|
Teknikikkut nalunaarusiaq : Eqqakkat ikuallagassaqqissut assartornissaat ikuallannissaallu maani aaneqarsinnaavoq.
Kommuneingeniørit 2006-imi ataatsimiinneranni assartuisalersinnaaneq pillugu workshop’eqarnermit imaqarniliaq maani aaneqarsinnaavoq.
Miljøstyrelsip aamma DMN’ip COWI suleqatigalugu takussutissiat A-F imaat allakkiamut tunuliaqutaasut suussusilersimavaat. Tamatumani siunertaavoq ajornartorsiutit paasiuminaakuluttut paasilertoruminartunngorlugit saqqummiunnissaat, Kalaallit Nunaanni eqqakkat ikuallagassaqqissut siunissami qanoq passunneqartarnissaannik aalajangiinissami tunngaviusinnaasussamik. Aalajangiinissamut allakkiami saaffigineqartut taamaalillutik tassaapput qinikkat aamma qinikkatigut ingerlatsiviit, kommunit kiisali Namminersornerullutik Oqartussat, pilersinniakkamili peqataasut soqutiginnittuusullu allat allakkiaq aamma iluaqutigisinnaavaat.
Naammassineqarsimasussatut isigineqartut aamma naatsorsuinermi missangiinerit tamarmik takuneqarsinnaapput tunuliaqutsiussatut nalunaarusiami uani: Pilersinniakkamik nalunaarusiaq – ”Kalaallit Nunaat – Eqqakkanik ikuallagassaqqissunik Assartuineq” – Miljøstyrelsen/COWI, august 2003, 2005-imi junimi nutartigaq taamalu allakkiami matumani eqqartorneqanngitsoq
Takussutissiat B-F Kalaallit Nunaanni siunissami eqqakkanik passussisarnissami avatangiisinut tunngasutigut pissutsit pitsanngorsartariaqavinnerat aallaavigalugu suussusilerneqarput. Taamaattumik eqqakkanik passussisarnerup massakkut atuuttup allanngorani ingerlaannartinneqarnissaa aaqqiissutissatut imaaliinnarlugu isigineqanngilaq (Takussutissiaq A).
Avatangiisit aningaasanut tunngasunut suliffissaqartitsinermullu atatillugit
Aningaasanut tunngasut avatangiisinut tunngasunut ataqatigiissinneqarpata takussutissianut akikinnerpaanut (A – pissutsit allanngortinnagit aamma B – sumiiffimmi), aamma taakku takussutissianit allanit pinngitsooratik avatangiisinut ajoqusiinerusussaanerannut tunngatillugu, imminnut assortuuttoqarpoq. Avatangiisit pitsaanerulernissaat akilerumallugu toqqarneqarpat Takussutissiat C (kommunikkaartumik) aamma D (nunap immikkoortukkaartumik) aaqqiissutissaassapput pitsaasut, tassa taakku aningaasat tungaatigut assigiikannermata aamma maangaannaq aniatitsineq assartuinissarlu pisariaqartussaq annikillisartussaammatigik.
Suliffissaqartitsinermut assigisaannullu tunngasut isigigaanni taava Takussutissiat C aamma D tamakku tungaasigut massakkornit misinnartumik annertusisitsissapput. Aamma Takussutissiaq D’p allaanerussutigaa tamatuma inuussutissarsiutinut ajunngitsumik sunniuteqartussaanera aamma ilinniarsimasunik sulisoqartariaqarnissap kommunini ikinnerusuni eqiterneqartussaanera.
Nunap immikkoortuini assigiinngissutsit
Aningaasat tungaatigut pingaartumik Takussutissianut D’mut (nunap immikkoortukkaartumik), E’mut (qitiusumik) aamma F’imut (DK-mut assartuineq) atatillugu equngassuteqartitertussaavoq, tassa Kalaallit Nunaanni immikkoortoq avannarlerpaaq Kalaallit Nunaat ataatsimut isigalugu assartuinermut aningaasartuutinit annerujussuarmik nammagassinneqartussaammat.
Taamaattumik aaqqiissutissat taakku arlaat toqqarneqassappat aningaasartuutissat naligiissarnissaat eqqarsaatigisariaqarpoq.
Taarsiullugu Takussutissiat D, E aamma F ilaneqarsinnaapput Qaanaami aamma/imaluunniit kommunini avannarlerni allani ikuallaavimmik ataatsimik arlalinnilluunniit pilersitsilluni aaqqiinermik. Taamaaliornikkut nunap immikkoortuani avannarlermi ukiumut aningaasartuutissat annikillisinneqassapput.
Taama nalilersuinerit isigisariaqarput eqqakkat ajornartorsiutaasut assigiinngitsut, tassa avatangiisinut navianartunit toqunarluinnartuniit ajornartorsiutaanerpaaniillu aamakut/arsakut teqqalasut elektronikikullu aqqusaarlugit saviminikut Mokana aqqutigalugu Kalaallit Nunaannit avammukaassorneqartarnissaannik kissaatigisamut ataqatigiissillugit.
| 
