat pingaaruteqartut tamaasa nalunaarutigissavaat.

§ 30. Assartuutinik piginnittut, atuisut taakkulu naalagaat akuersissummik pigisaqaratik imaanut eqqaasimagunik imaaniluunniit ikuallaasimagunik tamanna Naalakkersuisunut ingerlaannartumik nalunaarutigissavaat.

§ 31. §§ 29-imi aamma 30-mi aalajangersakkat malitsinneqarnissaat pillugu malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.
Imm. 2. Imaanik allatut mingutsitsinerit §§ 29-mi aamma 30-mi ilaatinneqanngitsut nalunaarutigineqartarnissaat pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

§ 32. Stoffit atortussalluunniit umiarsualivinni usilersuunneqartut usingiarneqartullu katitigaanerat annertussusiallu pillugit nioqquteqartut, eqqussuisut, avannut nioqquteqartut, assartuisut umiarsualivinnilu oqartussat nalunaaruteqartarnissaannut malittarissasanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

§ 33. Kinaassutsimik eqqortumik uppernarsaasiinikkut eqqartuussivik aalajangiisinngikkaluarlugu Naalakkersuisut oqartussallu § 36-mi taaneqartut umiarsuarmik immap mingutsinneqarnissaa pinngitsoortinniarlugu mingutsitsinermilluunniit akiuinissaq siunertaralugu pisariaqartinneqartumik misissuisinnaapput umiarsuarmit imaarsisoqarsimappat imaarsinissarluunniit ulorianarsorinarpat, tamannalu kapitalini 2-7-imi aalajangersakkanik imaluunniit § 26 tunngavigalugu maleruaqqusanik unioqqutitsineruppat, § 40-miluunniit ilaatinneqarpat. Misissuineq umiarsuup pisariaqanngitsumik kinguaattoorneranik pisariaqanngitsumilluunniit aningaasartuuteqarneranik kinguneqassanngilaq.

§ 34. Naalakkersuisut oqartussallu § 36-mi taaneqartut umiarsuup ingerlaqqinnissaa umiarsuarmiluunniit ingerlatat allat ingerlateqqinneqarnissaat inerteqqutigisinnaavaat, imaluunniit peqqussutigisinnaallugu umiarsuup ingerlaarnererani ingerlatanilluunniit allanik ingerlatsinermi tunaartarisasat aalajangersimasut malinneqassasut; taamaaliortoqarsinnaavoq umiarsuarmit imaarsisoqarsimappat imaluunniit imaarsisoqarnissaa ulorianaateqarpat kapitalinut 2-7-imi aalajangersakkanik imaluunniit § 26 tunngavigalugu maleruaqqusanik unioqqutitsisumik imaluunniit § 40 ilaatinneqartunik, inerteqqullu imalluunniit peqqussut imaanik mingutsitsisinnaanermik pitsaaliuinissaq mingutsitsinermilluunniit akiunissaq siunertaralugu pisariaqartinneqarpata.
Imm. 2. Oqartussat imm. 1-imi taaneqartut imm. 1-imi taaneqartunit annertunerusunik iliuuseqartoqarnissaanik aalajangiisinnaapput, mingutsitsinermik imaani avata-ngiisinik annertuumik ajoqusiisinnaasumik pitsaaliuinissaq akiunissarluunniit siunertaralugit taamaaliornissaq pisariaqartinneqarpat.
Imm. 3. Imm. 1-2 tunngavigalugit inerteqquteqarnissamik peqqussuteqarnissamilluunniit aalajangernerit umiarsuup naalagaannut, piginnittaanut atuisumulluunniit allakkatigut telegrafiluunniit atorlugu piaarnerpaamik nalunaarutigigineqassapput, inerteqquteqarnermut peqqussuteqarnermulluunniit tunngavigineqartut nalunaarutigineqarnerannik ilaqartillugu, umiarsuarlu aallaqqusaajunnaarsimappat aallaqqissinnaalernissaanut suut piumsaqaataanersut ilanngullugit nalunaarutigineqassallutik.

§ 35. Imaarsisoqarsimappat imaluunniit imaarsisoqarnissaa ulorianaateqarpat kapitalinut 2-7-imi aalaja-ngersakkanik imaluunniit § 26 tunngavigalugu maleruaqqusanik unioqqutitsisumik imaluunnii § 40 ilaatinneqartumik, imaarsinerullu kingunerisaanik upalungaarsimanissaq mingutsitsinermilluunniit akiuineq pissutigalugu aningaasartuuteqartoqarsimappat aningaasartuutit taamaattut pisariaqartumik iliuuseqarnernut tamanut aningaasartuutaasimasut umiarsuup piginnittaanit aningaasartuutigineqassapput.
Imm. 2. Naalaakkersuisut oqartussallu imm. 1-imi taaneqartut umiarsuarmik piginnittoq peqqusinnaavaat aningaasartuutinut imm. 1-imi taaneqartunut qularna-veeqqusiissasoq, aalajangiisinnaallutillu qularnaveeqqusiisoqarnissaata tungaanut umiarsuaq aallaqqusaassanngitsoq. § 34, imm. 3-mi aalajangersakkat aamma atortinneqassapput.

