PCB 1920’kkut naalerneranniilli innaallagissap sarfaanik allanngortitsissutini, transformator, aamma aalamik nillusarlugu iminngortitsissutini innaallagissalluunnit sarfaanik eqiterissutini, kondensator, nillusaatitut oqorsaatitullu imerpalasunngortillugu atorneqartarsimavoq. Aamma kiammik milluaatini, erngup olialluunnit naqitsinera hydralik atorlugu iluaqusersuutini, nipinnequtini poorsissutini, ikuallannaveersaatini ussissaatissianilu maqittakkani atorneqartarpoq.

Sananeqaatit PCB’mik akullit nungutikkuminaatsuupput uumasunilu nerisariiaattuni eqiterutsinneqartarlutik. PCB naartunik ajoqusiisarpoq, kræfteqalersitsisarluni kiisalu miluumasuni hormonitupajaaq sunniisartutut pasisaalluni. PCB issittumi avannarlermi silaannarmi, imermi kiisalu arnat aavanni siumugassaasoq paasineqarsimavoq. Aamma nannut, puisit timmissallu tigutsisillit orsuanni PCB eqiterussimasartoq paasineqarsimavoq.

PCB sananeqaatit Stockholmimi isumaqatigiissumi nalunaarsorneqartut aqqaneq marluusut ilagaat. Danmarkimi nioqqutissianik PCB-mik akulinnik eqqussuinissaq nioqquteqarnissarlu 1986-imiilli inerteqqutaavoq.

Najoqqutaq: Miljøordbogen, DMU