POP-inik ataatsimoortillugit taaneqartarput stoffit mingutsitsisut suliffissuarni atorneqartartut organiskiusut arriitsuinnarmik nungujartortartut ("Persistent Organic Pollutants").

Kemikaaliat organiskiusut POP-it arriitsuararsuarmik nungujartortarput taamaattumillu sivisoorujussuarmik avatangiisiniittarlutik. POP-it amerlanersaat orsumi arrortarput uumasullu orsuini katersuuttarlutik. Taamaattumik uumasut kiisortut inuillu uumasut neqaannik nerigaangata POP-it annertoorujussuarmik katersuussinnaasarput.

POP-it ilaat PCB-nik taaneqartartut uuttortarneqarsimasut annerpaat Tunumiuniipput, tassa taakku pingaartumik kalaaliminernik inuussuteqarmata.

Kinguaassiornermi hormonit – imaappoq naartusinnaaneq piaqqisinnaanerlu – POP-init akornuserneqartarput. Taamaattumik soorlu nannut kinguaassiuutimikkut innarluuteqalersimasut naammattoorneqarsimapput. POP-it timip nappaatinut nammineq illersuutai sanngiillisissinnaavaat, ilaallu aamma meeqqap qarasaata ineriartorneranut ajortumik sunniuteqarsinnaapput.

1997-imi Issittumi POP-inik mingutsitsinerup ilaa annerpaaq nunarsuup ilaani allani mingutsitsinermit pisuuvoq. Aammali nunatsinnit namminermit mingutsitsineq alliartorpoq. Eqqakkanik ikuallaavinni putsumik saliiveqarluanngitsuni POP-it ilaannik dioxininik mingutsitsineqalertarpoq, aamma Kalaallit Nunaanni.

Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup tusagassiorfinnut nalunaarutaani 8. maaji 2002-meersumi oqaatigineqarpoq nunaqarfinni eqqakkanik ikuallaaviit pujuisigut mingutsitsinerup misissorneqarneranni paasineqarsimasoq dioxinimik mingutsitsineq akuerineqarsinnaasup killinga akimorlugu annertutigisoq.

Linki una tusagassiorfinnut nalunaarummut tassunga attaveqarpoq.

Najoqqutaq:
Issittumi mingutsitsinermik apeqqutit: Issittumi avatangiisit killiffiannik nalunaarut
Linki taanna Danmarkimi Miljøstyrelsep nittartagaanut atavoq.

Arctic Pollution 2002, AMAP, 2002