Inatsisartut peqqussutaat nr. 4, 1994, siunnersuummut nassuiaatit

I. Oqaaseqaatit nalinginnaasut.

1. Aallaqqaasiut.

Avatangiisit pillugit oqartussaanernermi 1. januar 1993 aallarnerfigalugu Kalaallit Nunaata imartaani 3 sømil avasitsigisoq tikullugu oqartussaaneq ilaatinneqalersimavoq. Imaani avata-ngiisit pillugit inatsisut massakkut atuutut makkuupput: Imaani oliamik mingutsitsineq akiorniarlugu iliuusissat pillugit inatsisip nalunaarutigineqarnera nr. 134 28. marts 1978-imeersoq, matuma kingorna oliamik mingutsitsineq pillugu inatsimmik taaneqartartussaq, aamma imaani oliamit allaanerusumik mingutsitsineq akiorniarlugu iliuusissat pillugit inatsit nr. 290 7. juni 1972-imeersoq, matuma kingorna eqqaaneq pillugu inatsimmik taaneqartartussaq. Inatsisit taakku siunnersuutip matuma akuerineqarneratigut Kalaallit Nunaata imartaa eqqarsaatigalugu atorunnaarsinneqartussaapput.

Danmarkimi imaani avataangiisit pillugit inatsisit marluk inatsimmi ataatsimi 1993-imi allanngortinneqarimasumi katersorneqarsimapput, nunallu tamat akornanni pisussaaffiit kingusinnerusukkut atulersimasut tassani aamma katersorneqarsimnallutik. Peqqussutissatut siunnersuutip matuma 3 sømilit iluanni atuuttussap atortuulersinneqarneranut atatillugu qallunaat imaani avatangiisit pillugit inatsisaat 3 sømilit avataannut tunngasoq peqqussut (anordning) aqqutiglaugu atortuulersinneqassaaq.

Inatsisit taakku marluk, kalaallit qallunaallu inatsisaat imminnut tapersersoqatigiittunngorlugit suliarineqarsimapput, ilaatigullu qalleqqiinerit innersuussuteqarnerillu pisariaqarsimapput imaani avatangiisit eqqarsaatigalugit assigiissaartunik inatsiseqalernissaq anguniarlugu.

Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi matumani pisuussutit uumaatsut eqqarsaatigalugit oqartussaassutsimik agguaasineq avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 12-imi 22. december 1998-imeersumi Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 7-ikkut 13. maj 1993-imeersukkut allan-ngortinneqartumi oqartussaassutsinik agguaassisimanerup assigaa, nuna imarlu eqqarsaatigalugit assigiilluni oqartussaassuseq Energiministerimiilluni, sulianillu ingerlatsineq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit Fællesrådimiilluni Råstofforvaltningimiillunilu. Oqartussaassutsimik inissiisimaneq taamaattoq Kalaallit Nunaanni avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu inatsisip peqqussummi atortuulersitsissutaani aamma inissinneqarsimavoq.

Imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut manna Peqqinnissamut Avatangiisinullu Pisortaqarfiup Avatangiisinut Immikkoortortaqarfianit suliarineqarsimavoq taamalu Statsministeriaqarfimmut, Udenrigsministeriaqarfimmut, Forsvarsministeriaqarfimmut, Justitsministeriaqarfimmut, Miljøministeriaqarfimmut, Energiministeriaqarfimmut, Landsdommerimut aamma Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut, Niuernermut Suliffissuaqarnermullu Pisortaqarfimmut, Pisortat Suliassaqarfiutaannut Angallannermullu Pisortaqarfimmut, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut APK, KNAPK, Royal Greenland A/S, Royal Arctic Line A/S, KNI Service KANUKOKA-mullu tusarniaatigineqarsimalluni. Siunnersuut inatsisiliornermi periaaserineqartartut eqqarsaatigalugit aamma misissortinneqarsimavoq.

Siunnersuummi nunameersuunngitsumik imaani mingutsitsineq avammut 3 sømil tikillugu ilaatinneqarpoq territorialfarvandimik taaneqartartup timaa avataalu ilanngullugit. Suliassaqarfiup taassuma tiguneqarnera ataatsimoortunik tapiissutitigut ani-ngaasanik malitseqartinneqanngilaq, tassami sinerissamut qanittumi oliamik mingutsitsisinnaanermut upalungaarsimanissami o-liamillu igitassanik tigooraaviit pillugit akisussaaffik siusinnerusukkut tiguneqareersimammat, 1. januar 1989-imilu 1.8 mio. kr. ukiumoortumik malitsigitinneqareersimallutik.

Massakkut aningaasanik amerlanerusunik atuinissamik pisariaqartitsinissamik siunnersuutip kinguneqarnissaa ilimagineqanngilaq.

Siunnersuutikkut matumuuna imaanik mingutsitsineq umiarsuar-neersoq silaannakkoortaatineersorlu pillugu malittarisassat inatsimmi ataatsimi katersorneqarsimapput. Nunameersumik imaanik mingutsitsine, tassa imaanik mingutsitsineq imermik eqqaaviit kuuffiineersunik aallatigullu nunamiit kuutsitsinermeersunik pissuteqartoq siunnersuummi matumani ilaatinneqanngilaq; taakku taaneqartut avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 12.-imi 22. december 1988-imeersumi Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 7-ikkut 13. maj 1993-i-meersukkut allanngortinneqartumi ilaatinneqarput.

Siunnersuut killissarititaasut aalajangersarlugit inatsisiliatut iluseqarpoq, suliassaqarfimmilu tassani nunat tamat akornanni inatsisit immikkuualuttorpassuallit piviusunngortinneqarnissaanni sakkussatut naleqquttuulluni.

Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip matuma tamatumunngalu peqatigitillugu qallunaat inatsisaata peqqussutikkut atortuulersinneqarnerata kingunerisavaa qallunaat MARPOL pillugu isumaqatigiissummik akuersillutik atsiorneranni Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu nangaanartuutinneqarsimasut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit atorunnaarsinneqarnerat, peqqussutissatummi siunnersuutip matuma isumaqatigiissummi tassani malittarisassat bilagillu atsiorneqarsimasut eqqortittussaammagit.

MARPOL pillugu isumaqatigiissut tassaavoq nunat tamat akornanni isumaqatigiissut mingutsitsinernik nunameersuunngitsunik tamamik nunarsuaq tamaat ataatsimut isigalugu malittarisassaliorfigineqarsimasoq, tamatumanili stoffinik ajoqusiisinnaasunik aatsitassanik immap naqqaniittunik atuinerup toqqaannartumik ki-ngunerisaanik eqqaaneq kuutsitsinerlu ilaatinneqaratik.

Siunnersuut nunat tamat akornanni isumaqatigiissutini aalaja-ngersakkat tunngaviginerullugit ilusilersorneqarsimavoq, arlalitsigullu Naalakkersuisunik piginnaatsitsiffiliilluni qallunaat malittarisassaannut innersuutitalinnik. Nunat tamat akornanni malittarisassat eqqarsaatigalugit 3 sømilip avataani inatsisit atortinneqartut ataqatigiinneqassappata kingulleq pisariaqartinneqarsimvoq.

2. Imaanik mingutsitsinaveersaarneq mingutsitsinermillu akiuineq pillugu nunat tamat suleqatigiinnerat.

Immap eqqaavittut atorneqarsinnaannginneranik qaammaassaqaleriartorneq ukiuni qulikkuutani kingullerni malunniukkiartorsimavoq nunat tamat akornanni imaanik mingutsitsinaveersaarnissaq mingutsitsinermillu akiuinissaq pillugu assigiinngitsorpassuartigut isumaqatigiissusiortalernikkut.

Nunat tamat isumaqatigiissutaannut pineqartunut Kalaallit Nunaata ilanngunneratigut nunat tamat isumaqatigiissutaanni malittarisassanik eqqortitsinissamut inuiaqatigiittut inatsisiliornikkut pisussaaffeqalersarpugut. Taamaattumik mingutsitsinissaq akiorniarlugu iliuusissatut nunat tamat akornanni isumaqatigiissutini aalajangersarneqarsimasunik kalaallit inatsiliorneranni taassumalu atortinneqarnerani saneqqutaarinissamut periarfissaqanngilaq.

Nunat tamat akornanni suleqatigiinneq FN-ip umiartorneq eqqarsaatigalugu immikkoortortaani IMCO-mi OILPOL-Konventionen-ip (immami oliamik mingutsitsinnginnissaq pillugu nunat tamat akornanni isumaqatigiissutip) 1954-imeersup pilersinneqarneratigut aallarnerneqarpoq, taannalumi manna tikillugu oliamik mi-ngutsitsinnginnissaq pillugu inatimmut manna tikillugu atuuttumut tunngaviuvoq. Tassani aalajangersarneqarput olianik assartuussuit olianik kinertunik qanoq annertutigisumik imaarsisarnissaannik killilersuinerit, malittarisassarlu taanna arlaleriarluni sukannernerulersinneqartarsimavoq.

Nunat tamat isumaqatigiissutaasa ilaat siunnersuummi matumani tunngavigineqartut tassaapput avataani oliamik mingutsitsiffiusumik ajutoortoqartillugu akuliuttarneq pillugu isumaqatigiissut 1969-imeersoq, 1975-imi atsioqatigiinnikkut atulersinneqartoq, oliamik mingutsitsinerup kingunerisaanik ajoqusiinerit inunnut ataasiakkaanut akisussaaffigitinneqarsinnaanerat pillugu isumaqatigiissut 1969-imeersoq, 1975-imi atsioqatigiinnikkut atulersinneqartoq, oliamik mingutsitsinerup kingunerisaanik ajoqusikkanut taarsissuteqartarnermi nunat tamat aningaasaateqarfiata pilersinneqarnissaa pillugu isumaqatigiissut 1971-imeersoq, 1978-imi atsioqatigiinnikkut atulersinneqartoq Londonimi isumaqatigiissut (igitassanik stoffinillu allanik imaanut eqqaanikkut imaanik mingutsitsisinnaanerup pinaversaartinneqarnissaa pillugu isumaqatigiissut 1972-imeersoq) 1975-imi atsioqatigiinnikkut atulersinneqartoq. Isumaqatigiissut taaneqartup allanngortinneqarnissaa siunertaralugu massakkut misissorneqarpoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiinneq nunarsuup immikkoortuini ataasiakkaani isumaqatigiissutinik tapertalersorneqartarpoq, matumunngalu atatillugu marluk taaneqassapput, tassalu tamarmik Tunup imartaanut tunngassuteqartut: Oslomi isumaqatigiissut (umiarsuarniit silaannakkoortaatiniillu eqqaanikkut immamik mingutsitsinaveersaarnissaq pillugu isumaqatigiissut 1972-imeersoq), 1974-imi atsioqatigiinnikkut atulersinneqartoq kiisalu Parisimi isumaqatigiissut (immap nunamiit mingutsinnaveersaarneqarnissaa pillugu isumaqatigiissut 1974-imeersoq), 1978-imi atsioqatigiinnikkut atulersinneqartoq. Isumaqatigiissutit taakku marluk massakkut ataatsimut katinneqarsimapput (OSPAR) Atlantikup avannaani kangiani imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu isumaqatigiissut. Isumaqatigiissut 22. september 1992-imi atsiorneqarpoq, sulili atsioqatigiinnikkut atulersinneqarani. Kalaallit Nunaat pillugu immikkut aalajangersagartaqarpoq, taakkuli teknikkimut tunnganerusuinnaagamik siunissami qaninnerpaami atorunnaarsinneqarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq.
OSPAR sisamanik bilagilerlugu ataatsimut tunngasutut oqaasertalersorlugu ilusiligaavoq, immikkortuilu sisamat taakku isumaqatigiissummi imminnut ataqatigiinneqarput: Immap nunameersumik mingutsinneqarnissaata pinaveersimatinnqarnera nunamiillu mi-ngutsitsinermik unitsitsineq, immap eqqaanikkut ikuallaanikku mingutsinneqarnissaata pinaveersimatinneqarnera unitsinneqarneralu, sinerissap avataani ingerlatsisoqarnerani immap mingutsinneqarsinnaanerata pinaveersimatinneqarnera mingutsitsinerullu unitsinneqarnissaa kiisalu imaani avatangiisit pitsaassusiisa nakkutigineqarnerat naliliiffigineqartarnerallu. Mianersortussaatitaaneq mingutsitsisullu akiliisussaatitaanera, teknologiip pitsaanerpaap atorneqarnissaa avatangiisinullu pitsaanerpaamik ingerlatsinissaq isumaqatigiissummi ilanngunneqarsimapput. Suliffissuaqarfinni eqqagassanik imaanut eqqaallunilu imaani ikuallaanissamut inerteqqut ilanngunneqarsimavoq, kiisalu igitassat suulluunniit qinngornernik ulorianartunik akullit eqqarnissaannut inerteqqut aamma ilanngunneqarsimalluni - tassani Tuluit Nunaat Frankrigilu ukiut 15-it qaangiuppata apeqqummik saqqummiusseqqinnissaminnut periarfissaqartinneqarput.

