Avatangiisinik Aqutsisoqarfik
Miljøstyrelsen
Kalaallit Nunaanni eqqakkanik ikuallaaviit
Avatangiisinut mingutserinnginnerpaamik
Ingerlalersinnissaat
December 2004
Imaasa nalunaarsornerat
1. Aallaqqaasiut, siunertaq 1
1.1 Saaffigineqartut 1
1.2 Tunuliaqutaasut 1
2. Avatangiisininik mingutserinnginnerpaamik ingerlatsineq pillugu
tabelit aamma putsup gassianik aniatitsinerup misissuataarnera 2
1. Aallaqqaasiut, siunertaq
Kalaallit Nunaanni eqqakkanik ikuallaaviit ilisarnaatigaat Danmarkimi Europamilu taamaattunut naleqqiullutik angivallaannginnertik. Tamatuma Kalaallit Nunaanni ikuallaaviit avatangiisinik mingutserinnginnerpaamik ingerlanneqarsinnaalersinniarnerat immikkut unammiornartuutippaa, taamaattumik ikuallaaviit ingerlannerini iliuusissat pingaarnersiorlugit tulleriiaarnerat Danmarkimi ikuallaavinnut anginerusunut naleqqiullugit allaanerussuteqangaatsiarput.
Ikuallaaviit taamaallaat mikisuaraaqqanut silaannarmiittunut saligutinik (el-filter) putsup gassianut saligutitalersugaammata aamma tamanna immikkut unammiornartuutitsivoq allaasumillu pingaarnersiuisitsisussaalluni.
Allakkiami siunertaavoq aningaasat atugassiissutigineqartut iluanni avatangiisinik mingutsitsinnginnerpaamik ingerlatseriaaseqarnissaq qulakkeerniarlugu iliuuserineqarsinnaasunik naatsumik takutitsineq. Aamma siunertaavoq mingutsitsinerup qanoq pissuseqarnerata, ajoqusiissutigisartagaasa tamakkulu maangaannaq aniatinneqarnerisa killilersimaarnissaannut periarfissat paasilluarneqarnissaat.
1.1. Saaffigineqartut
Allakkiami saaffigineqartut tassaanerpaapput ikuallaaviit ingerlannerini sulisuusut aqutsisuusullu, aamma kommunit atortunik tamakkuninnga piginnittuusut ilanngullugit. Avatangiisinut sunniuttarnerup killilersimaarnissaanut tunngavilersuutit periarfissallu taagorneqartut taamaallaat ikuallaaviit pioreersut ingerlannerinut taakkulu pilersinneqarnerini killissaritinneqarsimasunut atatillugit isigineqartussaapput.
Ikuallaaviit tamatumani eqqarsaatigineqartut pingaartumik tassaapput Ilulissani, Aasianni, Maniitsumi, Sisimiuni Qaqortumilu pigineqartut kiisalu ilaannakoraluartumik Nuummi ikuallaavik. Ikuallaaviit taakku tamarmik atasuinnarmik ingerlasuupput, talartiisarsuaqarlutik eqqakkanik immiissutitalimmik, innisaasalimmik kissarsuussuaqarlutik, igaasarsuarmik imermik kissaaveqarlutik aamma el-filtereqarlutik. Ikuallaaviit naammassinnissinnaassusii nal. akunneranut 400-800 kg akornanniipput (Nuuk nal. akunneranut 1.600 kg). Ikuallaaviit Nuummiittoq kisimi pinnani ulluni unnuanilu tallimani tamatumaluunniit nalinganik ingerlasartussiaapput. Taamaattumik pitsaanerpaanngorsaanissamut periarfissat pingaarnersiuillunilu tulleriiaarinerit taagorneqartut taama pissusilerlugit atortulianut naammassinnissinnaassutsinullu tamakkununnga naleqqussagaapput.
Taamaammat tassa pitsaanerpaanngorsaanissamut periarfissat il.il. maani taaneqartut nunaqarfinni ikuallaaveeqqannut saavisigut qisuttortakkanut imaluunniit ikuallaavinnut anginerusunut avatangiisit tungaatigut piumasaqaatinik sakkortunerpaanik eqqortitsinissamut atortulersukkanut atatillugit atorneqarsinnaanngillat.