§ 36. Inatsisartut peqqussutaanni matumani aalajangersakkat malittarisassallu taanna tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasut malinneqarnerisa nakkutigineqarnerat pillugu Naalakkersuisut malittarisassaliorsinnaapput.
Imm. 2. Inatsisartut peqqussutaanni matumani aalajangersakkat malittarisassallu Inatsisartut peqqussutaat manna tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasut malinneqarnerat Illersornissaqarfiup Aalisarnermik Nakkutilliisoqarfianit politiinillu nakkutigineqassaaq.
Imm. 3. Kinaassutsimik eqqortumik uppernarsaasiinikkut eqqartuussivik aalajangiisinngikkaluarlugu imm. 1-imi aamma 2-mi oqartussat taaneqartut umiarsuarmik pappialaataanillu misissuisinnaapput, kiisalu misissugassanik tigusillutik, taamaaliornermikkut Inatsisartut peqqussutaat manna malittarisassallu taanna tunngavigalugu aalajangersarneqartut malinneqarnersut paasiniarlugu. Misissuineq umiarsuup pisariaqanngitsumik kinguaattoorneranik pisariaqanngitsumilluunniit aningaasartuuteqarneranik kinguneqassanngilaq.
Imm. 4. Nunat allat umiarsuaataat aqqusaaginnartut eqqarsaatigalugit imm. 1 - 3 tunngavigalugit piginnaatitaaffiliinnerit taamaallaat atortinneqarsinnaapput Inatsisartut peqqussutaannik matumanna malittarisassanillu taanna tunngavigalugu aalajangersakkanik unioqqutitsisoqarneranik pissutissaqavissumik pasitsaassisoqarsimappat.

§ 37. Umiarsuit uuliamik assartuutit usisaataasa tankit misissorneqartarnissaat pillugit malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput paasiniarlugu usingiarnermi kinnganikut siusinnerusukkut uuliamik usigisimasat imaarsinerillu pillugit paasissutissiissutinut naapertuuttuunersut. Matumani ilanngullugu aalajangerneqarsinnaavoq misissuineq kinaassutsimik eqqortumik paasissutissiinikkut eqqartuussivimmit aalajangiivigineqanngikkaluamik ingerlanneqarsinnaasoq.
Imm. 2. Naalaakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput kalaallit, qallunaat nunallu allat umiarsuaataanni Kalaallit Nunaata imataaniittuni imaarsinernut peqqussut manna malillugu allatulluunniit mingutsitsinissaq eqqarsaatigalugu unioqqutitsisumik imaarsinernut maluginninniutaasinnaasunik atortulersuisoqassasoq.

§ 38. Avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 12 22. december 1988-imeersoq kingusinnerusukkut Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 7-ikkut 13. maj 1993-imeersukkut allanngortinneqartoq tunngavigalugu ataatsimiititaq naammagittaalliuuteqartarfittut pilersinneqarsimasoq Inatsisartut peqqussutaat manna tunngavigalugu aalajangiinernut naammagittaalliuuteqartarfiuvoq, avatangiisillu illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 12-imi 22. december 1988-imeersumi Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 7-ikkut 13. maj 1993-imeersukkut allanngortinneqarsimasumi § 10-mi ataatsimiititap naammagittaalliuuteqartarfiup sulinera pillugu malittarisassat atuutissapput.

§ 39. Akuersissutit Inatsisartut peqqussutaat manna inatsisilluunniit Inatsisartut peqqussutaata matuma atorunnaarsitai tunngavigalugit nalunaarutigineqarsimasut sukkulluunniit allanngortinneqarsinnaallutilluunniit atorunnaarsinneqarsinnaapput Kalaallit Nunaata imartaanik illersuinissap taamaaliornissaq pisariaqalersippagu.

§ 40. Kapitalini 2 - 7-imi kiisalu 9-mi aamma 10-mi aalajangersakkat kiisalu maleruaqqusat aalajangersakkat taakku tunngavigalugit atulersinneqartut atuutissan-ngillat
1) imaarsineq eqqaanerluunniit inuup inuuneranik annaassiniarneq imaluunniit umiarsuup silaannakkoortaatilluunniit isumannaatsuunissaa siunertaralugu pisimappata, imaluunniit
2) kuutsitsineq umiarsuup ajoquserneranik, umiarsuup atortuisa ajoqusernerannik umiarsuulluunniit pin-ngitsoorneqarsinnaanngitsumik alittoorneranik patsiseqarpat, ajoqusernerullu imaluunniit alinnerup paasineqarnerata kingorna kuutsitsinissaq pinngitsoortinniarlugu millisinniarluguluunniit iliuuserisariaqartut tamarmik iliuuserineqarsimappata, mingutsisinerlu umiarsuarmik piginnittup, atuisup, umiarsuup naalagaata, allalluunnit umiarsuarmi sulianik ingerlataqartut mianersuaalliornerisigut pisimanngippat, ajoqusersinnaanerluunnit siumut naatsorsuutigereersimasinnaanngippassuk.