3. MARPOL pillugu isumaqatigiissut.

A. Isumaqatigiissutip atortuulersinneqarnera pillugu malittarisassat ilusiligaanerat.

MARPOL 1973 (Umiarsuarniit imaanik mingutsitsinaveersaarnissaq pillugu isumaqatigiissut 1973-imeersoq) imaanik mingutsitsinaveersaarnissamik nunat tamat akornanni ilungersuuteqarneq eqqarsaatigalugu siumut alloriarneruvoq annertooq. OILPOL pillugu isumaqatigiissummut sanilliulluni MARPOL-ip olianik kinertunik mingutsitsinnaanerinnaq pinnagu aammali umiarsuarniit imaanik mingutsitsineq suugaluartorluunniit malittarisassaliuunneqarsimavoq, imaanut eqqaaneq ilaatinneqarani. Isumaqatigiissummi u-miarsuarniit olianik stoffinillu imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik annertoorsuanngorlugit assartorneqartartunik, stoffinik ajoqusiisinnaasunik poortorlugit assartorneqartartunik, imermik eqqaaviit kuuffiineersumik igitassanillu suugaluanik mingutsitsinaveersaarnissaq pillugu malittarisassat ilaatinneqarput.

Olia stoffillu imerpalasut ajoqusiisinnaasut annertoorsuanngorlugit assartorneqartartut pillugit malittarisassat bilagiliussani pinngitsooratik malinneqartussani marlunniipput, taakkulu isumaqatigiissutip atsioqatigiinnikkut atulersinneqarnerani ilanngullutik akuerineqartussaapput, bilagilli sinneri kingusinnerusukkut atulersinneqarsinnaallutik.

Taamaattorli MARPOL pillugu isumaqatigiissut 1973-imeersoq naalagaaffinnit qassissunnguaannarnit atsioqatigiilluni atulersinneqarpoq, tassami isumaqatigiissummut bilag 2-imi stoffit imerpalasut ajoqusiisinnaasut annertoorsuanngorlugit assartorneqartartut pillugit malittarisassat ima sukangatigipput, allaat teknikkeqarneq eqqarsaatigalugu malinneqarnissaat ilaatigut ajornarluni.

Misissoqqinneqarnerata kingunerisaanik annertuumik allannguuteqartinneqarpoq, tassami Amerikap imartaani tamatumaluunniit qanittuani umiarsuit oliamik assartuutit ajutoorneri arlallit pissutaallutik oliamik mingutsitsinerup kingunerisaanik USA-p naalakkersuisuisa piumasarimmassuk umiarsuit oliamik assartuutit sananeqartarneri pillugit malittarisassat arlallit 1973-imi isumaqatigiissummut ilanngunneqassasut.

Amerikkamiut piumasaqaataat sakkukillisat 1978-imi isumaqatigiissutigineqarput 1973-imi isumaqatigissummut ilassutitut, taassumalu saniatigut bilagi oliamik mingutsitsinermut tunngassuteqartoq arlalinnik allannguuteqartinneqarluni, taamaalilluni allannguutit 1973-imilu isumaqatigiissutaaqqaartoq massakkut ataatsimut isigalugit ataqatigiinneqalersimallutik, taamaallaallu tamaat ataatsimoortillugu atsioqatigiinnikkut atulersinneqarsinnaallunilluunniit akuerineqarsinnaalluni. Stoffit imerpalasut ajoqusiisinnaasut annertoorsuanngorlugit assartorneqartarnerat pillugu malittarisassat ajornartorsiutaanerat malittarisassat taakku atsioqatigiinnikkut atulersinneqarnissaata 6. april 1987-imut kinguartinneqarneratigut qaangerneqarpoq.

MARPOL pillugu isumaqatigiissut taamaalilluni marloqiusaavoq, tassalu isumaqatigiissutip 1973-imi oqaasertalersorneqarnera ilassutikkut 1978-imeersukkut allanngortinneqartoq, kiisalu nalunaaruteqartussaaneq eqqartuussivillu aqqutigalugu isumaqatigiissitsiniartarfik isumaqatigiissummi artikel 8-mut artikel 10-mullu atasoq, taakkulu saniatgut bilagit tallimat, umiarsuup nalinginnaasumik ingerlanneqarneranut atatillugu kuutsitsisarnerit suugaluilluunniit pillugit erseqqissunik aalajangersagartallit.
Bilagit ukuupput:
Bilag 1: Imaani oliamik mingutsitsinaveersaarnissaq mingutsitsinermillu akiuineq pillugu malittarisassat.
Bilag 2: Stoffit imerpalasut ajoqusiisinnaasut annertoor- suanngorlugit assartorneqartartut (kemikalietankskibe) mingutsitsissutaasinnaanerisa nakkutigineqarnerat pillugu malittarisassat.
Bilag 3: Stoffinik ajoqusiisinnaasunik poortorlugit assartorneqartartunik mingutsitsinaveersaarneq mingutsitsinermillu akiuineq pillugu malittarisassat.
Bilag: Imermik eqqaaviit kuuffiineersumik mingutsitsinaveersaarnissaq pillugu malittarisassat.
Bilag 5: Igitassanik mingutsitsinaveersaarnissaq pillugu malittarisassat.
Bilag 1 aamma 2 pinngitsooratik malitassaapput, bilagilli 3-5 piumassuseq malillugu atulersinneqarsinnaallutik.

MARPOL pillugu isumaqatigiissut aamma bilag 1 3. oktober 1983-imi atortuulersinneqarput. Bilag 2 6. april 1987-imi atortuulersinneqarpoq. Bilagit piumassuseq malillugu atulersinneqarsinaasutut taaneqartut ikinnerpaamik naalagaaffiit 15-it nunarsuarmi usisinnaassutsip minnerpaamik 50 pct-ianik pigisaqartut atsioqatigiillutik ullormit atulersitsivianniit qaammaatit 12-it qaangiunnerisigut atuutilersussaapput. Bilag 3 eqqarsaatigalugu tamanna 1. juli 1992-imi pivoq, bilag 5-ilu 31. december 1988-imi.
Bilag 4 suli atortuulersinneqanngilaq.

B. MARPOL pillugu isumaqatigiissummi aalajangersakkat pingaarnerit.

Malittarisassat pingaarnerit ilaattut makku taaneqassapput:
-oliamik, stoffinik imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik, imermik eqqaaviit kuuffiineersumik igitassanillu suugaluartunilluunniit sumi qanorlu annertutigisumik imaarsisinnaaneq pillugu malittarisassat,

-umiarsualivinni tigooraavinnik pilersitsineq pillugu malittarisassat,

-stoffinik atortunillu mingutsitsisinnaasunik imaarsinerup tigooraaviit immikkut ittut akuerisaasut atorlugit pisarnissaa pillugu malittarisassat,

-oliat stoffillu imerpalasut ajoqusiisinnaasut suugaluilluunniit nalunaarsorneqartussaanerat pillugu malittarisassat,

-stoffit ulorianartut poortorneqarlutik assartorneqarneri, usingiarneqarneri usilersuunneqarnerilu pillugit malittarisassat,

-mingutsitsisoqartillugu nalunaaruteqartussaaneq isumaqatigiissutillu malinneqarnerata nakkutigineqarnera pillugit malittarisassat.

Kiisalu isumaqatigiissummi ilaatinneqarput umiarsuit oliamik assartuutit sananeqarnerminni ilusilersorneqartarnerat pillugu piumasaqaatit arlallit, tassa umiarsuup qanoq atsigissusia suussusialu apeqqutaatillugit ballasttankit immikkut ittut il.il. atorneqarnissaat piumasarineqarmat. Umiarsuit sananeqarnerat ilusilersorneqarnerallu pillugit malittarisassat siunnersuummi matumani ilaatinneqanngillat, umiarsuilli isumannaatsuunissaat il.il. pillugit inatsimmi Kalaallit Nunaannut atuuttumi ilaatinneqarlutik.

C. Kalaallit Nunaat aamma MARPOL.

MARPOL pillugu isumaqatigiissummik qallunnaat atsioqataanermikkut akuersineranni Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu nalorninartitaqartoqarsimavoq. Taakku tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit atorunnaarsinneqarsinnaapput, tassami isumaqatigiissutip bilagiini piumassuseq tunngavigalugu atulersinneqarsinnaasuni nalornisoorutit ataaseq arlalilluunniit atatiinnarneqarnissaanut periarfissaqarmat, tassalu bilag 3-mi (stoffit uloriarnartut poortorlugit assartorneqartartut), bilag 4-mi (imeq eqqaaviit kuuffiinersoq) aamma 5 (igitassat). Siunnersuut 3 sømilit avataanni inatisiliornermut, taamalu nunat tamat akornanni malittarisassat malinneqarnissaannik piumasaqaatinut atatillugu isigineqartussaammat nalornisoorutit ataatsimut isigalugit atorunnaarsinneqarnissaat ilimagineqarpoq, taamaattorli bilag 4 pinnagu.