1.2 Tunuliaqutaasut
Allakkiaq tabelillu Tore Hulgaardip, Rambøllermiup, suliamut ”Ilulissani eqqakkanik ikuallaaviup ingerlannissaannut ilitsersuut uppernaarsaasiissullu” ilaatillugit suliarineqarput. Suliaq Avatangiisinut Ministereqarfimmit tapiiffigisaavoq, imaanngilarli suliami inerniliussat Avatangiisinut Ministereqarfiup naliliineri pinngitsooratik ersersikkaat.
Ingerlatseriaatsit matuma kinguliini tabel 1-imi taagorneqartut ilaasa Weiss’ip Ilulissani ikuallaaviup ingerlanissaannut passunnissaanullu ilitsersuusiaani inassutigineqartut assigaat.
2. Avatangiisinik mingutsitsinnginnerpaamik ingerlatsineq pillugu tabelit aamma putsup gassianik aniatitsisarnerup misissuataarnera
Oqaasertai tabelit marlunngorlugit takutinneqarput. Siullermi, tabel 1-imi, eqqartorneqarput ingerlatseriaatsit anguniartariaqartut, aamma ingerlatseriaatsinut tamakkununnga pissutaatinneqartut pingaarnersaat. Aappaani, tabel 2-mi eqqartorneqarput mingutserutaasut ataatsiakkaarlugit eqqarsaatigalugit avatangiisinut sunniutigisartagaasa pingaarnerit ilaat. Aamma ikuallaaviit sananeqarnerminni killissarisaasa iluanni aniasoortitsinissat killilersimaarnissaannut periarfissat taagorneqarput.
Ingerlatseriaatsit angorusunneqartut tabel 1-imiittut tulleriiaagaapput pingaarnerit siullinngortillugit.
Mingutsitsissutini akuusut tabel 2-miittut ilanngunneqarput maangaannaq aniatitat annertussusiat isummerfiginagu. Aamma maangaannaq aniatitat avatangiisinut qanorpiaq pingaaruteqarnersut isummerfigineqanngilaq.
Tabel 2-mi ilanngunneqarput mingutsitsinermi akuusut makku:
Mikisuaraaqqat silaannarmiittut (pujoralak)
Aatsitassat oqimaatsut (Hg, Cd, TI Sb+As+Pb+Co+Cr+Cu+Mn+V+Ni)
CO
TOC (aamma PAH)
Dioxinit aamma furanit
HCI
HF
SO²
HBr/Br²
NOx
Kalaallit Nunaanni ikuallaavinnut tunngatillugu maannamuugallartoq mikisuaraaqqat silaarnarmiittut qinngorneqassusii kisiisa killissaligaapput, kisianni mingutsitsissutini akuusut allat uuttortarneqartarnissaannik nalunaarusiarineqartarnissaannillu piumasaqaateqartoqarsinnaavoq.
Akuusut allat (taamaallaat HBr/BR² aamma PAH pinnagit) pillugit annerpaaffissatut killiliussat takuneqarsinnaapput Danmarkimi nalunaarummi: Avatangiisinut Ministereqarfiup nalunaarutaa nr. 162 11/03/2003-meersumi, ”Atortut eqqakkanik ikuallaaviit pillugit nalunaarut”. Tassani annerpaaffissatut killiliussat EU’p ikuallaanermut peqqussutaanut naapertuupput.
Tabel 1. Ikuallaaviit avatangiisinik mingutserinnginnerpaamik ingerlanneqarnerat.
|
No.
|
Ingerlatseriaaseq angorusunneqartoq
|
|
|
1
|
Sapinngisamik assigiiaarnerpaamik ingerlatitsineq ikittuinnarnik aallartittarlugu unitsittarlugulu aamma kissarsuummi/igarsuarmi kissassuseq assigiiaartillugu
|
Assigiiaartumik ingerlatitsinermi pisariaqarput eqqakkanik qisuttuineq, ikummarissuseq aamma silaannalersorneq imminnut naleqqiullutik oqimaaqatigiissut, aamma ikumatitseqqittarfimmi naammattumik kissassuseaqarnissaa (minnerpaamik 800°C ajornanngippallu 850°C qaangerlugu) silaannarmillu sinneruttoqarnissaa. Aallarteqattaaraanni/unitseqattaaraanni imaluunniit ingerlarnga nikerartikkaanni tamanna silaannarmik sinneruttoqarnissaanut ilaannikkut ajornartorsiutaasarsinnaavoq kissarneraluunniit apparpallaarsinnaalluni. Tamatuma kingunerissavaa CO-mik maangaannaq taamalu kulbrintinik (TOC) ikummaneqanngitsunik immaqalu dioxinimik aniatitsineq.
