Taama misissuinermi paasisat quppernerup matuma ataani aaneqarsinnaasut teknikimut tunngatitaanngitsumik (aamma paasiuminarsakkamik nalunaarusiamik taaneqartartumik) eqikkarlugit nalunaarusiarineqarput, teknikikkut misissuinerni paasisat atuaruminarsaganngorlugit takutinneqarlutik.
ATAATSIMOORTUMIK NALILIINEQ INERNILIINERLU
Illoqarfinni Aasianni Nanortalimmilu kiisalu nunaqarfinni Eqalugaarsunni Attumilu nunaannarmi eqqaavissuit avatangiisinut sunniutaasigut misissuiffigineqarsimapput. Eqqaavissuarni taakkunani tamani eqqakkat akuleriissillugit uninngatiinnarneqarput taavalu akuttunngitsumik ammaannartumik ikuallaasarnikkut ikilisarneqartarlutik – siornatigulluunniit ikilisarneqartareersimallutik.
Misissuineq 2003-mi ingerlanneqarpoq. Nanortalimmi Aasiannilu ilassutitut misissugassanik 2004-mi katersuisoqarpoq. Eqqaavissuit ataasiakkaarlutik avataanni immap naqqani perkolat (imeq eqqaavissuarmit kittoq), sediment (kiviorarlutik immap naqqanut qaleriiaartut) misissugassanik tigutsivigineqarput, kiisalu qeqqussat, uillut kanassullu aatsitassanik oqimaatsunik avatangiisinullu toqunartunik uumassusilinneersunik, ilanngullugit POP’inik taaneqartut (avatangiisinut toqunartut uumassusilinneersut nungutikkuminaatsut) qanoq akoqartiginersut misissoqqissaarneqarlutik.
Eqqaavissuit aatsitassanik oqimaatsunik avatangiisinut sunniuteqartarnerat
Eqqaavissuarni misissorneqartuni perkolatip kanngussamik, aqerlumik zinkimillu akoqassusia nunani allaninngarnit annerungaatsiaqaaq, aatsitassanilli oqimaatsunik allanik akoqannginnerulluni.
Eqqaavissuanit kuuttup eqqaavissuit misissuiffigineqartut avataanni avatangiisit sunnertarpai. Aatsitassat oqimaatsut imermi eqqakkaniit kuuttumiittut qeqqussani, uilluni, kanassut tinguini immallu naqqanut kiviorartuni nassaarineqarsinnaapput.
Aqerlumik akoqassuseq erseqqeqqaq
Aqerlup akuliussimanera malunnarnerpaavoq. Eqqaavissuit qanittuini misissugassatut katersukkat allani sanilliunneqarsinnaasuni aamma sunnerneqarsimanngitsuni quleriaammiit 20-riaat tikillugu akoqarnerupput. Misissugassatut katersukkat aamma tamarmik zinkimik, kanngussamik, kromimik nikkelimillu akoqarnerupput.
Eqqaavissuit mingutserutinik uumassusilinneersunik avatangiisinut sunniinerat
Perkolat misissugassatut eqqaavissuarnit katersugaq mingutserutinik uumassusilinneersunik akulerujussuuvoq. Ataatsimut isigalugu Nanortalimmi Attumilu misissugassat katersukkat eqqakkanit aamma angerlarsimaffinniit eqqakkanit akuleriinnit akuttunngitsumik ikuallanneqartartuniit pisut akoqarnersaapput.
Misissugassatut katersukkani tamakkunani paasineqarpoq PCB, oliaminikujuit, PAH, ikuallannaveersaatit bromertallit, phthlatit dioxinillu akuusut.
Dioxin aamma TBT annertoqaat
Nanortalimmi perkolat misissugassatut katersugaq dioxininik Danmarkimi eqqaavissuarni taamaattunit 1000-eriaammik akoqarneruvoq. Eqqaavissuarni tamani perkolat’imit misissugassatut katersukkat tamarmik TBT-mik akoqarput. Nanortalimmi eqqaavimmit eqqakkanik akuleriinnik, saviminikunik umiatsiakunillu eqqaaviusumit perkolat aniasoq akoqarnerpaavoq. TBT-qassuseq imaani avatangiisini malugineqarsinnaanngilaq, taamaattorli Nanortalimmi uillut misissuiffigineqarnerisigut TBT akuunerulaalersimasoq malugineqarpoq.