4. Siunnersuutip imarisaanut takuussutissiaq:

Kapitali 1 (§§ 1 - 6): Imarai siunertaq pillugu aalajangersakkat ilaatigullu taaguutit "imaarsineq" aamma "eqqaaneq" pillugu erseqqissaatitut nassuiaatit pisariaqartinneqartut.
Kapitali 2 (§§ 7 - 9): Imarai oliamik imaarsinermut oliallu a- tukkap nalunaarsuusiorneqarnera pillugu malittarisassat, MARPOL pillugu isumaqatigiissummi kapitali 1-imi malittarisassat malitsinneqarnissaat siunertaralugu.
Kapitali 3 (§§ 10 - 13): Imarai stoffit imerpalasut annertoorsuanngorlugit assartorneqartartut pillugit malittarisassat, MARPOL pillugu isumaqatigiissummi bilag 2-p eqqortinneqarnissaanik siunertarqartut.
Kapitali 4 (§ 14): Imarai stoffit ulorianartut poortorlugit assartorneqartartut pillugit malittarisassat, MARPOL-ilu pillugu isumaqatigiissummi bilag 3-p eqqortinneqarnissaa siunertaralugu.
Kapitali 5 (§ 15): Imarai stoffit manngertut annertoorsuanngorlugit assartorneqartartut pillugit malittarisassat.
Kapitali 6 (§ 16): Imarai imeq eqqaaviit kuuffiinersoq pillugu malittarisassat, MARPOL-ilu pillugu isumaqatigiissummi bilag 4-p eqqortinneqarnissaa siunertaralugu.
Kapitali 7 (§ 17): Imarai igitassanik imaarsisarneq pillugu malittarisassat, MARPOL-ilu pillugu isumaqatigiissummi bilag 5-ip eqqortinneqarnissaa siunertaralugu.
Kapitali 8 (§ 18): Imarai oliakunik, stoffinik imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik igitassanillu tigooraaviit pillugit malittarisassat, MARPOL-ilu pillugu isumaqatigiissutip bilagiita 1-ip, 2-p, 4-p aamma 5-ip eqqortinneqarnissaat siunertaralugu.
Kapitali 9 (§§ 19 - 23): Imarai eqqaaneq pillugu malittarisassat, eqqaanerlu pillugu inatsimmi aalajangersakkat taamaattut taarserlugit. Londonimi isumaqatigiissutip piumasaqaatitaanik kapitali taanna eqqortitsisuuvoq, piumasarineqarmanni nuarsuaq ataatsimut isigalugu igitassat stoffillu allat eqqarneqarnerisigut mingutsitsinermik pitsaaliuisoqassasoq. Taanna Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu atsiornikkut akueralugu atortinneqarpoq, taamaattumillu inuiaqatigiit inatsisiliornerisigut eqqortinneqartussaalluni.
Kapitali 10 (§§ 24 aamma 26): Imarai kapitalini siuliini mi-ngutsitsinerit taaneqanngitsut pitsaaliorneqarnissaat pillugit malittarisassat, matumani silaannarmik mingutsitsineq ilanngullugu. Aalajangersagaq taanna Londonimi, Oslomi Parisimilu isumaqatigiissutit kingunerisaannik aalajangersarneqarpoq.
Kapitali 11 (§§ 27 - 28): Imarai sinerissap qanittuani oliamik mingutsitsisinnaanermut upalungaarsimanissaq pillugu pilersaarusiornissamut malittarisassat, tassani oqartussaaffik 1. januar 1989-imi tiguneqarpoq , taakkulu saniatigut angallatini annerusuni upalungaarsimanissaq pillugu pilersaarusiornissamut malittarisassat aamma imaralugit.
Kapitali 12 (§§ 29 - 32): Imarai nalunaaruteqartarneq pillugu malittarisassat, tassani imaanik mingutsitsisoqarsimatillugu mingutsitsisoqarsinneraluunniit ulorianarsorineqarpat nalunaaruteqartarneq pineqarluni.
§§ 29 - 32-imi malittarisassat MARPOL pillugu isumaqatigiissummi tassangalu ilassummi I-imi kiisalu imaani eqqaasarneq ikuallaasarnerlu pillugit Londonimi, Oslomi Parisimilu isumaqatigiissutini malittarisassanik tunngaveqarput.
Kapitali 13 (§§ 33 - 35): Imarai imaanik mingutsitsinissaq pinngitsoortinniarlugu mingutsitsinermilluunniit akiuinissaq siunertaralugu umiarsuarnut akuliuttarneq pillugu malittarisassat.
Kapitali 14 (§§ 36 aamma 37): Imarai Inatsisartut peqqussutaata taannalu tunngavigalugu malittareqqusat aalajangersarneqartut malinneqarnerinik nakkutilliinermi malittarisassat, ilaatigut MARPOL pillugu isumaqatigiissutip eqqortinneqarnissaanik siunertaqartut.
Kapitali 15 (§ 38): Imarai naammagittaalliuuteqartarneq pillugu malittarisassat.
Kapitali 16 (§§ 39 aamma 40): Imarai aalajangersakkat kapitalinut siuliinut amerlanernut pingaaruteqartut.
Kapitali 17 (§§ 41 - 46): Imarai pineqaatissiisarnermut atortuulersitsinermullu aalajangersakkat.

II. Aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqatit:

Kapitali 1.

§ 1-imi Inatsisartut peqqussutaata matuma siunertaa nassuiarneqarpoq; imm. 1-imi nungusaataanngitsumik ingerlatsinissaq pineqarpoq, imm. 2 aamma 3 tigussaannerullutik: umiarsuarniit silaannakkortaatiniillu mingutsisinissap pitsaaliorneqarnissaa mingutsitsinerullu akiorneqarnissaa. Umiarsuarnik oqarnermi imaatigut assartuutit puttasinnaasullu suulluunniit tamarmik pineqarput. Nunameersumik imaanik mingutsitsinermik taaneqartoq avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 12-imi 22. december 1988-imeersumi Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 7-ikkut 13. maj 1993-imeersukkut allan-nguuteqartinneqartumi aalajangersaavigineqarsimavoq.

Siunertaq pillugu aalajangersakkami illersuinissamut tunngatillugu taaneqartut imaanik mingutsitsinnginnissaq pillugu nunat tamat akornanni isumaqatigiissutini taaneqarsimasunut naapertuupput, tak. oqaaseqaatit nalinginnaasut. "Pisinnaatitaaffik naapertorlugu immap atorluarneqarnera"-nik oqarnermi ilaatigut aalisarneq umiartornerlu eqqarsaatigineqarput.

Siunnersuutip aamma siunertaraa nunap imartaata, sineriaasa umiarsualiviillu mingutsinneqarsinnaanerinut upalungaarsimanissap pigiuarneqarnissaata ataavartinneqarnissaatalu qulakkeerneqarnissaat.

Avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 12-imi 22. december 1988-imeersumi, Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 7-ikkut 13. maj 1993-imeersukkut allan-nguuteqartinneqartumi § 1, imm. 3 tunngavigalugu mingutsitsinermik pitsaaliuinissap mingutsitsinimillu akiuinermi iliuusissat annertussusissaasa suussusissaalu naliliiffigineqarnerini illuatungaani avatangiisit qanoq ittuussusiat mingutsitsinerullu taakkununnga sunniutai, illuatungaanilu suliffeqarfiup Inatsisartut peqqussutaanni ilaatinneqartup inuiaqatigiinnut qanoq pingaaruteqartigissusia aamma illersuiniarluni iliuuseqarnermi aningaasartuutit pingaartillugit isiginiarneqartussaapput. Siunnersuummili matumani aalajangersakkap taamaattup ilanngunneqarnissaa naleqquttuusorineqarsimanngilaq, tassami siunnersuutip nunat tamat akornanni isumaqatigiissutit tunngavigimmagit, taakkulu pilersinneqarini oqimaaqatigiissitsineq siulianni taaneqartoq pereersimalluni.

§ 2. Inatsisartut peqqussutaata atuuffigisassaa oqaatigineqarpoq, tassalu imaq avammut 3 sømil tikillugu. Taamatut aalaja-ngersaasoqarsimavoq nunat tamat akornanni inatsisit atuuttut naapertorlugit. Inatsisartut peqqussutaata imartatut oqartussaaffigineqartup iluani tamarmi atuunnissaa siunertarineqarpoq, imartat makku sinerissamiittut makku ilanngullugit: Umiarsualiviit, umiarsuliaviit paavi, kisarsimaartarfiit, kangerliumar-ngit, kangerluit, ikerasaat, ikerasaatsiaat, imartallu allat tunngaviusumik killigitap iluaniittut, kiisalu avasinnerusumi imartaq oqartussaaffigineqartoq: tunngaviusumik killigititaq (basislinia) avammut 3 sømil tikillugu avasitsigisumut, taannalu peqqussummi nalunaarutinilu ataani taaneqartuni aalajangersaavigineqarsimavoq.

Kalaallit Nunaanni tunngaviusumik killigigitat assigiinngitsut marluk qangaaniilli atorneqarsimapput:
- tunngaviusumik killigititat immap oqartussaaffigineqartup uuttortarneqarnerani atorneqartartut, tak. peqqussut nr. 191 27. maj 1963-imeersoq, peqqussutikkut nr. 636-ikkut 6. september 1991-imeersukkut allannguuteqartinneqarsimasoq, aamma
- tunngaviusumik killigititat aalisarneq eqqarsaatigalugu killeqarfiup (200 sømil) uuttortarneqarnerani atorneqartartut, tak. Danmarkip naalagaaffiata aalisarneq eqqarsaatigalugu killeqarfii pillugit inatsit nr. 597 17. december 1976-imeersoq, tassungalu tunngasunik nalunaarutitai uku ilanngullugit: nr. 176 14. maj 1980-imeersoq, nr. 437 31. august 1981-imeersoq aamma nr. 637 6. september 1991-imeersoq. Aalisarneq eqqarsaatigalugu killeqarfiit pillugit inatsit nalunaarutitaalu qulaani taaneqartut imaatigut inatsisini tunngaviusunut nutaalianut naapertuunnerpaapput.

Uuttortaasarnermi assigiinngitsunik marlunnik tunngaveqarneq nunanit allanit atorneqarnersoq ilisimaneqanngilaq. Uuttortaanermi tunngaviusartut taakku marluk ataatsimut katigutsinniarlugit sulissutigineqarpoq, suliarlu taanna siunissami ungasippallaanngitsumi naammassineqassasoq naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

Inatsisartut peqqussutaani pineqartut imaani avatangiisit pillugit inatsimmi Kalaallit Nunaata imartaani 3 sømilinit avammut tunngassuteqartumut peqqussutikkut (anordning) atortuulersinneqartussami pineqatunut sanilliullugu killiliinissaanni assigiinnngitsunik peqquteqarluni Miljøministeriaqarfik isumaqatigissuterqarfigineqarsimavoq basisliniat aalisarneq eqqarsaatigalugu killilersuinermi atorneqartartut atorneqassasut, tak. qulaani taaneqartut. Nunat tamat inatsisitigut atortitsisarnerat eqqarsaatigalugu inatsisit imartanut oqartussaaffimmut basisiliniat atuuttut 1963-imi aalajangersarneqarsimasut tunngavigisariaqarput uuttortaanermi tunngavigineqartartut taakku marluk ataasinngortillugit katinneqarnissaasa tungaanut.