|
|
2
|
Ikumatitseqqiffimmi tamatigut silaannarmik sinneruttoqartassaaq, minnerpaamik O² 6% (annerpaamilli O² 12% miss.)
|
Silaannarmik sinneruttukippallaarpat kingunerissavaa CO-mik maangaannaq taamalu kulbrintinik (TOC) ikummaneqanngitsunik immaqalu dioxinimik aniatitsineq. O² minnerpaamik 6% avatangiisinut tunngatillugu akuersissut naapertorlugu piumasarineqarpoq.
Akerlianik silaannaq sinneruttoq angivallaaqqusaanngilaq (O²-p %-ia angisooq). Pissutaavoq
-
kissarsuutip ilua ikumatitseqiittarfialu nillusarneqartarmata, taamalu kissassuseq 800°C qaangerneq ajornakusuulerluni (imm. 3 takuuk)
-
nukik pissarsiarineqartoq millisarmat, pissutigalugu silaannaap angivallaarutaata kissarsuummi kissanneqartarnera pujoorfikkullu putsup gassiatut kissartutut aniatinneqartarluni.
|
|
3
|
Ikumatitseqittarfiani minnerpaamik 800°C
|
Kissarnera appasippallaarpat kingunerissavaa CO-mik maangaannaq taamalu kulbrintinik ikumaneqanngitsuunik immaqalu dioxinimik aniatitsineq. Minnerpaamik 800°C avatangiisinut tunngatillugu akuersissut naapertorlugu piumasarineqarpoq. Allanngorarneqaraluartorli kissassutsikkut piumasarisaq eqqortinneqassappat kissassutsip tassa 800°C sinnilaarsimasariaqarpaa, soorlu minnerpaamik 850°C.
|
|
4
|
Eqqakkat silo’mi akuleruulluarneqassapput
|
Assigiiaartumik ingerlatitsisinnaassagaanni eqqakkat assigiiaartumik akuleriiaarsimanissaat pisariaqarpoq, takuuk imm. 1.
|
|
5
|
Eqqakkat angisuut aggorneqassapput
|
Tamatuma qulakkiissavaa
-
eqqakkanik qisuttuiffiup unittoornermik malitseqartumik milikartuunnginnissaa aamma
-
eqqakkat qissiussuunneqartut assigiaartuunissaat
Assigiiaartumik ingerlatitsinissamut tamanna pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, takuuk imm. 1.
|
|
6
|
Ikummarissusiat sapinngisamik assigiiaartuussaaq. Eqqakkat masappata sermersimappataluunniit qisummik oliakumilluunniit akoorneqassapput
|
Ikummarissuseq allanngoraraangami ingerlatitsinermik allanngoralissutaasinnaavoq, takuuk imm. 1. Ikummarluppata kissarsuutip kissassusia naammattumik qaffatsikkuminaassinnaavoq. Sivikitsumik ikummarippallaarpata silaannalersornera silaannarmik sinneruttoqarnissaata qulakkeernissaanut mikivallaalersinnaavoq.
|
|
7
|
Ikuallaavik aallartissagaanni tapertatut ikumatitsivia ikinneqassaaq, taavalu uumassusilinneersumik, soorlu qisummik minguitsumik, pappiaranik pappiaranilluunniit qeratasuunik nakkartitsivianut ilillugit qisuttorlugu
|
Aallartinnialernermi ikumatitseqiittarfiup kissassusiata piumasarineqartut 800°C angusinnaasanngilai. Taamaattumik tamatuma nalaani CO aamma kulbrintit ikumaneqanngitsut annertuallaat aniasarput. Kulbrintit uumassusilinneersut akuitsut, soorlu qisuk, eqqakkanik akuleriinnik ikuallaanermit ajoqusiinnginnerusartutut isigineqarput.
|
|
No.
|
Ingerlatseriaaseq angorusunneqartoq
|
Tunngavilersuut
|
|
8
|
Ikumatitseqittarfiup kissassusia soorlu 850°C ataallugu apparpat tapertatut ikumatitsivik kukunneqassaaq
|
Imm. 3-mi taaneqartutut ikumatitseqiittarfimmi kissassutsip minnerpaamik 800°C angusimassagai piumasaavoq. Kissassusissatut piumasamut ungasiartitsiuartariaqarpoq.
|
|
9
|
Eqqakkat avatangiisinut navianartut ikuallanneqassanngillat
|
Eqqakkat avatangiisinut navianartut avatangiisinut tunngatillugu akuersissut naapertorlugu piiarneqassapput.