PCB avatangiisinik mingutsitsinerpaavoq
Avatangiisinik mingutsitsinerup misinnaateqarnersaa PCB-mut attuumassuteqarpoq, tamanna uilluni kanassullu tinguini misissorneqartuni tamani annertuseriarsimaqaluni. Aamma Attumi pingaartumillu Nanortalimmi misissugassatut katersukkani dioxin ikuallannaveersaatillu bromertallit annertunngitsumik sunniussimapput. Pesticidit nungutikkuminaatsut (soorlu DDT) uilluni kanassullu tinguini misissukkani nalinginnaasumik avatangiisinut naleqqiullugu qaffasinnerusartoq malugineqarpoq.
Avatangiisit qanoq innerata uuttuuserneqarnera
Kalaallit Nunaanni avatangiisitigut oqartussaasut mingutsitsinikkut pissutsit nalilerniarlugit sananeqaatit mingutserutaasut aalajangersimasut pitsaaassusilerlugit killissalerlugilluunniit uuttuusersorneq ajorpaat.
Norgemi avatangiisini pissutsit uuttuusersorlugit periaatsimik pilersitsisoqarsimavoq. Tamatumani uuttuusiussaq "naammaannartumik mingutsitaq" uillunut qeqqussanullu misissugassatut eqqaavissuit maaniinnarmiittut avataanni immami katersukkat ilaannut aqerlumik, kanngussamik kviksølvimillu mingutsitaasimasunut atorneqallattaarpoq.
Uuttuusiussaq "misinnartumik mingutsitaq" Nanortalimmi stoffit PCB-mik akullit pillugit naapertuuppoq. Uuttuusiussat "assut mingutsitaq" aamma "assorujussuaq mingutsitaq" misissuinermi tamatumani malugineqarsimanngillat.
Inuussutissanut tunngatillugit killissaliussanik qaangiinerit
Kanassut Nanortalimmi Aasiannilu eqqaavissuit nunaannarmiittut avataanni pisat misissorneqarmata aalisakkanut tunngatillugit killissaliussat (tassa imaappoq EU-mi Islandimilu inussutissanut killissaliussat) qaangerlugit mingutsitsisoqarsimasoq paasineqarpoq.
Eqqakkat suunerat apeqqutaatillugu avatangiisinik mingutsitsineq
Imeq misissugassanngorlugu tigoorarneqartoq eqqakkanut makkununnga tunngatinneqarsinnaavoq:
- Eqqakkat akuleriit/angerlarsimaffinnit eqqakkat eqqarneqarlaat,
- Sanaartortunit eqqakkat/eqqakkat angisuut saviminikullu eqqarneqarlaat
- Angerlarsimaffinnit eqqakkat akuleriit pisoqaanerusut.
Eqqakkat akuleriit/angerlarsimaffinnit eqqakkat nutaat eqqakkat suulluunniit tamaasa imaraat, tamakkulu akuleriisillugit uninngatinneqartarput akuttunngitsumillu ikuallanneqartarlutik. Tamakkunani perkolatip ilisarnaataasut taaneqarsinnaapput mingutsitsissutit suulluunniit tamarmik eqingasorujussuit, tamakkununnga ilaallutik aatsitassat oqimaatsut, PCB, ikuallannaveersaatit bromitallit, TBT, fenolit, PAH, kulbrintit aamma dioxin.
Mingutsitsissutilli uumassusilinneersut pileqqarfimmikkut sunniisinnaassusiat assigiiginnartuunngilaq, nalunanngitsumik silaannaap pissusiata kingunerisaanik. Taamaalilluni kingullermik 2004-mi misiligutissanik katersuinermi avatangiisinut toqunartunik uumassusilinneersunik malussartoqanngilaq. Angerlarsimaffinnit eqqakkat oliamik akuutissanillu kemikalianik akoorneqartarnerat ammaannartumik ikuallaasarnermik akulluni aatsitassanik oqimaatsunik aamma avatangiisinut toqunartunik uumassusilinneersunik avatangiisinut mingutsitsinerpaasartoq ilimanartorujussuuvoq.