§ 3. Siunnersuut umiarsuarnut, matumani imaatigut assartuutaasartut allat puutasinnaasullu ilanngullugit, atortinneqassaaq. Taamaalilluni angallatit qaatsiartaatit, aqqartartut, tingerlaataannallit motorillillu ilaatinneqarput.
"Kalaallit qallunaallu umiarsuaat" nr. 1)-imi taaneqartut tassaatinneqarput umiarsuarnik nalunaarsuineq pillugu inatsimmi umiartornerlu pillugu inatsimmi aalajangersakkani ilaatinneqartut.
Naalagaaffiit inatsitigut oqartussaaffiinik nunat tamat akornanni atortitsisarneq nalinginnaasoq naapertorlugu ajoqusiin-ngitsumik aqqusaarluni ingerlaartarneq pillugu nunat tamat inatsisaat eqqarsaatigalugit siunnersuut umiarsuarnut Kalaallit Nunaata imartaaniittunut atortussaassaaq.
Siunnersuummi nr. 2) silaannakkoortaatinut kalaallinit qallunaanillu pigineqartunut Kalaallit Nunaata imartaata qulaati-goortunut aamma atuutissaaq, eqqaanerlu pillugu inatsimmi § 2-mut naapertuulluni.
Imm. 2-mi aalajangersagaq MARPOL pillugu isumaqatigiissummi artikel 3, imm. 3-mut naapertuuppoq.

§ 4. "Imaarsineq" umiarsuup nalinginnaasumik ingerlanneqarneranut tunngassuteqarpoq. Matumani ilaatigut eqqarsaatigineqarput stoffit atortussallu umiarsuup ingerlanneqarnerani pisariaqartinneqartut imaluunniit usigisartakkatut nalinginnaasumik usilersuunneqartartut.
Oqaaseq taanna MARPOL pillugu isumaqatigiissummi artikel 2-mut naapertuuppoq.
Siunnersuut eqqaaneq pillugu immikkut kapitalilerneqarsimammat eqqaaneq suunersoq nassuiaateqarfigineqarsimavoq. Sioqqanik, ujaraaqqanik assigisaannillu kuutsitsineq immap naaqqanit qaqinneqartunut atatillugu pisoq inatsisinik unioqqutitsinerunngitsoq peqqussummi matumani eqqaanertut isigineqanngilaq.
Imm. 3-mi aamma aalajangerneqarpoq igitsinissaq siunertarinagu imaanut "inissiineq" imaarsinertut eqqaanertuulluunniit isigineqanngitsoq. Assersuutitut taaneqarsinnaapput qeqertaasaliorluni, umiarsualiviit talittarfiisa allineqarneranni umiarsualivinnilu malinnut assiaqutassanik nunniornerit.

§ 5. MARPOL pillugu isumaqatigiissut naapertorlugu Inatsisartut peqqussutaanni matumani imaarsinissamut piumasaqaataasut, tak. § 4, imm. 3, mingutsitsinermut akiuineq pillugu ilisimatuussutsikkut imaaniluunniit mingutsinermut akiuineq siunertaralugu i- ngerlanneqartut eqqarsaatigalugit atuutinngillat. Taamaattorli taamatut kuutsitsineq Naalakkersuisut akuersissuteqareernerisigut aatsaat pisinnaavoq. Matumani akiuiniarnermi akooruutissanik akulinnik kuutsitsineq seqqitsaanerlu annerusumik eqqarsaatigineqarput. Mingutsitsinermik akiuineq taamaattoq ullumikkut qaqutigorujussuaannaq atorneqartalerpoq, imaanimi avatangiisinut ajoqusiisumik kinguneqarsinnaasarmat. Taamaattumik nali-leeqqissaarneq tunngavigalugu siumoortumik akuerissuteqareernikkut periaaseq taanna aatsaat atorneqarsinnaavoq, tamatumani pinngortitamut uumasunullu tunngasut pingaartumik eeqarsaatigineqarlutik.

§ 6. Avatangiisit illersorneqarnissaat pillug Inatsisartut peqqussutaat nr. 12, 22. december 1988-imeersoq Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 7, 13. maj 1993-imeersukkut allannguuteqartinneqartoq aamma imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu inatsitsit Kalaallit Nunaannut peqqussutip matuma atortuulerinneqarnissaanut atatillugu peqqussutikkut (anordning) atortuulersinneqartussatut naatsorsuutigineqartoq naapertorlugit siunnersuut manna pisuussutit uumaatsut pillugit missisueqqaarnermi, ujarlernermi atuinerlumilu atuutinngilaq, taakkumi Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq pillugu inatsimmi aalajangersaavigineqarsimammata.

Kapitali 2.

§ 7. "Olia" pillugu nassuiaat MARPOL pillugu isumaqatigiissummi bilag 1-imut naapertuuppoq, oliamillu mingutsitsineq pillugu inatsimmi atuuttumi § 1, imm. 1-imi nassuiaammut sanilliullugu annertunerulluni, tassanimi oliat kinertut kisimik pineqarmata. Imaanik mingutsitsineq pillugu nunat tamat akornanni isumaqatigiissutini nassuiaanerup annertusineqarneranut pissutaavoq oliat imerpalanerusut sinerissamut imaanilu avatangiisinut aamma ajoqusiisinnaammata, matumani timmissat aamma eqqarsaatigalugit. Siunnersuummi "olia" taaneqaraangat suulluunniit oliamik akullit ilanngullugit eqqarsaatigineqartarput.

§ 8. Kalaallit Nunaata imartaani oliamik imaarsinissaq ataatsimut isigalugu siunnersuummi inerteqqutigineqarpoq, oliamillu mingutsitsineq pillugu inatsimmi atuuttumi § 2-mut naapertuulluni.

§ 9. Naalakkersuisut malittarisassaliornissamut piginnaatitaaffeqarput. Malittarisassatigut peqqussut manna tunngavigalugu Naalakkersuisunit aalajangersarneqartutigut ataatsimut isigalugu siunertarineqarpoq 3 sømilit avataani malittarisassanut atuuttunut sapinngisamik assingusinik malittarisassaqarnissaq, tassani eqqarsaatigineqarmat siunnersuutip matuma 3 sømilit avataannut tunngasunik inatsisinut nunallu tamat akornanni malittarisassanut ataqatigiinneqarnera.

Oliamik atuineq pillugu nalunaarsuusiortarnissaq pillugu aalajangersakkatut siunnersuutigineqartoq MARPOL pillugu isumaqatigiissummi bilag 1-ip eqqartinneqarnissaanik siunertaqarpoq, o-liamillu mingutsitsineq pillugu inatsimmi § 7-imut naapertuulluni.

Oliamik atuineq pillugu nalunaarsuusiornissamik aalajangersakkat atuuttut oliamik atuinermut nalunaarsuusiornissaq pillugu nalunaarummi nr. 428-mi 7. september 1983-imeersumi atuarneqarsinnaapput. Inatsisartut peqqussutaata matuma atortuulersinneqarnerata kingorna tassani aalajangersarneqarsimasoq tunngavilugu Naalakkersuisut nalunaarusiornissaat siunnersuutigineqarpoq.

Kapitali 3.

§ 10. Imm. 1-imi "stoffit imerpalasut" suut pineqarnersut nassuiarneqarpoq. Aalajangersakkami tassani MARPOL pillugu isumaqatigiissummi bilag 2-p eqqortinneqarnissaa siunertarineqarpoq.

§ 9-mut allarnisaataasumik oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Siunnersuutip atortuulersinneqarnerata kingorna stoffit imerpalasut annertoorsuanngorlugit assartorneqartartut immikkoortillugit nalunaarsorneqarnissaat suussusiinillu erseqqissaasiorfigineqarnissaat piaarnerpaamik pissasoq siunertarineqarpoq.

Imm. 3-tut sinnersuutigineqartumi stoffit imerpalasut anner- toorsuanngorlugit assartorneqartartut maangaannaq imaarneqartarnissaat ataatsimut isigalugu inerteqqutigineqarnissaa pineqarpoq, imeq allamik akornanngitsoq eqqaassanngikkaanni. Inerteqqummi pingaarnerpaatillugu pineqartoq tassaavoq stoffinik imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik imaarsisarneq, MARPOL pillugu isumaqatigiissummi stoffitut inuit peqqinnissaannut, imaani pisuussutinut inunnullu peqqissarfigalugit sukisaarsarfiusinnaasunut pisinnaatitaaffiilluunniit tunngavigalugit immamik atorluaasinnaanermut ulorianartorsiortitsisinnaasutut isigineqartunik. Aalajangersagaq imermik ballastitut atorneqartumik usit kinnganerinik, oliamik il.il. akoqanngitsumik ballastiinnavittullu tankimiitinneqartumik imaarsinissamut akornutaanavianngilaq.

§ 11. Aalajangersagaq MARPOL pillugu isumaqatigiissummi bilag 2-p eqqortinneqarnissaa siunertaralugu aalajangersarneqarsimavoq.

§ 9-mut aallaarnisaataasumik oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

§ 12. Aalajangersagaq MARPOL pillugu isumaqatigiissummi bilag 2-p eqqortinneqarnissaa siunertaralugu aalajangersarneqarsimavoq.

§ 9-mut aallarnisaataasumik oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Stoffit imerpalasut ajoqusiisinnaasut atorneqarnerat pillugu nalunaarut (usit suussusiinik nalunaarsuusiaq) Inatsisartut peqqussutaata matuma atortuulersinneqarnerata kingorna piaarnerpaammik atortuulersinneqassaaq.

§ 13. Aalajangersagaq MARPOL pillugu isumaqatigiissummi bilag 2-p eqqortinneqarnissaa siunertaralugu aalajangersarneqarsimavoq.

§ 9-mut aallarnisaataasumik oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Imaarsisarneq usingiaasarnerlu pillugit malittarisassat stoffit imerpalasut annertoorsuanngorlugit assartorneqartartut pillugit immikkut nalunaarsuusiortarneq suussusiinillu erseqqissaasiortarneq pillugu nalunaarummi aalajangersarneqassapput, tak. § 10. Inunnik nunami maani nakkutilliinermik suliaqartussanik toqqaasarneq piginnaatitsinerlu pillugit malittarissasat Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput.

Kapitali 4.

§ 14. Stoffit ulorianartut containerinik il.il. poortorlugit assartorneqartartut pineqarput, MARPOL-ilu pillugu isumaqatigiissummi bilag 3-p 1. juli 1992-imi atsioqatigiinnikkut atortuulersinneqartup eqqortinneqarnissaa siunertaralugu aalaja- ngersarneqarluni. Suliassaqarfik taanna pillugu suli malittarisassaliortoqarsimanngilaq. Suliassaqarfiup nunanut tamanut attuumassuteqarnera Inatsisartullu peqqussutaata matuma 3 sømilit avataanniittoq pillugu inatsisinut ataqatigiinneqarnera pissutigalugu siunnersuutigineqarpoq siunissami nalunaarutiliortarnermi 3 sømilit avataanniittunut tunngasut pillugit malittarisassanut atuuttunut assingusunik malittarisassaliortoqartassasoq.

Kapitali 5.

