Kviksølvi sianiutinut qaratsamullu ajortumik sunniuteqartarpoq, pingaartumik naartup alliartornerani aammalu uumasut piaraanni. Meeqqat sianiutaannut ajoqusiisinnaavoq qaratsap allanngorneratigut meeqqallu pissusaasigut malugineqarsinnaasumik. Aamma methylkviksølvi inuup timaata nappaatinut imminut illersorsinnaassusianut sunniuteqarsinnaasorineqarpoq. Kinguaassiorsinnaaneq kviksølvip ajoqusersinnaavaa anisuussiornermut akornusiinermigut.

Avatangiisinut kviksøkvimik akoqalersitsisartut:

Avatangiisinut kviksølvimik mingutsitsineq pissuteqarneruvoq eqqakkanik aamarsuarnillu ikuallaasarnermik aammalu suliffissuit pujuinik, taamaalilluni kviksølvi teqqarluni Issittumut siaruartarluni. Taamanna pillugu allaaserisaq linki una atorlugu aajuk:

"Issittumi kviksølvi eqiterpoq" - DMUNyt 2004 nr. 20, 13. december

Misissuinerit kingulliit takutippaat Issittoq "baaliatut kviksølvimik kueraavittut" ittoq. Atuagassiami Polarfronten-imi (nr. 4, 2002) tamanna pillugu allaaserisaq "Polarsolens mørke gerninger"  linki taanna toorlugu pineqarsinnaavoq. Tassani allassimavoq kaperlaap kingorna seqineq nuigaangat kviksølvi silaannarmit kaanngarluni apummut nakkaasartoq, avatangiisinut akulerussinnaanngorluni. Taamaalilluni aput aaleraangami kviksølvimik akoqartorujussuusarpoq.

Inunnut kviksølvimik akoqalersitsisartut:

Miluumasut imarmiut neqaasigut aalisakkallu nerpiisigut kviksølvimik methytkviksølvinngorsimasumik pisarpugut. Methylkviksølvi inalukkamit milluaruminartuuvoq, aakkullu takuneqarsinnaasarpoq ullormut saffigassamik tamatuminnga qanoq atsigisumik pisoqartarnersoq. Arnat imarmiunik nerisaqarluartut kviksølvimik annerpaamik nassaarfiusimapput, pingaartumik Canadap kangiani Kalaallit Nunaannilu najugaqartut.

 

Najoqqutaq:
Issittumi mingutsitsinermik apeqqutit: Issittumi avatangiisit killiffiannik nalunaarut
Linki taanna Danmarkimi Miljøstyrelsep nittartagaanut atavoq.

Arctic Pollution 2002, AMAP, 2002