Eqqakkat avatangiisinut navianartut suuneri apeqqutaallutik ilaatigut pilersinnaapput
-
aatsitassat oqimaatsut (soorlu kviksølv) ataqatigiinnerillu avatangiisinut navianartut allat kissaatigineqanngitsut aniasoorneri
-
aamakuni ikumanikunilu aatsitassat kissaatigineqanngitsumik akuuneri tamatumalu kinguneranik inissiigallarnikkut errortuunneqarlutik imaanoortinneqarsinnaaneri
-
sulisut eqqakkat avatangiisinut navianartut imaluunniit aamakut/arsakut attornerisigut navianartorsiorsinnaanerat
|
|
10
|
Eqqakkat immikkoortut anngajaat klorimik, bromimik, fluorimik aamma svovlimik akulerujussuit ikuallattariaqanngillat
Soorlu PVC-mik akullit: qalianut qallersuutit plastiusut, natermut qalliutit vinyliusut
Nioqqutissiat pingaarnerusutut PTFE-mit assigisaanilluunniit sanaat soorlu Telflonimik nioqqutissiat, Goreteximit nioqqutissiat bromertalinnik ikuallannerveersaasikkat
*
|
Putsup gassia HC1-imik, SO²-mik, HF-imik aamma HBr-imik Br²-milluunniit akuiarneqanngiusavittarpoq.
PVC (polyvinylchlorid) klorimik 50% miss. akoqarpoq, taannalu ikumanermini HC1-inngortarpoq (saltsyrip aalai). Tamanna najuullugu ajoqusiisarpoq, seernartitsilernermigut avatangiisinut navianarluni aammalu ikuallaaviup atortuinik nungutitsiartulersinnaalluni. Aamma PVC dioxinimik qinngornilimmik pilersitsinermut ilangaaqutaasartutut pasineqarpoq.
PTFE (ply tetra fluor ethylin) fluorimik 50% sinnerlugu akoqarpoq, taannalu ikumanermini HF-inngortarpoq (flussyrep aalai). Tamanna najuullugu ajoqusiisarpoq, seernartitsilernermigut avatangiisinut navianarluni aammalu ikuallaaviup atortuinik nungutitsiartulersinnaalluni.
Ikuallannaveersaatit bromitallit ikumanerminni bromitalinnik akuleriinnik pilersitsisarput, soorlu HBr/ Br². Taakku najuullugit ajoqusiisarput, seernartitsilernermikkut avatangiisinut navianarlutik aamma ikuallaaviup atortuinik nungutitsiartulersinnaallutik.
Akuleriinnerit svovlitallit ikumanermikkut SO²-nngortarput. Tamanna najuullugu ajoqusiisarpoq, seernartitsilernermigut avatangiisinut navianarluni aammalu ikuallaaviup atortuinik nungutitsiartulersinnaalluni.
|
*: Kommuni nammineq akuusunut tamakkununnga nalunaarsuiviliortariaqarpoq eqqakkani akuusut
ataasiakkaat piiarneqarnerisigut pitsaaqutit ajoqutillu misissoqqissaarnerat aallaavigalugu.
Nalunaarsuivimmi aamma ilaasariaqarput piaariaatsit allat.
Tabel 2 Putsup gassianut ilanngullutik maangaannaq aniasartut tamakkulu
killilernissaannut periarfissat
|
Putsup gassianut ilanngullutik maangaannaq aniasut
|
Avatangiisinut sunniut (aamma suliffimmi avatangiisinut)
|
Maangaannaq aniasartut ingerlatitsinermi iliuuseqarnikkut killilernissaannut periarfissat
|
|
Mikisuaraaqqat silaannarmiittut
|
Pujoralak avatangiisinut torartarpoq. Mikisuaraaqqat silaannarmiittut aatsitassanik oqimaatsunik akoqarput, immikkoortoq taanna takuuk.