§ 15. Aalajangersakkamut tunngavusoq tassaavoq stoffit manngertut annertoorsuanngorlugit assartorneqartartut mingutsitsissutaasinnaanerisa killersimaarneqarnissaat pillugu MARPOL pillugu isumaqatigiissummut bilagimik nutaamik pilersitsisoqarnissaa siunertaralugu massakkut oqallittoqarnera. Suliassaq 1993-ip naanerani naammassillugu oqaluuserineqareersimanissaa naatsorsuutigineqarpoq, aalajangersagassatullu siunnersuutip kalaallit tamakku pillugit malittarisassaannik pilersitsinissaq periarfississavaa.
Malittarisasssat ilaatigut kingunerisaannik stoffit ulorianartut usisarfinnik (lastrum) saliinikkut pilersartut arlallit imaarneqartarnerat unitsinneqassaaq. Stoffit ajoqusiisinnaasut immikkut nalunaarsorneqarnerat allattorsimaffiliornikkut takuneqarsinnaalissasoq naatsorsuutigineqarpoq.

§ 9-mut aallarnissaataasumik oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Kapitali 6.

§ 16. Imeq eqqaaviit kuuffianneersoq tassaatinneqarpoq:
a) anartarfinnit nusuinnartakkanit sunilluunniit stoffit igitassalluunnit allat kuutsinneqartartut,
b) errorfinnit, uffarfinnit napparsimmaviillu (nakorsaataarniarfiit, napparsimasut inaat assigisaallu eqqarsaatigalugit) kuuffiinit stoffit kuutsinneqartartut,
c) uumasuusivinnit stoffit kuutsinneqartartut, imaluunniit
d) eqqaaviit kuuffiisigut kuutsitat allat a)-mit c)-mut stoffinik taaneqartunik akuneqarsimasut.

MARPOL pillugu isumaqatigiissummi bilag 4 suli atsioqatigiinnikkut atulersinneqarsimanngitsoq tunngavigalugu imermik eqqaaviit kuuffiineersumik imaarsineq pissutsit immikkut taaneqarsimasut tunngavigalugit sinerissamiillu qaninnerpaamik 4 sømil avasitsigisumi taamaallaat pisinnaavoq.

Siunnersuummi matumani aalajangersakkap taassuma ilanngunneqarnissaa naleqquttuutinneqarsimanngilaq eqqaaviit kuuffiisigut atortorissaarutitigut pissutsit pissutigalugit, Naalakkersuisulli 3 sømilit iluanni pisariaqartitsisoqarnera tunngavigalugu tamanna pillugu malitarissassasiliorsinnaanermut piginnaatitaaffilerneqarsimapput.

Kapitali 7.

§ 17. Imap oqartussaaffigineqartup iluani igitassanik imaarsinissamik inerteqquteqarnermik imaqarpoq, tassani tunngavigineqarluni MARPOL pillugu isumaqatigiissummi bilag 5. Aalisakkat nutaat eqqaassanngikkaanni igitassanik suugaluanilluunniit imaarsineq ataatsimut isigalugu inerteqqutaavoq. "Aalisakkat nutaat" taamaallaat tassaatinneqarput aalisakkat, rejet, uillut assagiarsuillu imaanit qaqinneqaqqammersut salinneqarnerini perlukut. Usit tamakkiisut assersuutigalugu asiunerat pissutigalugu imaanut iginneqartarneri taamaalillutik ilaatinneqartussaanngitsut pillugit aalajangersaaknut ilaatinneqanngillat.

Igitassatut isigineqartut tassaapput ingerlatsinermut atatillugu igitassat suulluunniit, kapitali 2-mi oliat, kapitali 3-mi stoffit imerpalasut annertoorsuanngorlugit assartorneqartartu, kapitali 4-mi stoffit imerpalasut containerinik il.il. poortorneqarlutik assartorneqartartut kapitali 6-imilu imeq eqqaaviit kuuffianneersoq pillugit ilaatinneqartut eqqaassanngikkaanni.

Ingerlatsinermut atatillugu igitassani inuussutissanit, angerlarsimaffimmi ingerlatsinermilu igitassanit pilersut umiarsuup nalinginnaasumik ingerlanneqarnerani pilersut pineqarput, tassani eqqarsaatigineqarlutik stoffit atortussalluunniit atorneqarsinnaajunnaarsimasut, pisariaarussimasut sinneruttoorsimasulluunniit. Inuussutissanit igitassat saniatigut atortussat plastikkimik sananeqaatillit, matumani allunaasat, qassutit i- gitassallu puui kiisalu pappialat, allarutissiat, igalaamernit, savimernit, puiaasat, marriat, pakninngillu ruujorit katinnerinut ussissaataasartut poortuutaasartullu aamma ilaatinneqarput.

Plastic tassaatinneqarpoq stoffi sunaluunniit saviminermik akoqarani akoorutissat assigiinngitsut atorlugit sananeqarsimasoq, qalipaatissanik, qituliorssatinik manngersaatinillu akulik kissarneq, naqitsineq kuitsiviilluunniit atorlugit ilusilersorneqarsimasoq. Nassuiaammi stoffit atortussalluunniit suugaluartut palsticimik akullit pineqarput, matumani qassutit, allunaasat il.il. ilaatinneqarlutik.

Kapitali 8.

§ 18. Umiarsualivinni oliamik, stoffinik imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik igitassanillu tigooraaviit pillugit malittarissasat MARPOL pillugu isumaqatigiissummi bilag 1-imut, 2-mut, 4-mut aamma 5-imut tunngasut pineqarput. Kapitali taanna kapitalinut 2-mut, 3-mut, 5-imut, 6-imut aamma 7-imut ataqatigiissillugu isiginiarneqassaaq. Kissaatigineqarpat umiarsualiviit tamarmik tigooraavinnik pilersitsinnissaannik peqquneqarnissaannut periarfissaqarpoq, imaluunniit umiarsualiviit ilaannaanni oliamik tigooraaviliornissamut aamma periafissaqarluni. Suliffiit ilaasa tigooraavinnik taamaattumik pilersitsinissaannut peqqussuteqarsinnaaneq Naalakkersuisunut piginnaatitsissummi ilatinneqarpoq.

Kapitali 9.

Eqqaaneq pillugu malittarisassanik imaqarpoq, eqqaanerlu pillugu inatsimmi malittarisassat manna tikillugu atuuttut taarserlugit. Nunat tamat akornanni isumaqatigiissutit naapertorlugit siunnersuut malittarisassanik sukannernerulersitsivoq, tassami angallatinik atorunnaartunik kiversaaneq nakkutigineqartumik i- ngerlanneqartoq kiisalu immap naqqanit qaqitat eqqarnertartarnerat kisimik massakkut akuerineqarsinnaalermata.

§ 19. Immap naqqanit qaqitanik eqqaaneq, angallatinik kiversaaneq aamma aalisakkanik aalisakkallu perlukuinik eqqaaneq eqqaassanngikkaanni eqqaaneq ataatsimut isigalugu inerteqqutaavoq. Aalajangersakkamut ilaatinneqanngitsoq tassaavoq allatut ajornartoorneq pissutigalugu eqqaaneq. Taanna akuersissummik peqqaanngikkaluarluni pisinnaavoq inuup inuunerata ulorianartorsiorluinnalerneranut atatillugu, imaluunniit pigisat ani-ngaasarpassuarnik nalillit annaaneqarnissaat pinngitsoortinniarlugu, tak. siunnersuummi § 41. Naalakkersuisut akuersissuteqartartuupput.

§ 20. Imm. 1. Pissusissamisoornerpaatut isigineqarpoq aalisakkanik aalisakkallu perlukuinik eqqaasinnaanermut periarfissaq ammatiinnarneqarpat, tamatumunnga Naakakkersuisut akuersissuteqarsimappata.

§ 20, imm. 2. Qallunaat imaani avatangiisit pillugit inatsisaannut paarlangasumik eqqaanissamut periarfissat atuutsinniarneqarneranni siunertarineqartoq tassaavoq angallatinik atorunnaartunik kiversaasinnaanissamut periarfissap atortuuginnartinneqarnissaa. Siunertarineqarpoq eqqaanissamut akuersineq taamaallaat nakkutigineqartumik eqqaanermut akuersissutaasassasoq, tassa angallatit qinnuteqaatit ataasiakkaarlugit kiversaavissatut akuerineqarsimasuni, angallannermut aalisarnermulluunniit akornutaanngitsumi kiversarneqannginnerminni stoffinik avatangiisinut ulorianarsinnaasumik tamanik imaarneqarsimassassasut. Angallatit atoqqissinnaajunnaartut taamatut nakkutigisaasumik kiversarneqartarsinnaanerannut periarfissap taassuma atatiinnarneqarnissaa naleqquttuutinneqarsimavoq, tassami periarfissatuaq alla tassaammat angallatit taakku talittarfinni taleqqarujuuginnassasut angallatinut allanut umiarsualivimmilu oqartussanut akornutaaqisumik, aningaasartuuterpassuarnillu kinguneqartumik, imaluunniit nakkutigineqanngitsumik kiversarneqarlutik; stoffit avatangiissinut ulorianartut kiversaavigineqartorlu eqqarsaatigalugit. Nunat tamat akornanni isumaqitigiissutinut Kalaallit Nunaannut atuuttunut akerliusunik akuersissuteqartoqartarnissaa siunertarineqanngilaq.
§ 20, imm. 3 immap naqqanit qaqitat eqqarneqarnerat pillugu malittarisassanik imaqarpoq.

§ 21. Imm. 1-imi taaneqarpoq eqqaanissamut akuersissutip suut imarissanerai, Londonimilu isumatigiissumi bilag 3-p aalaja- ngersagartai malillugit.

Imm. 2-mi aalajngersarneqarpoq akuersissummik nalunaarut qinnuteqartumuinnaanngitsoq allagannorlugu ingerlannetinneqassasoq, aammali oqartussanut suliassap suliarineqarnerani akuutinneqarsimasunut, aammalu nalunaarut inuinnarnut aalajangiinnermut annertuumik soqutigisaqarsinnaasunut nalunaarutigineqassasoq, taakku qisuariarsinnaanerat naammagittaalliuuteqarsinnaanerallu qulakkeerniarlugu. Inuinnaat pineqartut suliassami taaneqartutut soqutigisallit kikkuussusiat paasiuminaassinnaammat aalajangersakkami periarfissiisoqarpoq taamatut nalunaaruteqarneq tamanit atuarneqarsinnaasumik annonceliinikkut pisinnaanngorlugu.

§ 22. Aalajangersagaq eqqaaneq pillugu inatsimmi § 7-imut naapertuuppoq. § 19 tunngavigalugu eqqaaneq tamarmi inerteqqutaammat eqqaanissaq siunertaralugu stoffinik atortunillu assartugassanngorlugit tunniussineq, usilersorneq assartuinerluunniit inerteqqutaapput, § 20 tunngavigalugu akuersissummik peqariin-ngikkaanni. Taamaaliornikkut malittarisassat sanioqqutaarneqarnissaat pinngitsoortinneqarsinnaavoq.

§ 23. Eqqaaneq pillugu Nalaakkersuisut malittarisassiorsinnaanissaat siunnersuutigineqarpoq.

Kapitali 10.

Imaani avatangiisit kapitalini suliini taaneqarsimanngitsutigut mingutsinnaveersimatinneqarnissaanut malittarisassanik imaqarpoq.

