|
Batteriit eqqakkanut avatangiisinut navianarnerpaanut ilaapput. Batteriit akkumulatorillu saffiugassanik oqimaatsunik akulerujussuupput, pingaartumik aqerlumik, aammali kviksølvimik, cadmiumimik aammalu nikkelimik . Saffiugassani oqimaatsuni pingaartumik cadmium kviksølvilu imarmiut nerisaannut akuleruteqqajaasarput taamalu miluumasunit iiorarneqartarlutik. Kisianni saffiugassat oqimaatsut tamarmik inunnut, uumasunut naasunullu ajoqutaapput. Batteriit akkumulatorillu eqqaavimmi ikuallanneqaraangata katersuinnarneqaraangataluunniit saffiugassat oqimaatsut tamakku najukkami avatangiisinut seerisarput innuttaasunut ajoqusiisinnaallutik. Ikuallaavissuarniluunniit batteriit ikuallanneqaraluaraangamik akui saffiugassat oqimaatsut arsakuniiginnartarput ikuallaaviullu pujuata akuiniiginnartarlutik. Batteriit eqqakkanit immikkoortiterneqarpata najukkatsinni avatangiisitta saffiugassanik oqimaatsunik akorilersimasai annikilliserujussuarneqassapput. Taamaattumik immikkoortiterinissaq pisariaqarpoq, mingutsitsinnginnissaq piinnarnagu aammali kommunip aningaasaqarnera eqqarsaatigalugu. Uuliakut kemikaaliallu eqqakkat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 29 1993-imeersoq naapertorlugu kommunit pisussaapput eqqakkanik avatangiisinut navianartunik igitsivissamik innersuussinissaminnut. Kommunip batteriit tamaasa immikkoortiteqqaarnagit Danmarkimi eqqakkanik navianartunik tigooraavimmut MOKANA-mut nassiukkunigit tamanna akisunaassavaa, tassani immikkoortiterneqartussanngussammata – uffa suliaq tamanna najukkani isumagineqareersinnaagaluartoq. Europami nunani assigiinngitsuni ukiorpassuarni batteriinik katersuisarnermi misilittakkatigut paasinarpoq atuisartut batteriinik assigiinngitsunik immikkoortitsisinnaasanngitsut. Batteriit assigiinngitsut tamaasa tigooraavinnut tunniutinngikkaangamikkit tamarsuisa namminneq eqqaavimminnut igiinnartarsimavaat. Suliniut ”Kommunini avatangiisit” aqqutigalugu KANUKOKA nunarput tamakkerlugu batteriinik katersuisitsiniarpoq – batteriit assigiinngitsut suugaluartulluunniit katersoriarlugit kommunip eqqakkanik immikkoortiteriffiani immikkoortiterneqartartussanngorlugit. Tamanna misiliinerussaaq, taamaalilluta eqqakkanik immikkoortiterinerup tungaatigut sungiussisitsiniarneq misilittagaqarfigilissagatsigu aammalu nammagassat suliassallu agguataarneqartarnerata siunissami isumaqatigiinniutigineqartarnissaani tunngavissaqalissalluta. Kommunit aningaasartuutigisassaat tassaanerusussaavoq immikkoortiterisussanik sulisoqarnissaq. Batteriit oqimaatsut, akkumulatorit, kommunip nassiuttareersimappagit batteriittaaq mikisut nassiuttalernerisigut kommunip aningaasartuutai annikitsuinnarmik amerlisussaapput. Immikkoortiterinermi sulisut akissarsiaat najukkami suliassaqartitsinermut iluaqutaasussaapput, taamaattumillu inuiaqatigiit tamatumunnga aningaasartuutaat aamma isertitaqaatissartaqassallutik. Taavali avatangiisinut uumasunullu piniakkatsinnut iluaqutissartaqassaqaaq, taamaattumillu kommunit kajumissaarneqarput suliniut tapersersoqqullugu. Tamatuma saniatigut suliniut manna innuttaasut najukkaminni avatangiisinut tunngatillugu isummertarnerannut sunniiniutitut atorsinnaalluassaaq. Nassuerutigisariaqarparput inuiaqatigiit nutaajusugut nutaarpassuarnik eqqagassalersortuaratta, taavalu peqqissuunissarput eqqarsaatigalugu minnerunngitsumillu aamma Kalaallit Nunaata nunarsuarmioqataasunit isigineqarnera eqqarsaatigalugu avatangiisitsinnik mingutsitsinerput iliuuseqarfigisariaqarlutigu. Nunani issittuni mingutsitsinerup nalunaarsorneqarsimasup ilarujussua nunarsuup ilaani allani suliffissuaqarfinnik aallaaveqaraluartoq uagut nammineq mingutsitsinerput iliuuseqarfigigutsigu nukittunerussaagut killeqarfiit akimorlugit mingutsitsinerup millisinneqarnissaanik nunanut suliffissuaqarfiusunut piumasaqarnitsinni. Inatsisartut 2000-imi upernaakkut ataatsimiinnerminni FN-ip saffiugassat oqimaatsut POP-illu pillugit najoqqutassiaa, ECE LRTAP, taperserlugu oqaaseqarput. Piumasavut tunngavilersuutivullu nakuunerussapput avatangiisit pillugit akisussaassusilimmik iliuuseqarusunnerput takutikkutsigu. Taamaattumik kommunit tamaasa matumuuna kajumissaarpakka batteriinik katersuiniarneq tapersersoqqullugu.
Inussiarnersumik
Jens Lars Fleischer KANUKOKA-p siulittaasua |