§ 41. Pillaammik akiliisussanngortitsisoqarsinnaavoq
1) § 5 imm. 1-imik, § 8-mik, § 9 imm. 1-imik aamma 3-mik, § 10 imm. 3-mik, § 17-imik, § 19-imik, § 22-mik kiisalu § 24 imm. 1-imik aamma 2-mik unioqqutitsisunut,
2) § 11-mi aamma § 15-imi piumasarineqartutut immikkoortillugit nalunaarsuutinik pissarsinianngit- soortunut,
3) § 5 imm. 2, § 20 aamma § 21 imm. 1 tunngavigalugu akuersissutinut atatillugu atugassarititaasunik sumiginnaasunut,
4) § 29 imm 1-3 aamma § 30 malillugit nalunaaruteqanngitsoortunut, imaluunniit § 29 imm. 4 malillugu paasissutissanik nalunaaruteqanngitsoortunut,
5) § 34 imm. 1 aamma 2 tunngavigalugit inerteqqummut peqqussummulluunniit naalanngitsunut,
6) § 33 tunngavigalugu misissuinernik, imaluunniit § 36 imm. 2-3 tunngavigalugit nakkutilliinermut atatillugu misissuinernik akornusersuisunut,
7) § 35 imm. 2 tunngavigalugu aallaqqusinnginnermut akornusersuisunut.

§ 42. § 8, § 10 imm. 3, § 19 aamma § 24 imm. 1 unioqqutinneqarpata umiarsuarmik piginnittoq atuisorluunniit pillaammik akiliisussanngortitsinermut akisussaasunngortinneqarsinnaavoq, naak unioqqutitsineq taassuma piaaraluneerneratut mianersuaalliorneratulluunnniit isigineqarsinnaanngikkaluartoq. Pillaammik akiliisussanngortitaanermut taamatut akisussaasunngortitsinerup saniatigut allanik pineqaatissiissusiisoqassanngilaq.

§ 43. Malittarisassani § 9 imm. 2, § 10 imm. 2, § 12 imm. 2, § 13, § 14, § 15, § 16, § 18, § 23, § 25, § 26, § 28 imm. 2, § 31, § 32, § 36 imm. 1 aamma § 37 tunngavigalugit aalajangersarneqarsimasuni aalajangersakkanik unioqqutitsinerit pillaammik akiliisitsissutaassasut aalajangersarneqarsinnaavoq.

§ 44. Suliassani Inatsisartut peqqussutaanni matumani aalajangersakkanik Inatsisartullu peqqussutaat manna tunngavigalugu maleruaqqusanik aalajangersakkanik unioqqutsitsinermut tunngasuni pinerluttulerinermut inatsimmi malittarisassat tunngavigalugit ujarlernertalimmik misissuisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. §§ 41-43 malillugit akisussaasunngortitsisoqarpat umiarsuaq oqartussanit § 36, imm. 2-mi taaneqarsimasunit aallaqqusaajunaarsinneqarsinnaavoq pillaatitut akiligassanngortinneqartup suliassallu suliarineqarneranut tunngatillugu aningaasartuutit akilerneqareernissaasa tungaanut, imaluunniit aningaasat taakku akilerneqarnissaasa qularnaveeqqusiivigineqarnissaata tungaanut. Suliassap inaarutaasumik aalajangiivigineqarnerata kingorna kingusinnerpaammik qaammatit marluk qaangiunnerini akiliisoqarsimanngippat qulanaveeqqusiisoqarsimanngippalluunniit umiarsuarmi pigisanik nalilinnik arsaarinnissuteqarnikkut tamanna naammassitinniarneqarsinnaavoq.

§ 45. Aktieselskabi, anpartsselskabi, andelsselskabi taakkuluunniit assigisaat unioqqutitsisuuppata taakku taamatut isigalugit pillaammik akiliisussanngortinneqarsinnaapput. Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni kommunilluunniit suleqatigiiffiat unioqqutitsisuuppata taakku taamatut isigalugit pillaammik akiliisussanngortinneqarsinnaapput.

§ 46. Inatsisartut peqqussutaat manna 1. januar 1995 aallarnerfigalugu atortuulersinneqarpoq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Kalaallit Nunaata imartaa eqqarsaatigalugu immap uuliamik mingutsinneqarnissa pitsaaliorniarlugu iliuuserisassat pillugit inatsit, tak. nalunaarut nr. 134 28. marts 1978-imeersoq, aamma immap uuliaanngitsumik mingutsinneqarnissaa pitsaaliorniarlugu iliuuserisassat pillugit inatsit nr. 290, 7. juni 1972-imeersoq inatsisikkut nr. 312-ikkut 26. juni 1975-imeersukkut allannguuteqartinneqartoq atorunnaarsinneqarput.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 3. november 1994

Lars Emil Johansen

/

Ove Rosing Olsen