§ 24. Nunat allat amerlanersaat avatangiisinut ilaatigut igitassanik nunami ikuallaasarneq pillugu piumasaqaatitalinnik ilalinnik inatsisiliortiternerat peqatigalugu suliffissuaqarnermi igitassanik pingaartumik imerlapasunik imaani ikuallaasarneq annertusiartorpoq. Tamatuma kingunerisaanik eqqaaneq pillugu nunat tamat isumaqatigiissutaanni malittarisassat igitassanik taamatut suujunnaarsitsisarneq pillugu aalajangersaasut akuerineqartalerput.
Aalajangersakkakkut tassuuna stoffinik atortussanilluunniit imaani ikuallaasarneq tamarmi inerteqqutigineqarpoq. Aalaja- ngersagaq Oslomi Parisimilu isumaqatigiissummut naapertuuppoq, taakkumi qanittukkut ataatsimut katigutsinneqarsimapput, ikuallaanerullu inerteqqutaaneranik imaqarlutik. Aalajangersakkami ikuallaanerit suulluunniit tamarmik pineqarput, matumani umiarsuit aserorterneqarnissaat siunertaralugu ikuallaanerit aamma ilanngullugit.

Umiarsuit nalinginnaasumik ingerlanneqarneranni igitassat ikuallanneqartarnerat imm. 3-mi ilaatinneqanngilaq. Umiarsuarni atortut siunertamut tassunga atorneqartut manna tikillugu pisarnertut Søfartsstyrelsimit akuerineqarsimasussaapput. Siunnersuutigineqarpoq tamanna pillugu Naalakkersuisut malitarisassaliorsinnaassasut. § 9-mut aallarnissaataasumik oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

§ 25. Silaannaap umiarsuarniit mingutsinneqartarnerata akior-niarneqarnissaa pillugu oqallinnerit massakkut ingerlanneqarput, siunnersuutigineqarporlu Naalakkersuisut tamanna pillugu malittarisassiornissamut piginnaatinneqassasut, taamaalilluni 3 sømilit avataani malittarisassanut naapertuuttunik malittarisassaqalersinnaaqqullugu, tak. § 9-mut aallarnisaataasumik oqaaseqaatit.
Silaannaap umiarsuarniit mingutsinneqartarnera killilersimaarniarlugu sulinermi ilaatigut Montrealimi isumaqatigiissummut ilassutip halonimik CFC-gaasinillu aniatsitsinermut tunngassuteqartup eqqortinniarneqarneranik siunertaqarpoq, aammali maskinat umiarsuarnit ingerlatigineqartut pujuisa akuinik ulorianartunik ataatsimut isigalugu millisitsiniarnerulluni. Pissutsit kingulliullugit taaneqartut pingaartumik soqutiginaateqalersimapput oliat ikummatissat nunami atorneqartut svovlimik akuisa millisinneqarnissaannik ataatsimut isigalugu piumasaqaateqartoqalerneratigut. Oliaarniartut oliamik svovlimik akulimmik tunitsivigisinaasaat tassatuaalersimapput nunat tamat akornanni umiarsuit ingerlaartinneqartut, taamattummillu nunarsuaq taamaat ataatsimut isigalugu pissutsit taamaattut aaqqiivigineqarnissaat massakkut soqutiginaateqalersimalluni. Aamma umiarsuarni ikuallaavinniit putsut akuisa ulorianartut aaqqiivigineqarnissaat eqqarsaatigineqarsinnaavoq.

§ 26. Aalajangersagaq taanna aalajangersakkanik allanik "katersuiffiuvoq". Nunat tamat akornanni isumaqatigiissutit allan-nguuteqarteqqinneqarnerinut atatillugu Naalakkersuisut malittarisassaliorsinnaanerannut tunngavissiivoq, pissutsillu Kalaallit Nunaata imartaanut immikkut ittut pillugit malittarisassanik aalajangersaasoqarsinnaalersillugu. Assersuutigalugu taaneqarsinnaavoq umiarsuit kangerlunni "iliveqarfeqartinneqarnissaassa" il.il. aaqqiivigineqarnissaat pisariaqartinneqarpoq. Aamma eqqarsaatigineqarsinnaavoq aalajangersagaq taanna nunaminertanut masarsoqarfinnulluunniit timmissat uningaarfigisartagaannut eqqissisitanut Ramsarimi isumaqatigiissummut atatillugu allattorsimaffimmi ilanngunneqarsimasunut atorneqarsinnaassasoq.

Kapitali 11.

Kapitalikkut tassuuna imaanik mingutsitsisinnaanermut ataatsimoortumik upalungaarsimaniarnissaq anguniarneqarpoq. Aalaja-ngersakkami oliamik mingutsitsinermik akiuineq pingaartillugu siunertarineqarpoq, akoorutissanilli kemikalianik mingutsitsineq aalajangersakkami aamma ilaatinneqarluni.

§ 27. Sinerissamut qanittumi oliamut mingutsitsisinnaanermut upalungaarsimanissaq 1. januar 1989 aallarnerfigalugu oqartussaaffigineqalerpoq. Ullumikkut illoqarfinni arfineq marlunni upalungaarsimanissaq pillugu aaqqissuussisoqarsimavoq: Nanortalimmi, Qaqortumi, Paamiuni, Nuummi, Maniitsoq, Sisimiuni, Aasianni Ilulissanilu. Taakku saniatigut Qaqortumi, Nuuk annertunerusumik upalungaarsimanissaq siunertaralugu assersuussuit puttasartut pissarsiarineqarsimapput. Tamatumunna pilersaarusiorneq peqatigalugu upalungaarsimanissap ingerlaavartumik annertusarneqarnissaa aamma siunertarineqarpoq. Upalungaarsimanissaq siunertaralugu atortuutit Naalakkersuisut pigisaraat, taakkulu kommunini qatserisartoqarfimmit ingerlatarineqarlutik. 3 sømilinut killeqarfiup avataani oliamik mingutsitsinerup assigisaasalu akiorneqarnerat manna tikillugu pisarnertut Miljøministeriaqarfimmit Miljøstyrelsen aqqutigalugu isumagineqartartussaavoq. Annertunerusumik mingutsitsisoqassagaluarpat tamanna naalagaaffiup su-li suli suliassarisussaavaa, tassami qallunaat inatsisaannut oqaaseqaatini atuarneqarsinnaammat "Danmarkip imartaani, imartanilu qanittuni kiisalu Kalaallit Nunaata imartaani annertuumik mingutsitsisoqartillugu mingutsitsisoqarsinnaaneraluunniit ulorianartutut isigineqarpat Miljøministeriaqarfik piginnaatinneqarpoq imaani mingutsitsinermi taamaattummi aningaasartuutit pisariaqartinneqartut tamaasa aningaasartuutiginissaannut..".
Naalakkersuisut upalungaarsimanissap ingerlanneqarnissaanik i- sumaginneqqusilluni piginnaatsisinnaaneranut §-mi tunngaviusumi taakku upalungaarsimanissamut pilersaarusiornissamik peqquneqarsinnaanerat aamma tunngavissalerneqarsimavoq.

Imm. 2-mi siunnersuutigineqaroq sinerissap ilaata mingutsinneqarnerani saliineq kommunalbestyrelsip ingerlatissagaa, tassami nunami mingutsitsineq eqqarsaatigalugu kommunalbestyrelsi akisussaaffeqarmat.

Imm. 3-mi nassuiaatigineqarpoq energiministeri tassaasoq taaneqartutut mingutsitsinerup akiorneqarneranik ingerlatsisoq, taamatut mingutsitsineq pisuussutinik uumaatsumik atuinermut atatillugu pisimappat.

§ 28. OPRC (International Convention of Oil Pllution Preparredness, Responce and Cooperation) pillugu isumaqatigiissut Exxon Valdezip ajutoorneratigut suliniutigineqartoq tunngavigalugu § taanna ilanngunneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Siunertaa tassaavoq nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiinnerup pilersinneqarnissaa, aaqqissuinermut, upalungaarsimanissamut pilersaarutinut il.il. minnerpaaffissanik piumasaqaateqarfiusumik, taannalumi Københavnimi isumaqatigiissummi ilaatinneqarpoq, Kalaallillu Nunaat tassani aamma ilaatinneqarluni. Aalajangersakkatut siunnersuutigineqartukkut 3 sømilit avataani inatsisit eqqortinneqarput qallunaallu Kalaallit Nunaat ilaatillugu atsiorlutik isumaqatigiissuteqarnerisigut ilanngunnissamut periarfissiilluni.

Kapitali 12.

Imaani mingutsitsisoqarneranik mingutsitsisoqarsinnaaneranilluunniit ulorianartoqarneranik nalunaaruteqartarneq pillugu malittarisassanik kapitali taanna imaqarpoq.

§ 29. MARPOL pillugu isumaqatigiissummut ilassummi I-imi isumaqatigiissummi artikel 8 tunngavigalugu malittarisassani aalaajangersarneqarsimapput inuit kikkut nalunaaruteqartussaanersut, kikkut nalunaaruteqarfissaanersut pisunilu qanoq ittuni nalunaaruteqartoqartassanersoq. Imm. 1-ip oqaasertalersorneqarneratigut isumaqatigiissutip malittarisassaasa pisariaqartinneqartumik naammassineqarnissaannaat pinnagit aalajangerssasoqarpoq, tassami ilisimasortat piginnittunut, atuisunut umiarsuillu naalagaannut naligitinneqarlutik nalunaaruteqartarnissaat siunnersuutigineqarmat. Imaarsisoqarnerinnaatigut imaluunniit imaarsisoqarnissaanik ilimatsaasisoqarnerinnaatigut nalunaaruteqarnissamut pisussaaffiliisoqanngilaq, aammali aportoqartillugu ikkarlittoqartilluguluunniit nalunaaruteqartarnissamik pisussaaffiliisoqarluni. Aalajangersakkap taassuma tunngavigisaa tassaavoq taamatut pisussaafiliisoqanngippat nalunaaruteqartarneq ima kingusitsigisumik pisinnaammat, allaat oliamik mingutsitsinerup pisup akiorniarnissaanut periarfissat ajorsisimassallutik.

Imm. 2 tunngavigalugu aamma nalunaaruteqartoqartassaaq imm. 1-imi inuit pineqartut aamma silaannakkortaatiniit mingutsitsoqarnera malugigaangassuk. Imm. 3 aamma 4 tunngavigalugit umiarsualivinni oqartussat aamma nalunaaruteqartussaatitaanerat MARPOL pillugu isumaqatigiissummut ilassummut I-imut attuumassuteqarpoq.

§ 30. Tassani pineqarpoq akuersissummik pigisaqarani (§ 40) inuup inuuneranik ulorianartorsiortoqarnera pissutigalugu imaluunnit pigisat aningaasarpassuarnik nalillit annaaneqarnissaat pinngitsoortinniarlugu eqqaasoqarsimatillugu ikuallaasoqarsimatilluguluunniit nalunaaruteqartarnissaaq. Siunnersuutigineqarpoq taamatut pisoqarsimatillugu tamatuma kingorna ingerlaannavilluni nalunaaruteqartoqartarnissaanut pisussaaffiliisoqassasoq.