|
Saligutit innaallagissamoortut (el-filter) atorlugit killilerneqarsinnaapput (avatangiisinut tunngatillugu akuersissumi piumasarineqartut malillugit)
Pujoralaap ajoqutaanera aamma millisinneqarsinnaavoq soorlu poorsuit arsakunik imallit containerillu aamakunik imallit mianersuullugit passuttarnerisigut.
|
|
Putsup gassianut ilanngullutik maangaannaq aniasut
|
Avatangiisinut sunniut (aamma suliffimmi avatangiisinut)
|
Maangaannaq aniasartut ingerlatitsinermi iliuuseqarnikkut killilernissaannut periarfissat
|
|
Aatsitassat oqimaatsut, soorlu kviksølv (Hg), kadmium (Cd), arsen (As)
|
Najuullugit/iillugit ulorianarput Avatangiisini annertusiartortarput uumasunullu pisarlutik (tuttut, aalisakkat, puisit il.il.)
|
Aatsitassat oqimaatsut ikuallaanikkut nungutinneqarneq ajorput, kisiannili aamakunut imaluunniit arsakunut teqqalasunut ilanngullutik aniatinneqartarlutik. Putsup gassiatigut aniasut el-filterikkut killilerneqartarput aatsitassat oqimaatsut arsakunut teqqalasunut ilanngullutik piiarneqarnerisigut (tamannali Hg-mut atunngilaq). Aamma maangaannartoqarnissaa eqqakkat avatangiisinut navianartut aatsitassanik oqimaatsunik akullit ikuallaannginnermi immikkoortiternerisigut.
|
|
CO
(kulilte, karbonmonoxid)
|
Kulbritit ikumaneqanngitsut ilisarnaataat
Najuullugu ulorianarpoq (suliffimmi avatangiisit)
|
CO ikuallaanerup nalaani pilersarpoq nungutinneqartarlunilu. CO-mik maangaannaq aniasoqarnera kissarnerup annikippallaarneranik imaluunniit silaannaap sinneruttup annikippallaarneranik peqquteqartumik amigartumik ikumasoqarneranut ersiutaavoq.
Putsup gassiatigut CO-mik maangaannaq aniasoqarnera assigiiaartumik qisuttuinikkut silaannarmik sinneruttoqartitsiuarnikkut (minnerpaamik 6% O²) aamma ikumatitseqqittarfimmi kissarluartitsinikkut (minnerpaamik 800°C – ajornanngippat 850°C qaangerlugu) killilerneqarsinnaavoq.
CO aamma suliffimmi avatangiisini siumugassat allat kissarsuummit silammoortitsinaveersaarnikkut pinngitsoorneqarsinnaapput. Tamanna qulakkeerneqassaaq milluaavianut supoortup ikuaallaavimmi naqitsinikitsitsineratigut. silammoortitsisoqartuussagaluarpat ikuallaaviup illutaata silaannarisarneratigut suliffimmi avatangiisit navianaallisinneqassapput.
|
|
Kulbrintit ikumaneqanngitsut (TIC), ilanngullugit PAH (polyaromatisk hydrokarboner)
|
Najuullugit/iillugit ulorianarput
PAH’t ilaat kræfteqalersitsisarput
|
TOC ikuallaanerup nalaani pilersarpoq nungutinneqartarlunilu. TOC-mik maangaannaq aniasoqarnera kissarnerup annikippallaarneranik imaluunniit silaannaap sinneruttup annikippallaarneranik peqquteqartumik amigartumik ikumasoqarneranut ersiutaavoq.
Maangaannaq aniasoqarnera assigiiaartumik qisuttuinikkut silaannarmik sinneruttoqartitsiuarnikkut (minnerpaamik 6% O²) aamma ikumatitseqittarfimmi kissarluartitsinikkut (miinerpaamik 800°C ajornanngippallu 850°C qaangerlugu) killilerneqarsinnaavoq.