Saviminikunut eqqaavinni perkolat eqqakkanik angisuunik, illuliortut eqqagaannik, saviminikunik eqqakkanillu tamakkununnga assingusunik eqqaaviusuni aatsitassanik oqimaatsunik mingutsitsisoqangaatsiartartoq pasinarpoq. Aamma akuusutut siumorneqartarsimapput PAH, PCB, fenol, oliakujuit aamma arrortitsissutit chromitallit, chlorerede opløsningsmidler. Tamakkuli pileqqaarfimmikkut sunniisinnaassusiat angerlarsimaffinnit eqqakkanit akuleriinninngarnit annikinneruvoq. TBT-mik akulerujussuupput.
Eqqaavissuarni maaniinnarmiittuni pisoqaanerusuni atorunnaartuniluunniit (Eqalugaarsuinni aamma Attumi eqqaavissuup ilaani) perkolat aatsitassanik oqimaatsunik, fenolimik TBT-millu akoqanngingajapput. Eqqaavissuarni pisoqaanerusuni mingutsitsissutinik uumassusilinneersunik malussartoqanngilaq.
Mingutsitsinerup imaani avatangiisinut siammaassimassusia
Immap naqqani kiviorarlutik qaleriiaattut, uillut aamma qeqqussat eqqaavissuit avataanni ungasilliartuaartuni misissugassatut katersukkat takutippaat mingutsitsineq eqqaavissuit avataanni qanittuinnarmi siumugassaasoq. Taamaattorli taaneqassaaq mingutsitsinerup imaani siammaassimassusia misissuinermi tamatumani erseqqilluinnartumik paasineqanngimmat.
Annertunerusumik iliuuseqarnissamut siunnersuutit
Misissuinerup inerneri paasissutissanik annertuallaanngitsunik tunngaveqarluni pissarsiaapput. Kalaallit Nunaanni nunaannarmi eqqaavissuit avatangiisitigut inunnut pinngortitamullu qanoq pingaaruteqarnerinut tunngatillugu misissuinermi tamatumani nalornissutaasut aamma/imaluunniit amigaataasut tassaapput:
- Erngup eqqaavissuarnit kuuttup uuttortaqqissaarnissaa/naatsorsornissaa, ilanngullugu mingutsitsinerup annertussusiata sunillu imaqarnerata allanngorarnerat.
- Sananeqaatit imaanut ingerlaarnerisa aamma nungutikkiartornerisa/kimikilliartortinneqartarnerisa erngup naqitsinera atorlugu takussutissiornissaat.
- Eqqaavissuit inunnut, piniakkanut aalisakkanullu nerineqartartunut nerisariiaannikkut toqunartut navianaataasa aarlerinassusiata nalilersornissaa.
- Mingutsitsinerup eqqaavissuarniit sumut siammaattarnerata paaseqqissaarnissaa.
- Uillut saniatigut dioxinip misissornissaa, tamatumuuna paasilluarnerujumallugu eqqaavissuit ilaannit dioxinimik aniatitsinerujussuaq avatangiisini misissugassatut katersukkani allani sooq malunnanngingajalluinnartarnersoq.
Eqqaavissuarnik misissuineq siunnersuinikkut ingerlatsisut Carl Bro a/s ingerlappaat, Danmarks Miljøundersøgelser (DMU) imaani avatangiisinik misissuineq ingerlallugu. Misissuinerit 2003-mi septembarimi ingerlanneqarput. Tapiutissatut misissugassanik aappaagukkut 2004-mi aggustimi/septembarimi katersuisoqarpoq.
Misissuineq Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmit aamma Danmarkimi avatangiisitigut aqutsisoqarfimmit, Miljøstyrelsenimit ingerlassaq DANCEA-programmi aqqutigalugu tapiissuteqarnertigut pivoq.