§ 31. MARPOL pillugu isumaqatigiissummut ilassummi I-imi nalunaarutip qanoq imaqarnissaanut piumasaqaatit arlallit taagorneqarsimapput. Naalakkersuisut piginnaatinneqarput malittarisassanik taamaattunik aalajangersaanissaminnut. § 27-imi malittarisassap kingunerisaanik imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq taamatut pisoqartillugu nalunaaruteqartarneq pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaassasut.

§ 32. Aaalajangersagaq taanna tunngavigalugu stoffit atortulluunniit avatangiisinut ulorianaatillit suut Kalaallit Nunaanni umiarsualivinnit imaluunniit umiarsualivinnut usilersuunneqarlutillu usingiarneqartarnersut takussutissaqalissaaq.

Kapitali 13.

Kapitalimi tassani imaani mingutsitsisinnaanerup mingutsitsinerulluunniit akiorneqarnissaa pisariaqalersimatillugu umiarsuarnut akuliuttarnissaq pillugu malittarisassat pineqarput.

§ 33. Sunniuteqarluartuutsisinissaq eqqarsaatigalugu kapitali 12 tunngavigalugu paasissutissat pissarsiarineqartut tunngavigalugit akiuinermi iliuutsit ingerlanneqarnissaat naammakkajuttartussaanngillat. Taamaattumik taamatut pisoqartillu nukingertariaqartaneq pissutigalugu siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut imaluunniit oqartussat § 36-mi taaneqartut eqqartuussivik aalajangiiseqqaanngikkaluarlugu akiuiniarnermi iliuuserineqartussanut paasissutissat pisariaqartinneqartut paasiniarlugit pisariaqartitsinertik tunngavigalugu misisuisinnatitaassasut. MARPOL pillugu isumaqatigiissummi artikel 7, imm. 1-imi tunngaviusumik malittarisassaq naapertorlugu aalajangerneqarpoq taamatut missisuinerit umiarsuup pisariaqanngitsumik kinguartoorneranik imaluunniit pisariaqanngitsunik aningaasartuuteqarneranik kinguneqassanngitsut. Umiarsuit nunanit allaneersut akuliuffigineqarsinnaanerat nunat tamat akornanni inatsisit atuuttut tunngavigalugit arlalitsigut killissaqartinneqarpoq, tak. § 34-mut oqaaseqaatit.

§ 34. Imm. 1-imi aalaajangersakkakkut anguniarneqarpoq Naalakkersuisut oqartussallu § 36-mi taaneqartut umiarsuarnut akuliunnissaminnut periarfissaqarnissaat, taamaaliornissaq mingutsitsinermik avatangiisinut ulorianartorsiortitsisumut killilersimaarinissamut akiunissamulluunniit sunniuteqarluartumik pisinnaassappat. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq oliamik kemikaliamilluunniit assartuutip ikkarlinnera. Mingutsisinissaq ulorianaateqarsorinarpat aalajangersagaq taanna tunngavigalugu umiarsuup naalagaa peqquneqarsinnaavoq usisarfiit immikkut ulorianartorsiortinneqartut imaaqqullugit umiarsuup ikkarlimmit nusunneqannginnerani, imaluunniit ikiortissat naammattut akiuinissamilu atortussat pisariaqartinneqartut takkutereertinnagit nusutsinissaq inerteqqutigalugu.
Imm. 2-p immikkut illuinnartunik pisortaqartillugu aatsaat atorneqartarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Soorlu assersuutigalugu umiarsuup oliamik assartuutip qitermigut napineratigut.

Annertoorujussuarnik kinguneqartunik akuliuttarnissaq pineqarmat imm. 3-mi siunnersuutigineqarpoq inerteqquteqarnissamik peqqussuteqarnissamilluunniit aalajangernerit allakkatigut tunngavilersorneqarlutillu nalunaarutigineqassasut, siunnersuutigineqalurnittaarlu aallaqqusiunnaartitsinissamik aalajangernerit tunngavilersorneqaannaratik aammali umiarsuup aallaqqissinnaalernissaanut piumasaqaaatit pillugit paasissutissanik ilaqartinneqartassasut.

§ 34-imi aalajangersakkani umiarsuit nunanit allaneersut Kalaallit Nunaata imartaaniittut aamma ilaatinneqarput, tak. § 3, imm. 1, nr. 1). Umiarsuit nunanit allaneersut akuliuffigineqarsinnaanerat arlalitsigut killeqarpoq. Naalagaaffik sinerialik umiarsuit naalagaaffimmi tassani nalunaarsorneqarsimasut naalagaaffiup taassuma inatsisaanik unioqqutitsisut akuliuffigineqartarnissaat pillugit killeqanngitsumik aalajangersaasinnaatitaavoq. Naalagaaffiup sineriallit umiarsuarnut nunanit allanneersunut naalagaaffiup sineriallit taassuma imartaatigoorlutik ingerlaartunut oqartussaaffeqarnera nunat tamat inatsisaat tunngavigalugit imartakkoortarneq pillugu aalajangersakkatigut aaqqivigineqarsimapput. Imartakkut avasinnerukkut (tassa basisliniamiit avammut 3 sømilinut) ingerlaarneq ajoqusiisinnaangitsutut isigineqarpoq taamaaliorneq naalagaaffiup sineriallip taassuma aqqusaarneqartup eqqissisimanissaanut, torersuutitsinissaanut isumannaatsuunissaallu akornutaanngitsumik piguni. Imartakkut avasinerusukkut ingerlaarnerup ajoqusiisinnaasup pinngitsoortinneqarnissaa siunertaralugu naalagaaffik sinerialik taanna pisariaqartunik iluuseqarnissaminut aalajangiisinnaatitaavoq. Taaneqartup kingulliup kingunerisaanik annertuumik mingutsitsisoqarnerani akuliuttoqarsinnaavvoq, soorlu assersuutigalugu oliamik piaaraluni imaarsisoqartillugu, taamatullu pisortaqartillugu umiarsuaq nunamit allameersoq tigusarineqarsinnaavoq eqqartuussisutigut malersorneqarnissaa siunertaralugu. Umiarsuaq nunamit allameersoq imartamut sinerissamut qaninnerusumut ingerlaarpat (tassa basisliniap iluanut) naalaagaaffik sinerialik pisinnaatitaavoq aalajangersakkat umiarsuup taassuma imartanut taamaattunut pisinnaanera pillugu atuuttut sukkulluunniit unioqqutinneqannginnissaat siunertaralugu iliuusissat pisariaqartinneqartut iliuuserissallugit. Ajoqusiinngitsumik aqqusaarluni ingerlaanermini umiarsuup nunamit allaneersup naalaaffimmi sinerialimmi tassani maleruaqquneqartut malittussaavai, pingaartumik assartuinermut tunngasut eqqarsaatigalugit, tamannalu naalagaaffiup sineriallio taassuma imartaasa illersorneqarnissaat pillugu maleruaqqusat eqqarsaatigalugit aamma atuuppoq.

§ 35. Umiartorneq pillugu inatsimmi § 267 aamma § 282, imm. 2 tunngavigalugit umiarsuarmiit oliamik annertoorsuanngorlugu assartuisumiit imaarsinermut akisussaatitsinissaq tamatumunngalu atatillugu upalungaarsimanissaq siunertaralugit iliuuserineqartunut aningaasartuutigineqartut kimit aningaasartuutigineqarnissaat aalajangersarneqarsimapput.
Imm. 1-imi ilassutitut aalajangersarneqarpoq mingutsitsioqarsimatillugu mingutisitsinnaanerluunniit ulorianartutut isigineqartillugu upalungaarsimanissaq siunertaralugu iliuuserineqartunut naapertuuttumik aningaasartuutit akisussaaffigineqarnissaat. Pisoq umiartorneq pillugu inatsimmi § 268, imm. 1 a-c-mi taaneqartunik patsiseqartoq (sorsunneq, allat mianersuaalliornerat pissutalugu iliuuseqarneq il.il.) piginnittup uppernarsarsinnaappagu aalajangersagaq atortinneqassanngilaq. Immikkut ittumik pisoqartillugu, soorlu umiarsuup umiarsuaq alla ajornartorsiortoq ikiorniartillugu mallit nalimmassarniarlugut oliamik il.il imaarsinerani ajunaalerneq tunngavigalugu iliuuseqartariaqarneq pillugu taarsiissuteqartarnermi tunngavissat nalinginnaasut atortinneqassapput, taamaaliornermilu aningaasartuutaasut umiarsuup ajutuulerluni ikiorserneqartup § 35 tunngavigalugu aningaasartuutigisussaavai. Kalaallit qallunaalluunniit umiarsuaataat upalungaarsimanissaq siunertaralugu iliuuserineqartut aningaasartuutitaannik akiliinissamut pisussaatinneqarpata akiligassanngortinneqartut pisarneq nalinginnaasoq atorlugu akilersinniarneqassapput. Umiarsuilli nunanit alla-neersut akiliisussaanermut akisussaatinneqarsimatillugit ajornartorsiutinik saqqummertoqarsinnaavoq, tassami akiligassaalersimasunik akiliisitsiniarneq nunat allat aqqutigalugit ingerlanneqakkajuttartussaammat, taamaattumillu pisuni arlalinni upalungaarsimanissaq siunertaralugu aningaasartuutit matuneqarnissaat ajornartussaalluni. Taamaattumik imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut oqartussalluunniit § 36-mi taaneqartut angallatip piginnittaata upalungaarsimanissaq siunertaralugu aningaasartuutaasimasunut qularnaveeqqusiniissanik peqqussuteqarsinnaassasut, aalajangerneqarsinnaassallunilu umiarsuaq allaqqusaajunnaassasoq aningaasartuutit akilerneqarnissaannik qularnaveeqqusiisoqareernissaata tungaanut. Taamatut pisoqartillugu § 34, imm. 3 tunngavigalugu nalunaaruteqarnissamut maluaruaqqusat malillugit ilisimatitsisoqartassaaq.

Kapitali 14.

§ 36. EF-imit aninerup kingorna Namminersornerullutik Oqartussat aalisarnermut oqartussaaffimmik tigusimmata inatsit oqaasertalerneqarpoq, tak. inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 17-imi 22. oktober 1990-i-meersumi §§ 22 - 25, aalajangersakkat malinneqarnerisa nakutigineqarnerat pillugu Naalakkersuisut malittarisassaliorsinnaasut, tamatumali tungaanut inatsimmi aalajangersakkat tunngavigalugit malittarisassat malinneqanerinik nakkutilliineq naalagaaffimmi oqartussanit ingerlanneqarsimalluni. 3 sømilimik killeqarfiup iluani avataanilu nakkutilliineq oqartussanit taakkuusunit ingerlanneqarmat taamatut oqaasertaliisimanerup peqqussummi matumani atorneqarnissaa naleqquttuutinneqarsimavoq. Siunissami kalaallit nakkutilliinikkut aaqqissuussinermik i-ngerlatsinerat pilersinneqassagaluarpat tassani politiinut piginnaatitsissutaasimasut nalagaaffimmi oqartussanut isumaqatigiinniutigisariaqassapput.
Imm. 2-mi ilaatigut aalajangersarneqarpoq Illersornissaqarfiup aalisarnermik nakkutilliissutaasa Inatsisartut peqqussutaanni matumani aalajangersakkat malittarisassallu taakku tunngavigalugit aalajangersarneqartut malinneqarnerat nakkutigissagaat. Taamatut nakkutilliineq aalisarnermik nakkutilliinermut ilagitillugu ingerlanneqarpoq, nakkutilliissutit suliassaannut allanut ilanngullugu. Aalisarnermik nakkutilliineq avatangiisillu pillugit aalajangersakkat malinneqarnernanik nakkutilliineq pingaarnersiorlugit tulleriinnilersuisoqassappat tamanna naalagaaffimmi oqartussanut isumaqatigiinniutigisariaqassaaq.