|
|
Dioxinit aamma furanit
|
Iillugit ulorianartorujussuupput
Uumasut ilaanni, pingaartumik pualasuuni, soorlu aalisakkani (qalerallit, makrel, ammassassuit, kapisillit il.il.) aamma puisini
|
Dioxin eqqakkaniittoq ikummarissumik ikuallaanikkut nungutinneqartarpoq, kisianni dioxin nutaaq putsup gassiata nilloriartorneratigut pilersinnaasarpoq. Putsup gassiatigut maangaannaq aniasoqarnera assigiiaartumik qisuttuinikkut silaannarmik sinneruttoqartitsiuarnikkut (minnerpaamik 6% O²) aamma ikumatitseqiittarfimmi kissarluartitsinikkut (miinerpaamik 800°C ajornanngippallu 850°C qaangerlugu) killilerneqarsinnaavoq. Eqqakkat PVC-tallit anginerit ikuallaalersinnani piiarneqarpata klorimut ataqatigiissut, dioxinip pilernissaanut pisariaqartut, annikillisinneqassapput.
|
|
HCI
hydrogenklorid
saltsyrep aalai
|
Najuullugit ulorianarput
Tatsinut allanullu seernarsisitsisarput
Ikuallaaviit atortuinut il.il. nungukkiartuutaasarput
|
Eqqakkat klorimik akullit (soorlu PVC, taratsut, inuussutissat) ikuallannerisigut pilersarput
Ikuallagassat ataasiakkaat anginerit PVC-unerusut (polyvinylchlorid) qissiussuunnaveersaarnerisigut maangaannaq aniasoqarnera killilerneqarsinnaavoq. Aamma eqqakkat tarajoqarpallaat (klorilinnik tarajullit soorlu KCI, NaC1, CaC1²) qissiussuunnaveersaarneqarsinnaapput).
|
|
HF
hydrogenfluorid
flussyrip aalai
|
Najuullugit ulorianarput. Tatsinut allanullu seernarsisitsisarput
Ikuallaaviit atortuinut il.il. nungukkiartuutaasarput
|
Eqqakkat fluoritallit (soorlu PTFE, teflon, Goretex, inuussutissat) ikuallannerisigut pilersarput. Ikuallagassat ataasiakkaat anginerit PTFE-unerusut (poly tetra ethylin) assigisaasalu plasticinut ataqatigiissut fluoritallit, soorlu Teflon, Goretex, qissiussuunnaveersaarnerisigut maangaannaq aniasoqarnera killilerneqarsinnaavoq.
|
|
Putsup gassianut ilanngullutik maangaannaq aniasut
|
Avatangiisinut sunniut (aamma suliffimmi avatangiisinut)
|
Maangaannaq aniasartut ingerlatitsinermi iliuuseqarnikkut killilernissaannut periarfissat
|
|
SO°
svovldioxid
|
Najuullugit ulorianarput
Tatsinut allanullu seernarsisitsisarput
Ikuallaaviit atortuinut il.il. nungukkiartuutaasarput
|
Eqqakkat svovlitaannit (soorlu assakaasut qalliutaat, plastit ilaat, inuussutissat) pilersarpoq
Eqqakkat svovlitalerujussuit qissiussuunnaveersaarnerisigut maangaannaq aniasoqarnera killilerneqarsinnaavoq
|
|
HBr aamma Br²
Hydrogenbromid
Brombrinte
aamma Brom
|
Najuullugit ulorianarput
Tatsinut allanullu seernarsisitsisarput
Ikuallaaviit atortuinut il.il. nungukkiartuutaasarput
|
Eqqakkat bromitallit ikuallannerisigut pilersarput.
Eqqakkat bromitaqarpallaartut, soorlu elektronikkimik atortut karsiusartaat, kortit naqitat aamma elektronikikut ikuallannaveersaatinik bromitalinnik akullit.
|
|
NOx
(NO + NO²)
Nitrogenoxid aamma
nitrogendioxid,
kvælstofoxider
|
NO silaarnnnarmi NO²-ngortinneqartarpoq. NO² najuullugu ulorianarpoq, tatsinut allanullu seernartitsisarluni, aamma tatsinut nunaannarmullu inuussutissanik (kvælstof nitratitut) tunioraasarluni
|
NOx ikuallaanerup nalaani pilersinneqarlunilu nungutinneqartarpoq, apeqqutaallutik ikuallaanerup kissassusia, silaannarmik sinneruttoqartarnera, silaannap akuliulluarsimanera eqqakkallu N-imik (kvælstof) akoqassusiat. NO x aniasoq killilerneqartarpoq pingaartumik kissarsuutip aamma ikumatitseqittarfiup kissarpallaalinnginnerisigut, soorlu 1050 °C-p miss. sinnernagu.
|
|