Imm. 3-p MARPOL pillugu isumaqatigiissummi artikel 6 eqqortippaa, aalajangersagarlu inatsisinik unioqqutitsisoqarsimaneranik pasitsaasimaqanngikkaluarluni tigulaaraluni misissugassanik tigusisarnissamut periarfissiivoq.

Imm. 4-mi aalajangerneqarpoq imm. 2-mi aalajangersagaq tunngavissiisoq umiarsuarnut nunanit allaneersunut nunat tamat akornanni inatsisit tunngavigalugit ajoqusiinngitsumik aqqusaarlutik ingerlaartunut atuutinngitsoq, tassalu misissuineq aatsaat pisinaalluni taamatut aqqusaarluni ingerlaarnerup ajoqusiisinnaanera tunngavissaqartumik pasitaasimaneqarpat.

§ 37. Aalajangersagassatut siunnersuummi imm. 1 tunngavigalugu Naalaakkersuisut umiarsuit oliamik assartuutit umiarsualivinniittut usisarfiinik akuttunngitsumik misissuisarnissami malittarisassanik aalajangersaasinnaatitaapput, taamaaliornikkut oliat usigineqartut sinnikuisa siusinnerusukkut usigisimasat nalunaarsuusiorfianni allattorsimasunut naapertuuttuunersut paasiniarlugu, inatsisinillu imaarsinermut tunngasunik atuuttunik unioqqutitsisoqarsimannginnersoq paasiniarlugu.
Aalajangersagassattut siunnersuummi imm. 2 kalaallit qallunaallu umiarsuaanni kiisalu umiarsuarni nunanit allaneersuni atortut usinut nalunaaqutsersuutaasut atorneqarnissaannut periarfissiivoq, taamaaliornikkut inatsisinik unioqqutitsilluni imaarsinerit mingutsitsisuannik paasisitsisinnaanngortillugit.

Kapitali 15.

§ 38-mi avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussuttaanni nr. 12-imi 22. december 1988-imeersumi Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 7-ikkut 13. maj 1993-imeersukkut allanngortinneqarsimasumi kapitali 10 ataatsimiititaq naammagittaalliuuteqarfissaq innersuussutigineqarsimavoq, kapitali 10-lu imatut oqaasertaqarpoq:
"§ 40. Inatsisartut naammagittalliuuteqratarnermut ataatsimiititaliussapput pingasunik ilaasortalimmik.
Inatsisartut naammagittaalliuuteqarnermut ataatsimiititaliaani siulittaasoq kiisalu ilaasortat marluk taakkulu sinniisussaat marluk toqqassavaat. Ilaasortaannaat marluk taakku toqqarneqassapput Naalakkersuisut aammalu Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiata inassutaat malillugit.
Imm. 2. Naammagittaalliuuteqarnermut ataatsimiititaliap ilaasortai tamatuma peqataanik Naalakkersuisunut ilasortaasussaanngillat.
Imm. 3. Ataatsimiititaliap qinigaaffiata Inatsisartut qinigaaffiat malittaraa. Ataatsimiititaliaq atuutissaaq nutaamik Inatsisartunut qinikkat ataatsimiinnissaasa nutaamillu ataatsimititaliamut ilaasortassanik toqqaanissap tungaanut.
Imm. 4. Ataatsimiititaliamut immikkut ilisimasaqartut peqataatinneqarsinnaapput.
Imm. 5. Ataatsimiititaliap ingerlatsinissani nammineq aalajangersassavaa malittarisasat kinguliiniittut toqqammavigalugit.

§ 41. Inatsisartut peqqussutaat una naapertorlugu aalajangernerit malittarisassalialluunniit taanna naapertorlugu suliarineqarsimasut tamarmik naammagittaalliuuteqarfittut ataatsimiititaliamut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Naammagittaalliuuteqarsinnaatitaasut ukuupput:
1) Aalajangersaaffigineqartoq
2) Nakorsaaneqarfik,
3) Kinaluunniit, suliap inerneranut nammineq inuttut imaluunniit pingaaruteqartumik soqutigisaqarsinnaasoq.
§ 42. Naammagittaalliuuteqarnissamut piffissaavoq ullormit tassanngaanniit aalajangernerup aalajangersaaffigineqartumut nalunaarutigineqarneranit, imaluunniit akuersissutip tamanut tusarliunneqarneranit sapaatit akunneri 6, imaluunniit tak. § 29.

§ 43. Naammagittaalliuuteqarnermut ataatsimiititaliap aalajangernera naggataamik aalajangerneruvoq.

§ 44. Naammagittaalliuut akuersissutinut, pisinnaatitsissutinut, peqqusissutinut imaluunniit inerteqqutinut kinguartitsissutaasinnaavoq, naammagittaallliuuteqarnermut ataatsimiititaliap aalajangernissaata tungaanut, imaluunniit naammagittaalliuuteqarnermut ataatsimiititaliap allamik aalajangiinissaata tungaanut.
Imm. 2. Oqartussaaffik peqqusissummik imaluunniit inerteqqummik aalajangiisoq, aammattaaq immikkut tunngavissaqartillugu, peqqusissuteqarnermi inerteqquteqarnermiluunniit aalaja-ngersaasinnaavoq naammagittaalliuuteqartoqaraluarpalluunniit tamanna naalanneqassasoq. Aalajangiineq taanna naammagittaalliuutigineqaraluarpalluunniit, peqqussutaasoq imaluunniit inerteqqutaasoq malinneqassaaq, naammagittaalliuuteqartarfiup allamik aalajangiinissaata tungaannut.

§ 45. Peqqussut una malillugu imaluunniit tamatumani tun-ngaveqartumik najoqqutassiat malillugit akuersissutip atornissaani illuliornissat imalluunniit sanaartornissat piumasarineqarpata, taava suliassat taamaattut aallartinneqassanngillat § 42-mi taaneqartumik naammagittaalliuuteqarnissamik piffissaliussaq naatinnagu.
Imm. 2. Naalakkersuisut pissutsini immikkut illuinnartuni aammalu qinnuigineqarnermikkut illuliassanik sanaartugassanillu aallartitsinissamut akuersisinnaapput naammagittaalliuuteqarnissamik piffissaq naanngikkaluartoq. Akuersissut taanna naammagittaalliuutigineqarsinnaanngilaq."

Suli allamik naammagittaalliuuteqartarfilioqqinnissaq naleqquttuutinneqarsimanngilaq.

Kapitali 16.

§ 39. Aalajangersagassatut siunnersuutigineqartoq tunngavigalugu siusinnerusukkut aalajangikkat naliliiffigeqqitassanngortinneqarsinnaapput, soorlu assersuutigalugu stoffit ilaasa imaani avatangiisinut sunniutaat pillugit ilisimalikkat nutaat tunngavigalugit, imaluunniit nunat tamat akornanni isumaqatigiissuteqartoqartillugu akuersissutinut siusinnerusukkut nalunaarutigineqarsimasunut sunniuteqartunik. Allaffissornikkut inatsisit nalinginnaasut malillugit akuersissutaareersunik atorunnaarsitsineq taarsiisussanngornermik kinguneqanngitsumik pisinnaavoq.

§ 40. MARPOL pillugu isumaqatigiissummi bilag 1 aamma 2 kiisalu eqqaaneq pillugu inatsimmi § 6 naapertorlugu aalajangersarneqarpoq kapitalini 2-7-imi kiisalu 9-mi 10-milu aalajangersakkani imaarsinerit, kuutsitsinerit imaluunniit eqqaanerit inuup inuunera annaanniarlugu imaluunniit umiarsuup silaannakkoortaatilluunniit isumannaatsuutinnissaa siunertaralugu pisut ilaatinneqassanngitsut. Aamma ajutoornerit piaarinermik pissuteqanngitsut, ajoqusiinermillu sapinngisaq tamaat naapertorlugu pisariaqartinneqartunik killiliiviginiarneqarsimasut ilaatinneqassanngitsut siunertarineqarpoq. Taamatut aalajangerneq soorunalimi atuutissanngilaq umiarsuup inuttaasa tungaannit piaaraluneertumik mianersuaalliortumilluunniit iliuuseqartoqarsimatillugu, imaluunniit umiarsuaq piumasarineqartut malillugit imarsiornissamut isumannaatsuusimanngippat, pissusissamisut atortulersugaasimanngippat inuttalersorneqarsimanngippalluunniit.

Kapitali 17.

Tassaavoq pineqaatissiisarnermut atortuulersitsinermullu aalajangersakkanut tunngassuteqartoq.

§ 41. Pineqaatissiisarnermut aalajangersakkat.

§ 42. Alaajagersagassatut siunnersuutigineqartoq malillugu umiarsuup piginnittaa atuisualuunniit pillaammik akiliisussanngortinneqarsinnaavoq, kisiannili pisuutinneqarani sakkortunerusumik (pinerluuteqarsimasunut inissiivimmut) pineqaatissinneqarsinnaanani.

§ 43. Aalajangersagaq taanna malillugu Inatsisartut peqqussutaat manna tunngavigalugu pineqaatissiisarnermi malittarisassat aalajangersarneqarsinnaapput.

§ 44. Missisuinikkut nakkutilliinermik ingerlatsinermut, umiarsuarmik aallaqqusiunnaarnermut (tigusarinninnermut) umiarsuarmilu nalilinnik arsaarinninnikkut akiligaasanik akiliisitsiniarsinnaanermut tunngaviuvoq. Suliassat taamaattut qanoq ittuussusiat pissutigalugu takorloorneqarsinaavoq taakku pinerluttulerinermut inatsimmi kap. 1, § 15 tunngavigalugu Nunatta Eqqartuussivianut (landsretten) innersuunneqarsinnaasassasut, naatsorsuutigisariaqarmammi tassani inatsisitigut ilisimasassat eqqartuussivimmi (kredsretten) eqqartuuseqataasartunit ilisimaneqarnissannik ilimananngitsut paasisimasaqarfigineqarnerussasut.

§ 45. Aalajangersakkakkut qulakkeerneqarpoq akisussaassutsip erseqqissumik inissinneqarnissaa, tamatumani pisortat inatsisinik unioqqutitseqataasimatillugit taakku aamma akisussaatinneqarsinnaalerlutik. Avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 12 22. december 1988-imeersoq Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 7-ikkut 13. maj 1993-imeersukkut allannguuteqartinneqarsimasoq assigalugu siunnersuutigineqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat aamma pineqaatissinneqarsinnaasunut ilaatinneqassasut.